Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.08.2024 11:56 | Juhana Nordlund | ||
| Minä taas kerroin omia muistelujani tuolla asumisesta kuvan https://vaunut.org/kuva/72457 yhteydessä. | ||||
|
09.08.2024 07:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Eiköhän se Sinullekin, Esa, kahvi tai virvoke tuolta kassalta maksettuna kelpaisi, vai mitä? ;) | ||||
|
Kuvasarja: HMVY Turun seudulla 2.-4.8.2024 |
08.08.2024 22:21 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava päästä mukaan HMVY:n Lounais-Suomen kierrokselle näiden Aleksin kuvien kera. Kiitokset myös Akulle, Antille, Eemilille, Jimille, Saulille saman aiheisista yksittäiskuvista. | ||||
|
08.08.2024 21:03 | Simo Virtanen | ||
| Dr20:stä ei taida olla missään videota tai havaintoa, että joutuisi työskentelemään täysillä. Deevereihin tottuneella uutta tällaiset koneet, jotka tuntuvat olevan tunteettomia meikäläisille kuormille. | ||||
|
|
08.08.2024 19:25 | John Lindroth | ||
| Nostalginen kuva Satamaradalta ja nyt jo historiaa! Eräs luokkatoverini asui aikoinaan tuossa vasemmalla näkyvässä talossa ja kertoi silloin 60-luvulla olleen upeat höyryjunien äänet tuolla kanjonissa niiden kiskoessa raskaita tavarajunia Pasilaan. | ||||
|
08.08.2024 19:16 | John Lindroth | ||
| Hannulta upea kuvaus maagisesta höyryveturien äänimaailmasta parhaimmillaan.Tuo vihellysopasteen käyttö on USAssa todellakin merkille pantavaa se alkaa jo reilusti ennen tasoylikäytävää ja päättyy vasta kun koko veturi on jo ylittänyt koko tasoristeyksen! |
||||
|
08.08.2024 18:09 | Toni Lassila | ||
| Yleensä tämä T 55958 (tai T 55558) on tosiaan ollut täysi raakapuujuna sähkövedolla. Jatkojuna Patokankaalta Kemiin kulkevalle T 5158:lle, mutta tällä kertaa jokin Kemin tehtaalla purettu tyhjä runko. | ||||
|
|
08.08.2024 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Ari-Pekka: kyllä! Ja pienoisrautateillä voi edelleen kokea elämyksiä, jotka oikeilla rautateillä ovat enää vanhainkotien vanhimpien asukkaiden muistoissa. Harva on tosielämässä esimerkiksi ajanut 2-8-8-2 Mallet-höyryveturilla 4000 (skaala)tonnin junaa Kaskadi-vuorten solissa 25‰ nousussa. Veturin pauhu on korviahuumaava ja höyryn poistoiskujen ääni alkaa muistuttaa ukkosen jyrinää. Vaikka valtaventtiili on täysin auki, junan nopeus hiipuu mäessä kävelyvauhtiin ja pitää varoa, ettei Mallet lyö ympäri. Tasoristeykseen tultaessa veturin torvella annetaan pitkä ja kauas kuuluva, vuorisolasta kaikuva äänimerkki, joka lähes herättäisi kuolleetkin. Tunnelma on niin aito, että unohtaa olevansa turvallisesti junan vierellä kulkukäytävällä! https://vaunut.org/kuva/125801?s=1 (Jos tällainen tunnelma kiinnostaa, Vorgin lukijat ovat tervetulleita kokeilemaan! Uuden radan rakentaminen alkaa nyt syksyllä ja ensimmäinen ajoilta on todennäköisesti syksyllä 2027) | ||||
|
|
08.08.2024 17:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itselläni ei ole lainkaan kokemusta pienoisrautateistä, mutta hämmästyttää aina, jos näen vaunusomessa kuvan tai vaunusomelinkin takana olevan tuuttivideonpätkän pienoisjunista; miten ne on saatu niin esikuvanmukaisiksi. Kellosepäntyötä. Tämä menee kyllä kärkeen, että pienoisdeevereihin on esikuvanmukaistettu myös nämä suuntakenkkuilut. 1:1-maailmassa niitä tapaa tyypillisesti radio-ohjaustöissä, ja nipulla vaihtotöitä tehtäessä ongelmat kertaantuvat. | ||||
|
|
08.08.2024 15:27 | Teppo Niemi | ||
| ESU:n (ESU electronic solutions ulm GmbH & Co. KG) ECoS Zentrale -keskusyksiköllä. Siinä nuo luodut moniajot jäävät muistiin ja voidaan valita helposti uudelleen. | ||||
|
|
08.08.2024 14:56 | Hannu Peltola | ||
| Lenzin LH100 DCC-ajolaitteella veturinipun teko ja purku on hyvin suoraviivaista. Käyttöliittymästä valitaan veturit, jotka ovat samassa veturinipussa ja koko nippua voi komentaa ensimmäisen veturin osoitteella. Tarvittaessa yksittäisen veturin kulkusuunnan voi vaihtaa valitsemalla tämän veturin osoitteen ja vaihtamalla kulkusuunnan. | ||||
|
|
08.08.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tuli mieleen vanhoilla Märklin-koneistoilla varustettujen Deevereiden järjestäminen parivetoon, kuinka siinäkin teettää hiukan työtä saada suunnanvaihdot synkkaamaan. Mitä muuten asiaa minua paremmin tuntevat sanovat? Digitekniikka vissiin aiheuttanut uudet sisuskalut vetureihin. Ingenieurit ovat kuitenkin tehneet duunia palkkansa eteen, kaikki nämä vuodet, selvähän se. |
||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
08.08.2024 13:26 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen matkakohde olet taas löytänyt. Itse haluaisin lähteä tuonne katsomaan jäljellä olevat sokeriradat. | ||||
|
08.08.2024 13:26 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä. Joskus jos jollakin asemalla on sitten vielä lyhyt laituri ja tulee melko pitkä juna, esim. Eil-juna Haarajoella, saa monesti mennä vielä tyylikkäästi pöpelikköön rämpimään. Siellä on kyllä tullut sekä matkustajilta että kuljettajilta ihmettelyä. Mutta sehän tuo vaan kivan piristyksen kuvausreissuun. | ||||
|
08.08.2024 12:43 | Janne Karresuo | ||
| Kiitoksia kommenteista Teppo ja Lasse! | ||||
|
|
08.08.2024 11:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Estetiikan kannalta, kuvan katselijan ominaisuudessa. Jos käyttäjän kannalta ajattelee, niin linja-ajon kannalta pitkän pään suuntaan näkee melkein yhtä hyvin. Vasen puoli kieltämättä jää enemmän katveeseen saaden aikaan sen, ettei tiedä viheltää aivan viime hetkellä vasemmalta puolelta ylikäytävässä auton keulaa tarjoavalle. Katve korostuu vielä vaihtotöissä, mistä johtuen Rauman päivystysdeeverit ovat aina pitkä nokka topparipään suuntaan, jolloin ei tule sitä, että joutuisi vetämään satamassa suuleista heti ovenpielissä oleville, vilkkaasti trukeilla, vetomestareilla ja yhdistelmäajoneuvoilla liikennöidyille tasoille pitkä pää edellä. Ohjaamoturvallisuuteen asialla ei liene käytännössä vaikutusta. | ||||
|
|
08.08.2024 11:18 | Jouni Hytönen | ||
| Kulkuominaisuuksien kannalta parhain päin? Vai ohjaamoturvallisuuden? Muistan takavuosina joidenkin kuljettajien olleen vahvasti sillä kannalla, että Dv12 kulkee tasaisemmin lyhyt pää edellä. :) Tarina kertoo, että Tampereella oli muuan kuljettaja, joka rakensi parin aina pitkät päät vastakkain ja vastaavasti ainakin meillä Jyväskylässä oli muuan tallipäivystäjä, joka tällaisen parin tallille vastaanottaessaan välittömästi purki sen ja kytki veturit uudelleen kompressoripäät vastakkain. :D | ||||
|
08.08.2024 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Esa, käännös on kyllä tuttu, mutta tuo suojastuksessa käytetty kiekko ei ole rahake tai poletti. Myöskään kapula ei ole kuvaava japanilaisversioon, joka on ulkoasultaan enemmän reikäleipä. Voisiko termi olla cheapo vanhaa japanilaista kolikkoa mukaillen? | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
08.08.2024 10:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pietu! Taiwanilaisia H0-malleja on yllättävän paljon tarjolla, varsinkin vanhempi japanilaiskalusto käy sellaisenaan tai tekstitykset vaihtamalla. Taiwanissa on muutamia paikallisia piensarjavalmistajia ja Australiasta on saatavissa taiwanilainen malli R20-dieselveturista. Julkaisen jossain vaiheessa kaksi kuvasarjaa Taiwanissa bongaamistani suurista pienoisrautateistä. Pienoisrautatieharrastu näyttää olevan Taiwanissa varsin vireätä. | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
08.08.2024 09:42 | Pietu Tuovinen | ||
| Komea ja mielenkiintoinen kuvasarja! Taiwanin rautatiet on yksi suosikeistani ja ehdottomasti pakollisten tutustumiskohteiden listalla. Pienoismalleja taiwanilaisista junista, ainakin H0 mittakaavassa, saa varsin vähän, mutta niitäkin olen onnistunut muutaman hankkimaan. Onpahan jotain millä helpottaa (vai lietsoa?) matkakuumetta! | ||||
|
08.08.2024 09:38 | Pietu Tuovinen | ||
| Yhdennäköisyys muihin GE:n sähkäreihin, kuten Amtrakin E60:een, on kyllä huomattava. Tämä on kyllä yksi komeimmista Taiwanin vetureista! | ||||
|
|
08.08.2024 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Kapulasuojastuksesta ja lupakapulasta on aijemmin puhuttu: https://vaunut.org/kuva/165576 , https://vaunut.org/kuva/128637 , | ||||
|
|
08.08.2024 08:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Token ei oikein tässä yhteydessä käänny hyvin rahakkeeksi tai poletiksi, mutta olisiko parempi suomennos viestilajeista tuttu kapula? Puhutaanhan kapulasuojastuksesta yhtenä järjestelmänä. | ||||
|
08.08.2024 07:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makee juttu, junineen kaikkineen! | ||||
|
|
08.08.2024 07:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanakirjan mukaan "token" tarkoittaa suomeksi rahaketta tai polettia. | ||||
|
08.08.2024 07:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli rengasviestintää harrastettiin myös näin päin! Mielenkiintoista, kerrassaan. Vrt. Valtiorautateiden kohtauslappurengas ja postin "lentovanne". |
||||
|
08.08.2024 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, ja pariin dieselveturityyppiin väsättiinkin valonheittimen "fokusointilaite" (Hr11 ja Hr12), juuri hyvää veturimiestapakulttuuria varten. | ||||
|
|
08.08.2024 07:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Lasse. Ja tuntitolkulla. | ||||
|
|
07.08.2024 22:30 | Lasse Holopainen | ||
| Mitä nyt junabongarit välillä norkoilee. | ||||
|
07.08.2024 22:27 | Panu Breilin | ||
| Ja taisi välitön syy siirrolle olla se, että niitä raiteita missä ne aiemmin seisoivat alettiin kunnostaa. | ||||
|
|
07.08.2024 22:21 | Panu Breilin | ||
| Nuo uusimmat tulokkaat tällä paikalla (myös 2704) ovat niitä jotka vuosien ajan seisoivat konepaja-alueen länsiosassa pääraiteen varren pistoraiteilla. Niistä 27-sarjalaiset hylättiin jo vuosina 2015–2016 ja 2531 taas vuonna 2019. | ||||
|
|
07.08.2024 22:18 | Aapo Niemelä | ||
| Vajaa kuukausi sitten moni, ellei jokainen noista Tuomaksen luettelemista vetureista oli vielä konepajan raiteistolla. Peliliikkeitä vuosien seisonnan jälkeen, samaiset veturit taitaa olla aloillaan myös Google Mapsin ilmakuvassa. | ||||
|
|
07.08.2024 22:02 | Jimi Lappalainen | ||
| No ollaanpas sitä nyt negatiivisia, heti kun on uutta saatu aikaiseksi. Ne mukavuudet ovat siellä Logomossa, ei täällä laiturilla kuulu tuntikaupalla norkoilla ;) | ||||
|
|
07.08.2024 21:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaiketi se on kuitenkin katsottava, mitä Jt sanoi tähän. V. 1938 Jt näyttäytyy nykyaikaan tottuneelle kummallisena. Päivisin kehotettiin ajamaan sammutetuin lyhdyin ―, kuitenkin siten, että kaksiraiteisen radan vasemmalla raiteella kuljettaessa pidettiin punaista opastelippua veturin oikeanpuoleisen puskimen yläpuolella. Öiseen aikaan junan etupään opasteena oli tuttu kolmen värittömän valon muodostama tasakylkinen kolmio ―, vasenta väärää kuljettaessa punainen valo oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä ja väritön valo muissa lyhdyissä. Junan ja vaihtotyön etupään merkeistä ja opasteista sekä liikkuvan kaluston tunnusopasteista säädetään tuon ajan Jt:ssä peräti kymmenen sivun verran, josta tällaista kohtaustilannetta koskee 68 § 8. mom.: »Jos veturissa tai rata-autossa on opastevalona voimakas valonheittäjävalaistus, on valoa himmennettävä m. m. seuraavissa tapauksissa: a. kun juna tai rata-auto saapuu suurelle liikennepaikalle, jolla se pysähtyy ; b. kun liikennepaikalla seisovan veturin tai rata-auton valonheittäjävalaistus häiritsee saapuvan junan veturimiehistöä tai suoritettavaa vaihtotyötä.» V. 1951 Jt ei suuresti poikennut aiemmasta, mitä nyt lamppuasia oli saatu tiivistettyä aiemman kymmenen sivun sijaan vajaaseen kahdeksaan sivuun (s. 102-109). Paiskarin himmennyskohta löytyi 57 § 7. mom.: »Jos veturissa, rata- tai kiskoautossa on opastevalona voimakas valonheitinvalaistus, on valoa himmennettävä seuraavissa tapauksissa: a. kun juna saapuu liikennepaikalle tai sivuuttaa sen ; b. kun liikennepaikalla seisovan veturin, rata- tai kiskoauton valonheitinvalaistus häiritsee saapuvan junan veturimiehistöä tai suoritettavaa vaihtotyötä.» V. 1957 Jt oli ylipäätään paisunut edellisistä versioista, mutta lamppuohjeistus pysyi vajaan kahdeksan sivun mittaisena, löytyen s. 126-133. Paiskarin himmennysjuttu oli präntätty 57 § 7. mom.: »Jos veturissa tai rata-autossa on opastevalona valonheitinvalaistus, on valoa himmennettävä: a. kun saavutaan miehitetylle liikennepaikalle tai sivuutetaan se sekä saavuttaessa miehittämättömällekin liikennepaikalle kuljettajan tultua vakuuttuneeksi pysähtymisen tarpeellisuudesta; b. kun kaksiraiteisella radalla toinen juna tulee vastaan; c. kun veturi tai rata-auto seisoo liikennepaikalla. Valonheittimen täyttä valoa tulee kuitenkin käyttää aina saavuttaessa tasoylikäytävälle sekä liikennepaikallekin saavuttaessa tai sitä sivuutettaessa, jos näkyvyys on huono lumipyryn, sumun, rankkasateen, savun tms. syyn takia.» V. 1969 Jt oli tiivistänyt junassa ja veturissa käytettävät opasteet kahteen sivuun eli yhteen pykälään (75 §). Junankeulan lamppujen himmentämisestä ei sanota muuta, kuin että [vielä tuolloinkaan] »Päiväopastetta ei käytetä.» V. 2005 Jt:n kohta 9.8 »Ajovalojen ja loppuopasteiden käyttäminen junaliikenteessä» löytyy s. 87: »Junaliikenteessä käytetään etupään opasteena kolmion muotoon asetettuja valkoisia valoja. Kalustossa olevia kiinteitä loppuopastimia ja puskinlyhtyjen punaisia valoja käytetään junan takapään opasteena.» V. 2008 Jt ei ohjeista valojen käytöstä junaliikenteessä, mutta saman vuoden »Veturinkuljettajan käsikirja» sanoo s. 11 löytyvässä kohdassa 5.5 »Etu- ja takapään valojen käyttö»: »Junan etupäässä on käytettävä puskinvaloja ja valonheittimen valoa. Kokovaloja on käytettävä aina kun se on tarkoituksenmukaista. Junaliikenteessä kalustoon kiinteästi asennettuja punavaloja on käytettävä kaluston takapäässä junayksiköissä ja veturina liikuttaessa.» Hyllystäni varsin valitettavasti puuttuu erityisesti 1980- ja 1990-lukujen Jt:itä, mutta jo eo. sekä käytäntöjen perusteella vaikuttaa siltä, että paikoin edelleen esiintyvä paiskarin ― ei vain himmentäminen, vaan suorastaan ― sammuttaminen sivulle mentäessä on paremminkin kirjoittamatonta sääntöä ja 60-luvulta ― ei siis 1960-, vaan 1860-luvulta ― juontuvaa rautatieläisperinnettä eli omanlaistaan »hyvää veturimiestapaa» (vrt. »hyvä merimiestapa»). |
||||
|
07.08.2024 21:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! Mukavaa, että myös nämä vanhemmat kuvat nousevat katseluun. | ||||
|
07.08.2024 21:45 | Lasse Holopainen | ||
| Taisivat tohon Ed-vaunuun lisätä pari öljylämmitintä kun marsun sähköt petti. | ||||
|
|
07.08.2024 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! Minulla tuli tästä koneesta vahvasti mieleen eteläafrikkalaiset ja australialaiset veturit. | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
07.08.2024 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Totta Eljas! Lähteenä oli varmaankin ollut kiinankielinen Wikipedia-sivu, jossa metsäratojen tiedot olivat väärin. Kiitoksia täsmennyksestä ja minäkin löysin pienen etsimisen jälkeen paremman sivuston, joka oli yhtenä kirjoittamasi tekstin kanssa. | ||||
|
|
07.08.2024 21:37 | Lasse Holopainen | ||
| Itse olen ainakin nähnyt tuollaisia muualla ihan tommosenaan. Ja ne pysyi myös semmoisina pitkään, kunnes joku älyniekka repäisi tuon lankun irti. | ||||
|
|
07.08.2024 21:19 | Juha Kutvonen | ||
| Kai näihin rakennelmiin tulee vielä oikeat istuimet, vai...? Muutenhan joku vielä kuvittelee niitä riu'uiksi, joista voi kykkiä tuohon keskellä olevaan kouruun. | ||||
|
|
07.08.2024 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kas kas, kassa on sentään merkitty niin maan perusteellisen selvällä fontilla! Kertoo kaiken tärkeysjärjestyksestä. |
||||
|
|
07.08.2024 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin VR palvelee "asemalla". Niin matkustajia kuin pilvenveikkojakin! Kaikilla mukavuuksilla. | ||||
|
07.08.2024 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lintuja kuvaamassa, no okei, vanhassa tarustossa tunnetaan kyllä Pegasos - niminen siivekäs hevoonen. Osasi humma vissihin lentääkin...? Heko heko. | ||||
|
|
07.08.2024 20:18 | Simo Virtanen | ||
| Tiedän tunteen ja koin saman pari viikkoa sitten Kuurilassa. | ||||
|
07.08.2024 20:06 | Teppo Niemi | ||
| Kaivoin esiin vuoden 1960 kesäturistin. Siitä löytyy merkkien selityksestä seuraava: MK = Kiitojuna, Erikosimääräykset sivu 16.Samoin on tekstinä myös 1966 kesäturistissa. Siitä löytyy MK-junia Dm8 merkinnällä (MK 57 Ouluun ja MK 77 Kuopioon, Joensuuhun ja Savonlinnasn) kuin myös ilman tuota merkintää (MK 3 Joensuuhun, MK 49 Poriin). Vuoden 1972 talvituristista löytyy junatyypit EK = Erikoiskiitojuna Erikoismääräykst (EK 57 Helsinki - Oulu, EK 77 Helsinki - Kuopio) ja K = Kiitojuna. Erikoismääräykset (K55 Helsinki - Vaasa,) |
||||
|
|
07.08.2024 20:05 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Onpas mukavan näköiset penk-, siis tangot jossa odotella junaa ja lepuutella jalkoj-, siis nojailla! | ||||
|
07.08.2024 20:04 | Markus Selin | ||
| D-junatkin lakkasivat viime viikosta lähtien ajamasta Hämeenlinnaan asti. Tilalle tuli yksittäinen R-vuoro Hämeenlinnasta aamuisin kohti Helsinkiä, mutta D-junavuorojen määrä tuplaantui Riksun eteläpuolella. | ||||
|
|
07.08.2024 20:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä tässä varmaan pedataan, hitaasti ja varmasti. | ||||
|
|
07.08.2024 19:50 | Juha Kutvonen | ||
| Kaukojunat jaoteltiin ennen EK-aikaa seuraavasti: Kiitojuna (MK), Moottoripikajuna (MP), Pikajuna (P). Jaottelu muuttui 28.5.72 alkaen: Erikoiskiitojuna (EK), Kiitojuna (K), Pikajuna (P). Ainoa kiitojunapari kyseisellä aikataulukaudella oli K 55/56 Helsingistä Parkanon kautta Vaasaan. Vuodesta 1973 alkaen EK-junat muuttuivat Erikoispikajuniksi (EP) ja kiitojunat jäivät historiaan. |
||||
|
07.08.2024 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä tuli sattumakuvana, ja aluksi luulin että oli Lapin yöjuna 1970-luvulta! Ja niin voisi muutenkin luulla jos horisontissa ei olisi noita tuulivoimaloita! | ||||
|
|
07.08.2024 19:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Dm4 ja Dm8/9 kalustolla ajettavat junat, jos niissä oli pakollinen paikanvaraus, merkittiin aikatauluihin MK. Vuoden 1965 Turistissa selitystekstinä MK:lle lukee kiitojuna, ruotsiksi expresståg, englanniksi rapid train, saksaksi Expresszug. Muita kiitojunia ei siihen aikaan ollut. Sitä en tiedä ollenkaan esiintyikö erikoiskiitojunien tultua liikenteeseen 1972 samaan aikaan "EK" ja MK" -junia? Kun EK:t muutettiin EP:ksi niin silloin ei ainakaan enää ollut MK -junia. |
||||