Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.11.2023 23:36 | Eljas Pölhö | ||
| K5 (Tk3) 895:n tilauspareista näkyy mm. (30+sivua): Toimittaja Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy, Tampere asia koskee vetureita 871-896 Tarjouskirjelmä H 7516, 21.1.1929 VR tilasi 29.1.1929, Tampellan tilausvahvistus 6.2.1929 Sovittu toimitus koko erälle 31.7.1930 mennessä Tampereella Huomioitavaa: - kuparinen tulipesä - Friedmann poistohöyryimuri LF n:o VII/7 - AGA valaistus - Delta nopeusmittari 80/60 km/h - koeajo 50km tyhjänä ja 50km kuormattuna - tekniset tiedot samat koko erässä |
||||
|
|
02.11.2023 23:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tk3 895 on sikäli harvinainen veturi, että se paketoitiin jo kerran, mutta sitten otettiin uudestaan käyttöön. Kirjoihin merkittyjä tapahtumia 1964-1965 ja myöhemmin satunnaisia havaintoja TK Vaasassa 28.2.1964 (kattila 3026) Jätetty seisomaan Pasilan veturitallin ulkopuolelle joskus kesä/heinäkuun vaihteeessa 1964 8-9.10.1964 laudoitettu, rasvattu, kampikoneisto varustettu muovikalvolla Psl talleilla 19.11.1964 siirrettiin Pasilan ratapihan äärimmäiselle raiteelle Pasilan henkilöaseman luona olevan kallion alle. 10.11.1965 tuotiin tallin takana olevalle polttoainealueelle ja polttoaineet tenderistä tyhjennettiin. 11.11.1965 siirrettiin entiselle seisontapaikalleen, siirron suoritti Tr1 1051 19.11.1965 siirrettiin Töölön ratapihan raiteelle 115. Siirron suoritti Vv15 1983 --- Pasilan kirja päättyy xx.xx. 1967 viimeksi liikenteessä xx.08. 1967 viimeksi höyryssä 7.12.1967 hylätty (Pasilassa) - - - romutettu Vaasassa 1976 Kaipa nuo väliajatkin selviäisivät, jos jaksaisi kaivella merkintöjä |
||||
|
02.11.2023 22:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun tiedetään, mikä on yhteys VR:n veturinumeroinnin ja EVN:n välillä, 19 10 3103 201 tarkoittaa, että tämä on Sr3 numero 3201 ;) Nythän asialla ei ole mitään väliä, mutta jos tämä joskus päätyisi VR:n omistukseen, joutuisivat tekemään päätöksen siitä, miten EVN:n ja nelinumeroisen tunnuksen välinen yhteys menee tämän osalta. |
||||
|
02.11.2023 22:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tšekissä valmistettu. Muut maat, joissa tällaisilla mennään ovat Tšekki, Ukraina ja Slovakia. Eikös tämä ole jotain sukua Dm12:lle? |
||||
|
02.11.2023 22:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja loppuun palaviksi. Kävelin Ukrainan Vinnytsjassa paloaseman ohi, kun siellä oltiin lähdössä paloa sammuttamaan. Miehistö istui tuollaisen paloauton kopissa, ja moottorista kuului käynnistysyrityksen ääniä. Jonkun viisi minuuttia siinä katselin, kun autoa yritettiin saada käyntiin. Sitten jatkoin kauppamatkaani. Ei sattunut kuulumaan paloauton sireeniä, eli joko se lähti eri suuntaan kuin missä kauppa on, tai sitten se vaan ei lähtenyt. Ei paras mahdollinen valinta paloautoksi siis! |
||||
|
|
02.11.2023 22:19 | Otto Tuomainen | ||
| EJ 575. | ||||
|
|
02.11.2023 22:10 | Heikki Jalonen | ||
| ZIL-130 siellä odottelee paloja syttyväksi... | ||||
|
02.11.2023 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kivihiilen tuonnin tyrehtyessä vallitsi sota-aikana kaupungeissa ankara polttoainepula. Sen tähden pyrittiin maassamme hakkaamaan halkoja niin paljon kuin suinkin oli mahdollista. Myös Haukivuoren Puutavara Oy toimitti silloin halkoja enemmän kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin. Kun proomujen kapasiteetti ei riittänyt, tuotiin halkoja sahan rantaan paljon avolautoilla uittamalla. Halot nostettiin maihin miesvoimin siten, että kohtisuoraan rantaviivaan nähden rakennettiin rullavaunurata, jonka toinen pää ulottui jonkin matkaa matalaan rantaveteen. Halot nostettiin sitten järvestä rullavaunuille ja työnnettiin maalle pinottavaksi. Pinon tultua valmiiksi siirrettiin rataa, jotta saatiin tilaa seuraaville pinoille. Vähitellen täyttyi koko sahan ja valtion laiturin välinen alue halkopinoista, joita sitten lastattiin rautatievaunuihin syksyn ja talven kuluessa. Tämä toistui useana vuotena peräkkäin. Vähän märkiä ja limaisia ne uitetut halot olivat, mutta kaikki käyttäjät olivat tyytyväisiä kun edes jotain saivat. | ||||
|
02.11.2023 20:36 | Niko Padatsu | ||
| Nämä ovat Pesan valmistetta. | ||||
|
02.11.2023 20:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä muistomerkin pitää olla kovaa kiveä ja kookas : https://www.deutschlandfunkkultur.de/eine-stadt-und-ihre-namen-chemnitz-ich-war-mit-leidenschaft-100.html . Jos muistomerkki on pronssia (tai todellisuudessa mitä lie punametallia), niin rälläkkämies laittaa palasiksi ja vie metallijobbarille. |
||||
|
|
02.11.2023 18:38 | Reijo Salminen | ||
| Meillä ollaan huomattavasti vaatimattomampia noiden muistomerkkien suhteen. Paasikiven monumentti oli muuten ok, mutta se onnistuttiin valmiiksi rikkomaan asennusvaiheessa, Waltarin muistomerkissä on sitten jo yritystä mutta kyllä Tauno Palon monumentissa on sitä jotain. | ||||
|
|
02.11.2023 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Yritin itsekkin hakea kuvaa jossa pystyisi asettamaan valmiin patsaaan oikeaan mittakaavaan, en sitä löytänyt. Nyt Olli KR sellaisen löysi. Ja kyllä aihio on aikatavalla oikeaa kokoa. | ||||
|
02.11.2023 17:44 | Timo Haapanen | ||
| Ihme, jos ei ole sattunut mäkeenjääntejä. | ||||
|
02.11.2023 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tälle vaunulle kuuluu? | ||||
|
02.11.2023 17:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi on olemassa myös lämpimänkeltaisia LED-valoja. | ||||
|
02.11.2023 17:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Rautatieyhteys satamaan? Niinisalostahan menee jo hyväkuntoinen rautatie Poriin ja edelleen Mäntyluotoon, eikun kaasuveturit tulille. | ||||
|
|
02.11.2023 16:29 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Lainaus Nivala-seuran verkkosivustolta: "Suurimman yhtäjaksoisen 10 ‰:n nousun rata tekee km:ltä 592,4 km:lle 594,2 ja jatkuu siitä eteenpäinkin varsin nousuvoittoisena aina km:lle 603,6 saakka. ”Lavapuron mäki” onkin raskaiden tavarajunien pahin koetinkivi tällä rataosalla." | ||||
|
|
02.11.2023 16:09 | Jari Välimaa | ||
| Niinisalo vain mainittiin aamutv lähetyksessä. Ja silloin tarvitsevat rautatie yhteyden satamaan. | ||||
|
02.11.2023 15:41 | Jorma Rauhala | ||
| Veturin 1819 seikkailuista on uutisfilmikuvaakin KAVI:n sivustolla verkossa. Linkissä on still-kuvia nosto-operaatiosta niille, jotka ovat jäseniä fb-ryhmässä "Rautatieharrastus": https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/3005215412880669/ |
||||
|
|
02.11.2023 13:57 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin Helsingin Sanomien 13.1.1961 lehdestä uutisen, joka kertoi dieselveturin karanneen Pasilan ratapihalta ja porhaltaneen satojen metrien matkan sivuraidetta pitkin Käpylään saakka, jossa keikahti raiteiden päätyttyä pellolle kyljelleen. Jutussa on kuva, jossa dieselveturi Dv11 1819 makaa kyljellään pellolla. | ||||
|
|
02.11.2023 13:54 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvaltojen käyttöön yhdessä Suomen kanssa on tulossa lentotukikohtia, Merivoimien tukikohtia ja harjoitusalueita. Pelkästään Yhdysvaltojen käyttöön tulee todennäköisesti ainoastaan varastoalueita. Yle uutisoi aiheesta oheisesti 31.10. "Ylen tietojen mukaan Suomi sallisi Yhdysvaltojen joukkojen käyttää useita Suomen varuskuntia tai sotilastukikohtia. Niihin kuuluisi niin maa-, meri- kuin ilmavoimien alueita. Yhteiskäyttöön tulevat kohteet luetellaan sopimuksen liitteessä, ja niissä neuvottelijat ovat kuunnelleet puolustusvoimien toiveita. Neuvoteltava sopimus on toistaiseksi salainen, eikä Ylen tiedossa ole, mitkä lentokentät, satamat tai varuskunnat Suomi avaisi myös yhdysvaltalaissotilaille. Lisäksi Suomi ja Yhdysvallat sopivat kohteista, jotka ovat vain Yhdysvaltojen käytössä. Näihin Yhdysvallat voisi esimerkiksi varastoida materiaalia täällä harjoittelevien joukkojensa tarpeisiin. Täällä voisi olla esimerkiksi joukkojen aseita, kulkuneuvoja ja muita varusteita." |
||||
|
|
02.11.2023 12:00 | Juha Toivonen | ||
| Eilen uutisoitiin USA:n asevoimien saavan yhden lentotukikohdan ja yhden laivastotukikohdan. Lisäksi USA:n aseistusta tullaan sijoittamaan X-määrä Suomeen varastointiin. Tämä tuskin vielä riittää aiheuttamaan Niinisalo - Pori välin perusparannusta? Mutta... Myös Britit ovat tulossa "Pohjois-Eurooppaan" 20 000 miehen voimin. Milloin ja tarkalleen minne tulevat, ei ole vielä julkaistu. On mahdollista, että ainakin osa noista joukoista sijoittuu Suomeen. Pientä lisäjännitettä alueellemme tuo Naton nyt julkaistu varoitus uudesta uhkasta arktisella alueella ja Jäämerellä. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/72ac2e28-0e49-44ba-b38f-11ffe39ae56e Oman lisänsä sotalogistiikkaamme tuo lukuisat suunnitelmat, jossa mahdollinen aseellinen konflikti Itämerellä, sulkee koko huoltoliikenteemme meritse. Silloin ainoat vaihtoehdot ovat rautatie-maalogistiikka Ruotsin kautta ja maantielogistiikka Ruotsin ja Norjan kautta. Tuossa skenaariossa Suomen huoltaminen tulisi olemaan sangen hankalaa, - osin jopa mahdotonta, mikäli siviilitarpeisiin kuljetettava tonnimäärä/vrk pysyisi suunnilleen samana. Tähän lisättynä Nato-/ym. sotilaskuljetukset. |
||||
|
02.11.2023 10:17 | Sami Puranen | ||
| Ei kai nyt upm:n omistamia vaunuja takavarikoida. | ||||
|
|
02.11.2023 10:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jos etsii patsaasta kuvan jossa on ihminen mukana mittakaavaa tuomassa, voisin kuvitella ettei aihio ole ollut lainkaan liian suuri: https://therealchrisparkle.com/2020/08/24/lockdown-armchair-travel-latvia-a-december-weekend-in-riga-2006/#jp-carousel-26450 | ||||
|
02.11.2023 09:41 | Pasi Utriainen | ||
| Yksi asia mikä sähköautoissa ja miksei muissakin uusissa autoissa häiritsee, on rengaskoko. Painava auto, ylisuuret vanteet ja vähän kumia päällä niin rengas ei jousta huonoilla teillä ja kiven pala lävistää renkaan helposti. Lapissa joku taksiyrittäjä olikin vaihtanut sähkömersuunsa pakettiauton renkaat, sillä ensiasennusrenkaat eivät kestäneet sorateitä. | ||||
|
|
02.11.2023 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Gd-vaunuissa lienee tullut tavaraa varikolle. Numerosta päätellen, ne olivat vielä tuolloin yleisessä liikenteessä. | ||||
|
|
02.11.2023 07:42 | Jari Välimaa | ||
| Taitaa DCA sopimuksen myötä muuttua Amerikkalaiseksi sotilasalueeksi ? ja rautatie yhteys Poriin palautettava takaisin käyttöön. | ||||
|
|
02.11.2023 02:01 | Jouni Halinen | ||
| Tässä on lopputulos, eli mitä kivenmurkulasta saatiin loppupeleissä aikaan, aika vähän saatiin, paljon on hukkakiveä kertynyt. Herää kysymys, tiesivätko aihion tilaajat edes sitä että minkälainen patsas siitä lopulta syntyy, otettiin varmuuden vuoksi isompi murkula. https://www.tripadvisor.fr/Attraction_Review-g274967-d10116336-Reviews-Rainis_Monument-Riga_Riga_Region.html |
||||
|
|
02.11.2023 00:10 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minkä maan maatunnuksilla vaunut kulki? Jos venäläisiä niin ne pitäisi takavarikoida. | ||||
|
|
01.11.2023 23:56 | Jouni Halinen | ||
| Kiven tarina on seuraava: "Tummamäen louhimosta louhittiin ns. Riikan kivi v. 1933. Kivijärkäle painoi n. 60 tonnia. Riikan kivi oli Lehdon Kiviliikkeelle suururakka ja synnytti jopa satoja uusia työpaikkoja. Kivi kuljetettiin rautatietä pitkin Uhlun seisakkeelta Aurajoen rantaan ja sieltä laivalla Latviaan. Latviassa siitä tehtiin kansallisrunoilija Jahnis Rainisin muistomerkki, joka on edelleen Riiassa nähtävissä". | ||||
|
01.11.2023 23:23 | Jouni Halinen | ||
| Lisää Pietarin monoliiteistä https://vellamo-kanava.fi/pyterlahden-louhoksesta-pietarin-palatsiaukiolle/ ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanterin_pylv%C3%A4s Vastaan itselleni siellähän Tapsa oli töissä. https://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_331.pdf |
||||
|
|
01.11.2023 22:36 | Reijo Salminen | ||
| Laadukasta suomalaista kiveä kiskoilla: https://vaunut.org/kuva/31754 | ||||
|
01.11.2023 22:15 | Jouni Halinen | ||
| Äh, siis Suvilahden sähkövoimalaitos. | ||||
|
|
01.11.2023 22:05 | Jouni Halinen | ||
| Betonirakentamisessa oli wanhaan aikaan käytössä sellainenkin menetelmä että käytettiin ns. säästökiviä, eli "nakeltiin" valun aikana kivenmurikoita betonin sekaan mieluummin "rosopintaisia". Betonia säästyi, mutta piti olla tarkkana, että niitä ei tullut laitettua liikaa. Törmäsin tähän itse kun remppasin isoisäni sodan jälkeen rakentamaa taloa, betoniin Hiltin poravasara kyllä puri, mutta säästökivien kohdalla homma meni vaikeaksi. Suurin syy tähän oli se että säästökivet olivat graniittisen sokkelin teosta ylijääneitä kivenpalasia. Kivilaji on nimeltään rapakivigraniitti, joka nimestään huolimatta on erittäin arvostettu kivilaji ja joka on äärimmäisen sitkeää eli Hiltikin puree kiveen huonosti. Tämä johtaa siihen, että kallioperästä pystytään Iroittakaan suuria/pitkiä kiviaihioita, joissa ei ole halkeamia laisinkaan, tämä ei muilla kivilajeilla oikein onnistu. Mm. Pietarin suuret monoliitit (yhdestä kivilohkareesta veistetty patsas tai rakennuksen osa) ovat rakennettu Suomalaisesta rapakivigraniitista. Kiveä esiintyy maapallon joka kolkassa, mutta Suomalainen kivi on kaikkein laadukkainta, Suomessa kiveä on isommassa määrin Haminan ympäristössä. Sitä on viety suuria määriä muualle maailmaan mm. Pohjois-Amerikkaan ja edellä mainitun mukaisesti myös Venäjälle. Minua rupesi kiinnostamaan, että miten ihmeessä isoisäni pystyi rakentamaan Vartiokylään rapakivigraniitti sokkelin, kun ko. kiveä ei luontaisesti Helsingin seudulta löydy. Selvisi että kivi on peräisin lähellä olleesta suuresta siirtolohkareesta. Sähkö-postittelin tämän jälkeen Geologian tutkimuskeskuksen kaverin kanssa. Hän kertoi, että muinaisina aikoina Etelä-Suomi oli veden peitossa ja pinnalla kellui jäälauttoja joihin oli aikaisemmin (Haminan seudulta) tarttunut matkaan kivenmurikoita joita siis siirtolohkareiksi kutsutaan. Kun vedenpinta sitten aikojen kuluessa laski, niin näitä murikoita tippuili sinne sun tänne mm. Vartsikaan. Ps. oliko Muurisen Tapsa töissä GTK:sa? |
||||
|
01.11.2023 21:46 | Teppo Niemi | ||
| Tai aluskehys kiertoon jonkin korin uudeksi aluskehykseksi.... | ||||
|
|
01.11.2023 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusiokorin rakentaminenko suunnitteilla? Se ei välttämättä nyt niin ylivoimaista olisi, mikäli resursseja löytyy...? |
||||
|
|
01.11.2023 20:17 | Reijo Salminen | ||
| https://vaunut.org/kuva/134387 yhteydessä oli taannoin vilkasta keskustelua aiheesta. Tämä silta vilahti parisen viikkoa sitten telkassa Pekka ja Pätkä elokuvassa, olikohan se Pekka ja Pätkä salapoliiseina? |
||||
|
|
01.11.2023 19:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaihda duplikaatti johonkin toiseen kuvaan. | ||||
|
|
01.11.2023 19:47 | Jouni Halinen | ||
| Tätä vanhempi betoninen silta on Mannerheimintien silta, siis se minkä alla kulkee nykyjään pyöräbaana. Silta on rakennettu 1893. Mutta tämä silta ei olekkaan teräsbetonisilta vaan pelkkä betonisilta, missä oletettavasti betonin suuri määrä korvasi raudoituksen?. Nythän siltaa peruskorjataan eli käytännössä silta puretaan ja rakennetaan sen jälkeen piirulleen alkuperäiseen asuunsa, mm. kivestä holvaamalla tehdyt sillan suuaukot, varmaan puoli siltaa kerrallaan. Joku "hippiporukka" iski tämänkin kimppuun ja teki ko. töistä kantelun ja siltaremontti uhkasi venyä aikaan jolloin Mantskun muu remontti olisi jo valmistunut. Onneksi kävi niin että he tulivat järkiinsä ja peruivat kantelun. Silta saadaan siten kuntoon samassa tahdissa muun rempan kanssa. Ensimmäinen teräsbetoni rakennelma Suomessa oli tosiaan Suvisaaren sähkövoimalaitos. Olen jossain projekteissani törmännyt wanhoihin teräsbetoni rakenteisiin, niissä teräs on ollut sileää terästankoa joiden paksuus oli jotain 10mm-15mm välillä. Rautaa oli vielä aika harvakseltaan. Asiasta toiseen. Olen joskus ajatellet, että olisi hienoa, että kuvasarjoihin voisi lisätä muidenkin lisäämiä kuvia. Esim. tämä Jorman kuva sopisi "kuin nenä päähän" luomaani kuvasarjaan Lahti-Loviisa rautatiestä. Onko ko. proseduurin esteenä jotain teknisiä tai muita esteitä?. Voisiko olla niin, että kuvasarjassa voisi olla "alasarjoja" esim. A,B,C jne. joilla erotetaan eri lisääjien kuvat toisistaan?. Eli esim. tämän kuvan (vain) Jorma voisi lisätä ao. kuvasarjaan. Lisäksi voisi lisätä vain omia kuviaan. Kuvasarjan luoja voisi myös estää muiden lisäämästä kuviaan sarjaansa. esim. "painamalla nappulaa" "estä muiden kuvanlisäykset". Ylläpito voisi kommentoida asiasta tähän. |
||||
|
01.11.2023 17:35 | Jussi Mäkinen | ||
| Vau! | ||||
|
01.11.2023 17:14 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno otos! | ||||
|
01.11.2023 14:14 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ennen eilen alkanutta lumisadetta pystyi ulos katsomalla samaistumaan tämän miljöön tunnelmaan. Loka-marraksen harmaus. | ||||
|
|
01.11.2023 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva pikkuasemaromanttinen kuva! | ||||
|
01.11.2023 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, näyttää siltä, että Mänttään liittyvien veturinkuvien löytäminen on "veturitallianterolle" ollut sangen ylivoimainen tehtävä. Yllä olevat veturinkuvat kuvastavat ainakin minulle rahvaan lohduttelemista aivan samalla tavalla kuin nimittää vuoden 1927 Buickia hoppafoortiksi. Ja vain siksi, että kumpikin on "kanttikupee"-aikainen "hrududu"! Tai kärjistetymmin: kutsua Ristoa Ukko-Pekaksi! Lienee viitseliäisyydestä tai hosumisesta kiinni. "Kohan on hänessä." |
||||
|
01.11.2023 12:22 | Vertti Kontinen | ||
| Vai Saksojen muuri! Tämähän pitää ottaa käyttöön! :P | ||||
|
01.11.2023 11:29 | Timo Haapanen | ||
| Fasessa on kuva kaksisataaykkösestä rapuvaunuletkan kanssa (T7111 KVLA-KUK) | ||||
|
|
01.11.2023 10:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinpä, oli kyl melkoinen keli... Kyseisellä kuljettajalla on harvoin tukka hyvin, joten ehkä oli parempikin, kun oli se erikoinen Saksojen muuri siinä näköesteenä. 8oO | ||||
|
|
01.11.2023 10:32 | Vertti Kontinen | ||
| Joo tuli sekin siellä kuvattua, kun ihan joka päivä tuollaista tilannetta ei näe. Kuljettajaa en tosin nähnyt kolmosen ajopöydän "mötiköiden" takaa, vaikka yritin "tiirailla" :/ Ikävästi kuitenkin lumi satoi linssiin ja heijastumien putsaaminen jälkikäsittelyssä osoittautui liian hankalaksi, joten luovutin ja siirsin "roskakansioon". Voi joskus Vectroineiden poistuessa käytöstä kaivaa esille ja muistella... Laiturilla oli aika paljon (ehkä 20cm) lunta ja mietiskelin jo kuinka ensimmäisten vaunujen matkustajat joutuvat tarpomaan hangessa, mutta onneksi 148 ei ollut pituudella pilattu ja mahtui katokseen, jossa lunta oli maltilliset 10 senttiä. Toivottavasti kaikilla matkustajilla oli pitkävartiset kengät |
||||
|
|
01.11.2023 09:22 | Ilkka Hovi | ||
| Oikealla on kuten tunnistettu neuvostoliittolaine Er sarjan veturi. Toinen oikealta arvaan olevan itävaltalainen tai ex itävaltalaine veturi, riippuen mistä kuva on otettu. Keskellä on vaunuista päätellenkapsu, Cumbres & Toltec Scenic, joka ajelee osavaltion ostamalla D&RGW yhtiön rataosuudella. Toinen vasemmalta on kuten tunnistettu FS 640 sarjan veturi. Arvaan vasemmalla olevan myös FR 640 sarjan veturin. |
||||
|
|
01.11.2023 08:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Sääkös se eilen tiistaina 31/10-2023 kuvasit Jyväskylän matkailukeskuksen kakkoslaiturilla myös junan IC 148 nokalla surissutta Sr3 3343:sta? Tuliko hyvä kuva? =oD Juna ohjautui poikkeuksellisesti kakkosraiteelle, kunnei vaihteita saatu lumitilanteesta johtuen kääntymään ykköselle. | ||||
|
01.11.2023 08:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistan soittaneeni 90-luvulla Harjavalloista samanlaisesta puhelinkioskista. Sen täytyi luullakseni tönöttää Siltakadun Ärrän edustalla. Ja katos vaan, ihan kuin sen betonilaatta pilkistäisi edelleen nurtsista mäpsikuvassa koordinaateissa 61,3142190, 22,1433296. Tiedä vaikka olisi sama koppi. Tuskin Valloissakaan sentään hurjan monia puhelinkoppeja oli. | ||||