Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2024 20:30 | Lasse Holopainen | ||
| Onneksi ei tarkoittanut euroja, toki nykyään oli summa mikä tahansa, niin ei tarvitse maksaa, kun osakeyhtiö ei saa harjoittaa viranomaistoimintaa. | ||||
|
|
21.09.2024 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "250"-lappu seinällä kertoo liputtoman matkustajan tarkastuksessa ansaitseman negatiivisen "stipendin" summan suuruuden. | ||||
|
21.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vasemmalla oleva punalakkisetä suorittamassa? Niin ja nykyaikaa on tuo sedän huomionkeltainen liivi. | ||||
|
|
21.09.2024 20:09 | John Lindroth | ||
| Kiva kapsukuva! | ||||
|
21.09.2024 18:41 | Lasse Holopainen | ||
| Toki kyllähän ne Ei-vaunujenkin ovet saattaa olla ajossa auki, niin ei kai siinä, paitsi että kun lisää litteraan L-kirjaimen perään, vauhtia voi olla vähän enemmän. | ||||
|
|
21.09.2024 17:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi kamalaa sentään! | ||||
|
|
21.09.2024 16:55 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt oli uutisissa juttua että oltiin ajettu Lahden ja Kouvolan välillä tämmöset ovet auki vahingossa. | ||||
|
|
21.09.2024 16:52 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys! | ||||
|
21.09.2024 15:30 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1808 yritti karata omalle lomalle 15.10.1969 klo 3:50 Pieksämäen veturitallin pilttuusta n:o 11. Pahaksi onneksi kääntöpöytä oli väärässä asennossa ja veturi putosi kääntöpöydän kuoppaan. Tapaturmasta aiheutui 1353,46 markan kustannukset VR:lle (ketään ihmistä ei syytetty tapahtuneesta). | ||||
|
21.09.2024 15:25 | Eljas Pölhö | ||
| Insinööritoimisto Saalasti vuokrasi VR:ltä 1.2.1971 lukien Kirkkonummen veturitallista neljä veturisijaa ja huoltotilat käsittävän osan, pinta-ala n. 650m2, sekä ratamestarin entisen toimistorakennuksen n:o 18/31, pinta-ala n. 120 m2. Toimistorakennuksen päädyssä ollut resiinavaja jäi VR:n käyttöön. Sopimuksen liitekartassa näytetään purettavat vaihteet ja raiteet. | ||||
|
21.09.2024 15:11 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus. Linja-auto junassa Steissillä. | ||||
|
21.09.2024 14:25 | Lasse Holopainen | ||
| Se on kyllä tyylikäs vehje. Harmi vaan että Kutter lopetti. | ||||
|
|
21.09.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter Deca olisi tämän rinnalla muotoilumielessä täysin vertailukelpoinen, vieläkin. | ||||
|
|
21.09.2024 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs Kkn suorittaja kertoi, että hänellä oli suunnattomia vaikeuksia saada itte DI Tapio S. uskomaan, että Tka:n kanssa ei ole linjalle menemistä noin vain (koko ajan junia tulossa ja menossa). Herra kun oli jatkuvasti tunkemassa radalle koeajoja tekemään. | ||||
|
21.09.2024 13:29 | Lasse Holopainen | ||
| No löysinhän minä täältäkin kuvan vieläkin asjallisemmasta pitkänmatkanbussista. Lahti Eagle 560:ssä on tyylekkyyttä. | ||||
|
|
21.09.2024 13:26 | Lasse Holopainen | ||
| Ensimmäisen sarjan 9700-Volvot ovat vielä meleko asjallisia, vaikkeivät vedä vertoja Carrus Star x02:lle. | ||||
|
21.09.2024 13:25 | Lasse Holopainen | ||
| Paljon asjallisempi tämä piristävän asianmukainen värimaailma, kuin nykyisten muovikerrostalotietokoneiden matkustamot. | ||||
|
21.09.2024 13:22 | Lasse Holopainen | ||
| Tässä on värimaailma omalla asianmukaisella tavalla kohdallaan. | ||||
|
21.09.2024 13:20 | Lasse Holopainen | ||
| ...ainakin hernerokkaa. | ||||
|
21.09.2024 13:20 | Lasse Holopainen | ||
| Linja-auton jalkaanmenevyys! Nuo ovat parhaita ja asjallisimpia kaupunkibusseja, kuten myös Carrus City -sarja, Lahti 400/401 ja Lahti 402. Vielä kun olisi Vantaan liikenteen värityksessä, niin siitä ei bussi enää parane. | ||||
|
21.09.2024 13:16 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. Tämäkin tilanne ylipäätään veturilla oli mahdollista vain sillon ennen. | ||||
|
21.09.2024 11:27 | Mika Hakala | ||
| Kiitos myös Jarmolle tuosta tyhjentävästä kommentista. Tulin tuosta Antin kysymyksestä huomioineeksi, että turhan ahdas talo. Kun katsoin suunnittelijaa googlella, niin tuttu nimi Thure Hellström:hän sieltä paljastui. On yhtä selittävää, että rakennuksen suunnittelija on myös suunnitellut lisärakennuksen, kuin että "tuttava" on nähnyt mielikuvaa vastaavan rakennuksen. Ylitorniosta ol kotoisin edesmennyt artisti Hanne, jolle aikansa (1070 facebook-julkaistua) keikkalistaa sattuneesta syystä tutkin. Paljon oli Lapin kyliä keikkalistalla, muttei kys. paikkaa. |
||||
|
21.09.2024 11:25 | Antti Grönroos | ||
| En. Tekstissä lukee "Salport Oy" ja Salportiin meni Romuliikkeen raide mutta olin kommentissani väärässä tässä kohtaan. Kiitos Teppo kommentista. | ||||
|
21.09.2024 11:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvauspäivä olikin lauantai eikä sunnuntai. Korjattu tunnisteisiin. | ||||
|
|
21.09.2024 03:54 | Teppo Niemi | ||
| Kuten minun 22.7.2014 sekä Jorma Toivosen kommentissa 13.2.2020 paikaksi on todettu Sirkkulan linjavaihteesta km 139+483 erkautunut raiteisto. Sirkkulan linjavaidehan sijaitsi Tottolan tunnelin ja Tottolan sorakuopanl linjavaihteen välissä ja senraide oli ennen Tottolan tunnelin valmistumista käytössä olleella rantaradan linjauksella Antti osannee kertoa Salon liikennepaikan alueella sijainneella Romuliikkeen raiteella romutetut höyryveturit. |
||||
|
20.09.2024 23:54 | Heikki Jalonen | ||
| Imatran Voima Oy perusti jo ennen varsinaisen Oulujoen rakennustyön alkua Ouluun erityisen yksikön, Betoni- ja Maalaboratorio (BML), maaperä- ja betonirakenteiden tutkimusta varten, tulevat rakennusvaikeudet ymmärrettiin. Vuonna 1949 tämä yksikkö siirettiin Oulujoki Oy:n alaisuuteen ja se siirtyi Muhoksen Pyhäkoskelle (Leppiniemeen) ja samalla se nimettiin Betoni- ja Geotekniseksi toimistoksi (BGT). Sinne valmistuivat uudet toimitilat vuonna 1957. Niiden varustuksen myötä laitoksen taso nousi keskuslaboratorion asteelle. Valmiuksiltaan se lienee ollut Suomen paras alallaan. Laitos palveli aikanaan kaikkea suurempaa voima- ja patorakentamista (Iijoki, Kemijoki. Lokka, Porttipahta) ja myös isoja teollisuusprojekteja paitsi kotimaassa mutta myös Imatran Voiman ulkomaisissa vientiprojekteissa. Työn luonteen vuoksi laboratoriolle toimitettavat näytteet olivat suuria, painavia ja monilukuisia. Niitä myös saapui jatkuvasti projektien edetessä, varsinkin kriittisten betonivalujen aikana. Tämä selittänee varsin hyvin tuon suuren tavaraliikenteen tarpeen. Vuonna 1967 laitoḱselle valmistuivat uudet toimitilat Ouluun, Karjasillalle. Osoite taisi olla Paljekujalla, siinä Asukkaan Jukan autoliikkeen (Oulun Autohuolto) vieressä. Silloin se taas oli nimeltään BML, sellainen valomainos oli rakennuksen päädyssä. Nämä rakennukset purettiin Joutsensillan Höyhtyän puolen maapenkereen tieltä. BML:n toiminta sinällään jatkuu osana nykyistä VTT:tä. |
||||
|
|
20.09.2024 23:30 | Antti Grönroos | ||
| Tässä on ollut Romuliikkeen raide (142+556) ja vieressä oli Sokeritehtaan raide (142+556) ja näiden molempien vaihteet kuuluivat Salon liikennepaikkaan. | ||||
|
|
20.09.2024 23:10 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos kommentista Jarmo, voi olla, että hän on makasiinissa käynyt. | ||||
|
20.09.2024 23:08 | Antti Grönroos | ||
| Tuomas, Karhulassa on muita vetureita mutta koska 27.9 on vika päivä, niin tuskin mikään KRS:n vetureista lähtee torstaina. | ||||
|
20.09.2024 21:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos erityisesti Eero Karttuselle hyvin painavista näkökohdista, jotka painavuudestaan huolimatta jäävät ainakin pääosin vaille korjaavia toimenpiteitä. Näyttää siltä että ylipäätään monen suomalaisyrityksen laatuasiat ovat menneet vakavasti hunningolle. Ollessani työelämässä vuosikymmeniä sitten kehittivät suomalaisyritykset määrätietoisesti toimintojensa laatua. Pätevä ja aikaansaava laatujohtaja oli AIDOSTI olemassa ja toimi suoraan toimitusjohtajan alaisena. Nyt aiempi sähläys ja välinpitämättömyys näyttää palanneen, kuten tuoreet esimerkit näilläkin sivuilla osoittavat. Valitettavasti myös rautatiematkustajaa (ja mieluusti sellaiseksi palaavaa) koskettaen. Palasin juuri pätevyysalani IAA-näyttelystä Hannoverista (Berliinin rautatienäyttely pätevyysalueeni ulkopuolisena ja jäi sivuun.) Hannoverissa esimerkiksi raitiopysäkkien automaatit ovat kunnossa eikä niitä muutenkaan häiritä. Selviin ja riittävästi opastettuihin automaatteihin sai tarjota eri kokoisia eurokolikoita ja -seteleitä, sai maksaa kortilla sekä sai maksaa appeilla (joihin en syventynyt). Matkalta palatessa aloin nilkuttaa. Malmö-Kööpis tunnelisillan ja ison Beltin sillan maksu sujui kortilla vakiokäyttäjien keinoista puhumattakaan (lienee tanskalaista laatua). Korttipääte löytyi kolmelta korkeudelta, joten Ducatollekin oli tarjolla sopiva korkeus. Toista oli kuitenkin Kööpis-Malmö (lienee ruotsalaista laatua). Siellä oli maksupääte vain yhdellä korkeudella, noin 60 cm sivuikkunaani alempana. Kun puoliväliin ikkunasta ulos kurotellen yritin sitä käyttää, lipsahti sähläyksessä jalka kytkimeltä. Seurasi sysäys ja vaihteet eivät enää kytkeytyneet. Paikalle jääneenä hätävilkku päälle. Huomasin sitten 5:n kytkeytyvän ja sain liruteltua auton liikkeelle. Ajoin sillä iltasella epävarmalla mielellä ensimmäiset neljäsataa kilomeriä. Sitten huomasin myös 3:n, 4:n ja 6:n ja R:n palautuneen ja jatkoin Kapellskäriin (saavuin klo 3 aamulla). Muita liikkujia ei silloin Tukholman läpiajossa näkynyt. Lopulta myös 1 ja 2 palautui. Ulkovivun niveliä ei ollut siis murtunut, vaan mennyt aluksi osittain pois paikoiltaan, mutta palautunut. Kaikki sählinki oman varomattomuuteni ja kelvottomasti toteutetun maksupäätteen vuoksi. Itse IAA-näyttelyssä esiintyi perinteisempien rinnalla kaikki kuviteltavissa olevat akku- hybridi- ja polttokennototeutukset. Tietysti tosiasia on että yhtään polttokennokuormuria ei ole MYYTY eikä lähivuosina MYYDÄ, koska sellainen tarvitsisi ilmaiset ja pikaiset korjaukset ja varaosat koko tuotteen käyttöajaksi. Valmistajilta palaa miljardeittain rahaa, joka toki saadaan valtaosin valtiontukina. Yritän lähiviikkoina kuvata täsmällisesti ja jäsennellysti tätä valtavaa muutosyritystä, jossa samalla valitettavasti kiinalaiset jyräävät polvilleen eurooppalaisia raskaiden ajoneuvojen valmistajia, erityisesti komponenttivalmistajia. |
||||
|
20.09.2024 21:03 | Lasse Holopainen | ||
| H ä h? Nyt on tainnut marsu vähän eksyä jonnekin myyränkoloon. | ||||
|
20.09.2024 19:51 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: Vaunukuormia lähti 44 kpl ja saapui 22 kpl. Matkalippuja myytiin 2508 kpl, joista 8 kuukausilippuja. Tavara käsitti tiiliä ja maataloustuotteita. Hallinnollisesti Raudaskylän IV luokan asema alennettiin laiturivaihteeksi 1.9.1960 ja seisakevaihteeksi 26.5.1968. Odotushuoneessa oli aikaan sidottu sähkölukkojärjestelmä. "50 vuotta sitten" 1974: Vaunukuormia lähti 4 ja saapui 17. Vuosi 1975 on viimeinen, jolloin vaunukuormia on merkitty: saapui 2 ja lähti 22. Matkustajamäärä keskimäärin vuorokaudessa oli 1974 elokuussa 10/8 ja lokakuussa 9/10. Ylivieskan ja jonkun muun liikennealueen tilastoihin matkustajat on merkitty /-viivan kanssa. En tiedä onko se lähteneitä/saapuneita vai arkisin/viikonloppuisin. |
||||
|
|
20.09.2024 19:34 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoista että vielä -64 suurimmat käyttäjät olivat vesivoimayhtiöitä. Olihan Oulujoen voimalaitokset tuossa vaiheessa kaikki valmistuneet. | ||||
|
20.09.2024 19:28 | Eljas Pölhö | ||
| Hovinsaari tilastoitiin omana liikennepaikkanaan vuosi 1963 viimeisenä. Sen jälkeen luvut sisältyvät Kotkaan. 1963: vaunukuormia lähetettiin 12003 kpl ja saapui 14974 kpl. Vaihtoveturien päivystystunteja oli keskimäärin 28,8 tuntia/vrk eli tarve oli ainakin kaksi päivystysveturia. Lähtevien tavaroiden suurimmat ryhmät olivat paperi, sokeri ja puutavara. Saapuvalla puolella puutavara ja sokerijuurikkaat. |
||||
|
|
20.09.2024 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Raudaskylän asema ollutkin punaisen kukon uhrina sortunut? | ||||
|
|
20.09.2024 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa ennenvanhaan jopa erityisiä juhannusjunia Aavasaksalle. Käskylehdissä niistä aina tiedotettiin henkilökunnalle. | ||||
|
20.09.2024 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: matkustajia keskimäärin päivässä kesällä 45 ja talvella 68. Laiturin pituus 20 m "50 vuotta sitten": Kouvolan ja Kotkan liikennealueet eivät tilastoineet seisakkeiden matkustajia liikennepaikkakortteihin 1970-luvulla, joten en tiedä määrää. |
||||
|
20.09.2024 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen vuosi, jolloin Tavastilaan on merkitty vaunukuormaliikennettä on vuosi 1972. Silloin vaunukuormia lähetettiin 18 vaunua ja saapui 3 kpl. | ||||
|
|
20.09.2024 18:57 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: Muhokselta lähetettiin 72 vaunukuormaa ja saapui 236 vaunukuormaa. Matkalippuja myytiin 8477 kpl, joista 205 oli kuukausilippuja. Tuolloin lähtenyt tavara (sis. kappaletavara) oli koneita, rautaromua, huonekaluja ja maanäytteitä. Saapunut tavara oli lannoitteita ja betoninäytteitä. Oulujoki Oy, Imatran Voima Oy ja Muhoksen romuliike olivat paikkakunnan suurimmat rautatiekäyttäjät. "50 vuotta sitten" 1974: vaunukuormia lähetettiin 146 kpl ja saapui 180 kpl. Matkalippuja myytiin 22449 kpl. Laskentojen mukaan asemaa käytti keskimäärin/vrk 96 matkustajaa elokuussa ja 77 lokakuussa. Hallinnollisesti Muhoksen iV luokan asema muutettiin pysäkiksi 1.7.1963 lukien. Asemaksi se palautui, kun luokittelu muutettiin 1970 keskusasema-asema-seisake-tyyliseksi. |
||||
|
20.09.2024 18:29 | Eljas Pölhö | ||
| 1978: Ylitorniosta lähti 16 vaunukuormaa ja saapui 43 vaunukuormaa, joten ainakin siihen asti se kuormausraide sinnitteli. Minulla ei ole tätä uudempaa liikennepaikkakohtaista tilastoa käytettävissäni. | ||||
|
|
20.09.2024 16:56 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Antti, eiköhän tuttusi, käynyt täällä tanssimassa: https://vaunut.org/kuva/157807?paik=Kauliranta | ||||
|
|
20.09.2024 15:52 | Antti Grönroos | ||
| Ossi, ainoastaan päärataa käytetään, vaihde noihin teollisuusraiteisiin on otettu pois ja siksi stop-merkki on noiden kahden raiteiden välissä. | ||||
|
|
20.09.2024 12:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko tuo miten vahva tieto että jo junassa 55839 tulisi, kun kyseinen juna lähtee Kymistä yöllä jo to 26.9. puolella? Aikatauluissa on (ainakin vielä) torstain juna 2338 (Saapuu Kymiin 16:27) ja perjantai-illan juna 2339 (Lähtee Kymistä 21:34). Tämä viittaisi siihen että veturia tarvitaan vielä perjantaina, koska 2338:n runkoa ei kai ehditä lastaamaan ja siirtämään torstai-illan aikana? Tosin onhan siellä muitakin vetureita, jos niitä käytetään? |
||||
|
20.09.2024 11:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nimenomaan näin se oli, Jarno muistaa oikein: https://yle.fi/a/3-12309655 . Linkin takaa löytyvät mm. lauseet »Mukana suunnittelussa olivat kuljettajat, vaihtotyönjohtajat sekä työsuojeluvaltuutetut. Olemme tyytyväisiä, että saimme juuri meitä palvelevan veturin.» Eo. räpsähuomioni koskevat yleisesti kokemustani erilaisista kulkulaitoksista, jotka siis koostuvat lähinnä linja-autoista. Mitä sen sijaan tulee tähän nimenomaiseen Krokotiiliin, kuljettajan vesipullo löytyy todennäköisimmin Dimex-housujen reisitaskusta. Tyypillisesti nykyaikaisen päivystysveturin käyttötunneista suurin osa kun kertyy käkättimellä ohjaten. |
||||
|
|
20.09.2024 11:07 | Kari Haapakangas | ||
| Pitipä ihan tarkistaa vanhoista kartoista mitä "asemarakennuksen eteläpuolella" tässä tapauksessa tarkoitti. Aika täsmällinen kuvaus itse asiassa. Karttojen perusteella ko. raiteen läpiajettavuus poistui joskus 1970-luvulla, mutta itse raide sinnitteli pitempään kuin pidempi kohtausraide. | ||||
|
|
20.09.2024 10:45 | Jarno Piltti | ||
| Tupakkapaikan varustelutaso näyttää hyvältä. | ||||
|
|
20.09.2024 10:42 | Jarno Piltti | ||
| Eikös Dr19-projektissa korostettu koko ajan että loppukäyttäjät eli duunarit on mukana suunnittelussa? Eli ei ole missään norsunluutornissa piirretty tämäkään ohjaamo vipstaakeineen? | ||||
|
|
20.09.2024 10:21 | Eljas Pölhö | ||
| Ennen raskasta kiskotusta 1960-luvulla paikalla oli asemarakennuksen eteläpuolella lyhyt läpiajettava kuormausraide ja vastakkaisella puolen pidempi kohtausraide. 1960: vaunukuormia lähti 45 kpl ja saapui 97 kpl. Matkalippujja myytiin 6184 kpl, joista kuukausilippuja 246. 1964: vaunukuormia lähti 5 kpl ja saapui 91 kpl. Matkalippuja myytiin 1682 kpl, joista kuukausilippuja 143. Pääasialliset tavaramäärät olivat paikallisten kauppojen kauppatavaraa. |
||||
|
|
20.09.2024 10:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kaulirannan/Kaulinrannan liikenne romahti rajusti 1960-luvun alkupuolella. 1960: vaunukuormia lähti 595 kpl ja saapui 1742 kpl. Matkalippuja myytiin 6682 kpl, joista kuukausilippuja 12. 1964: vaunukuormia lähti 36 kpl ja saapui 584 kpl. Matkalippuja myytiin 900 kpl, joista kuukausilippuja 26. ... 1974: vaunukuormia lähti 68 kpl ja saapui 475 kpl. Kaulirannasta lähetettiin puutavaraa ja osuusliikkeen kauppatavaraa. Sinne saapui rehuja ja elintarvikkeita. 1960-luvun alussa Kaulirannan ja Marjosaaren vaihtotyöt suoritettiin pääasiassa Aavasaksan Kisko-Kallella. Isompia vaunumääriä liikuteltaessa Tornio-Aavasaksa-tavarajunan Tk3 kävi täällä perillä saakka. |
||||
|
|
20.09.2024 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkäpä juuri siksi mainittu räpsä onkin kätketty kuva-alan ulkopuolelle. Se on muuten myös luultavin syy siihen, miksi erään toisen laitoksen ajopöytä on kalteva; siten ettei vesipullo aikaa voittaen pysyisikään pöydällä koneen nuljuessa kiskoja pitkin. | ||||
|
20.09.2024 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Kehärataa P-junat kulkevat Helsingin ja Hiekkaharjun välillä ja I-junat vastaavasti Helsingin ja Tikkurilan välillä. | ||||