Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.10.2023 17:35 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tukolla oli myös maatalouskauppaa ja jos näen oikein valokyltissä lukee T-Maatalous. Tätä tukee liikkeen edessä olevat koneet. Tukon tarina maatalouskaupassa päättyi vuonna 1992 kun Tuko myi maataloustomminot Hankkija-Maatalous OY:lle. | ||||
|
28.10.2023 17:02 | Kimmo Huhta | ||
| Hienoja nämä kaksi. Itä-Saksalainen lumi ja pilvisyys. Humppilan rata-autokin kaukaisuudessa häämöttää. | ||||
|
28.10.2023 16:36 | Jari Kuusinen | ||
| Oliko tuo tukkipuu nimenomaan koivutukkia? Jos oli, määränpää oli hyvin todennäköisesti Savonlinnan vaneritehdas. Viikko sitten lauantaina sanomalehti Itä-Savo (ja päivää myöhemmin Warkauden Lehti) kirjoitti Rantasalmen ja Kallislahden välillä tehdyistä ylläpidollisista raivaus- ja kunnostustöistä sekä mielenkiinnosta ottaa Kallislahden kuormauspaikka uudelleen käyttöön. Mitään päätöstä tästä ei ole toistaiseksi tehty, mutta UPM:n taholta olisi olemassa mielenkiintoa saada lännen suunnalta tukkipuuta junalla, nyt kun laivakuljetukset Savonlinnaan ovat sattuneesta syystä loppuneet. | ||||
|
|
28.10.2023 16:34 | Jimi Lappalainen | ||
| T-kauppa oli Tukon eli Tukkukauppojen Osakeyhtiön lähikauppa. | ||||
|
|
28.10.2023 16:20 | Marko Lindfors | ||
| Mitä noi "T-kaupat" tms. olivatkaan? | ||||
|
|
28.10.2023 15:31 | Jimi Lappalainen | ||
| "40.000 sotainvalidia tarvitsee tukeasi!" | ||||
|
28.10.2023 13:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gfo 31'002 oli muutettu entisestä Oe 71'903:sta. Oe oli vuodelta 1968. Sen aluskehys oli peräisin vuonna 1930 valmistuneesta 32/49-paikkaisesta CEi-vaunusta nro 2572. Gfo 31'002 hylättiin vuonna 1987 ja romutettiin piakkoin sen jälkeen Imatrankoskella. Gfo 31'003 oli puolestaan muutettu Oe-sarjan autojenkuljetusvaunusta 71'905 (valmistunut v. 1968). Se muutettiin vuonna 1988 kaksikerroksisen Gfot-autojenkuljetusvaunun kuormausvaunuksi XOekar 070201. Se oli ollut sijoitettuna mm. Oulussa ja Kolarissa. Sen vekkuli piirre muihin XOe-vaunuihin verrattuna oli se, että ylätason ajoramppi oli kiinteä, eikä siis ylös-alas-liikkuva kuten muissa. Oe 71'905:n perusvaunu oli ollut satapaikkainen Ei 22121 vuodelta 1931. Se oli valmistunut numerona 2813. Rautatiehallituksen kirje 24.9.1931 määräsi sille uudeksi numeroksi 22121. Kuvassa vasemmalla näkyy fönarit särjettynä oleva XEi 022036 (selvisi raakasti zoomaamalla). Se oli vuodelta 1970 ja alunperin vuonna 1921 valmistunut Ci 2319. XEi hylättiin vuonna 1978. Vorgin kuvan 47344 mukaan XOekar oli jo ennen vuotta 2016 kadonnut historian hämäriin. Kaikilla mainituilla kolmella vaunulla telimalli oli ollut A7. |
||||
|
|
28.10.2023 13:08 | Tommi Koskinen | ||
| Tämä on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Punkaharju ei varmaankaan ole todennäköisin kohde, kun sinne menee puuta junalla ihan perillekin asti. | ||||
|
28.10.2023 12:27 | Lari Åhman | ||
| Kaksi kauko-ohjauskäytössä olevaa sivuraidetta siellä on. Tuo työkone toki selittää asian, eikä tuossa tilanteessa ole järkevää alkaa aukomaan varmistuslukkoja. Toisaalta ei tämä Taipaleen tukkiminenkaan hyvä tilanne ole, vaikkapa mahdollisessa pelastustapauksessa. | ||||
|
28.10.2023 12:20 | Lari Åhman | ||
| Riippuu varmaan siitä, onko Imatralla miten paljon tilanpuutetta. Niiralan piha oli näitä lukuunottamatta täysin tyhjä. | ||||
|
|
28.10.2023 12:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Lieneekö näitä tulossa lisääkin? | ||||
|
28.10.2023 11:47 | Jouni Halinen | ||
| Vuosaaren maa/vesialue on erittäin hiekkapitoista. Kun Vuosaaren satamaa rakennettiin, niin isohko lahdenpoukama täytettiin hiekalla. Täytön urakoi Hollantilainen firma erikoislaivan avulla. Laiva kävi imemässä merialueelta ruumansa täyteen hiekkaa jonka se sitten ”suihkutti ” pitkässä kaaressa (40 metriä?) lahden täyttöön. Työtä jatkettiin 24/7, homma taisi silti kestää useamman viikon. Nykyjään lahden paikalla on sataman ratapiha. Toinen ”hiekkajuttu” on se että Helsingin kaupungilla oli 80-luvulla tarvetta hiekasta ja se teki siitä kaupat Lohja Oy:n kanssa. Sopimukseen kuului itse hiekan hinta ja korvaus sen kuljetuksista. Sitten kävi seuraavasti: (netistä poimittuna) ”Helsingissä protestiliikkeet syntyivät reaktiona sitä kunnallispoliittista kulttuuria vastaan, jossa asiat sovittiin yhteisesti kabineteissa. Liisa Kulhia nousi nopeasti yleiseen tietoisuuteen tässä politiikan saranakohdassa”. ”Oman tilitoimiston 1975 perustanut Kulhia huomasi lähes sattumalta uutisen lehdessä. Siinä kerrottiin Oy Lohja Ab:n merihiekan nostosta Helsingin Kallvikin osittain rauhoitetulla rannalla. Kulhia selvitti asiaa kaupungin eri virastoissa. Selvisi, että Oy Lohja Ab myi kaupungille hiekkaa, joka oli jo kaupungin omistamaa. Kallvikin rantojen vakituiseksi käyttäjäsi lukeutuva Kulhia teki kunnallisvalituksen lääninoikeuteen”. Homma taisi mennä vielä niin, että jotkin virkamiehet tiesivät asiantilan, mutta eivät reagoineet asiaan ennen kuin Liisa Kulhia nosti asian esiin. Kaupungin hiekkaa myytiin myös kolmansille osapuolille. Siitä miten homma lopulta päättyi, niin minulla ei ole tietoa. Google mapissa on ominaisuus jolla pystyy laskemaan valitun alueen pinta-alan, homma toimii niin, että rajaa ”mittaa” työkalulla alue jonka pinta-alan haluat tietää. Tämän avulla sain mitattua Sasekan hiekkakuopan kooksi (1956) noin 17 hehtaaria. Taitaa ainoa ”koskenlasku kelpoinen” koski Suomessa olla Kukkolankoski: ”Kukkolankoski on Tornionjoessa Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitseva noin 3,5 kilometriä pitkä koski, jonka pudotuskorkeus on 14 metriä. Se on Suomen pisin vapaana virtaava koski”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkolankoski |
||||
|
28.10.2023 10:39 | Jorma Kattelus | ||
| Taustalla näkyvän puukasan paikalla olisi Finnpulp Oy, mikäli suunnitelmat olisi toteutunut. | ||||
|
28.10.2023 02:14 | Jyrki Längman | ||
| Sr1 3047 1989 https://vaunut.org/kuva/99251 | ||||
|
27.10.2023 23:33 | Otto Tuomainen | ||
| Näköjään vaunun alkuperäinen tunnus Balm/ú 655 on merkitty myös näkyville. Osoblahan radalle toimitettiin aikoinaan viisi (655 - 659) tällaista vaunua suoraan tehtaalta. Myöhemmin lakkautetulta Ružomberok – Korytnica radalta saatiin neljä vaunua (666 – 669) lisää. | ||||
|
|
27.10.2023 22:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Lapinlahdella 711:ää kohtaamassa oli jo etelään menevä Destian TYO 76100, ja muut sivuraiteet ovat Julian kartan mukaan käsikääntöisten vaihteiden takana. Tämä olisi Lapinlahdelle sinänsä ehtinyt, mutta toteutuneesta graafisesta aikataulusta katsoen niin pienellä marginaalilla että pelaaminen käsikääntöisen vaihteen kanssa ehkä olisi viivästyttänyt 711:n kulkua? | ||||
|
27.10.2023 22:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuten Jimi jo mainitsi, kyllä. Aikataulunmukaisestihan Iisalmessa olisi peräti 40 minuutin stoppi ja IC 67:n kohtaus. Nyt kohtaus 67:n kanssa oli vasta Taipaleella. | ||||
|
|
27.10.2023 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Julian nopeuskäyrän mukaan näyttäisi ohittaneen Iisalmen noin kolmenkympin vauhtia. | ||||
|
|
27.10.2023 21:31 | Lari Åhman | ||
| Menikö tämä siis pysähtymättä ohi? | ||||
|
27.10.2023 21:29 | Lari Åhman | ||
| Venakontien tasoristeys onkin kuuluisa siitä, että se on usein tukossa kuvassa näkyvän operaation vuoksi, joka vuorokauden sisällä toistuu varsin usein. Puominkiertäjiä näkee toisinaan, eikä onnettomuuksiltakaan ole vältytty. Tuossahan voisi sattua kaksi junaa yhtä aikaa tasoristeykselle, mutta minulla ei ainakaan ole tiedossa, onko niin koskaan käynyt. | ||||
|
27.10.2023 21:17 | Jarno Piltti | ||
| Vtad ihan vaan ulkonäön perusteella mallia 19-3054. | ||||
|
27.10.2023 20:23 | Joona Kärkkäinen | ||
| Sen verran taitavat kuitenkin Jimi ymmärtää. | ||||
|
27.10.2023 19:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ylikäytävät ovat yleinen syy tällaisten letkojen katkomiselle. Joissain paikoissa raiteiden pituudet vaativat runkojen pilkkomista. Myös kuormausraiteen poikki kulkeva voimalinja vaatii alleen välin. Ja saattavatpa kuormaajat pyytää lastauksen sujuvuutta edesauttaakseen vaihtotyönjohtajalta eripituisten vaunuryhmien kylvämistä erillään toisistaan olevien puupinojen kohdille. | ||||
|
|
27.10.2023 19:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivät sentään rasvaa kiskon pintaa? | ||||
|
27.10.2023 19:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Tästä perspekiivistä upean näköistä, kun latvat kylpevät paisteessa kaiken muun jäädessä vielä varjoon. Ratapihallakin monipuolista kalustoa! | ||||
|
27.10.2023 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vetovaunussa olisikin vielä koeovet? Ainakin rungossa 6021-6221 kokeiltiin sellaisia 70- ja 80-lukujen taitteessa. | ||||
|
27.10.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Hyvin mielenkiintoinen kuva!!! Oikeanpuoleisin Itävalta-Unkarin solttu on aivan ilmiselvästi sotamies Baloun, 91. rykmentin tunnetusti ikinälkäinen suursyömäri. (Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa /Jaroslav Hasek.) Vihreätöyhtöinen herra on nähdäkseni arkkiherttuan univormussa ja kaulalta riippuu Kultaisen taljan kunniamerkki, aikamoisen arvokas prenikka. Kolme tähteä kauluksessa, ei sentään mikään Fahnenjunker-Offizierstellvertreter? Rautatieläiset on helppo tunnistaa siipipyörämerkistään. |
||||
|
|
27.10.2023 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Tapolan mustamakkaratehdas käytäkään - nääs - sopivaa rasvaa kiskojen voitelemiseksi...? Ainahan näiltä jää rasvoja yli prosessilinjoiltaan. |
||||
|
|
27.10.2023 17:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tukit menneet joko UPM:n Savonlinnan vaneritehtaalle tai Metsä Woodin Punkaharjun vaneritehtaalle? | ||||
|
27.10.2023 17:18 | Hannu Lehikoinen | ||
| Hienoa, 1:11,1/1:14-vaihteiden esiintymisalue laajenee vahvasti lounaisrannikon suunnalla. | ||||
|
|
27.10.2023 16:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tampereella ei ainakaan osata rasvata kiskoja. Tai no, kyllä ne rasvataan mutta niin laihalla rasvalla, että se huuhtoutuu maaperään ensimmäisen sateen jälkeen, ja lisäksi osaamisen puutteessa Tampereella rasvataan myös sisäkaarteen puolen kisko josta ei ole mitään hyötyä. | ||||
|
|
27.10.2023 15:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään matkustin linjalla 15 tuosta kohdasta työmatkani merkeissä aamulla ja iltapäivällä. Ilmeisesti tässä kohdassa radalle oli tehty jotain, kun kiskomelua ei ainakaan vaunuun sisälle kuulunut. Useissa muissa kohdissa vonkunaa ja ulinaa kuului, erityisesti Teininaukiolla ja Suursuonlaidan risteyksen kaarteessa. | ||||
|
27.10.2023 15:20 | Alex Chudoba | ||
| Sama kuva pienin lisätiedoinkin taitaa olla täällä jo: https://vaunut.org/kuva/100081 | ||||
|
27.10.2023 15:03 | Markus Selin | ||
| Toteutuneenkin linjauksen varrelta meni ainakin yksi talo purkuun, mutta oliko se Jokerin vai Kehä I leventämisen ansiota on sitten toinen juttu. | ||||
|
27.10.2023 14:24 | Pasi Seppälä | ||
| Aika kivasti sommiteltu. Jollei Pikku-Jumboa olisi paljastettu höyryn lähteeksi saattaisi Vempun kannentiiviste olla seuraava epäilty :) | ||||
|
27.10.2023 13:14 | Jukka Voudinmäki | ||
| Panimoa ei tietääkseni ole, mutta nythän ovat taas alkaneet markkinoida lähdevettä, joka ennen tunnettiin nimellä Kuohun kirkas. Nykyisin Artesian waters...tai jotain siihen suuntaan. | ||||
|
|
27.10.2023 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Saahan tontista paremman hinnan jos myy grynderille eikä kaupungille. | ||||
|
|
27.10.2023 11:59 | Tommi Koskinen | ||
| Lopulta kyseinen omakotitalo purettiin muutenkin. Katunäkymässä vuodelta 2009 talo on pystyssä ja ratikkaa vastustava kyltti paikoillaan, mutta 2017 talo on purettu ja uusi rakenteilla. https://www.google.fi/maps/@60.1901895,24.7974905,3a,49.1y,27.46h,83.77t/data=!3m7!1e1!3m5!1sj8srKwfyLJ-HGL3M15DpFg!2e0!5s20090601T000000!7i13312!8i6656?entry=ttu | ||||
|
|
27.10.2023 11:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko siellä saman niminen panimo? | ||||
|
|
27.10.2023 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan että Laajalahdessa vastustettiin pikaratikkkaa siksi että jos se olisi rakennettu kehäykkösen länsipuolella se olisi kulkenut osittain puiston läpi ja yksi ränsistynyt omakotitalo olisi jouduttu pakkolunastamaan ja purkamaan. | ||||
|
|
27.10.2023 10:22 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä kuvahan on mainio esimerkki paikallispolitiikasta, sillä erinäisten lobbaus- ja vastustustempausten jälkeen ratikka tässä Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan kohdalla rakennettiin Kehä 1:n "väärälle" puolelle, paikkaan jossa ei ole eikä tule tiivistä kaupunkirakennetta. Metsä oikealla puolella on Laajalahden Natura-aluetta. Vaihtoehtoinen linjaus ratikan suunnitteluvaiheessa oli Laajalahdesta Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan, keskelle nykyistä kaupunkirakennetta. Toki nykyisen linjauksen etuna on nopea yhteys Otaniemeen jossa on yhtä lailla paljon potentiaalisia ratikan käyttäjiä kuin Tapiolan alueellakin. | ||||
|
|
27.10.2023 08:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tärkeintä ja todella kiitettävää on, että Museorautatieyhdistyksen arkistokuvia julkaistaan täällä monen kiinnostuneen iloksi. Kun ajankohta- ja tapahtumatiedot paljolti puuttuvat arkistokuvista, voi niitä toki kaivella mm. vuosikertomuksista. Kuvat tänne iloksemme laittavalla lienee vain rajallisesti aikaa tällaiseen esityöhön. Siksi nämä sivut ovat ihan sovelias pyydys puuttuville tiedoille. Suuri(n) osa esimerkiksi MFH:n alkuajan aktiivijäsenistä ja siten asiat tietävistä on ikuisesti katkaistujen yhteyksien takana. Vielä yhteydessä olevat antavat näitä tietoja auliisti kunhan kuvia vain jaksetaan julkaista - vaikka vajainkin tiedoin. |
||||
|
|
27.10.2023 08:39 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon aikaan Museorautatieyhdistys ry:n toimintakertomukset julkaistiin säännöllisesti Resiina-lehdessä, eli sieltä löytyisi varmasti apuja tunnistukseen ja ajoitukseen. Myös Minkiön työkirjoista olisi varmasti apuja. Etenkin kun kuvien lisäys tapahtuu Museorautatieyhdistys ry:n toimesta, niin toivoisin hieman taustatyötä tehtäväksi ennen julkaisua, etenkin kun kommenteihin tulee näin helposti tietoja. | ||||
|
|
27.10.2023 07:25 | Jari Välimaa | ||
| tainnut jäädä mutkat rasvaamatta kuten Tampereella tapahtui aluksi. | ||||
|
|
27.10.2023 07:20 | Jari Välimaa | ||
| " Ainoat paikat, joista voin sanoa varmasti, että suhdanteesta huolimatta on uusia aloitettu ovat taas kantakaupungissa Jätkäsaari ja Kalasatama." Nämä kaikki ovat raitiotiekaupungin osia, joten rakentamisen jatkuminen on ymmärrettävää. |
||||
|
|
27.10.2023 07:14 | Marko Laine | ||
| Kuva on Humppilasta, kesältä 1987 tai 1988, jolloin entiset Lohjan kalkin matkustajavaunut tuotiin Honkataipaleelta (Ristiinasta) ensin VR:n kyydissä Humppilaan ja sitten rekkakuljetuksena Minkiölle. | ||||
|
26.10.2023 23:30 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä on (vihdoinkin) kuvasarjan viimeinen kuva. Palaan asiaan seuravan kuvasarjan merkeissä keväällä. | ||||
|
26.10.2023 23:20 | Eemil Liukkonen | ||
| Tää on mukava kuvauskulma. Tästä on montakin kertaa menty junalla, ja aina ole ajatellut tässä kuvaamista. Pitää joskus itsekin larpata tännekin. | ||||
|
|
26.10.2023 23:08 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kuohu tulee näkymästä mieleen. https://maps.app.goo.gl/fZ5k7v4kqQ4Sf28J8 | ||||
|
26.10.2023 22:52 | Panu Breilin | ||
| Tämä on 3095 eri puolelta kuvattuna. Toinen veturi (3099?) pilkottaa tuolla taustalla keskemmällä kenttää. Video tämän veturin tuonnista paikalleen: https://youtu.be/yNHAuoR31Ek |
||||
|
|
26.10.2023 22:03 | Lasse Reunanen | ||
| Samalla romiksella on toinenkin SR1, missä on 3095 numerolaatat paikallaan. Pasi Ohtonen tiesi tämän olevan 3099. Vai pnko tämä 3095 eri puolelta kuvattuna? | ||||