Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.10.2023 21:33 Tuomas Korhonen  
  Einsatzfahrzeug tarkoittaa hälytysajoneuvoa, joten olisiko mahdollisesti raivauspäällikön tms auto. Onhan Suomessakin raivausautoissa siniset hälytysvalot.
kuva 03.10.2023 21:09 Heikki Jalonen  
  Kuvassa esiintyvän kaivupyöräkoneen, Bagger 1452, rakensi vuonna 1961 VEB Schwermaschinenbau Lauschammerwerk. Lauschammer sijaitsee eteläisessä Brandenburgissa, noin 50 km Dresdenistä pohjoiseen. DDR-kaudella tehdas kuului TAKRAF-raskaskombinaattiin.

Tehdas toimii edelleen ja on (yksityistetyn) TAKRAF GmbH:n valmistava yksikkö, tuotteinaan mm. foorumin aihealueeseen sopivat rautatienosturit. Työvoimaa on toki paljon vähemmän kuin kombinaattien kultakaudella.

Bagger 1452 aloitti ruskohiilen kaivun Phönix-kaivoksella lähellä Leipzigia, toimien siellä vuoteen 1968 jolloin kenttä suljettiin. Vuonna 1970 kone siirrettiin Berzdorfin kentälle (lähellä Görlitziä) eli nykyiselle sijoituspaikkansa seudulle, jossa se jatkoi hiilen louhintaa vuoteen 1997 saakka.

Hiilen noston loputtua kone oli käytössä vielä louhoksen täytössä ja maisemoinnissa aina vuoteen 2001 saakka. Maisemoinnin tuloksena syntyi - paitsi metsän kasvatuspohjaa - myös kokonainen järvi, Berzdorfer See.

Kone oli tarkoitus romuttaa urakan loputtua, mutta paikallinen vuorimiesten historiallinen seura sai sen säilymään muistomerkkinä.

Koneen työpaino (siirtokuljettimineen) on noin 1950 tonnia, sähkökäytön teho 1650 kW. Kauhoja tuossa kauhapyörässä on 8 kpl, tilavuudeltaan 1.2 m3 kukin. Kaivupyörän kierrosluku oli 6.5 1/min eli minuutissa kone puraisi 52 kauhallista, joten teoreettinen kaivukapasiteetti oli noin 3740 m3 per tunti.

Ehkä joku kysyy, onko tuo sitten iso kone? Varsin suhteellista. Takraf on valmistanut isompiakin, paljon isompia. Kuten Bagger 293 (vuodelta 1995) jonka työpaino (siirtokuljettimineen) on noin 14200 tonnia. Kone on edelleen RWE:n toiminassa Hambachin ruskohiilikentällä. Sillä siirtyy massaa noin 10000 m3 tunnissa, siis noin kolminkertainen määrä. Sähkötehoa siihen tarvitaan 16,5 MW, eli kymmenkertainen teho. Myös Krupp on valmistanut vastaavan kokoluokan koneita. Mutta, koska Takraf RB293 suunniteltiin jo DDR-kaudella, siitä tehtiin tietysti 10% suurempi. Ihan vain Erichin iloksi...
kuva 03.10.2023 20:40 Hannu Peltola  
  Hieno modernia tehokkuutta huokuva kuva!
kuva 03.10.2023 20:01 Teppo Niemi  
  Ja tuo Netinera-konseri on 100 % Ferrovie dello Stato Italianne S.p.A:n omistama.
kuva 03.10.2023 19:51 Uwe Geuder  
  Oliko Kostamuksessa vuonna 1986 edes muu kuin VR:n asema?
kuva 03.10.2023 19:49 Jarno Piltti  
  Mukkulan liikennepaikalla kazakstanilaisen box car vaunun kyljestä bongattu kotiasema Kurort-Borovoe... Kylpyläpaikkoja tosiaan molemmat.
kuva 03.10.2023 19:46 Teppo Niemi  
  Ja jos tarkkoja ollaan niin rata käy kahdesti Hagenwerderin ja Hirsfeldenin välillä Puolan puolella. Ensimmäinen osuus on noin 10 km ja sitten palataan Saksan puolelle 200 m matkalla ja jälleen Puolan puolella 1,4 km.
kuva 03.10.2023 19:37 Jarno Piltti  
  Viehättävä pikkuvaunu. Minkähänlaiset kulkuominaisuudet?
kuva 03.10.2023 19:33 Jarno Piltti  
  Kyllä se vaan on hieno. Näinköhän tästä tulee maan seuratuin yksittäinen veturi?
kuva 03.10.2023 19:32 Jarno Piltti  
  Tässähän on jo pienimuotoinen kansallismaisemafiilis!
kuva 03.10.2023 19:29 Jarno Piltti  
  Monta kirjaa julkaistu ja tällaisia aarteita silti riittää! Veturimies hytin kelmeässä valossa aivantäysin kruunaa yökuvan. Juhanin kirjassa "Eilispäivän liikennettä" valotetaan tätä kulissien takaista kuvankäsittelyä. Minäkin uskon tekoälyn tulevaisuuteen tässä asiassa. Tässä on lumihanki ja muut sävyt todella hyvin kohdallaan, tuskinpa on itsekseen osunut? Ei vaikka filmi olisi keinovalolle tehty?
kuva 03.10.2023 19:18 Vertti Kontinen  
  Paljon kiitoksia kehuista!
kuva 03.10.2023 19:16 Vertti Kontinen  
  Kyllä tuolle juliadatasta löytyy aikataulut. Päivän aikana on liikuttu Kuk-Lä-Kv-Lä-Kv junina VET 17291/292/293/294
kuva 03.10.2023 18:18 Hannu Peltola  
  Ja samoin tämä!
kuva 03.10.2023 18:17 Hannu Peltola  
  On kyllä nätti kuva!
kuva 03.10.2023 18:17 Matti Melamies  
  Rainer, varmaan joku tekoälypohjainen ohjelma siihen kohta pystyy.
kuva 03.10.2023 17:00 Jari Välimaa  
  salassa kulkenut ?
kuva 03.10.2023 09:44 Petri Kiviniemi  
  Mia Greenin kuvat ja lasinegatiivit aiotaan siirtää Tornionlaakson museoon ja tavoitteena digitoida kuvat.
kuva 02.10.2023 22:27 Jorma Toivonen  
  Jos tarkkaan havannoi kuvaa, voi havaita kaverin käyntisillalla, joka pitkällä riu'ulla osoittelee kohti savupiippua savuavaa purkkia.
kuva 02.10.2023 20:05 Esa J. Rintamäki  
  Ikkunat hajalla!

Tunnettu tosiasiahan on että ehjät ikkunat ilkkuvat raskaasti niille pikku raukoille, joiden rikkonaiset sielut vaativat rikkinäisyyttä muiltakin! Ja tätä, loukkauksista törkeintä, pitää rangaista ottamalla kivenmusat kätösiin ja sinkauttaa ne ehjyydellään pöyhkeileviin esineisiin.

Ja katso, vandaaleiden kunniakkaat perinteet kantavat vuosisatojen taa.

Yksitoikkoista, sanoisin.

- Joet virtaavat mereen, eikä meri siitä tule täyteen.
kuva 02.10.2023 19:54 Esa J. Rintamäki  
  Rennbahn = kilparata.
kuva 02.10.2023 18:49 Pasi Seppälä  
  Onpas tyylikäs valotus kertakaikkiaan. Ja varsin mukavan näköinen lajitelma tavaravaunuja on Jumbolla koukussa.
kuva 02.10.2023 17:26 Petri Nummijoki  
  Kyllähän dieselveturitkin melkoisesti nokeavat mutta toisaalta harvoin taisivat edes Dr13-vetureiden katot olla noin likaisia, mitä kuvassa näkyvän Eit-vaunun. Lieneekö sitten niin, ettei tuohon aikaan ollut valmiuksia vaunujen kattojen pesua varten eikä niitä puhdistettu juuri koskaan?
kuva 02.10.2023 16:51 Petri Nummijoki  
  Loppukesästä 1979 näyttää vielä aika likaiselta https://www.vaunut.org/kuva/70941 mutta kesäkuussa 1980 jo siistiltä https://www.vaunut.org/kuva/9444 eli varmaan tuolle välille ajoittuu.
kuva 02.10.2023 16:08 Mikko Herpman  
  No varmasti liki kaikki höyryveturit ja muutkin ovat korjattavissa ajokuntoon. Kyse lienee vain työvoimasta ja rahasta. Missäköhän kunnossa tämä oli kun museoitiin. Ainakin maalattiin, mutta mikä mahtoi olla koneiston tilanne. Onko loppuun ajettu vai korjattiinko parempaan kuntoon? Ja kattila toki tarvitsee enemmän tai vähemmän korjausta.

Vertailukohtana voinee pitää vaikka Toijalan Tv1 Jumboa, se taisi olla liki konepajankunnostuksen jäljiltä ennen museointia.
kuva 02.10.2023 16:02 Mikko Mäntymäki  
  Tuosta saisi ajokuntoisen vielä.
kuva 02.10.2023 15:44 Hannu Peltola  
  Minulla on hatara mielikuva, että Helsingin asemalla olisi 1980-luvun alussa (suurinpiirtein 1981-1983) tehty laajempi remontti, jonka yhteydessä seinät olisi puhdistettu/maalattu.
kuva 02.10.2023 14:55 Petri Nummijoki  
  Koska Helsingin aseman julkisivut pestiin? Aika likaiselta näyttää vielä tässä vuoden 1976 kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/130502 eli taisi mennä 1970-luvun loppuvuosiin. Aalto ja Tervo eivät liity aseman pesemiseen mitenkään mutta heidän kauttaan lienee tunnettua, että VR:n sisällä oli kiistoja ainakin 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin eivätkä ne rajoittuneet pelkästään rautatiehallituksen sisälle.
kuva 02.10.2023 14:18 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Upea talviyön tunnelma.
kuva 02.10.2023 13:35 Petri Sallinen  
  Erkki Aalto sai kenkää VR:ltä vuonna 1966.
kuva 02.10.2023 12:45 Rainer Silfverberg  
  Onko muuten olemassa sellaisia kuvanparannusohjelmia jotka 70-luvun suttuisista negoista tekee ihan "digikelpoisia" teräviä kuvia?
kuva 02.10.2023 12:39 Petri Nummijoki  
  On hieno kuva. Laitetaan tähän linkki kuvaan https://vaunut.org/kuva/135223, kun sen alla keskusteltiin jokin verran Savonlinnan Jumboista mm. käytetyn polttoaineen osalta.
kuva 02.10.2023 12:25 Hannu Peltola  
  Kyllä on mahtava kuva! Ja 53 vuodessa rautatiemaailma on muuttunut täydellisesti.
kuva 02.10.2023 11:23 Mikko Herpman  
  Taitaa olla joku savupanos nokikaapissa. Hieno kuva joka tapauksessa! Aika hyvin nousee piipusta, mahtaako olla joku puhallin auttamassa virtauksessa...?
kuva 02.10.2023 10:12 Petri Nummijoki  
  Vai kuljettajalle? Eikös konesuojan luukkujen avaamisella pyritty pitämään ohjaamon lämpötila siedettävissä lukemissa? On tuossa tietysti jäähdyttäjän säleikkökin avautunut.
kuva 02.10.2023 09:03 Esa J. Rintamäki  
  Tuliko Veivarille hiki?
kuva 02.10.2023 09:03 Esa J. Rintamäki  
  Onneksi tuolla on paksut tiiliseinät.

Ei kuulu häjyilyn jytke ja tuskanhuudot ulkopuolelle, sanokaa minun sanoneen!
kuva 02.10.2023 09:01 Esa J. Rintamäki  
  Vaasasta Hyrynsalmen kautta Karstulaan menevä postiauto...? Kait sitä on linjakilpien kertomaa sitten "uskottava".

Miksi juuri Karstulaan? Ai niin - unohdin: postiauto vie sinne radion kello 12:n aikamerkin kirjeitse kahdesti viikossa...
kuva 02.10.2023 03:48 Mikko Mäntymäki  
  Vihdoin Tr2 on saatu ajoon.
kuva 02.10.2023 02:01 Esa J. Rintamäki  
  Onko siellä tulet pesässä ja hookaksoota kattilassa? Vai nakkasiko joku savupanoksen nokikaappiin?
kuva 02.10.2023 01:13 John Lindroth  
  Onnistunut kuvasarja!
kuva 01.10.2023 22:41 Rainer Silfverberg  
  Tuota minäkin vähän epäilin, että taitaa olla dieselin noesta kysymys.
kuva 01.10.2023 22:11 Petri Nummijoki  
  Vuonna 1967 ei tainnut olla montaa matkustajajunaa, joissa olisi vakituisesti ollut Eit-vaunu ja vetäjänä höyryveturi. Olisivatko H771/H772 Kouvola-Pieksämäki https://www.vaunut.org/kuva/63109 sekä P95/H95/H96/P96 osuudella Haapamäki-Pieksämäki ainoat? Höyryvetoisia matkustajajunia oli muitakin mutta esim. Savonlinnan yöjunassa Imatra-Savonlinna tai Moskovan junassa Kouvola-Vainikkala ei kai ollut (suomalaisia) teräsvaunuja tuohon aikaan. Sama pätisi Helsingin paikallisliikenteeseen. Voihan noki olla silti jotain vanhempaa perua tai vaunu seistä jollain liikennepaikalla säilytyksessä veturitallien lähistöllä.
kuva 01.10.2023 21:43 Rainer Silfverberg  
  Olisiko Eit:n katto todella nokeentunut höyryveturin perässä?
kuva 01.10.2023 21:01 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22066, joka muutettiin BG:ksi 040068, saikin kattolavan ja se liitettiin Johdonvetojuna 2:een.
kuva 01.10.2023 20:25 Petri Nummijoki  
  Helsingin rautatieaseman peseminen 1970-luvulla oli kai lähinnä uuden johdon profiloitumista. Aallon ja Tervon kiistely rautatiehallituksessa ei ollut ainoa VR:n johtopaikoilla kytenyt riita 1950-70-luvuilla vaan niitä oli alemmallakin tasolla ainakin Helsingin liikennepiirissä. Yhtenä lyömäaseena käytettiin junaliikenteen kehnoa sujuvuutta 60-70-lukujen taitteen suurten ratatöiden aikaan, vaikka se ei ollutkaan kenenkään yksittäisen henkilön vika vaan työt olisi pitänyt suunnitella jo lähtökohtaisesti eri pohjalta esim. rakentamalla kolmas raide Helsingin ja Tikkurilan välille, ennen kuin mietitäänkään kiskojen vaihtoa ja sähköistystä. Kun 1970-luvun puoliväliin mennessä oli vanhat riitapukarit saatu eläkkeelle tai toisiin tehtäviin ja junaliikennekin taas sujui ratatöiden sillä erää valmistuessa niin tilalle tulleet uudet johtajat pyrkivät erottumaan imagoltaan edeltäjistään.
kuva 01.10.2023 20:01 Lari Åhman  
  Siinähän on ensimmäinen akselinlaskentapiste ja baliisit Heinävaaran suunnasta tultaessa.
kuva 01.10.2023 19:45 Mikko Mäntymäki  
  Kiitos tiedosta tämän 1867 siirsin hylättyjen joukkoon tietokannasta.
kuva 01.10.2023 18:37 Heikki Huhtilainen  
  Minkälainen opastinjärjestelmä tänne on rakenteilla?
kuva 01.10.2023 16:07 Raimo Harju  
  Sillä hitsauskoneella ei sitten ilmeisesti sen jälkeen tullu kovin hyvää saumaa.
kuva 01.10.2023 13:54 Markus Räsänen  
  Tuo on normaali "parkkipaikka" Dr14:lle ja Dv12:lle Kouvolan varikolla. Dr14 #1867 on ainoa tällä hetkellä hylätty veturi. Veturi on siirretty jo Pieksämäelle. #1867 hylkäystieto on tullut rautatie harrastajien facebook ryhmästä.