Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.11.2024 14:59 | Jonne Seppänen | ||
| Tyylikäs | ||||
|
11.11.2024 14:37 | Esko Maasalo | ||
| Pieni (1759 dwt) SHO:n m/s Vesta valmistui 1953 ja siirtyi näiltä vesiltä Kauko-Itään 1974. Pituutta vain 75 m. | ||||
|
11.11.2024 14:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä on noppakivestä tehdyt ohjaavat raidat kertomassa laiturialueen ja laiturin reunan sijainnit. Vastaavissa kohteissa saatetaan käyttää myös kohokuvioituja laattoja. | ||||
|
11.11.2024 14:29 | Tor Lillqvist | ||
| Enpäs viitsikään sanoa. | ||||
|
11.11.2024 14:10 | Rasmus Viirre | ||
| Sattumakuva. Ja hyvin kaunis sellainen. Niin näistä putkista tuli lähinnä ankkurointipisteitä ja kohteita erikoisoperaatioille... | ||||
|
11.11.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junkers F 13, D-335 eli myöhemmin Suomen rekisterissä K - SALA oli ollut alkuun Junkersin omistuksessa, siksi saksalainen rekisterimerkki ja nimenä "Regenpfeifer" eli kurmitsa. Se luovutettiin Aeron käyttöön Dessaussa maaliskuussa 1924 (valm.nro 700). Nokalla pyöri BMW IIIa - moottori ja teho 185 hummaa! Miehistönä ohjaaja ja lentomekaanikko, matkustajia "uskaltautui" kyytiin neljä (elikkä ihan kuten Cessna 172 Skyhawkiin nykyisin). Kuvan rysäyksen jälkeen kone korjattiin, Junkersilla Königsbergissä (neuvostonimenä nyt Kaliningrad). K-SALA (tämän rekisterin se sai toukokuun 1926 lopulla) palasi Aerolle liikenteeseen myöhemmin syksyllä 1925. Lopulta tämä Junkers käpsähti ketoon Räävelissä (Tallinnassa) 27.5.1927, kun siihen tulla tupsahti moottorivika puuskaisessa tuulessa. Koneessa olleille viidelle hengelle seurasi sairaalareissu. Koneen runko murtui ja sen jäännökset palautettiin Junkersille osamaksuksi samanlaisesta uudemmasta lentolaitteesta (K-SALE, valm.nro 2004). Aerolla oli ollut seitsemän tällaista Junkers F 13:aa. Viimeinen lento Aerolla oli 9.10.1935, kun OH-ALI (ex K-SALI) putosi Suomenlahteen ollessaan reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin. Kaikki koneessa olleet (2 + 4 henkeä) saivat surmansa. Pituus 10,5 m; siipien kärkiväli 17,75 m. Suurin matkalentonopeus 140 km/h, eli "lentäen olisit jo perillä", hah hah. Suurin sallittu paino lentoon lähdössä 1850 kg ja toimintasäde maksimipainolla 500 km. |
||||
|
11.11.2024 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle, heko heko! | ||||
|
11.11.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyypä kuvassa Porkkanakin kolistelevan vaihdekujilla, ennen kuin kuljettaja pistää lisää rappua kehiin. Ja Bredat humisivat. | ||||
|
|
11.11.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kesäturisti 1973: (Kuka saa selvän kellotornin viisareista?) Auringon varjo juoruaa iltapäivän olevan meneillään. Kuvassa taitaa näkyä Veivari menossa hakemaan Karelian runkoa seisontaraiteelle. EP 58 "Lapponia" tuloaika Hki klo 14.00, EP 8 "Karelia" tuloaika Hki klo 13.55. EP 53/54 Polaria ei vielä ollut kulussa ja EP 84 "Savonia" tuli Hki vasta klo 17.30. Klo 13.30 oli tullut P 160 Tampereelta. Ja kun muistetaan Helsingin olleen mänttäläisten "Ameriikka", niin nämä toiviomatkalaiset käyttivät enimmäkseen Porkkana - P 94:ää tai P 42:ta. Neljäkaksi tuli Hki vasta puoli viideltä iltapäivällä. |
||||
|
|
11.11.2024 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovat varmaan Lapponia ja Karelia. | ||||
|
|
11.11.2024 11:20 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoista kalustoa.... Raiteen 14 päässä taitaapi seisoa Geoab. Ja vetovoimapuolelta löytyy Sr12 ja Vv15. Onkohan Hr12 ja Sr12 sarjojen veturien tuomat junat EP-junia? Vaunustopuolelta löytyy vielä A30, A1 ja A2 peräkkäin. |
||||
|
11.11.2024 10:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo teksti "Omistaja-asema. Henkilövaunujen (siis myös F) kotiasema lennätinlyhennyksenä merkitään seinän vasempaan alasivuun suorakaiteeseen sen luettelon mukaan, jonka rautatiehallitus on antanut konepajalle" on jostakin myöhemmästä määräyksestä kuin Rh kiertokirjeestä 38/1913. Rh 38/1501 16.5.1913 on otsikoitu "matkustaja- ja konduktöörivaunujen merkitsemisestä ja käyttämisestä". Siinä ilmoitetaan aikeesta painattaa vaunuluettelo ja siitä, että konepajojen tulee merkitä vaunut ko. luettelon mukaan. Mutta siinä ei vielä kerrota, miten ja mihin kohtaan merkintä tehdään. |
||||
|
|
11.11.2024 10:57 | Jouni Hytönen | ||
| Toki myös Liikenne Oy:n punainen vahvasti edustettuna Rautatientorilla. | ||||
|
11.11.2024 06:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
11.11.2024 05:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Pihlajavesi on ilman veikkaustakin. | ||||
|
11.11.2024 05:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan luukuilla varustetut postivaunut: Sarja Po: 9804, 9810, 9813, 9902, 9906, 9908, 9961, 9962 ja 9970. Sarja Pe (2-aks. apuvaunut): 10051, 10052, 10953 ja 10054. Lisäksi oli annettu määräys kolmen Po-sarjan postivaunun kunnostamisesta Porkkalan liikennettä varten. Näissä vaadittiin olevaksi rullalaakerit. Lieneekö "ikivanha kolmiakselinen" jokin muinaismuisto alennettuna BE/XE-taukotupavaunuksi? |
||||
|
|
11.11.2024 00:41 | Lasse Holopainen | ||
| Hr12, sinisiä vaunuja ja vielä HKL:n siniset. Asjallista. | ||||
|
11.11.2024 00:38 | Lasse Holopainen | ||
| Miälenkiintoista materiaalia. | ||||
|
11.11.2024 00:16 | John Lindroth | ||
| Takana näkyy vuoden 1962(vr 100v.) näyttelyvaunut. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
11.11.2024 00:14 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintonen kuvasarja! | ||||
|
10.11.2024 22:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Adapterilla ei saa revitellä täysillä tehoilla. | ||||
|
10.11.2024 22:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä Trelleborg - Sassnitz - lautoilla oli 3000 V sähköä saatavilla ettei kamiinoita tarvinnut poltella? Kulkihan niillä kanssa Mitropan vaunut jotka oli samanlaisia. Joka tapauksessa Tukholma-Moskova ja Oslo-Moskova makuuvaunut kulki säännöllisesti viikoittain vuodesta 1965 asti jonnekin 1990-luvulle asti. Nykyisin koko Euroopassa ei ole junalauttoja joilla kulkisi matkustajavaunuja muualla kuin Italian ja Sisilian välillä. |
||||
|
|
10.11.2024 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisilla koksivaunuilla oli Suomessa 2000-luvulla rajoituksia. Lähestyttäessä Helsinkiä lämmitys määrättiin lopetettavaksi Tikkurilassa. Vastaavasti kun saattoliike Helsingin asemalle oli lähtemäisillään Ilmalasta, ei saanut enää lämmittää. Tämä siksi että Hesassa ei toivottu automaattisen palohälytyksen laukeamista. Venäläisethän tykkäävät matkustaa makuuvaunujunissa paukkupakkasilla vähissä vaatteissa, lämpötilan ollessa kuuman puolella +26°C ja paljon enemmän. Kamiinat hehkuvat punaisena ja kivihiilisavu on paksua. |
||||
|
|
10.11.2024 21:13 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kumpi tuo on Petäjävesi vai Pihlajavesi. Veikkaan Pihlajavesi. | ||||
|
|
10.11.2024 20:59 | Tor Lillqvist | ||
| Noissa RIC-ruudukoissa on hassua että Alankomaiden koodina ilmeisesti on NS, joka on maan valtionrautataiden lyhennys, Nederlandse Spoorwegen, eikä NL. | ||||
|
|
10.11.2024 20:55 | Tor Lillqvist | ||
| TC tulee kai sanoista Türkiye Cumhuriyeti, eli Turkin tasavalta. | ||||
|
|
10.11.2024 20:51 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Niin..ties montako vuotta..noinkin ehjänä.. Penikat eivät ole kelloriepua kivetyksen kohteeksi onneksi löytäneet..ainakaan kunnolla, taikka sitten särkynyt osuus, varmaan ajan platinaa.. | ||||
|
10.11.2024 20:28 | Uwe Geuder | ||
| Jos ranskalainen lukisi sanan "kone" ääneen, so kuulostaisi niin kuin haukumasana "con". Siksi suomalainen firma käyttää Ranskassa nimeä "Koné". | ||||
|
|
10.11.2024 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Eikö Trelleborg - Sassnitz ollut myös kokonaan suljettu? Se selittäisi, miksi se ei ole mainittu. | ||||
|
|
10.11.2024 19:59 | Tor Lillqvist | ||
| Jostain luin muistaakseni joskus että noita junalauttakoodeja käytettiin vain niistä junalauttareiteistä joilla junakansi oli osittain avoin, ja että Rødby Færge–Puttgarden-reitin lautoilla oli kokonaan suljetut kannet. | ||||
|
10.11.2024 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Eurostatilta löytyy dataa, ikävä kyllä vain vuodesta 2014, ainakin nopeasti katsottuna: https://ec.europa.eu/eurostat/web/transport/database ja sieltä tiedosto https://ec.europa.eu/eurostat/api/dissemination/sdmx/2.1/data/rail_go_total?format=TSV&compressed=true Siitä olen nopeasti piirtänyt kaavion https://uwe.iki.fi/public/rail-fi-fr.png Ranskassa lasku 30% jo 2004 - 2010. Suomessa lasku 20% vasta 2021 jälkeen. |
||||
|
10.11.2024 19:51 | Lasse Holopainen | ||
| Niin, erilaisiahan me ihmiset ollaan. Ja luonne vaikuttaa eri asioissa toimimiseen ja suhtautumiseen. Tulee mieleen musiikin alalta orkesterinjohtajat Helmuth Rilling ja Karl Richter. Soittivat samanlaista musiikkia, mutta johtotyylit poikkesivat toisistaan todellakin. Rillingin tyyliä johtaa voisi sanoa lievästi sanoen ilmeikkääksi. Näistäkin löytää jotain videoita netistä, jos oikein etsii. | ||||
|
10.11.2024 19:48 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kuvaa katsoessa tulee väkisin mieleen että onkohan suunnittelussa mietitty talvikunnossapitoa minkä verran. Laituri ei ole kovin leveä, portaiden ja aseman väli on suorastaan ahdas. Portaat on putsattava käsityönä lumesta. Samoin hiekoitus ja hiekan poisto taitaa olla käsitöitä... eli ei vaikuta mielestäni kovin helppohoitoiselta. | ||||
|
|
10.11.2024 19:30 | Noah Nieminen | ||
| Jaahas, Pendolino se sitten on pannut vähän hanttiin ja lisää Deevereitä kehiin! | ||||
|
10.11.2024 19:25 | Noah Nieminen | ||
| Onpa turha juna :) | ||||
|
10.11.2024 19:24 | Noah Nieminen | ||
| "Ja siinä on jopa vaunuja!" :) | ||||
|
|
10.11.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
| > Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Pitää vain jaksaa lukea lisää :) Sivulta 52 se lukee: Tavaraliikenne on kasvanut vuoteen 2000. Sen jälkeen on lähinnä suhdannevaihtelua. Vuonna 2018 taas noin sama kuin 2000. Uudempia lukuja ei ole. |
||||
|
|
10.11.2024 19:05 | Uwe Geuder | ||
| Suomessa tavaraliikenne oli kasvussa vielä ajanjaksolla 2009 - 2018 https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Rautatietilasto_2.12_uusi.pdf sivu 41. Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Että viime vuosina liikenne on kutistunut, se on eri asia. Vuosi sitten on keskusteltu myös Ranskan luvuista. Pitäisi jaksaa etsiä taas. Juuri tuosta BB 75000 -sarjasta on vuonna 2004 tilattu 400 kappaletta ja vielä lisäoptiona 100 kappaletta. Liikennemäärät laskivat jo silloin kovasti ja vain 200 kappaletta on lopussa ostettu. En ole tietoinen, että olisi ollut merkittäviä sähköistysprojekteja, jotka olisivat vähentäneet dieselvetureiden tarvetta. |
||||
|
|
10.11.2024 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa ote RIC- sopimuksesta: https://uic.org/IMG/pdf/extract_ric_2014-01-01_en-2.pdf Ehkä täydellinen versio ei ole julkaistu verkossa? Junalauttareiteistä ei sanota mitään. Oli myös vielä reitti Puttgarden - Rødby, mutta Trelleborg - Sassnitz olisi pitänyt olla neuvostoliittolaisesta näkökulmasta kai tärkeämpi. | ||||
|
|
10.11.2024 18:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ahaa! Tuopa oli minulle uutta tietoa! Kiitos. | ||||
|
|
10.11.2024 18:18 | Uwe Geuder | ||
| Näin olisin arvannutkin, että on vaihtoehtoinen järjestelmä, vaikka en tiennyt onko se höyrylämmitys vai jotakin muuta. Nykyään lukee RIC:ssä, että lämmitysjohto on oltava kytkettynä ja toimivassa kunnossa koko vuoden aikana. Ehkä 50 vuotta sitten säännöt olivat vielä erilaisia. | ||||
|
|
10.11.2024 18:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Noissa vaunuissa oli hiilellä toimiva lämmitysjärjestelmä jos ei veturin tarjoama sähkö ollut yhteensopiva. | ||||
|
|
10.11.2024 18:00 | Kari Haapakangas | ||
| Nuo kivetykset ovat äärimmäisen hyödyllisiä heikkonäköisille, etenkin valkoista keppiä käyttäville. | ||||
|
|
10.11.2024 17:43 | Uwe Geuder | ||
| Omituinen on tuo ainoastaan 3000 V 50 Hz. Saksassa tulee 1000 V 16,7 Hz (siihen aikaan kutsuttu 2/3), Ranskassa 1500 V 50 Hz. Sen alla vielä joku merkki, jota en tunne. | ||||
|
|
10.11.2024 17:34 | Mikko J. Putkonen | ||
| Katoksen takana on luiska, jep. | ||||
|
|
10.11.2024 17:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ilmeisesti tuolla katoksen takana menee invaramppi.? Vähän turhan näköistä työtä tuossa tehty, asfalttien väliin pitänyt väkertää nuot kivetykset..vai meniskö niiden alla helposti löydettäviä kaapeleita tms.? | ||||
|
|
10.11.2024 17:19 | Uwe Geuder | ||
| RIC on Regolamento Internazionale delle Carrozze, siis kansainväliset vaunusäännöt ovat sopimus matkustajavaunujen vaihdosta Euroopan normaaliraiteisilla verkoolla. Vain UK ei ole mukana. Suomi ja Irlanti eivät ole mukana, kun vaihtovaunuja ei kai koskaan ollut. Espanjaan ja kai myös Portugaliin oli vaihtovaunuja jo ennen kuin normaaliraide oli olemassa Espanjassa. RIC määrittelee myös vaunuluokat, A = ykkösluokka, B = kakkosluokka, WL = makuuvaunu jne. RIC oli 1922 – 1982 Sveitsin SBB:n hallinnoima, sen jälkeen se on ollut UIC:llä. Kun Suomi ei ole edes RIC:ssä, VR:n poisjäänti UIC:stä on ainakin siltä osin ilman merkitystä. Jos vaunussa lukee vain RIC, se kelpaa kaikkiin jäsenmaihin normaaliraiteille. Jos se kelpaa vain osaan maista, kaikkien maiden pitää luetella. En nyt oikein keksi, mikä maa puuttuu listalta. (TC on kai Turkki. Nuoremmille voi kai mainita, että J lienee Jugoslavia.) Mielenkiintoinen, että Neuvostoliitto on taipunut käyttämään D-tunnusta. Poliittisesti heidän kanta oli jo 1950:stä lähtien, että on DDR ja Saksan LTV olivat 2 erillistä valtiota. Kasainvälisesti sitä tunnustettiin kuitenkin vasta vuosina 1972 – 1974. |
||||
|
10.11.2024 17:02 | John Lindroth | ||
| Veturin Nro 2 "Virå" rakensi Motala verkstad(Nro 272) 1901 alunperin Stafsjö Järnvägille .Veturi myytiin v.1919 eteenpäin pohjoiseen Norjaan jolloin se omistajaksi tuli "Björkåsens Gruvor" yhtiö. Veturi oli käytössä 50-luvulle asti. ÖSIJ tuli veturin omistajaksi vuonna 1965. |
||||
|
10.11.2024 16:46 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kuva rantapenkereeltä,vesi on hyvä elementti! | ||||
|
|
10.11.2024 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, tämä selvensi hieman — eli osittain oli kyse vähän niinkuin määrittelykysymyksestäkin. Mulla on sekin, kun mua on työkseni sompailevana »aivopesty» vuosikymmenet kaikenlaisissa »REAKeissa». Osittain — eikä välttämättä ihan niin vähänkään — ehkä niistä, mutta toki myös kokemuksen kautta ja ihan jo luonteenlaadunkin myötä, tulee se, että aivan ehdottomasti mieluummin liian hiljaa kuin liian kovaa. | ||||
|
10.11.2024 16:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuleeko katkoja Turun satamaradan liikenteeseen kun Koulukadun alikulkusilta puretaan ja rakennetaan uudestaan? Väylän sivuilla ei mitään mainintaa siitä. | ||||
