Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2024 01:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Torniosta Haaparantaan asti on muuten rakennettu suomalaiset opastimet ja kauko-ohjaus, joka on otettu käyttöön viikko-pari sitten. | ||||
|
12.11.2024 01:20 | John Lindroth | ||
| En ole kytkykauppojen kannattaja nehän nostaa kaikki hinnat pilviin! | ||||
|
12.11.2024 01:15 | John Lindroth | ||
| Tante Ju syöksyi maahan elokuussa 2018 Sveitsin vuorilla jolloin 20 sen matkustajaa sai surmansa. Syyksi paljastui pilootin virhe.Tämän onnettomuuden jälkeen ei ainakaan Sveitsin ilmatilassa tule JU-52 enää lentämään.(Wiki) | ||||
|
12.11.2024 00:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mene Hallinta-sivulle ja sieltä lisättyjen kuvien alta pitäisi löytyä "Muokkaa kuvasarjaa" -linkki. | ||||
|
|
12.11.2024 00:55 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin tämän kuvasarjan saatetekstiksi testimielessä axcca. Miten sen saa vaihdettua?? | ||||
|
|
12.11.2024 00:39 | Arto Papunen | ||
| Voisikohan optiovetureita saada osaksi 1435mm raideleveydellä ilman, että pitää tehdä uusi veturitilaus. Jos VR panostaisi Ruotsin markkinaehtoiseen liikenteeseen enemmän kuin ne nykyiset kuusi Flirttiä. (Äh taisiko vaatia eri sähköistyksenkin) | ||||
|
12.11.2024 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa ranskanmalliin parkkeerattu Mersu 170? | ||||
|
12.11.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin ja mielenkiintoisen oloinen "elektriska". Toveri mestarisuunnittelija Reguspatoffko sen on suunnitellut? |
||||
|
12.11.2024 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pääse Talliinin Joopin nimi luiskahtamaan pois ihmisten muistista...? Veturi oli 2-8-4 pyörästöllä. 2-8-4:llä oli jenkkien yksi viimeisistä höyryvetureista, mm. kuuluisat Nickel Plate Roadin veturit nyt ainakin. |
||||
|
12.11.2024 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vissiinkin tullut kiireenvotakkaa neukulle, kun vaunun päätypeltiä ei ole rihdattu messukelpoiseksi tai - hienoksi. Ei taida vaunu olla lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä... |
||||
|
12.11.2024 00:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
12.11.2024 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosi 1963 on mahdollinen, mikäli kuvan teräsvaunut "eslinkereitä" ovat. Kun helmapeltejä niissä ei näytä pikasilmäilyllä olevan. |
||||
|
12.11.2024 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla oleva auto, A-mallin Hoppako se on? | ||||
|
|
11.11.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fabianinkadulle tippunut heko oli tyyppiä Bell 47. Suosittua tyyppiä, jota pidettiin/pidetään palovaarallisena. Junkers ideoi kaksipaikkaisen aaltopeltiyksitasonsa (tyyppi J-1) jo I mms aikana. Siinä muuttui kaikki muut lentävät vehkeet kerralla vanhanaikaisiksi, jopa kehuttu Fokker D VII:kin. Lufthansan "Tante Ju" D-AQUI:n lentokelpoisuus poistettiin 2018, joten sen lennot oli sitten siinä. Suomen "Ilmailuvoimatarhan" kuuluisa ja romanttinen vesitaso I.V.L Hansa oli itsensä Ernst Heinkelin suunnittelema. |
||||
|
|
11.11.2024 22:46 | Rasmus Viirre | ||
| Sr3:ssa on myös pidetty huippu juttuna osien kierrätettävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Ja VR:hän jumaloi kierrättämistä. Wikipediasta: ”Sr3:n kuluvat osat on pyritty suunnittelemaan niin, että niiden vaihtoväli olisi mahdollisimman pitkä. Veturin osat ja materiaalit voidaan kierrättää 98-prosenttisesti.” |
||||
|
|
11.11.2024 22:42 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän Sr3 ole huoltopalveluiden saatavuuden suhteen melko turvallinen valinta. Niitä on tilattu sen verran paljon ja monelle operaattorille, että vaikea kuvitella varaosien ja huoltopalveluiden saatavuuden katkeavan ainakaan missään sellaisessa tulevaisuudessa, johon tällä hetkellä tarvitsee kalustohankinnoissa varautua. | ||||
|
|
11.11.2024 22:42 | John Lindroth | ||
| Tuosta Jounin mainitsemasta helikopterionnettomuudesta muistan sen että olimme tuttavani autolla matkalla ulos keskustasta Fabianinkatua,mutta se oli suljettu ja jouduttiin tuo paikka kiertämään,siitä aktivoitui hyvin surullisia tunteita! | ||||
|
|
11.11.2024 22:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lok 2000 -perheen vetureille on olemassa päivitysohjelma IGBT-tekniikalle ABB:n kautta. Hinta sen pohjalta mitä on julkisuuteen kerrottu liikkuu 1 - 2 miljoonan euron tienoilla per veturi. | ||||
|
11.11.2024 22:19 | Petri Sallinen | ||
| Sanamuoto on suora lainaus vuoden 1933 määräyskokoelmasta. Tekstin marginaalissa on viittaus määräykseen muodossa Rh. 38/1913, kuten näissä julkaisuissa on tapana. | ||||
|
|
11.11.2024 22:13 | John Lindroth | ||
| Tuossa Jorman mainitsemassa onnettomuudessa kuoli yksi isoäitini puolelta ollut sukulainen!Hän oli rva Elsa Grunau joka joka vietiin sairaalaan mutta menehtyi siellä palovammoihin!Elsan poika Anatol asui sittemmin Saksan Stuttgartissa perheensä kanssa jossa itsekin kävin usein vierailulla. Siellä tuli hyvin usein puheeksi tämän kauhea onnettomuus! | ||||
|
|
11.11.2024 21:59 | Markus Räsänen | ||
| Tuohon Petri Nummijoen kommentiin on lisättävä, että kuka sitten tämän laskutoimituksen on tehnyt, niin ei ole ajatellut sitä seikkaa, että tilanteet elävät ja VR ei voi tukeutua vain yhteen sähköveturimalliin. Tämähän todisti jo Sr2:n hankkiminen 90-luvun puolivälissä Neuvostovalmisteisten sähkövetureiden rinnalle. Siemens Vectronien rinnalle tarvittaisiin pieni määrä toisen valmistajan sähkövetureita, kun kaikista Sr2:ta aikoinaan luovutaan. Kummatkin uudet veturimallit (sähkö ja diesel) ovat keski-eurooppalaisilta valmistajilta, joiden pitkä-ikäisyys on hyvin epävakaalla pohjalla. Sr2:n alkuperäinen valmistaja SLM (Schweizerische Lokomotiv- und Maschinenfabrik) ja ABB (Asea Brown Boveri) yhteenliittymä myytiin kesken Suomen veturitoimitusten Bombardier Transportatiolle. Tästä syystä Sr2:n varaosien saatavuus ja päivitettävyys vaikeutui. Tätä ei tarvitse toistaa. |
||||
|
11.11.2024 21:38 | Heikki Jalonen | ||
| Hannun tulkinta lienee täsmällinen. Juntan keili siinä on. Helsingin aseman rakennustyöthän olivat kovastikin käynnissä myös 1917...1918, tuolla kohdalla laitureiden perustamisena. Järkäle on ylhäällä, sen tiukka köysi on maston sivussa näkymättömissä. Löysä köysi vasemmalle on paalun nostoköysi. Ylhällä oleva mies varmaan odottelee, että seuraava paalu saataisiin hiissattua ylös ja hän voisi irrottaa nostoköyden paalun päästä ja junttaaminen voisi jatkua. Ja asemarakennus oli varmaan noiden haavoittuneiden miesten määränpäänä - toimihan se sotilassairaalana. Venäläisen sotilasmenon muistaen (asia on aivan ennallaan yhä tänäänkin) tuonne tappioita todistamaan ei ulkopuolisilla ollut asiaa. Työmies kuului paikkaan leimattuine lupalappuineen. Ja kuvan ottaja Ivan T puolestaan oli upseeriherra, pääsevä sotilaspaikkoihin. Mutta, onkohan vuosi tosiaan 1918? Kuvan miehillä ei näy mitään vallankumouksen rekvisiittaa, muutamilla on jopa Nikolain kokardi hatussaan. Nehän tapasivat kadota aika nopeasti bolsevikkien saatua vallan. Junan katolla on pakkasmaista jäätä - ollaan vahvasti siis talvessa. Voisiko kyseessä olla sotasairaalan kotiutustilanne? Silloin temmi-helmikuu 1918 voisi olla mahdollinen ja miehet siis menossa junaan kohti Pietaria. Vanhoissa Nikolain aikaisissa varusteissaan joissa sairaalaan olivat aikanaan tulleet. |
||||
|
11.11.2024 21:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Tero puhui ratapihojen tyhjenemisestä, mikä ei ole aivan sama asia kuin liikennemäärien väheneminen. Toki liikenteen väheneminen monia ratapihoja tyhjentää, mutta toisia se taas täydentää, kun kalusto on seisomassa. Silloinhan ratapihat ovat tyhjiä, kun vaunut ovat linjalla! :) Ratapihojen tyhjenemiseen vaikuttaa vähintään yhtä paljon myös liikennöintitapojen muutos. Kun junat ovat suoria kokojunia vaikkapa tehtaalta satamaan, ei siinä järjestely- ja seisontaratapihojen kiskoja juurikaan kuluteta. Mutta tietysti sitten on niitäkin ratapihoja joissa tyhjeneminen on suoraan liikenteen vähenemisen seurausta, kuten Lahti, jonka tilannetta hiljattain erään kuvan kommenteissa ruodittiinkin. |
||||
|
11.11.2024 20:05 | Jimi Lappalainen | ||
| ‰ < Siitä voi kopioida. | ||||
|
|
11.11.2024 19:52 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. Komea on kuva. | ||||
|
|
11.11.2024 19:32 | Jouni Halinen | ||
| Onnettomuuksia Helsingissä: Helikopteri tippui 6. kesäkuuta 1965 Fabianinkadun ja Kaisaniemenkadun risteyksen paikkeille. Siinä kuoli kolme ja yksi matkustaja selvisi hengissä. Oltiin faijan kanssa Lauttasaaren sillalla ja kopteri lensi siitä yli kohti keskustaa, mentiin siitä himaan ja radiouutisissa asiasta sitten kerrottiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fabianinkadun_helikopterionnettomuus Helsingissä Kruunuvuorenselällä tapahtui 16.8.2001 lento-onnettomuus, jossa yksityisen omistama Grumman AA-5A -tyyppinen lentokone OH-AYU syöksyi mereen ja tuhoutui. Koneen ohjaaja, joka oli yksin koneessa, sai surmansa. Ultrakevyt lentokone tippui vuonna 2007 mereen Suomenlinnan pohjoispuolella, taisi lentäjä selvitä hengissä. Malmilla on sitten tapahtunut useitakin onnettomuuksia vuosien mittaan. Sitten on tapaus Pekka Myllylä. Mun yhtiökumppani Kurre oli hänen kavereitaan ja tämä tapahtui 70-luvun alkupuolella Vartiokylässä. Faijansa osti Pekalle aina mitä hän pyysi, ensin Volvo 164:sen jonka Pekka ajoi pellolle Itäkeskuksessa. Sitten seudun nopeimman veneen ja lopuksi lentokoneen. Kundit olivat paikallisella lippakioskilla ja Pekka hyppäsi Volvoon ja huikkasi kundeille, ”että katsokaa taivaalle, kohta näette pari piruettia”. 15 minuutin päästä Pekka oli siinä yläpuolella ja ensin kaikki meni ihan hyvin, mutta sitten hän menetti koneen hallinnan ja kone tippui alas. Kundit sitten riensi paikalle (Vartsikan urheilukenttä) ja Pekka pystyi itse tulemaan koneen raadosta ulos. Syöpä Pekan sitten lopulta tappoi. |
||||
|
|
11.11.2024 19:14 | Petri Nummijoki | ||
| Hankinta sisälsi option enintään 97 lisäveturista eli kokonaismäärä nousisi 177 veturiin, jos kaikki Sr3-optiotkin käytetään. Sr2:n päivitys olisi maksanut ilmeisesti miljoonan verran veturia kohden tai ainakin sellaisia lukemia on ilmoitettu sveitsiläisvetureille. Sr3 maksoi julkisuuteen kerrottujen tietojen perusteella 3,75 miljoonaa kappaleelta. Näillä hintasuhteilla 46 Sr2-veturin modernisoinnin arvolla saataisiin tusinan verran uusia Sr3-vetureita. Lienee mahdollista, että jonkun laskelman perusteella aivan aidosti kannattaa ottaa ennemmin Sr3-veturit ja purkaa osa Sr2-vetureista varaosiksi. Olisiko esim. modernisoiduille Sr2-vetureille mahdollista saada yhtä hyvät huoltosopimukset jatkossa kuin tuotannossa edelleen olevalle Sr3:lle? | ||||
|
|
11.11.2024 18:47 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan näitä kadulle pudonneita lentokoneita enemmänkin. Tämä lienee maamme kaikkein tuhoisin: Torkkelinkatu 4 kohdalla Viipurissa syöksyi 21.5.1928 Hansa-sotilaslentokone IL-91 maahan. Raitiotien ajolangat katkesivat ja liikenne pysähtyi ja paljon muutakin tuhoa syntyi, mm. yksi henkilöauto murskaantui. Koneen kaksi lentäjää ja kolme kadulla kulkenutta siviiliä kuoli. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545618?page=4 |
||||
|
|
11.11.2024 18:47 | Lasse Holopainen | ||
| Niin ja kun ei saa enää päivityksiä, "pitää" osa pistää romuiksi. | ||||
|
|
11.11.2024 18:45 | Jouni Halinen | ||
| Oliko ensimmäinen toimituserä 80 kpl Sr3 veturia?. Nythän niitä on ainakin 64 kpl?. Mikä on lopullinen tarve, paljon suurempi kuitenkin?. Ekassa sopparissa on tietenkin mainittu jokin määrä mikä saadaan sovitulla hinnalla myöhemmin?, joku indeksikorotus siinä tietenkin on sovittu?. Oliko tilauksessa huomioitu se, että Sr2 vetureiden elinkaari on vääjäämättä lyhenemässä?. Aika surkeaa meininkiä näiden "käkikello" vetureiden kanssa. Onko asiantilaan suurin syyllinen kuitenkin VR itse kun se jätti tilaamatta valmistajan tarjoamat elinkaaripäivitys paketit. Ja nyt niitä ei ole enää saatavilla? | ||||
|
|
11.11.2024 18:31 | Reijo Salminen | ||
| Alt-0137 tosin en tässä linux-koneessa onnistunut mitenkään saamaan ko merkkiä aikaiseksi. | ||||
|
11.11.2024 18:27 | Aapo Halminen | ||
| Ainakin ratasuunnitelmavaiheessa laituripituutena oli 250 m, jonka pitäisi riittää päiväjunille vallan mainiosti. Ei siihen nyt tuplapendoa mahdu, mutta näin kirjekuoren kulmaan laskeskellen 10 IC-vaunua mahtuisi kyllä. Eikä sitä pidempiä kauheasti ole rataverkolla näkynyt. Mahdollista toki on, että mitoitusta on muutettu rakentamissuunnitelmavaiheessa, mutta kyllä tuo tihrustaen melko pitkälle kaarteeseen näyttäisi jatkuvan. Ja kyllä vastaavia viisteitä laiturissa (tai teknisesti heti sen päätyttyä luiskassa) on muuallakin rataverkolla. Tampereen ykköslaiturin eteläpää tulee minulla ensimmäisenä mieleen usein siitä ohitse kulkeneena. |
||||
|
11.11.2024 18:08 | Reijo Salminen | ||
| Töölön Messuhallikin on kuvassa, Toivonkadulla vielä vanhaa rekennuskantaa, Sipoon kirkkokin näkyy. Aku-aku patsaita ei vielä ole. | ||||
|
|
11.11.2024 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Kapteeni Lars Hattinen 2>%o, Perämies Veikko Halme 1.56 %o. Eli oikein ”sopivat” promillet lentämiseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulahden_lentoturma Ps. millä komennolla saa promillet (%o) näkyviin, nyt käytän o kirjainta. |
||||
|
11.11.2024 17:58 | Reijo Salminen | ||
| Liikenne Oy:n punaisilla busseilla oli aikoinaan aika erikoinen reittivuoro, Helsingistä olisiko ollut joko Orimattilan tai Artjärven kautta Uudenkylän kautta Vierumäkeen ja Heinolaan. | ||||
|
|
11.11.2024 17:38 | Jouni Halinen | ||
| Esalta sitä löytyy hienosti faktaa aiheesta kuin aiheesta eli kertomansa mukaan viiden kirjahyllyn verran, täytyy sitä siis olla ainakin 50 +/- jotain hyllymetriä?. Tämä oli aika ainutlaatuinen lentokone, ensimmäinen kokometallinen, joka lensi ensilentonsa 1919. Eli kone oli ”valovuosia” aikaansa edellä. Junkersin koneet olivat vankkatekoisen koneen maineessa, tästäkin saatiin vielä ”soiva peli”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Junkers_F_13 Kovaa tekoa oli myös Junkers Ju 52. Lufthansalla on vielä lentävä 1930-luvun D-AQUI-tunnuksisen koneen väreihin maalattu yksilö D-CDLH. Sveitsin ilmavoimat käyttivät joitain koneita 1980-luvulle asti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Junkers_Ju_52 Tunnetuin Suomessa koneista oli Kaleva, jonka neuvostoliittolaiset pommikoneet ampuivat alas Suomenlahdella 14. kesäkuuta 1940. Kyseessähän oli välirauhan aika. Ampumisen syynä pidetään Neuvostoliiton halua saada haltuunsa koneessa ollutta ranskalaista diplomaattipostia. Neuvostoliittolainen sukellusvene poimi koneessa olleen diplomaattipostin haltuunsa (270 kg?). Tapahtuma oli dramaattisimpia Suomeen liittyviä tapahtumia välirauhan aikana ja sai liikkeelle huhuja Baltian maiden miehityksen kiristämässä ilmapiirissä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkustajakone_Kalevan_pudotus |
||||
|
11.11.2024 17:28 | Timo Salo | ||
| Älä Kimmo välitä! Täälläkin "tiedot" vuosikymmeniä vanhoja monelta osin, siksi nuo numeeriset tiedot vahvistetaan usein "KVG-menetelmällä"... :-) | ||||
|
11.11.2024 17:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös se idän päänaakan nimikin ole myöskin ranskaksi jotain alatyylistä, vai muistanko väärin? Googlen kääntäjä tyytyy "hittoon". Tässä laulussa taitaa olla lopussa muutama muukin kieli mukana kuin hollanti ja ranska... https://www.youtube.com/watch?v=SWrDpjjrg-s |
||||
|
|
11.11.2024 17:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Toisesta konkasta ei ole muistikuvaa, mutta se käyntikonkka antoi muistaakseni 90 asteen vaihe-eron ja sillä saatiin kolmivaihemoottori toimimaan 67% teholla. Opinnoista on aikaa eikä hyvä numeromuistini oli likikään täydellinen, joten tietoihini mahtuu virheitä. | ||||
|
11.11.2024 17:20 | Timo Salo | ||
| Sattumana uskomattoman hieno teknisesti täydellinen kuva... | ||||
|
11.11.2024 16:48 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukainen | ||||
|
11.11.2024 16:47 | Lasse Holopainen | ||
| Ratapölkkyjen päällä oleva kisko tuplattu Ratapölkkyjen päällä oleva kisko tuplattu |
||||
|
|
11.11.2024 16:46 | Timo Salo | ||
| Kolmivaihemoottorin käyttö yksivaiheisessa järjestelmässä vaatii itseasiassa kaksikin konkkaa. Toinen antamaan käynnistysmomenttia ja toinen sitten käyntiä varten. Käynnistyskonkka irroitettiin usein keskipakokytkimellä. Silti ko. systeemillä ei saada täyttä vääntömomenttia ulos ja sähköä menee hukkaan... Tuo taajuusmuuttaja muutti kaiken! Yksivaiheisesta verkosta voidaan ladata isokin välipiirin konkka, eli välipiiri on DC-sähköä tasasuuntauksen jälkeen ja sitten se taas uudestaan vaihtosuunnataan kolmivaiheiseksi. Oikein parametroimalla yksivaiheisesta "verkosta" saadaan täysi teho ulos TAMUn avulla.(TAMU= taajuusmuuttaja) Hinnat on tulleet niin alas, että noita TAMU-ohjattuja moottoreita kannattaa käyttää esim. kesähuviloilla yms. paikoissa joissa on säästösyistä vain yksi vaihe. | ||||
|
11.11.2024 16:41 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että pakollinen, parempi myöhään kuin ei milloinkaan: Asianmukaisuus |
||||
|
|
11.11.2024 16:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jari Välimaa: Sr1:iin on vaihdettu paljon pidempään koossa pysyviä pikkunippeleitä länsimaisiksi, kuten kytkimiä ja valaisimia, lisätty ääni- ja lämpöeristeitä ja vaihdettu tuuletinmoottorit kaksinopeuksisiin tolkuttoman energiantuhlauksen hillitsemiseksi: alkuperäiset moottorit olivat 4 x 40 kW, tosin kolmivaihemoottorit kondensaattorin avulla yksivaiheisina, ja Strömbergin uudet moottorit olivat 25 kW ja puoliteholla muistaakseni 2,5 kW. Myöhemmin tähän on vaihdettu myös taajuusmuuttajia tuulettimien ohjaukseen. Mutta "suomalaistaminen" on melkeinpä tässä. Veturin massasta tai arvosta on edelleen hyvinkin 90% neuvostoperäistä, pois luettuna alkuperäinen Strömbergin tyristorisäätö, joka tietysti maksoi jo tilausvaiheessa jotakin. |
||||
|
11.11.2024 16:02 | Timo Salo | ||
| Sattumana kiva rajakuva, joka pistää miettimään: Mitä Norjan ja Suomen statuksissa on eroa näinä päivinä, kun esim. Grense Jakobselvissä pääsee n. 10 metrin päähän rajasta? Suomettuminen ei ole vieläkään täysin eilispäivää??? | ||||
|
|
11.11.2024 16:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Koivulahti v. 1961. | ||||
|
11.11.2024 15:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Onko tuosta jotain ihan tietoakin, Mikko, vai kuulopuheen varassako mennään? | ||||
|
|
11.11.2024 15:19 | Jari Välimaa | ||
| Mielenkiintoinen tuo laituriviiste. Onko muualla valtionrataverkolla näitä ? | ||||
|
|
11.11.2024 15:01 | Toni Lassila | ||
| Kovin pitkältä tuo laituri ei näytä. Riittäisikö juuri ja juuri 7-8 vaunulle? Jos joitain Helsingin ja Oulun välillä kulkevia IC-junia päädytään jatkamaan Tornioon asti niin tuo on aika tyypillinen vaunumäärä vilkkaimpina ajankohtina. | ||||
|
|
11.11.2024 14:59 | Jonne Seppänen | ||
| Tyylikäs | ||||