Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.06.2024 23:39 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tästä tapahtumasta ole vaunut.orgissa liiemmin kuvia, vaikka aiheutti aikamoisen liikennehäiriön. Roopen kuvaan nähden otettu vieläpä vastakkaiselta puolelta raiteisiin nähden. | ||||
|
14.06.2024 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni VR FleetCaren pitäisi keskittyä enemmän oman kaluston kunnossapitoon pitääkseen suomalaiset matkustajat tyytyväisinä. Pendoissa muiden vikojen lisäksi runsaasti matkustajien tarpeiden helpottamiseksi luotutuja WC-tilojen sulkemisia. Entä missä piileksivät Sm4:t, kierroissa on ollut kuulemma puutteita. Dm12:t taitavat olevan ainavaan murheenryyneinä. Vasta sitten voidaan ottaa "vierasta kalustoa" saneeraukseen, kun oma kalusto alkaa olla lähes toimintakuntoisena - miloinkohan? Unohdetaan "ns. herrojen" bonukset. | ||||
|
14.06.2024 22:57 | Jaakko Aumala | ||
| Komee kuva. Kannatti nähdä vaivaa. | ||||
|
14.06.2024 21:41 | Simo Virtanen | ||
| Ei se montaa hetkeä ota kun ensimmäiset palikkaveturit ovat kurpahtaneita. | ||||
|
14.06.2024 21:05 | Juha Toivonen | ||
| Tämän veturiyksilön ja sen "romanialaisten-, sekä myös Bulgarialaisten-, Kiinalaisten sisarien" = 060 DA huippunopeus oli 100 km/h, mutta esim. Romanian Rautatiet CFR tilasi samoja vetureita myös henkilöjunaliikenteeseen 120 km/h nopeudella, = 062 DA. Tämän jälkeen seurasi sarja "onnettomia jatkokehitelmiä" = 061 Alco (2 kpl), 066, ja 067, sekä 070 ja 071. Em lisäksi Iraniin ja Kreikkaan toimitetut Alco-moottoriset viritelmät. No success! Näiden lisäksi CFR 067- ja 068 sarjoihin numeroitiin 1524 raidelevyiset rajaliikenneveturit, jotka noudattelivat kuitenkin teknisesti 060-sarjaa, raideleveyttä lukuun ottamatta. | ||||
|
14.06.2024 20:16 | Miitre Timonen | ||
| Tästä saisi 6 Peräkylän Pendolinoa asentamalla moottorit välivaunuihin. | ||||
|
14.06.2024 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan meillä maailman epätarkin mittayksikkö, ratakilometri :) | ||||
|
|
14.06.2024 19:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten tilanne on kehittynyt? | ||||
|
|
14.06.2024 19:54 | Miitre Timonen | ||
| Rautateilläkin voisi käyttää omia mittayksiköitä esim. rautatiepeninkulma. | ||||
|
|
14.06.2024 19:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Yksi solmu = yksi merimaili tunnissa = 1 852 m / h, joten 10 solmua on 18,52 km/h. 10 000 solmua olisi siis lähempänä. | ||||
|
14.06.2024 18:38 | Teppo Niemi | ||
| Hanasaaren tulien sammumisesta on jo melkein 14 kk. Voimalaitoksen purku on meneillään. Salmisaari B:n tulet.sammuvat, kunhan korvaavat kaukolämmön tuotantolaitokset valmistuvat. Rakennustyöt mm..Salmisaaren energiatuotantoalueella ovat käynnissä. |
||||
|
14.06.2024 18:36 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vanhaan kysymykseen vastaus: Kuurnan seisake oli tästä noin 500 metriä Kontiomäelle päin tasoristeyksessä, nykyisen Kuurnantien alikulkusillan pohjoispuolella. | ||||
|
|
14.06.2024 18:16 | Miitre Timonen | ||
| AP:n suuruusluokka vaikuttaa oikealta. 10 solmua ei taida ihan riittää :D | ||||
|
14.06.2024 18:00 | Panu Breilin | ||
| Toisaalta Suomessa on kuljetettu matkustajia (varusmiehiä) jopa tavaravaunuissa vielä vuonna 2005. | ||||
|
|
14.06.2024 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, katsos, VR pääsee nyhtämään hynää korjaamisesta ja mielin määrin, koska kuljetuskustannukset Ruattista Suomeen ovat pienemmät kuten esim. Saksaan...? | ||||
|
|
14.06.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on hyvä ja mielenkiintoinen. Ei vissiinkään mene montaakaan vuotta siihen, kun Salmisaari B-voimalasta sammuu tulet kattilasta...? Hyvin kuvattu Finljandija-talo, kun se ei "aaltoile" suunnittelijansa nimen kunniaksi, ainakaan vielä. Etualalla olevat kerrostalot ovat Toinen linja 17 (vasen, keskellä) ja 19 (oikea alanurkka). |
||||
|
|
14.06.2024 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuosta tulee mieleen BeamNG.drive -videopelin avulla tehdyt Cars vs. Potholes -videot, kuten tämä: https://www.youtube.com/shorts/n2MhyszIc08 :D | ||||
|
|
14.06.2024 17:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustajien kuljettamiseen pitää olla jonkinlainen tyyppihyväksyntä. | ||||
|
|
14.06.2024 17:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, että Suomeen tulee Ruotsista työtä, mutta asia, jota en pysty käsittämään, on se, että VR kyllä mielellään modernisoi muiden vaunuja, mutta romuttaa omia, samankaltaisia vaunujaan. En tule koskaan ymmärtämään sitä. | ||||
|
|
14.06.2024 17:16 | Sauli Vähäkoski | ||
| Sieltä kuva on otettu. Alkoi vaan tuohon suuntaan jo päivällä kahden jälkeen auringon vastavalo kuvaamista haittaamaan. | ||||
|
|
14.06.2024 16:45 | Rasmus Viirre | ||
| On hienon näköstä hommaa! Vaikkei kuvassa ole junaa taikka mitään tunnelmavalaistusta, nättiä! | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mahtava kuvasarja! | ||||
|
14.06.2024 16:41 | Rasmus Viirre | ||
| Onpa hieno paikka ja aukeama radalle. Tai ainakin ollut.. Liekö millaiset maisemat nykyään? | ||||
|
14.06.2024 16:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Jännä että yksi deeveri vastaa kahta Sr3:a tässä junassa... | ||||
|
|
14.06.2024 16:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Eli noin vain pannaan eri telit ja pystyy liikennöimään rataa pitkin. Miksi lie tilanne eri jos pitäisi kuljettaa matkustajia tai rahtia... | ||||
|
|
14.06.2024 15:20 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on entinen B7-vaunu vuodelta 1980. Ensimmäinen B7 nro 5201 valmistui vuonna 1979 ja A7 5221 vuonna 1980. | ||||
|
14.06.2024 15:04 | Pasi Seppälä | ||
| Lauantaiaamuisen T2221:n muistan hyvin. Mutta muistaakseni sen perässä kulki usein toinen rahti, jossa oli usein osana Tad-tyyppisiä siilovaunuja. Mikä olikaan sen numero? Riku varmaan muistaa? | ||||
|
|
14.06.2024 12:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otettu Kallion kirkon tornista? | ||||
|
|
14.06.2024 12:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Millin putoamisen aika (t) saadaan kaavasta 0,001 m = 1/2 x 9,81 m/s² x t². Mää sain 0,01414 s. En tiedä nostosillan pituutta, olisiko n. 50 m? Meerin pyörästön pituuttakaan en tiedä, veikataan 20 m. 70 m / 0,01414 s = 5000 m/s eli 18000 km/h? | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 12:23 | Timo Haapanen | ||
| Valtavan hieno kuvasarja! | ||||
|
|
14.06.2024 11:56 | Riku Outinen | ||
| Niin, silloin ennen konepajan vaunut kiersi Kouvolan kautta. Joskus vajaa 20 vuotta (herranjumala 20 vuotta) sitten lauantai-aamun 2221 Pieksään oli aina jännitysnäytelmä kun siinä näkyi vaunuja mitä ei normaalisti Kouvolassa näkynyt. | ||||
|
|
14.06.2024 11:25 | Vertti Kontinen | ||
| Ja pitkäänhän tämä teki jonkinlaisen kierroksen Päijänteen eteläpuolelta. Kyseinen junahan alkoi kulkemaan vasta joskus 2022 aikoihin | ||||
|
14.06.2024 11:19 | Petri Nummijoki | ||
| Sv12- ja Sr12-vetureiden valmistuminen oli varmasti keskeinen tekijä Tv1-2-vetureiden poistumisessa sekä myöhemmin osassa Hr1- ja Tr1-poistoistakin ja Tk3-vetureihinkin vaikutti etenkin välillisesti sitä kautta, että Vr11-, Vv15- ja Vv16-vetureita riitti entistä enemmän vaihtotöihin ja jakelujuniin. Mutta Hv1-3-vetureiden poistumisessa ei Sv12- ja Sr12-sarjoilla tainnut olla lopulta kovin suurta roolia vaan Hv:n osalta vaikutti enemmän Lättähattujen lisääntynyt määrä, Dm4-vaunujen siirtyminen Lättähattujen tieltä entistä enemmän kaukoliikenteeseen sekä raskaan sarjan vetureiden (Hr1, Hr11, Hr12) lukumäärän kasvu ja ajopiirien laajentuminen ratojen kunnon parantuessa. Perustelu on siinä, että Hv1-3-sarjoilla ajettiin esim. 1956 yhteenlaskettuna noin 9,1 miljoonaa kilometriä mutta vuoden 1964 lukema oli enää 2,1 miljoonaa kilometriä ja käytännössä 1964 ei ollut Sv12-sarja ehtinyt vaikuttaa Hv1-3-vetureihin vielä juuri mitään. Sv12-vetureita saatiin kaupalliseen ajoon vasta 1964 lähtien ja aluksi lähes pelkästään tavaraliikenteeseen. Sv12-vetureiden vuoden 1964 kilometrisuoritteesta vain 4 % tuli henkilö- ja pikajunista. Noin vuodesta 1965 lähtien ehkä esiintyi sitä, että aivan viimeisiä jäljellä olevia Hv1-3-vuoroja siirtyi Sv12- ja Sr12-vetureille, joka saattaa ylikorostaa jälkimmäisten merkitystä Hv-vetureiden korvaajina. Sv12-vetureista numerot 2501-2532 sijoitettiin uutena Ouluun, 2533-2556 Seinäjoelle ja 2557-2568 Pieksämäelle. Sr12-vetureista ensimmäinen erä eli 2701-2712 sijoitettiin Helsinkiin. Muilla 1960-luvun puolella valmistuneilla Sr12-vetureilla 2713-2748 sijoitusvarikot vaihtelivat jo alkuvuosina. Varmastikin Tampereen voi sanoa olleen 2712:n jälkeen valmistuneiden Sr12-vetureiden tärkein käyttövarikko alkuaikoina mutta muutamia tästä erästä oli myös Helsingissä, Seinäjoella, Oulussa ja Pieksämäellä. |
||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 11:18 | Vertti Kontinen | ||
| En voi kuin kiittää! | ||||
|
|
14.06.2024 10:59 | Julius Ylitalo | ||
| 10 solmua veikkaisin, varmaa tietoa ei ole | ||||
|
|
14.06.2024 10:44 | Miitre Timonen | ||
| Laskutehtävä: Jos sillan toinen puoli on 1 mm:n alempana kuin tämä puoli, niin kuinka kovaa Meerin pitää ajaa, jotta se pääsee tuosta yli? | ||||
|
14.06.2024 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Falun-Grycksbo-rataosa on myöhemmin suljettu liikenteeltä, sillä seisotetaan kaksiakselisia avovaunuja odottamassa kohtaloaan. | ||||
|
|
14.06.2024 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäiset tämän uusimman ruotsalaisen teräsvaunuperheen edustajat ovat vuodelta 1979. Olikohan ensimmäinen perinteiseltä numeroltaan 5205 eli tämä on melko alkupäästä. | ||||
|
|
14.06.2024 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Mainioita asiantuntijakommentteja Petriltä ja Esalta. Ei korjattavaa eikä huomautettavaa. Koko maata sekä Hv1...3 ja Tk3 -sarjojen (ja viimeiset Tv1:t) poistoja 1963-1967 koskien oli keskeinen tekijä Sv12 (Dv12) -veturien tulo vuodesta 1963 alkaen (6 kpl 1963, 26 kpl 1964, 16 kpl 1965 ja 20 kpl 1966). Onko näiden jaosta valmistuttuaan eri konepiireille/varikoille ajoitettua yhteenvetoa? |
||||
|
|
14.06.2024 09:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) | ||||
|
14.06.2024 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kyllä kaikin puolin kaunis kuva ja maisema. | ||||
|
|
14.06.2024 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| 3062:n pitäisi vanhan logiikan mukaisesti olla oikeastaan 6032. :D | ||||
|
|
14.06.2024 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kauas on tultu ajoista, jolloin Pieksämäen ja Tampereen välillä kulki ma-pe sekatavarajunapari. 3065/3067 ja 6030 osuivat lukiolaisena usein silmien eteen ja jälkimmäistä tai sen lauantaiversiota 6032 on tässäkin vuosien varrella kuvattu. | ||||
|
14.06.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivoin sekaisin olevasta kirjahyllystäni teoksen "Verzeichnis der Deutschen Lokomotiven 1923 - 1965" / Griebl ja Schadow tekijöinä. Sivulta 43 alkaen avataan Puolan PKP:n höyryvetureissa käyttämää sarjamerkkijärjestelmää. Koetanpa käännellä saksankielistä tekstiä lapiokäännöksenä suomeksi. Veturityyppien merkitsemiseksi käytettiin kirjaimia ja numeroita (kuten muuallakin masilmassa). Puolassa käytettiin neljää kirjainta ja kolmea numeroa, jossa järjestysnumero oli käytössä määrätynlaisten vetureiden tunnistamiseksi. Sarjatunnukset höyryvetureilla merkittiin suuraakkosin kertomaan käyttötarkoituksesta: P = Pospieszny (pikajunaveturi) O = Osobowy (henkilöjunaveturi) T = Towarowy (tavarajunaveturi) Tankkivetureissa näihin liitettiin kirjain "K" = Kuzy. Tätä seuranneet pienet kirjaimet tarkoittivat pyörästöjärjestystä. Kahdennettuna se tarkoitti jaettua koneistoa (esim. Malletia). Kirjainmerkintöjä täydensi numero (ryhmässä yhdestä kolmeen numeroa), joista ilmeni paitsi veturin suunnitteluvuosi uusilla vetureilla, myös eräässä mielessä "sijainti" sarjamerkissä. Vasta sitten seurasi veturin juokseva numero, joka aina alkoi 1:stä. Puskinpalkkiin veturin numero merkittiin näin: esim. OKz32 - 4. Ohjaamon sivuseinissä nämä olivat valettuina laattoina alakkain. Tyyliin: OKz32 4 (Näin tehtiin myös maalattuina.) Vuoden 1945 jälkeen PKP järjesti kapearaiteistenkin vetureiden merkintöjä yhtenäisiksi: (esim. Px48,Tx3). Normaaliraiteisten höyryvetureiden akselijärjestyksestä kertovien pienten kirjainten taulukko: a = B / b = B1 / c = 1B / d = 2B (viilinlännen veturien pyörästö, heko heko!) / e = 1B1 / f = 1B2 ja 2B1 / g = 2B2 / h = C ("puolankana?") / i = 1C ja C1 / k = 2C / l (ällä) = 1C1 / m = 2C1 / n = 1C2 / o = 2C2 / p = D / r = 1D ("puolanjumbo"!) / s = 2D / t = 1D1 / u = 2D1 ("Mountain") / v = 1D2 / w = E / x = E1 / y = 1E ja z = 1E1. Yksi - kolminumeroisten tyyppinumeroiden merkitys: 1 - 10 = preussilaisvalmisteiset. Vuodesta 1945 tarkoitti entisiä saksalaisia "Länderbahn"- vetureita, joissa säilyi entiset Reichsbahnin yksilönumerot. Entiset saksalaiset yksityisten ratojen veturit merkittiin tunnusnumerolla 100 (esim. TKt100). 11 - 19 = itävaltalaisvalmisteiset, tosin poikkeuksena suurin määrin maahan jääneet itävaltalaiset C - veturit, Th24:ään asti. 20 = uusiovalmistetut veturit, toisin sanoen konstruointityön valmistusvuosi (EI SIIS veturin valmistus- tai käyttöön luovutusvuosi!). Esim. Okz32 = vuosi 1932. 101 = muut veturinvalmistajat (saksalaiset Länderbahnit, Sveitsi, Venäjä, Unkari ym.). 201 = ulkomaalaisvalmisteiset uusioveturit vuodesta 1945 alkaen, joten nimenomaan alunperin ei Puolaa varten suunnitellut veturit saivat tunnuksekseen 201 alkaen olevia numerointeja. (Esim. UNRRA:n 1D sai merkin Tr203, Liberation = Tr202. Erityisesti Puolassa valmistetut sarjat saivat lisäksi konstruktiovuoden (Ty246 = vuosi 1946). Tendereillä myös oli oma sarjamerkintäjärjestelmänsä: kaksinumeroinen numerointi ja suuraakkosin kerrottu akseliluku. Näiden jälkeen seurasi vielä suunnitteluvuosi tai muu valmisteeseen liittyvä tunnusluku. Esim. 30D55 => 30 vesitila kuutiometreinä, D = akseliluku ja 55 => 1955. Tendereillä oli oma numeronsa (ilmoitettu samaan tapaan sarjamerkinnän alapuolelle kuin vetureillakin). |
||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 09:23 | Pasi Seppälä | ||
| Erinomaisen hienot maisemat olet löytänyt junien taustoiksi ja kelitkin ovat olleet kuvaukseen otolliset. Huippuhyvää jälkeä koko sarja kuten kuvaajan nimen takaa sopii olettaa. | ||||
|
14.06.2024 09:08 | Panu Breilin | ||
| Tässä on lähempi kuva tarrasta: https://vaunut.org/kuva/12975 2710 oli ensimmäinen radio-ohjattu Dv12. |
||||
|
|
14.06.2024 09:06 | Teuvo Piirainen | ||
| Taitaa olla radio-ohjatusta veturista kertova tarra. | ||||
|
14.06.2024 06:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Melko hyvä tuuri on kyseessä, jos torniolaisen tavarajunan saa hieman tuolleen vahingossa saaliikseen :D | ||||
|
14.06.2024 06:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno on "ruotsin-kuva" kirjavan kaluston kera, harvinaistuneet punaiset veturit vetämässä, ja valo sattuu täydellisesti niin runkoon kuin ruotsalaiseen ranta-asutukseen, joka on kuvassa erinomainen maisemallinen lisä. Sarjan perusteella ollut hyvä reissu! | ||||
|
|
14.06.2024 00:17 | Miitre Timonen | ||
| Mikä tarra tuossa oikein on? | ||||
|
|
13.06.2024 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä lusikkani tähän sekahedelmäsoppaan minäkin: VR:n juhlakirjojen (1962 ja 1987) sivuilta lainaan "jotain", mitä tulee kiskotukseen Tampereen - Porin rataosalla: Tpe - Pri, vuosina 1957 - 58: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (132,5 ratakilometriä) Pej - Rma, vuonna 1958: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (46,7 ratakilometriä) Pri - Mn, vuonna 1960: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (11,0 ratakilometriä) (K30 on porvoolaismuseorautatieläisten kielellä: "rautalankakiskoa".) Laajaa sepelöintiä on jo suoritettu - - - Tampereen - Porin radalla - - - . "Radan sepelöinnin yhteydessä on aina pyritty suorittamaan muukin radan peruskorjaus, jotta rata, sitten kun se on saanut myös uudet kiskot, olisi kaikin puolin kunnossa." (VR 1962, s. 132) K43-kiskotus mahdollisti raskaiden vetureiden käytön, eli juuri Hr1, Hr11 ja Hr12 käytön Porin-tiellä. VR 1987: "Tampereen - Porin radalla valmistui [v. 1962] kolme rataoikaisua, yhteispituudeltaan 4,1 km. Tällä radalla jatkui myös sepelöintityö pääasiassa Peipohjan ja Porin välillä 34,2 km:n matkalla." 1964: "Porin radalla valmistui liikennöitävään kuntoon kolme rataoikaisua. Kiikan ja Äetsän välinen oikaisu oli 1,1 km pitkä ja Vihnusjärven oikaisu 1,8 km. Heinoon oikaisusta valmistui osa eli 1,9 km." 1965: "Porin radalla saatiin Heinoon rataoikaisu kokonaisuudessaan käyttöön, ja Tampereen - Lielahden välillä oli käynnissä kaksoisraidetyömaa, johon liittyi myös pieniä oikaisuja." 1966: "Risteen oikaisusta Porin radalla saatiin 2,6 km pituinen osa liikenteelle 27.9.1966. Rata oli kiskotettu K54-kiskoilla. Koko oikaisun pituus on 5,5 km. Aikaisemmin liikenteelle avatulla Heinoon oikaisulla tehtiin penkereen vahvistamispaalutusta ja viimeistelytöitä." 1967: "Porin radalla valmistui Risteen oikaisu kokonaisuudessaan käyttökuntoon 6.6.1967. Se oli kiskotettu K54-kiskoilla ja sepelöity. Oikaisu lyhensi ratapituutta 713 m." "Lielahti - Pori - välin parantamistyöt alkoivat v. 1979. Tavoitteena oli C-luokan rata varustettuna K54-kiskoilla ja sepelitukikerroksella. Suunnitelmiin sisältyi seitsemän rataoikaisua, joista ensimmäiset valmistuivat 1980-luvun alussa. Parannustyöt ja oikaisut valmistuvat 1990-luvun vaihteessa. Tavoitenopeudet radalla ovat 120 km/h ja osin 140 km/h." |
||||