Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.08.2024 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Kuopijoon mänijöitä? Juna meni jo kymmenen vuotta sitten. | ||||
|
10.08.2024 22:06 | Simo Virtanen | ||
| Luultavasti moni polkija tulkitsee tilanteen, niin junaa ei tule jos punaiset ei vilku. Ei siis ole mitään väistettävä.. | ||||
|
10.08.2024 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä nähtiin Maariassa ja kuljettaja vihelsi tervehdykseksi :) | ||||
|
10.08.2024 21:09 | Juhana Nordlund | ||
| Maaseuturatikka. Aika hyvin se tuonne maastoutuu. | ||||
|
|
10.08.2024 21:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo on siis valo-ohjattu ylityspaikka. Valojen ollessa toiminnassa mennään niiden mukaan. Valojen ollessa pimeinä (tai vilkulla) kevyt liikenne väistää. | ||||
|
10.08.2024 19:45 | Eero Karttunen | ||
| Joo mutta jos toisaalta katsoo junien konkreettisia pysähtymispaikkoja laitureilla Koivukylässä ja Rekolassa, niin Koivukylässä yksirunkoinen juna pysähtyy suunnilleen Koivukylän puistotien kohdalle eli laiturin eteläosassa. Kun Peijaksentien alikulkua rakennettiin Koivukylän aseman pohjoispuolelle, niin siinä vaiheessa Koivukylän laituria pidennettiin Rekolan suuntaan, jotta uudelta alikululta saatiin suora kävely-yhteys laiturille. Rekolassa taas yksirunkoinen juna pysähtyy aika lailla laiturin pohjoisosassa Ilkantien alikulun kohdalla, josta aseman ainoa kulku laiturillekin on. Laituri on alun perinkin rakennettu noin pitkäksi etelän suuntaan eli kylän itä-länsi päätien Laurintien viereen saakka, koska uutta Rekolan asemaa rakennettaessa luvattiin, että rakennettavasta Laurintien alikulusta tulee suora kävely-yhteys laiturille. Näistä syistä laitureiden päiden väli on noinkin lyhyt, mutta junien pysähtymispaikkojen väli on toki pidempi. Mutta kun Laurintien alikulkua ei ole saatu vuosikymmeniin rakennettua eikä kai saadakaan, ellei Vantaata liitetä Helsinkiin. Kun Rekolan omakotiyhdistyksen lähetystö kävi aikoinaan liikenneministerin luona kiirehtimässä Laurintien alikulkua (olin itsekin mukana), liikenneministeri kannatti lämpimästi Laurintien alikulun rakentamista ennen kuin kolmas ja neljäs raide rakennetaan Rekolan kohdalle, siis piti sitä hyvinkin tarpeellisena, mutta ilmoitti, että valtio ei osallistu Laurintien alikulun rakentamiseen. Valtio olisi ministerin mukaan kyllä alun perin ollut velvollinen osallistumaan nimenomaan Laurintien alikulun rakentamiseen, koska vilkasliikenteinen Rekolan vanhan aseman tasoristeys poistettiin Rekolan uuden aseman rakentamisen yhteydessä vuonna 1980, mutta Vantaan kaupunki halusi, että Laurintien alikulun asemesta valtio osallistuikin Koivukylän Puistotien alikulun rakentamiseen ja näin sovittiin. Eli suoraan sanoen Vantaan kaupunki ryösti valtion osuuden Laurintien alikulun rakentamisrahoista rekolalaisilta ja sopi valtion rahat käytettäväksi Koivukylän aseman alikulkuun. Sen takia Vantaan kaupunki saisi ministerin mukaan nyt rakentaa Laurintien alikulun kokonaan omin varoin. Ja kun paikalla on nyt kahden raiteen asemesta neljä raidetta, eihän Vantaan kaupungilla ole mielestään näin kalliiseen alikulkuun varaa. Vantaan kaupunkihan tarvitsee kaikki liikenevät rahat raitiovaunuverkoston rakentamiseen. Rekolasta katsoen rautatien toiselle puolelle Asolan kaupunginosaan aletaan kaiken lisäksi juuri rakentaa uutta suurta Elmon urheilukeskusta ja suurta uimahallia, mutta rekolalaisten ja päiväkumpulaisten täytyy ajaa sinne vastaisuudessa autolla tai julkisilla kiertoteitä pitkin eli käyttäen joko Koivukylän aseman vieressä olevaa Peijaksentien alikulkua tai Korsossa olevaa Kulomäentien alikulkua. Suoraan pääsee Ilkantien alikulusta vain kävellen tai polkupyörällä. Samoja kiertoteitä pitkin Rekolasta on täytynyt jo vuosikymmeniä ajaa myös Asolaan rakennettuun suureen Peijaksen sairaalaan, joka sijaitsee lähes Laurintien kohdalla. Rekolahan on myös Peijaksen sairaalan rautatieseisake. Ja tällä palstalla on joskus ihmetelty miksi Rekolan aseman Rekolan puoleinen pysäköintialue on sijainnut vuodesta 1980 alkaen Laurintien eteläpuolella eli autoilijoiden kannalta turhan kaukana Ilkantien alikulusta. Pysäköintialuetta rakennettaessa luvattiin, että sinnekin pääsee sitten suoraan laiturilta Laurintien alikulun kautta. Mainostettiin näppärää kulkua suoraan laiturilta Laurintielle ja sitä kautta myös parkkipaikalle kuten myös silloin vielä suunnitteilla olevaan Peijaksen sairaalaan. Mutta kun se Laurintien alikulku on siis rakentamatta. |
||||
|
10.08.2024 19:06 | Rasmus Viirre | ||
| Enpäs tiennytkään vielä, että Dr19 näkyy myös Kemijärven radalla. Hienoa jos kaikki ei ole Sr3:lla! | ||||
|
10.08.2024 19:02 | Rasmus Viirre | ||
| Eipä ole hetkeen tullut mitään havaintoja talkkivaunuista. | ||||
|
10.08.2024 17:00 | Sauli Vähäkoski | ||
| Ex 26306 (05-1990) - Exy 29943 (muutettu 2006). Mustaksi maalattu. | ||||
|
|
10.08.2024 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Laitureiden päiden väli on rataa pitkin vain 793 metriä. | ||||
|
|
10.08.2024 14:09 | Matti Lehtonen | ||
| Ok, en ole käynyt, väärää ulkoista havainnointia. | ||||
|
|
10.08.2024 13:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Se ei ole puinen vaunu, vaan vanha Ex-sarjan IC-vaunu. | ||||
|
|
10.08.2024 13:44 | Matti Lehtonen | ||
| Kitchenistä saa tietääkseni ruokaa vain ma-pe lounasaikaan, muuten ollaan vitriinin varassa. Lisäksi brunssi launtaisiin mutta ei varmaankaan ihan vielä. Väistötilana tälle toimii saman rakennuksen Teatro, jos Lomomon tilaisuus varaa tämän. Syyskuusta lähtien oletettavasti auki ke-la iltoina ja ruokana saa ainakin pizzaa. Ellei kyseessä ole väistötilanne, tuolla on sitten jo ostovelvoitetta ja pitää varautua jättämään tavarat vartioituun narikkaan. To-La iltoina voi myös junaa tai noutajaa odotellessa turvautua vanhassa puisessa junavaunussa Logomon rakennuksen sataman puoleisessa päässä muutaman kymmenen metrin etäisyydellä olevaan baarin, nimenä on juna naapurimaan kielellä. Arvosteluissa paljon tähtiä. Jos on enemmän aikaa rautatieaiheiselle lähimatkailulle, muutaman sadan metrin päästä sivukadulta löytyy puutalon kivijalassa "Bar 'rautateiden siipiopaste' ", perinteinen korttelikapakka. Pientä purtavaa saa, omistajan koira vaeltelee ravintolassa. |
||||
|
|
10.08.2024 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulle on sellainen ehdotus, että tämä asema pitäisi nimetä uudestaan Turku Logomo:ksi (ruots. Åbo Logomo) Mielestäni tämä tilapäinen asema ei täytä minkään päärautatieaseman kriteerejä. Sijaintikin on syrjäinen alkuperäiseen verrattuna. Turussa on sentään se hyvä puoli että on kolme kaukoliikenteen asemaa. Kupittaa pitäisi tietenkin nimetä uudestaan Turku Kupittaa:ksi (Åbo Kuppis) niin ei tule epäselvyyksiä missä kaupungissa ollaan. Sitten kun uusi matkakeskus joskus valmistuu, niin voidaan harkita alkaa kutsua sitä päärautatieasemaksi, tai matkakeskus tai whatever. |
||||
|
09.08.2024 23:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ja luvalla tosiaan sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:32 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:32 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:31 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan | ||||
|
|
09.08.2024 23:01 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuvaushetkellä Valkkoja oli kaikenkaikkiaan ns kotosalla seitsemän. Kaksi Kolarissa. Kahdella lisääntynyt viime viikosta. Kenellä tietoa, mistä tulleet.? Kaksi ajettiin kuvaushetkellä parkkiin.. Outoa. | ||||
|
|
09.08.2024 22:06 | Matti Lehtonen | ||
| Kyllä ostaminen on ihan vapaaehtoista, Logomolle maksetaan tilojen käytöstä odotussalina. Takseja löytyy varmaan laitureiden puolelta ratapihaa sinne vielä valmisteilla olevalta liityntäpysäköiinti-/saattoliikenne/taksit alueelta mutta saattaa niitä olla tuossa Logomon puolella ratapihaakin. Siihen niitä ilmaantui parveilemaan hyvissä ajoin ennen Tampereen junien tuloa kun laituri 17 oli vielä käytössä. Nythän sekin on pistetty sileäksi ja muutenkin raiteistoa pistetään Logomon puoleisella syrjällä kokonaan uusiksi. Mitä Logohubiin tulee se on Logomolle itselleen välttämätön. Siihen asti kun se valmistuu, Logomon tapahtumien ja siellä olevien monien yritysten parkkipaikat on kortilla. Junapysäköijiä tulee Logomon parkkipaikoille ja Logohubin tontti oli vielä kesäkuuhun asti yksi Logomon pysäköintialueista. |
||||
|
09.08.2024 19:33 | Teppo Niemi | ||
| Onpa junassa monta Hka vaunua. | ||||
|
09.08.2024 18:00 | Joonas Kauppinen | ||
| Samaa minäkin mietin. | ||||
|
09.08.2024 17:57 | Joonas Kauppinen | ||
| Hieno Kuva! | ||||
|
|
09.08.2024 17:02 | Uwe Geuder | ||
| > Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia. Laitureillä on myös oikeita penkkejä. Jäi minulle epäselväksi, saako kahvilaa ("asemapalveluita") käyttää odotussalina, jos ei halua ostaa mitään. |
||||
|
|
09.08.2024 16:46 | Sauli Vähäkoski | ||
| On siellä taksiasema. Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia. | ||||
|
|
09.08.2024 14:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi tyhmä kysymys: Onko Turun uudella päärautatieasemalla takseja ollenkaan? | ||||
|
|
09.08.2024 13:53 | Uwe Geuder | ||
| Juu, asemapalvelut sanotaan opasteessa. Mutta mitä ne varsinaiset asemapalvelut oikein ovat? Lähtönäyttö ja vessat? Lippuja ei kai myydä toisin kuin Tikkurilassa. | ||||
|
|
09.08.2024 13:37 | Petri Sallinen | ||
| Esa: Oletko tsekannut Maxin Kala, Kauklahti? https://maxinkala.fi/ |
||||
|
|
09.08.2024 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi. Kahvi? Tuntikausia keittimen pannussa painunutta lientä en pysty edes minkääntasoisella mielikuvituksella nimittämään kahviksi. Minulla on aina omat eväät reissuillani mukana, kahvikin terästermarissa. Harmi, kun muikkukukkoa on hiukan vaikea metsästää täällä tasavaltamme pääkaupungissa, etenkin tuoreena. Joskus muinoin oli telkkarissa huoltoasemaketjun mainos, jonka mukaan "baarimme kahvi ei maistu dieselöljyltä"! Ymmärrän täydellisesti tähän mainokseen sisällytetyn ajatuksen, tosin kylläkin negaationa. |
||||
|
09.08.2024 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, mahtavan hyvin elävöitetty! Jaa, taisi ollakin ns. preeriavisla käytössä? Sehän vissiin ei ole meidän kahdenvislan-systeemin lähisukulainenkaan. |
||||
|
|
09.08.2024 12:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä voisi olla kyydissä vaikkapa Opeleita, jotka olisi lastattu kyytiin Rüsselsheimin tehtaalta Frankfurtin kupeessa. | ||||
|
09.08.2024 12:02 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tänäkin kesänä veturi on seissyt samoilla sijoillaan yhtä romuluisena. | ||||
|
09.08.2024 11:56 | Juhana Nordlund | ||
| Minä taas kerroin omia muistelujani tuolla asumisesta kuvan https://vaunut.org/kuva/72457 yhteydessä. | ||||
|
|
09.08.2024 07:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Eiköhän se Sinullekin, Esa, kahvi tai virvoke tuolta kassalta maksettuna kelpaisi, vai mitä? ;) | ||||
|
Kuvasarja: HMVY Turun seudulla 2.-4.8.2024 |
08.08.2024 22:21 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava päästä mukaan HMVY:n Lounais-Suomen kierrokselle näiden Aleksin kuvien kera. Kiitokset myös Akulle, Antille, Eemilille, Jimille, Saulille saman aiheisista yksittäiskuvista. | ||||
|
08.08.2024 21:03 | Simo Virtanen | ||
| Dr20:stä ei taida olla missään videota tai havaintoa, että joutuisi työskentelemään täysillä. Deevereihin tottuneella uutta tällaiset koneet, jotka tuntuvat olevan tunteettomia meikäläisille kuormille. | ||||
|
|
08.08.2024 19:25 | John Lindroth | ||
| Nostalginen kuva Satamaradalta ja nyt jo historiaa! Eräs luokkatoverini asui aikoinaan tuossa vasemmalla näkyvässä talossa ja kertoi silloin 60-luvulla olleen upeat höyryjunien äänet tuolla kanjonissa niiden kiskoessa raskaita tavarajunia Pasilaan. | ||||
|
|
08.08.2024 19:16 | John Lindroth | ||
| Hannulta upea kuvaus maagisesta höyryveturien äänimaailmasta parhaimmillaan.Tuo vihellysopasteen käyttö on USAssa todellakin merkille pantavaa se alkaa jo reilusti ennen tasoylikäytävää ja päättyy vasta kun koko veturi on jo ylittänyt koko tasoristeyksen! |
||||
|
08.08.2024 18:09 | Toni Lassila | ||
| Yleensä tämä T 55958 (tai T 55558) on tosiaan ollut täysi raakapuujuna sähkövedolla. Jatkojuna Patokankaalta Kemiin kulkevalle T 5158:lle, mutta tällä kertaa jokin Kemin tehtaalla purettu tyhjä runko. | ||||
|
|
08.08.2024 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Ari-Pekka: kyllä! Ja pienoisrautateillä voi edelleen kokea elämyksiä, jotka oikeilla rautateillä ovat enää vanhainkotien vanhimpien asukkaiden muistoissa. Harva on tosielämässä esimerkiksi ajanut 2-8-8-2 Mallet-höyryveturilla 4000 (skaala)tonnin junaa Kaskadi-vuorten solissa 25‰ nousussa. Veturin pauhu on korviahuumaava ja höyryn poistoiskujen ääni alkaa muistuttaa ukkosen jyrinää. Vaikka valtaventtiili on täysin auki, junan nopeus hiipuu mäessä kävelyvauhtiin ja pitää varoa, ettei Mallet lyö ympäri. Tasoristeykseen tultaessa veturin torvella annetaan pitkä ja kauas kuuluva, vuorisolasta kaikuva äänimerkki, joka lähes herättäisi kuolleetkin. Tunnelma on niin aito, että unohtaa olevansa turvallisesti junan vierellä kulkukäytävällä! https://vaunut.org/kuva/125801?s=1 (Jos tällainen tunnelma kiinnostaa, Vorgin lukijat ovat tervetulleita kokeilemaan! Uuden radan rakentaminen alkaa nyt syksyllä ja ensimmäinen ajoilta on todennäköisesti syksyllä 2027) | ||||
|
|
08.08.2024 17:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itselläni ei ole lainkaan kokemusta pienoisrautateistä, mutta hämmästyttää aina, jos näen vaunusomessa kuvan tai vaunusomelinkin takana olevan tuuttivideonpätkän pienoisjunista; miten ne on saatu niin esikuvanmukaisiksi. Kellosepäntyötä. Tämä menee kyllä kärkeen, että pienoisdeevereihin on esikuvanmukaistettu myös nämä suuntakenkkuilut. 1:1-maailmassa niitä tapaa tyypillisesti radio-ohjaustöissä, ja nipulla vaihtotöitä tehtäessä ongelmat kertaantuvat. | ||||
|
|
08.08.2024 15:27 | Teppo Niemi | ||
| ESU:n (ESU electronic solutions ulm GmbH & Co. KG) ECoS Zentrale -keskusyksiköllä. Siinä nuo luodut moniajot jäävät muistiin ja voidaan valita helposti uudelleen. | ||||
|
|
08.08.2024 14:56 | Hannu Peltola | ||
| Lenzin LH100 DCC-ajolaitteella veturinipun teko ja purku on hyvin suoraviivaista. Käyttöliittymästä valitaan veturit, jotka ovat samassa veturinipussa ja koko nippua voi komentaa ensimmäisen veturin osoitteella. Tarvittaessa yksittäisen veturin kulkusuunnan voi vaihtaa valitsemalla tämän veturin osoitteen ja vaihtamalla kulkusuunnan. | ||||
|
|
08.08.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tuli mieleen vanhoilla Märklin-koneistoilla varustettujen Deevereiden järjestäminen parivetoon, kuinka siinäkin teettää hiukan työtä saada suunnanvaihdot synkkaamaan. Mitä muuten asiaa minua paremmin tuntevat sanovat? Digitekniikka vissiin aiheuttanut uudet sisuskalut vetureihin. Ingenieurit ovat kuitenkin tehneet duunia palkkansa eteen, kaikki nämä vuodet, selvähän se. |
||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
08.08.2024 13:26 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen matkakohde olet taas löytänyt. Itse haluaisin lähteä tuonne katsomaan jäljellä olevat sokeriradat. | ||||
|
08.08.2024 13:26 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä. Joskus jos jollakin asemalla on sitten vielä lyhyt laituri ja tulee melko pitkä juna, esim. Eil-juna Haarajoella, saa monesti mennä vielä tyylikkäästi pöpelikköön rämpimään. Siellä on kyllä tullut sekä matkustajilta että kuljettajilta ihmettelyä. Mutta sehän tuo vaan kivan piristyksen kuvausreissuun. | ||||
|
08.08.2024 12:43 | Janne Karresuo | ||
| Kiitoksia kommenteista Teppo ja Lasse! | ||||
|
|
08.08.2024 11:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Estetiikan kannalta, kuvan katselijan ominaisuudessa. Jos käyttäjän kannalta ajattelee, niin linja-ajon kannalta pitkän pään suuntaan näkee melkein yhtä hyvin. Vasen puoli kieltämättä jää enemmän katveeseen saaden aikaan sen, ettei tiedä viheltää aivan viime hetkellä vasemmalta puolelta ylikäytävässä auton keulaa tarjoavalle. Katve korostuu vielä vaihtotöissä, mistä johtuen Rauman päivystysdeeverit ovat aina pitkä nokka topparipään suuntaan, jolloin ei tule sitä, että joutuisi vetämään satamassa suuleista heti ovenpielissä oleville, vilkkaasti trukeilla, vetomestareilla ja yhdistelmäajoneuvoilla liikennöidyille tasoille pitkä pää edellä. Ohjaamoturvallisuuteen asialla ei liene käytännössä vaikutusta. | ||||
|
|
08.08.2024 11:18 | Jouni Hytönen | ||
| Kulkuominaisuuksien kannalta parhain päin? Vai ohjaamoturvallisuuden? Muistan takavuosina joidenkin kuljettajien olleen vahvasti sillä kannalla, että Dv12 kulkee tasaisemmin lyhyt pää edellä. :) Tarina kertoo, että Tampereella oli muuan kuljettaja, joka rakensi parin aina pitkät päät vastakkain ja vastaavasti ainakin meillä Jyväskylässä oli muuan tallipäivystäjä, joka tällaisen parin tallille vastaanottaessaan välittömästi purki sen ja kytki veturit uudelleen kompressoripäät vastakkain. :D | ||||