Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2024 02:15 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mietin että jos Sr1 vetureihin olisi laitettu 100kW tuuletin moottorit niin olisiko ollut mahdollista että veturilla pystyy ajamaan tehot täysillä 1400A. | ||||
|
08.11.2024 00:09 | Jouni Halinen | ||
| Vanhin kartta mitä alueelta löytyy on Pitäjän kartta vuodelta 1749. Siinä näkyy Kluuvinlahti laajimmillaan ja kun katsoo Töölönlahden länsi ja pohjoisrantaa, niin kartan mukaan täyttöä on havaittavissa. Pitää kuitenkin myös huomioida tuonaikaisten karttojen epätarkkuus. https://kartta.hel.fi/link/es9rrw | ||||
|
|
08.11.2024 00:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Taitaa noiden Sr2 veturien ajot olla ajettu, eli varaosiksi? | ||||
|
07.11.2024 22:40 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekistä löytyy myös Jesenice-niminen asema. Junamatka välillä Jesenice - Jesenice näyttäisi vaativan 3 - 4 vaihtoa ja nopein matka-aika olevan noin 13 tuntia Slovenian suuntaan matkatessa. | ||||
|
07.11.2024 22:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Miksi juuri Tad on muutettu välivaunuksi? Ehkä kaikki liikenevät Hkb-avovaunut on jo romutettu eikä muita aihoita enää ollut saatavilla. | ||||
|
07.11.2024 22:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Juuri niitä junia, joissa on ohjausvaunu toisessa päässä ja Vectron toisessa päässä. Liikennöinti niillä on jo alkanut Berliinin ja Prahan väliä kulkevissa EC-junissa "Berliner". | ||||
|
|
07.11.2024 22:28 | Otto Tuomainen | ||
| Uusilla junilla tarkoitettaneen ohjausvaunullisia ComfortJet-runkoja. | ||||
|
07.11.2024 22:21 | Heikki Jalonen | ||
| Varsinainen sokerintuotanto ei sinänsä ollut aivan omavaraista. Töölö oli raffinaatiotehdas eli sokerinpuhdistamo ja sen varsinainen raaka-aine eli raakasokeri (säkki- tai tynnyritavara) tuli laivarahtina joko Euroopasta tai osittain melkein toiselta puolen maapalloa, enimmäkseen kai Karibialta ja muista Brittiläisen Imperiumin maista. Sekin riippui sodista ja suhdanteista. Ja Britannian poliittisten tuulien suunnista. Prosessiltaan ja laitteistoiltaan (raakasokeria jalostava) puhdistamo ja (kasviraaka-aineesta lähtevä) juurikassokeritehdas eroavat toisistaan merkittävästi. Puhdistamosta puuttuvat prosessin alkupäähän kuuluvat kasviosien käsittelylaitteet ja raakakeiton laitteet. Myös prosessin kautta kulkeva kokonaismassavirta on juurikassokeritehtaassa aivan eri mittaluokkaa, samoin materiaalin kuljetusvolyymit. Suurempi osa jurteist (samoin kuin ruo'osta) on sokerin kannalta hyödytöntä biomassaa. Juurikkaan keitto on myös enemmän kausiluonteista, kun taas puhdistaminen ympärivuotista jos vain raakasokerin varastot sallivat Venäjällä ja Ukrainassa juurikkaan viljely oli alkanut jo paljon aikaisemmin. Siltä tulleet raaka-aineet olivat puolivalmisteeksi jalostettuna raakasokerina eikä kasvimuodossa. Jurttien (tai ruo'on) kaukokuljetus on käytännössä mahdoton kuljetusyhtälö, kun sokeria kokonaismassasta on korkeintaan 20%. Ruokoa Venäjän suunnassa ei liene koskaan tosissaan edes yritetty kasvattaa, ei edes Lysenkon suurimpien hulluuksien aikaan. Kotimaiseen raakasokeriin päästin vasta kun sokerijuurikkaan laajempi viljely alkoi Suomessa vasta noin vuonna 1919. Silloin myös rakennettiin myös Suomen ensimmäinen juurikassokeritehdas, Salon Sokeritehdas. Saksassa ja Ranskassa jurtteja oli tuolloin keitetty sokeriksi jo satakunta vuotta. Brittien kanssa kun huonoissa välilöissä niin usein olivat. Salon toiminnan lähdettyä kayntiin myös Töölö alkoi enenevässä määrässä jalostaa sieltä saatua raakasokeria, sotien aikana muuta ei tainnut ollakaan saatavilla. Vuonna 1938 alettiin Antreaan rakentaa juurikassokeritehdasta. Toiminta ei oikein edes alkanut, kun laitokselle ilmaantui viiksekkäämpi omistaja. Sodan jälkeen rakennettiin sitten Turenki ja Säkylä keittelemään jurttipuuroa. |
||||
|
|
07.11.2024 21:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ravintolapalvelu säilyy myös uusissa junissa. Uusi ravintolavaunu on parhaillaan tyyppihyväksyttävänä. Sitä odotellessa vanhat vaunut ovat käytössä. | ||||
|
07.11.2024 20:09 | Jouni Halinen | ||
| Kari Haapakankaan 24.10 kirjoittama tarina meni kokonaisuudessaan seuraavasti: (Wikibedia) ”Yksi esimerkki tästä on vuoden 1972 tapahtuma, jolloin Keijo Korhonen vastasi ulkomaisten toimittajien kysymyksiin Königstedtin kartanossa Seutulassa. Saksalaisen Die Weltin toimittaja kysyi Korhoselta suomettumisesta kriittiseen sävyyn. Korhonen vastasi jokaisen maan valitsevan mieluummin suomettumisen (finlandization) kuin saksoittumisen (germanization). Toimittajan kysyessä, mitä saksoittuminen tarkoitti, Korhonen vastasi sen tarkoittavan maan miehittämistä ja kahtiajakoa. Tämä oli hiljentänyt toimittajan”. Keijo Korhonen kuoli vuonna 2022 asui silloin Jenkeissä. |
||||
|
07.11.2024 18:48 | Jouni Halinen | ||
| Sen verran voin paljastaa, että tuli itsekin käytyä 70/80-luvun taitteen kummankin puolin aika usein Töölönrannan ”puskassa” niin kuin ravintolaa alan miehet silloin kutsuivat. Paikkahan ei ollut nuorison suosiossa, (taisi olla ikärajakin) joten kaikki siellä ymmärsivät, tasan tarkkaan että mistä hommassa loppupeleissä oikein on kysymys. Kun paikka talven jälkeen ”pistettiin tulille” niin paikka haisi ihan homeelle, tupakan savu sen kuitenkin aika nopeasti peitti. Paikka oli täynnä erilaista ”samettitoppausta” esim. baaritiskin reunat ja muhkeat sohvat, mikä vain lisäsi tunkkaista fiilistä, ja lisäksi katto vuosi vettä. Orkesterit olivat kotoisin Itäplokin alueelta esim. Bulgariasta, ja musiikkitarjonta sen mukaista. Mutta se ei haitannut menoa, ns. flaksi kävi siellä kuitenkin useasti. Paikan omistajalla (vuokratontti) oli myös toinen kesäravintola eli Pikkuparlamentti (Eduskunnan lisärakennuksen kohdalla). Minulla on varmana tietona, että sopimukset paikoista eivät kestäneet minkäänlaista päivänvaloa. Tonttien vuokrasopimuksia ei käsitelty milloinkaan kaupungin päättävissä elimissä, vaan diili oli muutamien virkamiesten omien päätösten takana. Myös rakennuslupien kanssa oli vähän samalla tavalla. Homma meni niin, että rakennuksia pidettiin väliaikaisina (jotka eivät tarvinneet R-lupia) ja jotka on tarkoitus purkaa jossain vaiheessa. Kaikilla osallisilla virkamiehillä oli sitten ikuinen ja rajaton piikki ko. ravintoloissa. Sopimukset päivitettiin kerran vuodessa, missäs muualla kun ”puskassa” pidetyssä ”kokouksessa”. Nyt on takki tyhjä tämän aiheen (Töölön sokeritehdas) osalta. |
||||
|
07.11.2024 18:34 | Jussi Tepponen | ||
| Mielenkiintoinen "kiskoprofiili". Tulee tämä mieleen: https://vaunut.org/kuva/40053 |
||||
|
07.11.2024 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Oli Kuparinen tulipesä. Tutkimusselosteen kommentteja: Otettujen näytteiden perusteella kuparin epäpuhtaudet olivat vähäiset ja reilusti sallitun puolella. Veto-murtolujuuden ja venymän arvot olivat hyvät ja ylittivät vaatimukset. Kuumataivutuskokeissa valssaussyiden suuntaan koesauva kesti kokeen, kohtisuoraan valssaussyitä vastaan otetuissa sauvoista yksi murtui, toinen murtui osittain ja kolmannessa oli havaittavissa vain vähäisiä repeämän alkuja. Tämän viimeisen kokeen tulosta arvioitiin selittävän kuparin suuri happimäärä, joka oli lähellä sallittua ylärajaa ja arseenin määrä oli lähellä alarajaa. Kattilan n:o oli 4108 Täyskatsastus 14.10.1942, sisäpuolinen katsastus 6.8.1945 ja täyskatsastus 9.8.1947. |
||||
|
07.11.2024 16:39 | Veeti Pietilä | ||
| Aaa... Olisi varmaan kannattanut lukea kuvateksti. | ||||
|
|
07.11.2024 16:39 | Veeti Pietilä | ||
| Hetkinen... Tuo lisäyspäivä on vuodelta 2004 mutta kuvauspäivä 2009 | ||||
|
|
07.11.2024 16:34 | Jouni Halinen | ||
| Kasvimaan isoin sarka on varmaan potulla. Taustalla näkyy myös erilaisia rakennelmia. Voisiko kyseessä olla navetta, kanala tms. maatalouteen liittyviä rakennuksia. Eli oltaisiin saatu omasta takaa vihanneksia, lihaa, maitoa, kananmunia ja kun merestä saatiin kalaa, niin aika lailla omin toimin toimeentuleva teollismaataloudellinen kombinaatti oli kyseessä. Kaffetta piti kuitenkin ostaa, mutta sokuria siihen riitti omasta takaa. Taustahan koki suuren muodon muutoksen kun Olympialaisten suorituspaikkojen rakennustyöt (1935?) alkoivat mm. Kisahalli ja Olympiastadion. Kulkuyhteydet olivat kuitenkin jo silloin niin hyvät, että tehtaan ruokahuollolle ei aiheutunut tästä enää mitään ongelmia. Ratikkakin tässä alkoi kulkemaan. Hannulle: Ja nyt vähän ympäristönkin. |
||||
|
|
07.11.2024 16:07 | Jouni Halinen | ||
| Nyt meni senat sakaisin, tuo kuva Laila Kinnusesta olisi siis voinut olla R-aiheinen. | ||||
|
|
07.11.2024 16:02 | Lasse Holopainen | ||
| No morjens. Ei tässä ole mitään j ä r k e ä. | ||||
|
07.11.2024 15:43 | Raimo Harju | ||
| Nyt on ratakin peittyny kasvillisuuteen. | ||||
|
07.11.2024 15:38 | Heikki Itävuo | ||
| Onko 99 10 9424 331 oikein? Pitäisiko olla ...831? | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11.2024 15:24 | Jouni Halinen | ||
| Vuoden 1872 kartasta voi havaita, että alueella ei ole ollut juurikaan asutusta (taloja) vain yksittäisiä peltosarkoja siellä täällä ja muutamia maanteitä. Ja esim. Pasilan asemalle ei ole ollut mitään tarvetta. ”Kaupunginosan” nimi oli tuolloin ”Toivo”. Tässä kartassa on näppärä ominaisuus eli ”peittävyys” voit ”liukusäätimellä” liu-uttaa karttaa välillä 1872 >2023 ja päinvastoin, näin näet muutoksen nopeasti. Kun karttoja vertailee niin voi huomata, että vuoden 1872 kartta on vähän ”sinne päin” eli kun ei ole ollut käytössä satelliitti/ilmakuvia niin jälki on ollut sen mukaista. https://vanhatkartat.fi/#13.24/60.18414/24.94313 |
||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11.2024 15:03 | Jouni Halinen | ||
| - | ||||
|
|
07.11.2024 14:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näköjään: https://www.alasatakunta.fi/uutiset/metsittyneella-junaradalla-alkaa-tapahtua-puita-raivataan-ja-irtopolkyt-kuljetaan-pois-6.2.113555.2d3fb7738b | ||||
|
07.11.2024 14:22 | Veeti Pietilä | ||
| Kyseessä on virkatarvikevaunu XL | ||||
|
07.11.2024 14:06 | Jouni Halinen | ||
| Juu, taisi talkkarin traktorissa kauhan nosto toimia ihan hydraulisesti. Kauha tyhjeni aika äännekkäästi ja hätäisesti kun kahvasta vetäisi. Vähän kuin merenneidot Lintsillä. (K-12) https://areena.yle.fi/1-50105870 | ||||
|
|
07.11.2024 13:58 | Jouni Halinen | ||
| Muita keskusta-alueita varten oli sitten ihan oma suunnitelmansa eli ns. Smith-Polvisen liikennesuunnitelma, jonka puitteissa olisi rakennettu koko keskusta-alueen kattava moottoritie järjestelmä. Mm. välillä Pohjoisranta- Unioninkatu välillä olisi raivattu kokonainen korttelirivi Liisankadun kohdalta moottoritien tarpeisiin. Smithin–Polvisen suunnitelman toteuttaminen olisi maksanut nykyrahassa noin seitsemän miljardia euroa. Loppupeleissä suunnitelman lopullinen tarkoitus oli kuitenkin vain saada kaupunginvaltuutetut ymmärtämään että metro on aivan välttämätöntä rakentaa, joka sitten onnistuikin. Mutta se on sitten aivan oma tarinansa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Smithin%E2%80%93Polvisen_liikennesuunnitelma |
||||
|
|
07.11.2024 13:54 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan sitä, toki jonkin verran, mutta Töölönlahden etelä- ja pohjoispääty eivät enää 1932 olleet mitenkään neitseellisiä. Itäranta on ehken parhaiten säilyttänyt muotonsa rautatien kainalossa. | ||||
|
|
07.11.2024 13:53 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta jos tuo on hydraulinen etukuormain eli traktorin päällä näkyvät rojut ovat jotain heijastumia rakennuksen seinältä niin sitten kai Nuffieldissa pitäisi pystypakoputki olla näkyvissä mutta en saa sellaista silmiini? Majureissa oli vielä uuden Majurinkin aikaan pystypakoputki lisävarusteena ja alapakoputki oletuksena. | ||||
|
|
07.11.2024 13:36 | Petri Nummijoki | ||
| En tarkoita kauhan laukaisua vaan kauhan nostoa vaijereilla eikä hydraulisesti. | ||||
|
07.11.2024 13:31 | Pietu Tuovinen | ||
| Liekkö lähtenyt Ouluun kun seuraavana päivänä oli jo hävinnyt Kontiomäeltä. | ||||
|
|
07.11.2024 13:31 | Rasmus Viirre | ||
| Hullu näky.. Ohi mennen junien ikkunoista aina Oulussa näitä Sr2:sia katsellut |
||||
|
|
07.11.2024 13:25 | Jouni Halinen | ||
| Itse asiassa Töölönlahdella on paljonkin (lähes) orginaali rantaviivaa. Asiaa voi tarkastella kun ”napsuttelee” vuoden 1932 ilmakuvan päällä vuoden 2023 ilmakuvaa. https://kartta.hel.fi/link/es5vnZ (1932) https://kartta.hel.fi/link/es628N (2023) |
||||
|
|
07.11.2024 13:14 | Jouni Halinen | ||
| Asuin pikkupoikana 60-luvulla Konalassa, Kolsarintiellä. Noin vuonna 1965 talon talkkarilla oli (aika harvinaista varmaan silloin) käytössään traktori (merkkiä en muista). Siinä oli etukuormaaja joka lukittautui vaaka-asentoon kun kauhaa painoi maata vasten ja kauha laukesi kun vetäisi laukaisukahvasta (vaijerikäyttöinen) eli kyseessä oli ko. vaijeriviritys. Näitä lumitöitä seurasi aina lauma pikkukloppeja, minäkin (7 v). Taloon oli rakennettu (vielä?) 1964 roskanpolttouuni, ja sekös jaksoi kiinnostaa meitä poikia, luukku auki ja jollain kepillä hämmentämään palavia roskia. No hetken päästä oli talkkari paikalla, ja ei kun juostiin pakoon ja sama uudelleen. |
||||
|
|
07.11.2024 13:02 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä etupyörän yläpuolella selvästi näkyy nostosylinteri. | ||||
|
|
07.11.2024 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | ||||
|
|
07.11.2024 12:36 | Lari Åhman | ||
| Jäiköhän se nyt Kontiomäelle jumiin, kun Joensuusta pääsi pois? Onhan tästäkin näemmä kohta viikko aikaa, tilanne on voinut toki muuttua. | ||||
|
|
07.11.2024 12:31 | Jouni Halinen | ||
| Laila Kinnunen (1930–2000) ja Maria Lessig? Töölönlahden kahvilassa 60-luvulla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Laila-Kinnunen-Maria-Lessig-1960.jpg Tämäkin olisi R-kuva jos tuo onneton kallio ei olisi edessä. Itse asiassa tämä olisi voinut hyvinkin toteutua, asia eli ”märkänä unelmana” erinäisissä piireissä. Tätä herkkua meille oli siis tarjolla https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009376841.html ”Esimerkiksi Yrjö Lindegrenin ja Erik Kråkströmin vuonna 1954 laatiman asemakaavaehdotuksen mukaan Vapaudenkatu olisi kulkenut moottoritiemäisenä rautatien vieressä. Alvar Aallon vuonna 1964 laatiman keskustasuunnitelman mukaan tie olisi sijoitettu pilarien varaan rautatien yläpuolelle, jossa autoliikennettä ei olisi hidastanut yksikään risteys tai jalankulkija, ja jossa Helsinkiin saapuville olisi avautunut komea näköala”. Että oikein komea näköala! https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenkatu_(Helsinki) |
||||
|
|
07.11.2024 12:18 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko traktorin etukuormain peräti vaijeriviritys, kun aika erikoisia rakenteita näyttäisi olevan traktorin päällä vai ovatko nekin heijastumia? Majuriin vaijerikuormaimia on ollut saatavilla jo 1940-luvun puolella mutta ehtikö niitä olla Suomessa myös Nuffield-traktoreissa? Ensimmäinen Nuffield-tuonti on kai vuoden 1952 pari esittelykappaletta ja sitten 1953-1954 niitä tuli yhteensä reilut 200 kpl. Vasta 1955 heltisi tuontilisenssejä useille sadoille yksilöille ja siinä vaiheessa tunnettiin jo hydraulinenkin etukuormain. | ||||
|
07.11.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| A = 1. luokka, R = ravinteli, m = pitempi kuin 24 m ja z = virransyöttö (bus-bar), ei siis telissä oleva generaattori. | ||||
|
|
07.11.2024 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuparitulipesäkö 1802:ssa oli? | ||||
|
07.11.2024 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä, herra Kari. Kierrättäisivät vaikka. Ovat kuitenkin änkkäämässä kiskojen talteen ottamisen olevan niiiin va-ai-ikea-a ja kallista työtä. Voisin vaikka veikata, että merten pohjissa olevien laivanraatojen nostamista joku vielä miettiikin teräspulan takia. Siinähän menisi vaikka saattue PQ 17, Tsushiman salmen pohjassa lojuvat paatit, Pallada, Graf Spee, Wilhelm Gustloff ja monet muutkin "taitaniikit" hyötykäyttöön...! |
||||
|
07.11.2024 10:25 | Lari Åhman | ||
| Hienoja on kyllä kaikki ja jos pelkillä märillä sukilla on selvitty, niin sehän on torjuntavoitto :) Eteläinen Savon rata tarjoaa kyllä hienoja näkymiä kallioineen ja vesistöineen. Osan niistä päästäkseen vaatinee toki viitseliäisyyttä, mutta onneksi tässä tapauksessa siitä ei ole puutetta. | ||||
|
07.11.2024 10:16 | Lari Åhman | ||
| Hyvän kokoinen juna on tuo 27 vaunua yhdelle veturille. Jos käytetään Snps-vaunujen suurinta massaa kuormattuna eli 90 t, on tuon junarungon paino noin 2400 t. Se on sitten toinen asia, miten tuosta kuitupuusta on saatu painoa käytännössä. | ||||
|
|
07.11.2024 09:50 | Kari Haapakangas | ||
| Jos raiteet olisi tehty kuparista ei niitä löytyisi näin hyljättyinä pisin mettiä. | ||||
|
|
07.11.2024 08:54 | Kari Haapakangas | ||
| Helsinginniemellä ei juuri ole jäljellä alkuperäistä 1700-luvun rantaviivaa. Piskuinen vaikutus on maankohoamisella, jopa Helsingissä, mutta pääsyynä toki erilaiset maantäytöt. Eipä silti, alkuperäisestä maantasostakin on jäljellä vain jokunen rakentamiselta säästynyt kallio. | ||||
|
|
07.11.2024 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| Makasiineja ja muita varastorakennuksia, paitsi tuo keskimmäinen, joka on voinut olla kahdenkin perheen asuintalo. | ||||
|
|
07.11.2024 03:01 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehtaan aluetta supistettiin 40-luvulla, jonka johdosta aivan kuvan oikeassa reunassa olevat rakennukset purettiin pois. 60-luvun alkuvuosina paikalle rakennettiin Kahvila/ravintola Töölönranta joka oli erittäin suosittu kesäkahvila. Iltaisin Töölönranta oli suosittu tanssiravintola. Ravintola oli auki vain keväästä syksyyn, muina aikoina se oli kylmillään. Vuonna 1988 rakennus paloi maan tasalle, syynä oli mitä ilmeisimmin tuhopoltto. https://kartta.hel.fi/link/erXkxR (1969). Paikalle on rakennettu 90-luvulla uusi ravintolarakennus joka kantaa myös nimeä Töölönranta. | ||||
|
|
07.11.2024 02:34 | Jouni Halinen | ||
| Töölönlahti on rehevöitynyt 1700-luvulta alkaen veden vähäisen vaihtuvuuden seurauksena. Töölönlahden eteläpäästä jatkui Esplanadin tienoille vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti. 1800-luvun aikana matala ja mutainen Kluuvinlahti kuitenkin täytettiin ja otettiin rakennuskäyttöön. Töölönlahden pohjoispuolella Keski-Pasilan ratapihan paikalla oli Töölönjärvi, joka sai vetensä Ilmalan soilta ja joka laski Töölönjokea pitkin Töölönlahteen. Pasilan Töölönjärvi kuivattiin 1870-luvulla, jolloin myös Töölönjoen virtaus ehtyi. Alppipuistossa vanha jokijuoma on paikoitellen padottu lammiksi. Kesäisin keskellä Töölönlahtea toimi suihkulähde vuoteen 2011 saakka, jolloin se säästösyistä suljettiin. Töölönlahti rantoineen on myös monipuolinen luontokohde. Töölönlahdella pesi vuonna 2020 muun muassa erittäin uhanalainen nokikana, jolla oli kahdeksan pesää. Samoin lahdella pesi silmälläpidettävä silkkiuikku, jolla oli 8 pesää. Kaksi kyhmyjoutsenparia pesi lahdella. Toiselle kyhmyjoutsenperheelle kuoriutui seitsemän poikasta lahden eteläosassa, mutta pohjoisosan kyhmyjoutsenperheen pesintä epäonnistui. Munia oli ilmestynyt pesään, mutta poikasia ei näkynyt. Telkkä on pesinyt lahden rannalla olevassa pöntössä. Lahdella on pesinyt myös sinisorsia ja vaarantuneita haapanoita. Harmaahaikara kalastaa usein lahdella ja pikku-uikkua on nähty useampana vuotena. Töölönlahti kerää syksyisin runsaasti sorsalintuja, kuten haapanoita, tukkasotkia, harmaasorsia ja myös uiveloita näkyi vuonna 2020. |
||||
|
07.11.2024 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panu, silimäänni - sanoi Päätalo! Siis EFit ja aavistus CEmt:iä. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11.2024 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, älä missään tapauksessa vaivu murheen alhoon, syrjäraiteille eksyttyäsi. Olen itsekin samanlainen "harhailija", haahuilija ja kapinallinen. Kyllä tänne juttuja mahtuu, pelko pois! Minullekin on jo ehditty sälyttää punikin maine - joka itse asiassa osuukin kohdalleen ja on totta. Eikä se sen kummempaa ole, kuin että haluaisin auringon paistavan joka ikiseen risukasaan, joka ikisen ojan pohjalle ja joka ikisen tuvan ikkunasta sisään. Ilman, että joka käänteessä olisi joku "don Sico del Ihro" käsi ojossa vaatimassa maksua! Jees. Jos naisista tässä yhteydessä pitäisi mainita, niin mieluummin valitsisin - Evita Peronin kuin Melania Trumpin kahvipöytäkeskustelukumppaniksi. Tai mieluummin vieläpä Ulrike Meinhof kuin Marie Le Pen! |
||||
|
07.11.2024 00:26 | Jouni Halinen | ||
| On täällä ollut aikoinaan vilinää, kun 160 asuntoa on sijoiteltu ympäri aidalla rajattua tehdasaluetta. Asukasluku oli wanhaan aikaan yli kuudensadan eli aikamoinen lapsikatras on mennä vilistänyt rakennusten lomassa. Jos jollekin työntekijälle ei järjestynyt työsuhdeasuntoa tehtaan puolesta, niin tehdas tuki rahallisesti muualta hankitussa asunnossa asumista. Luulisi, että tehtaalla on ollut myös oma kauppansa, koska lähimmät kaupat olivat aika pitkällä, varmaankin lähempänä kauppatoria?. Ja luulisi että olisi ollut myös jonkinmoista kouluopetustakin lapsille, eli vaikka perinteinen tehtaankoulu. Vielä 10/20-luvun paikkeilla tehdasalueesta pohjoiseen avautui neitseellinen metsäalue (näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/169440?s=1 ). Myös vettä on ollut ihan vieressä, mutta kuinka uimakelpoista Töölönlahden vesi on ollut on sitten ihan oma kysymyksensä. Eli uimaan/kalaan kannatti lähteä vaikka Siltasaaren suuntaan, ainakin ratapenkereen toiselle puolelle. Joten kyllä pojankoltiaisille riitti erilaisia kiinnostuksen kohteita ihan lähialueella. Tytöt ovat varmaan hyppänneet ruutua hiljaisella Läntisellä viertotiellä (Mannerheimintie). Yhdessä asiassa tehtaan lapset ovat olleet täysin ylivertaisessa asemassa verrattuna Suomen muihin lapsiin. Makeaa on heillä riittänyt, eli "karkkipäivä" joka päivä, joten tehtaalla on ollut varmaan oma hammaslääkärikin. |
||||
