Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.06.2024 00:17 | Miitre Timonen | ||
| Mikä tarra tuossa oikein on? | ||||
|
13.06.2024 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä lusikkani tähän sekahedelmäsoppaan minäkin: VR:n juhlakirjojen (1962 ja 1987) sivuilta lainaan "jotain", mitä tulee kiskotukseen Tampereen - Porin rataosalla: Tpe - Pri, vuosina 1957 - 58: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (132,5 ratakilometriä) Pej - Rma, vuonna 1958: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (46,7 ratakilometriä) Pri - Mn, vuonna 1960: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (11,0 ratakilometriä) (K30 on porvoolaismuseorautatieläisten kielellä: "rautalankakiskoa".) Laajaa sepelöintiä on jo suoritettu - - - Tampereen - Porin radalla - - - . "Radan sepelöinnin yhteydessä on aina pyritty suorittamaan muukin radan peruskorjaus, jotta rata, sitten kun se on saanut myös uudet kiskot, olisi kaikin puolin kunnossa." (VR 1962, s. 132) K43-kiskotus mahdollisti raskaiden vetureiden käytön, eli juuri Hr1, Hr11 ja Hr12 käytön Porin-tiellä. VR 1987: "Tampereen - Porin radalla valmistui [v. 1962] kolme rataoikaisua, yhteispituudeltaan 4,1 km. Tällä radalla jatkui myös sepelöintityö pääasiassa Peipohjan ja Porin välillä 34,2 km:n matkalla." 1964: "Porin radalla valmistui liikennöitävään kuntoon kolme rataoikaisua. Kiikan ja Äetsän välinen oikaisu oli 1,1 km pitkä ja Vihnusjärven oikaisu 1,8 km. Heinoon oikaisusta valmistui osa eli 1,9 km." 1965: "Porin radalla saatiin Heinoon rataoikaisu kokonaisuudessaan käyttöön, ja Tampereen - Lielahden välillä oli käynnissä kaksoisraidetyömaa, johon liittyi myös pieniä oikaisuja." 1966: "Risteen oikaisusta Porin radalla saatiin 2,6 km pituinen osa liikenteelle 27.9.1966. Rata oli kiskotettu K54-kiskoilla. Koko oikaisun pituus on 5,5 km. Aikaisemmin liikenteelle avatulla Heinoon oikaisulla tehtiin penkereen vahvistamispaalutusta ja viimeistelytöitä." 1967: "Porin radalla valmistui Risteen oikaisu kokonaisuudessaan käyttökuntoon 6.6.1967. Se oli kiskotettu K54-kiskoilla ja sepelöity. Oikaisu lyhensi ratapituutta 713 m." "Lielahti - Pori - välin parantamistyöt alkoivat v. 1979. Tavoitteena oli C-luokan rata varustettuna K54-kiskoilla ja sepelitukikerroksella. Suunnitelmiin sisältyi seitsemän rataoikaisua, joista ensimmäiset valmistuivat 1980-luvun alussa. Parannustyöt ja oikaisut valmistuvat 1990-luvun vaihteessa. Tavoitenopeudet radalla ovat 120 km/h ja osin 140 km/h." |
||||
|
|
13.06.2024 22:42 | Petri Nummijoki | ||
| Auvisen ja Pyrhösen Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa on työkirjoista poimittuja kalustomainintoja Porin radalta sivuilla 173-176. Sieltä löytyy useita Dm4-havaintoja 60-luvun alkuvuosilta kierrosta H43/P46 Tampere-Pori-Tampere sekä maaliskuusta 1962 lähtien myös kierrosta P45/H470 samalla osuudella. Tietysti myös Porin kiitojuna MK49/50 oli Dm4-vetoinen. Tältä pohjalta en näkisi aihetta epäillä Rautatietilaston erehtyvän, kun siellä (vuoden 1961 ja Hr11-ajan jälkeen) on vaunujunat merkitty pääasiassa moottorivaunuilla hoidetuiksi 1960-luvun puoliväliin asti. Vuodesta 1960 lähtien Dm4 oli VR:n ainoa käytössä ollut moottorivaunutyyppi Porkkanajunien valmistumiseen asti, koska kiskoautot tilastoitiin erikseen, joten moottorivaunumerkinnät ovat pakosti Dm4-vaunuja. Hr12 ei ollut vakituinen vetäjä Porin radan matkustajajunissa noin varhain mutta juhlapyhien ruuhkaliikenteessä kulussa ollut lisäpikajuna P42B Pori-Helsinki merkittiin aikataulukirjassa Hr12-vetoiseksi jo hyvin varhain. Tilastosta päätellen Porin radalla olisi kulkenut vuosina 1962 ja 1963 noin tusinan verran dieselveturin vetämiä pikajunia molempiin suuntiin yhden vuoden aikana eli vastaisi paria vuoroa juhlapyhää kohti. Tässä mielessä aikataulukirjan merkintä Hr12-veturin käytöstä ei ole välttämättä pelkkää teoriaa. Sen sijaan pidän todennäköisenä, että Hr1:llä ajettiin säännöllisesti Poriin P45/H470 noin ajalla kesäkuu-joulukuu 1961 eli Hr11-kauden jälkeen. Tosin ainoa varma havainto Hr1:stä Porin radalla taisi olla joulun 1961 ruuhkaliikenteen P45:stä. Mutta vuoden 1961 rautatietilastossa on laskettu vetureiden keskipainoksi 108-109 t Tampereelta Porin suuntaan kulkevissa pikajunissa eli käytännössä P45:ssä. Jos tammi-maaliskuu ajettiin 66 t painavilla Hr11-vetureilla niin loppuvuoden osalta vetureiden keskipainon pitäisi olla yli 120 t mutta Hv1-3 painoivat täysin säiliöin 90-101 t ja tilastossa ei käsittääkseni edes käytetty veturin maksimipainoa vaan keskipainoa. Jollain Hv-vetureita selvästi painavammalla on siis pitänyt ajaa monta kertaa. P45/H470 sopisi myös hyvin Hr1-kiertoon, koska vuoden 1961 kesäaikataulusta lähtien H47/TK40 ei ollut enää kulussa Helsingistä asti vaan osuudella Riihimäki-Tampere ja ainakin aikataulukirjan mukaan se vaihtui tässä yhteydessä Hr1:ltä Hv-vetureille. Kysymys kuuluu, mihin junaan iltapäivällä Seinäjoelta Tampereelle H54:ssä saapunut Hr1 meni, jos jatko TK40:ssä etelään ei ollut illalla mahdollinen? Mikäli veturi jatkoi vasta aamuyöllä P95:ssä Pieksämäelle tai P96:ssä Helsinkiin, tulisi Hr1:lle yli puoli vuorokautta joutilasta aikaa Tampereella. Miksi sitä ei olisi hyödynnetty käymällä välillä Porissa, kun veturi ehti hyvin ko. reissun tekemään? |
||||
|
|
13.06.2024 19:34 | Erkki Nuutio | ||
| Todistelen epäsuorasti, että 1961...1964 ja ehkä vielä vähän sen jälkeenkin olivat Tampere - Pori -veturijunissa vain Hv1...3 mahdollisia. Höyryistä EI niissä käytetty : Hv4 ja Hk2 (ehkä ennen 1960 käytettiin). Ei koskaan käytetty Tk3, Tv1 tai Tv2. Ei myöskään Hr1, Tr1. Dieseleistä EI niissä käytetty Sv11, Vv15, Vv16, Sv12, eikä tietenkään myöskään Hr12. Dieseleistä näin Tampereella 1961...1967 Hr11:n vain ainokaisen kerran, enkä silloinkaan Porista tulleena tai sinne menevänä. Dm4 vetovaununa saattoi olla käytössä jollakin aikavälillä, mutta muistiini ei sitä ole jäänyt välillä 1961...1966. Siten Hv1...3 lienevät ainoat mahdolliset + lätillä hoidettiin tiheästi pysähtyvät junat. Tällä suunnalla ei lättiä mielestäni käytetty nopeina ja harvoin pysähtyvinä (pika)junina, päinvastoin kuin Itä-Suomessa. En muista katkaisiinko joitakin pitkiä Helsingistä tulleita 2 raiteelle tulleita ja osin Porin junien lähtöraiteelle jatkuneita pikajunia niin, että alkupään vaunut jatkoivat pikajunana Poriin ja loppupään pikajunana Haapamäen suuntaan (ennen Parkanon rataa). LISÄYS (korjattu): Vuodenvaihteessa 1966/67 oli tilanne jo toinen siten, että Linnavuoressa harjoitellessani palasin Sv12:n vetämässä Porin junassa H464 Siurosta (16.32) Tampereelle. Menosuuntaan Tampere -Siuro kuljin lätällä. Se lähti Tampereelta 6.15 (Siurossa klo 6.51 ja sieltä kipin kapin kävellen Linnavuoreen). Aamuherätys kotoa Kalevasta oli noin klo 5.00 . |
||||
|
13.06.2024 16:42 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva-alue on vain viidessä vuodessa muuttunut jälleen merkittävästi, kun alueelle on ilmestynyt raitiotie ja uusia taloja radan oikealle puolelle taakse. | ||||
|
13.06.2024 16:01 | Asmo Rasinen | ||
| Huomaan kyllä, vaikka itse olen ehkä astetta tietämättömämpi, en edes tiennyt että Pansio olisi käytössä! | ||||
|
|
13.06.2024 13:33 | Erkki Nuutio | ||
| 782 -kuvan terävysvaikutelma paperikuvasta arvioituna viittaa 6x6 -kameraan. Kesä 1962 on todennäköisin, mutta 1963 lienee myös mahdollinen. | ||||
|
Kuvasarja: Lähiliikennealue ilmakuvissa 2019 |
13.06.2024 11:19 | Julius Ylitalo | ||
| Lähijunat liikennöivät nykyää mm. Lentoasemalle, Kotkan satamaan, Nokialle, Tampereelle, Karjaalle, Tammisaareen ja Hankoon. | ||||
|
|
13.06.2024 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| Onko 782:stä otettu kuva teknisesti samanlainen, kuin tämä? Hv3-veturit 781-785 siirrettiin Tampereelta Kouvolan varikolle syksyllä 1963, joten ainakin 782:n kuva täytynee olla vanhempi, kuin 1964 otettu. | ||||
|
|
13.06.2024 09:10 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä juna on lähtöpuuhissa Poriin. Se on Poriin lähtevien junien lähtöraiteen pohjoispäässä. Laiturivaunujen tarvitsema lankutus laiturin päässä näkyy veturin edessä. Tämä on vakiopaikka Porin iltajunalle. Minulla on paperikuvia iltajunasta myös Hv3 782 edessään melkein samassa kohdassa kuvattuna ja 782:n perässä on samanlainen lyhyt konduktöörivaunu. Varmaa vuotta minulla ei tästäkään ole. Ylipäätään en ole koskaan havainnut että Toijalasta päin tullutta junanrunkoa olisi siirretty edelleen Poriin lähtevälle raiteelle. Kakkosraiteen tukkinut Helsingistä saapunut pikajuna oli luultavasti yhä paikoillaan |
||||
|
|
13.06.2024 00:29 | Petri Nummijoki | ||
| Jos kello on 18:00 pintaan ja vuosi 1964 niin entä sellainen teoria, että tämä ei olisi lähtevä juna vaan esim. Toijalasta hetki sitten Tampereelle saapunut? Tilastoon ei ole merkitty Porin radalle höyryvetoista pikajunaliikennettä vuosina 1963 ja 1965 lainkaan eikä vuoden 1964 osaltakaan suunnassa Peipohja-Tampere. Tampere-Peipohja-välille ilmoitetaan pikajunakilometrejä alle 500 vuonna 1964 eli enintään 5 junaa vuoden aikana. Todella harvinaisilta vaikuttaisivat höyryvetoiset pikajunat Porin radalla vuoden 1962 jälkeen ja vuoden 1962 osaltakin (57-65 junaa suunnassa Tampere-Peipohja ja enintään 5 junaa suunnassa Peipohja-Tampere) rajoittunee säännöllinen käyttö vain alkuvuoteen. | ||||
|
12.06.2024 23:05 | Rasmus Viirre | ||
| Dm12 on toistaiseksi pitänyt paikkansa KK:n radalla. | ||||
|
|
12.06.2024 22:49 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onkos henkillöliikenne siirtynyt sähköjuniin tällä radalla ja milloin siirtyy jos ei ole vielä. | ||||
|
|
12.06.2024 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - mikäli muistan oikein, Jämsä sai Dm4:n silloin, kun Dm2 nro 19 oli törmäillyt siellä "linjakohtauksen" merkeissä. Tieto on peräisin Hpk jnl Soini Sauron valokuvien perusteella saamastani käsityksestä. (Huom. Ei-tarkistettu, joten älä ota tosissasi!) |
||||
|
12.06.2024 21:16 | Jussi Kortman | ||
| Esa. Pidetään mielessä, mutta tämä projekti ei toteudu vielä tänä vuonna. | ||||
|
|
12.06.2024 20:26 | Kurt Ristniemi | ||
| 1. syyskuuta 1964 aurinko laski Tampereella klo 19.33. | ||||
|
|
12.06.2024 20:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkos Asmo huomaat, niin en määkään kaikkea tiedä. =oD | ||||
|
|
12.06.2024 19:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Kävin Muhkurissa eilen, eikä raakapuun lastauspaikalle voi enää liikennöidä, se on ihan myllätty. | ||||
|
|
12.06.2024 19:32 | John Lindroth | ||
| Auringonlasku Tampereella 26.8.24 on klo 20.50.Toisaalta silloin ei kelloa siirretty. | ||||
|
|
12.06.2024 18:29 | Miitre Timonen | ||
| Muhkurin raide oli paikallaan ainakin vielä viikonloppuna, mutta yhteys katkaistu. | ||||
|
|
12.06.2024 18:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä kuva on kuitenkin hyvin edustava eikä ajan hammas ole syönyt sitä. | ||||
|
12.06.2024 18:11 | Vertti Kontinen | ||
| Niin joo! Nyt katkesi ajatus. Kyllä, juna käännettiin Tornion kolmiossa ennen lähtöä Kemiin | ||||
|
12.06.2024 17:53 | Kimmo Säteri | ||
| Minulle tuli Deja Vu -tunne tuosta viittauksesta "Myrskylinnut" -sarjaan. :D https://vaunut.org/kuva/31022 | ||||
|
|
12.06.2024 17:50 | Kimmo Huhta | ||
| Paitsi Muhkurin osalta täällä joku ilmoitti, että viimeinen vaunusto lähti kesäkuun alussa, minkä raide on ollut tarkoitus purkaa heti. En ole käynyt katsomassa, onko raide jo hävinnyt. | ||||
|
|
12.06.2024 16:56 | Erkki Nuutio | ||
| Varmuutta vuodesta en pysty tälle kuvalle antamaan, koska menetin kaikki negani jo vuosikymmeniä sitten. 1964 -merkintä johtuu osin siitä, että ostin Canon -puolikinokameran kesätyötuloillani elokuun lopulla 1964. Kuvan epätarkan vaikutelman perusteella oletan että Canon olisi ollut kamerana. Kyllä puolikinollakin sai teräviä kuvia 13x18 -kokoon asti, jos kuvausarvot olivat kohdillaan. Mutta ei kun nämä eivät olleet kohdillaan ja filmimateriaalikin oli veturikuviin vähemmän sopiva (kuten tässäkin kuvassa). Ennen Canonia kuvasin kesästä 1961 alkaen isältä jääneellä Zeiss-Ikon Nettar 6x6-kameralla. Sen haitta kaltaiselleni perehtymättömälle näppäilijälle oli mm. valotusmittarin puuttuminen ja onneton tähtäin. 1962 tuntuu aikaiselta, mutta varma en siis ole. Kesän 1963 olin sukulaisella Järvenpäässä, mutta näppäilin taas Tampereella alkusyksyllä. Pahoittelen epätäsmällisyttä, mutta kyse oli 14...15-vuotiaasta lapsesta ilman neuvojia. Rahaakin oli vain kehitykseen ja 6x6-paperikuvaan. Varma olen siitä, että kyse on ilta(pika)junasta, lähinnä P45 (lähtö 18.07). Ajankohta on elokuun loppu - syyskuun alku. Ilta-aurinko on jo matalalla, mutta H43 (lähtö 20.35) lienee liian myöhäinen. |
||||
|
|
12.06.2024 16:00 | Asmo Rasinen | ||
| Ai, en vain tiennyt. Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
12.06.2024 15:32 | Julius Ylitalo | ||
| Runni on muuttunut näköjään paljonkin mun viimeisimmän käyntikerran 2021 jälkeen. | ||||
|
12.06.2024 15:10 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tammisaaressa odotin paikallisjunaa Karjaalle. Tämä tuli ensin ja sitten tuli lähijuna hieman myöhässä perässä. Oli mielenkiintoista nähdä. Dragsvikissä tämä sitten päästi lähijunan ohi. | ||||
|
12.06.2024 14:22 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Janne! | ||||
|
12.06.2024 14:21 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
12.06.2024 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Näissä on varsinkin tässä värityksessä jotain käsittämätöntä 1960-luvun tunnelmaa, kuin suoraan Myrskylinnut-sarjasta! | ||||
|
12.06.2024 13:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa J., tunnistan kyseisen talousajattelun. Jossain määrin ehkä tunnustan itse edustavani samaa suuntausta. Polkupyörän sisäkumeista löytyy paikkaa paikan päältä ja jotkut tekstiilit on parsittu niin tarkoin, että vaimo vie niitä salaa lumppukeräykseen. Herra Vertti, et varmaankaan ole ymmärtänyt mitään väärin. En vain ole itse älynnyt vielä vaunusomesta tai muuten, että Kroksua olisi nähty päivystäjänä. Muistan kun viitisen vuotta sitten joku kysyi silloiselta Cargon Rauman alueen (Rma, Tku, Ukp, Pri, Hva, Mn yms.) aluepäälliköltä, koska Rauma saa jälleen Seepransa takaisin, niinkuin alueen raskaimmat vaihtotyöt edellyttäisivät, tämä tokaisi, että eiköhän mieluumminkin uudet veturit pääse kohta niihin töihin. Raumaltahan otettiin Dr14 pois n. 15 v. sitten sen jälkeen, kun mäntä pilkisti kerran Repolan mäessä MANnin lohkon kyljestä. Silloin kai pääteltiin, että työt ovat liian raskaita Seepralle. |
||||
|
|
12.06.2024 13:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Mutta onko se tässä: https://vaunut.org/kuva/168773 käännetty eri päin, koska vetää junaa poispäin Torniosta lyhyt pää edellä. Eli tässä olisi lyhyt pää kohti Haaparantaa ja tuossa linkittämässäni pitkä pää kohti Haaparantaa. | ||||
|
|
12.06.2024 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| Jos kysymyksessä on iltajuna ja Poriin asti matkalla niin voisiko kuvausvuosi olla silloin paria vuotta aikaisempi eli 1962? Siinä tapauksessa 777 olisi vasta hiljattain Tampereen varikolle siirtynyt. Jos tilastoa on uskominen niin vuosi 1962 olisi viimeinen, kun Poriin asti kulkevissa henkilöjunissa on käytetty runsaammin höyryvetoa. 1963 on Peipohjan ja Porin välille (38 km) tilastoitu höyryveturiajoa henkilöjunissa enää 4000 km molempiin suuntiin eli vaihteluväli on 93-118 junaa vuoden aikana. Talvella 1963 oli neljä viikkoa kestänyt rautatielakko, joten tämä huomioiden voisi arvioida säännöllisen höyryveturikäytön päättyneen Porin henkilöjunissa viimeistään kesäaikataulun 1963 alkuun mennessä. 1964 on Peipohjan ja Porin välille tilastoitu höyryvetoisia henkilöjunia alle 500 km (enintään 13 junaa vuoden aikana) ja 1965 ei enää lainkaan. Sen sijaan Tampereen ja Peipohjan välille on tilastoitu höyryvetureille merkittävää ajoa henkilöjunissa vielä 1964 ja jonkin verran jopa 1965, joten Vammalan junista olisivat tästä päätellen poistuneet myöhemmin. Porin radan pikajunissa höyryvetureiden säännöllinen käyttö lienee päättynyt suunnilleen helmikuun lopussa 1962 eli siihen, kun Jämsänkosken makuuvaunuvuoro lopetettiin ja Jämsän radan junissa käytetty Dm4 voitiin siirtää Porin radalle kiertoon P45/H470. Tämä tosin oli jo aikaisemmin Hr11-juna mutta tilastosta tulkittuna ehti olla välillä höyryvetureilla sen jälkeen, kun Hr11-veturit siirrettiin keväällä 1961 Turun kiertoihin. |
||||
|
|
12.06.2024 11:41 | Vertti Kontinen | ||
| Eikös Kemi käytä näitä myös päivystystyössä, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? | ||||
|
12.06.2024 11:28 | Vertti Kontinen | ||
| ... tai sitten veturijunat aiotaankin pitää kuvioissa | ||||
|
|
12.06.2024 11:27 | Vertti Kontinen | ||
| Myös ihmeellistä on, miksi näitä enää saneerataan, kun SJ on ilmoittanut pyrkivänsä eroon veturijunista. Ehkä uusituilla vaunuilla halutaan korkeampaa myyntihintaa tulevaisuudessa? En tiedä tehtiinkö näihin sisälle mitään, mutta luulisi edes pistorasiat asennettavan. Niitähän ei näissä vielä ollut | ||||
|
|
12.06.2024 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka: - kustannustietoinen talo käyttää viilansakin hyperliukkaiksi asti. Se se vasta on sitä talousnerokkuutta. Viis veisataan kaikesta muusta! |
||||
|
|
12.06.2024 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, aikaisemmin on taidettu muuttaa BFS9-vaunuista Lek&Bistro-vaunuja tyyppimerkinnällä RB7, nyt vaunut pysyvät BFS9-sarjassa. | ||||
|
|
12.06.2024 09:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös Muhkurissa ja Pansiossa edelleen lastata puutavaraa? | ||||
|
|
12.06.2024 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinhän se on aina mennyt, että uudet syömähampaat on narskuteltu alun vuosikymmenet pohjoisessa tai pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä. Kai se jotenkin liittyy haastaviin olosuhteisiin ja pitkiin välimatkoihin. Itseni sen sijaan on yllättänyt se, ettei näitä ole vieläkään nähty puhtaasti päivystäjinä, niinkuin näitä alunperin mainostettiin, kun oli tiedossa että Deeverit on niin loppu kun vaan voi veturit olla. | ||||
|
12.06.2024 09:21 | Markku Pulkkinen | ||
| Teoksessa Jeff Wilson: F Units-The diesels that made it (Kalmbach Books) löytyy s 44 varsin mielenkiintoinen kuva Bangor&Aroostokin F -kalustosta. Yksinäinen F 3 (phase II) vetämässä tavarajunaa. Veturin numero on 44, värityskaavio sama kuin ylläolevassa kuvassa. Harvoin näkee F -veturia yksin tavarajunan keulilla. Kuvatekstin´mukaan on kyseessä "paper train from Millinocket". | ||||
|
|
12.06.2024 05:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Käykö tässä taas näin että Tampere saa vasta viimeisenä uusimman kaluston käyttöönsä? | ||||
|
|
12.06.2024 01:11 | Vertti Kontinen | ||
| https://vaunut.org/kuva/168703 kyllä se ihan samoin päin oli kuin tässäkin kuvassa :) | ||||
|
|
12.06.2024 00:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Painaa vai vetää? Muissa kuvissa veturi oli pitkä pää ruotsiin päin, joten se olisi pitänyt kääntää ja vaunujen järjestystäkin muuttaa jos se painaisi. EDIT: Taitaa olla käännettykin, kun eikös meren puoleiset kiskot (eli tässä taaimmaiset) ole 1524 levyiset. |
||||
|
|
12.06.2024 00:38 | Arto Papunen | ||
| Mitä sitä nyt Hankoon meneviin laitettaisiin kun kohta on sähköt Hyvinkää-Karjaa osuudellakin.. | ||||
|
11.06.2024 23:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No nyt tällaista kuvaa ei sitten enää saakaan. Ei siitä montaa viikkoa ole, kun katsoin, että alkavat olla nuo vanhat telexpylväät jo melko ränsistyneitä. Tänään sitten havahduin siihen, että ne on korjattu pois. | ||||
|
|
11.06.2024 23:27 | Jouni Ijäs | ||
| Jokohan noita uutukaisia alkaisi riittämään Hanko-Riihimäki/Hämeenlinna tavarajuniin? Pohjois-Suomeen tainneet kaikki mennä tähän mennessä. | ||||
|
|
11.06.2024 23:08 | Asmo Rasinen | ||
| Tuliaisia Espanjasta! | ||||
|
11.06.2024 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Vastaan, että en ollut tarpeeksi viisas toimiakseni kummallakaan tavalla, vaan kävelin pitkää reittiä pusikon läpi :D Jätin auton sähköaseman viereen Offshore Constructionsin parkkipaikan pohjoispuolelle. Ihmettelin maastoa ja päädyin kävelemään radalle täyttömäen (olikohan jotain ruoppausjätettä tms) kohdalla. Tietä pitkin pääsi kuitenkin vain täyttömäen päälle, ja siitä sitten olikin aikamoista maastoa radalle, vaikkei monista kymmenistä metreistä puhuta. Kuvatekstin korkeuserojen puutteella viittasin luonnonolosuhteisiin, mutta tämän rakennetun pikkumäen päältä oli varsin jyrkkä alastulo pehmeää maata pitkin "nelivedolla". Sitten alhaalla odotti kaikenlaista rehevikköä ja lammikkoa, nokkosia eikä yllä ollut tietysti kuin sortsit. Radan varresta poistuin vielä turhan aikaisin toisen puolen pöheikköön jossa oli omat haasteensa. Metrejä tuli kartalta katsoen yhtä paljon kuin Kirrinsannantien tasurilta. Jälkiviisaana sanoisin, että ko. tasurilta radanviertä olisi varmasti vaivattomampi matka... |
||||
|
|
11.06.2024 22:12 | Markku Naskali | ||
| Suomalainen veturi hinaa joitain vieraan sivilisaation kummajaisia. Vähän pelottavan näköisiä ovat. | ||||