Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.09.2023 02:12 | John Lindroth | ||
| Bemo rakentaa tästä pienoismalleja HOe ja HOm mittakaavassa eri yhtiöiden väreissä. | ||||
|
22.09.2023 22:01 | Lari Åhman | ||
| Ilm-Kon väliltä tästä tulee eniten mieleen Kauppilanmäki, mutta nykyisellään sivuraide jatkuu siellä tasoristeyksen yli ja on ollut niin koko minun harrastusaikani. Muut tuon rataosan paikat eivät oikein täsmää ellei ole joltain puretulta liikennepaikalta. Kainuunmäki voisi olla ilmakuvien ja sivustolta löytyvien raiteistokaavioiden perusteella mahdollinen, mutta sekin on lakkautettu jo vuonna 1984. | ||||
|
22.09.2023 21:22 | Ilari Inkiläinen | ||
| Valkotasapainoa siinä on vähän säädetty keltaiselle, en tiedä sitten menikö jo liikaa. :) Ja kyllä se ilta-aurinko vähän keltaisesti valaiseekin, vielä kun on vastavaloon kuvattu. Alkuperäinen oli vähän liian sininen makuuni. | ||||
|
|
22.09.2023 21:20 | Elias Murto | ||
| Nyt on tainnut Lightroomissa jäädä hääkuvapresetti päälle :D Mutta ihan hyvältä näyttää. | ||||
|
22.09.2023 20:41 | Teppo Niemi | ||
| Eikös HKL ja myös HRO käyttäneet tuosta jälkimmäisestä vaunusta perävaunu? | ||||
|
|
22.09.2023 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Takimmainenhan on liitevaunu. | ||||
|
|
22.09.2023 20:06 | Ville Hietapelto | ||
| Veturilla on ollut PKP:n littera Lxd2. FAUR rakensi kymmeniä tällaisia vetureita Puolaan, Romaniaan ja Unkariin. Puolassa näitä vetureita on ollut raideleveyksillä 750, 785 ja 1000 mm. | ||||
|
|
22.09.2023 20:00 | Vesa Höijer | ||
| Vaunut on eriparia. | ||||
|
22.09.2023 19:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä noissa avovaunuissa oli kuormana? | ||||
|
22.09.2023 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ruuvikytkin toimittaa sen lisäksi myös vapitin tointa, mikä saa aikaan sen, ettei Sr3 ole varsinaisesti Deeverin veroinen vaihtoveturi. Mutta kyllä tuohon ystävyyssiteenkin saa, ja silloin tällöin sellainen Kakkosen tai Kolmosen tarvikevaraston kätköistä kaivetaankin, kun väsytään ähräämään tuon vaunujen ruuvikytkimiin verraten varsin painavan unilinkin kanssa. | ||||
|
|
22.09.2023 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, ystävyysside on korvattu tuollaisella ratkaisulla. Ainakin tästä kuvasta se näkyy selvästi. | ||||
|
22.09.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu vaikuttaa olevan CEhit. | ||||
|
22.09.2023 17:50 | Juhani Katajisto | ||
| Vertin kommenttiin on helppo yhtyä. - Horisonttiin häipyvä aamu-usvainen Harjujoki on kuin vanhan mestarin siveltimen jäljiltä. Ja kuitenkin luonnon omaa taidetta, joka on saatu oikeana hetkenä vangittua. - Mikäli kuvaajan jalkojen alla on ollut samanlaista jyrkkää rinnettä ja vieriviä kiviä kuin kuvan etualalla niin se on tuonut omat haasteensa junaa odottaessa. Jylhä paikka tästä kuvakulmasta katsottuna! | ||||
|
22.09.2023 16:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa taas kerran itse itselleni: Nuo päätyjen 'viikset' ovat ylikulkusuojien 'kiskoja'. Se käy ilmi vanhasta valokuvasta, jossa ylikulkusuojan kiinnitys näkyy. |
||||
|
|
22.09.2023 15:57 | Miitre Timonen | ||
| Tuossa talossa on jotain erittäin tuttua. Veturin vieressä erottuu ilmeisesti myös seuraava tasuri. Iisalmen ja Kajaanin tai Oulun ja Konriomäen väliltä kenties? | ||||
|
|
22.09.2023 14:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Niinimaan avaruutta voi tarkastella esim. tämän linkin takaa: https://maps.app.goo.gl/DY61kFCNPMnSDabx8 Maisemista tulisi mieleen Pohjois-Karjala tai Kainuu, kun muitakin tunnistettavia kuvia on ollut sieltä päin, jos tällainen löyhä ajatusyhteys sallitaan. Onko esim. Nurmeksen pohjoispuolella ollut kuvan kaltaista lennätintolpparivistöä? Olen koettanut istuttaa kuvaa Puukariin, jonne sopisi poliisien vartioima sivuraide. Pitäisikö lennätintolppien olla siinä tapauksessa toisella puolen rataa, jos miettii vaikka tähän näkymään: https://maps.app.goo.gl/pa4sexRgnxGvhNVJ8 ? Keltainen talo, joka vanhojen karttojen mukaan on ollut postikonttori, voisi olla pusikon takana. Jokin rakennus siellä on. Tai rakennuksia. |
||||
|
|
22.09.2023 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Hämmentävää nähdä kuvia mikkeliläisestä spårasta! | ||||
|
|
22.09.2023 12:46 | Miitre Timonen | ||
| Onko tämä jokin erikoisjuna vai onko tuollainen yhteys ollut säännöllisesti? | ||||
|
22.09.2023 11:54 | Jouni Halinen | ||
| Flatiron house of Helsinki. Vuorimiehenkatu, Etelä-satama edessä ja itäisen naapurin suurlähetystö oikealla http://bot.fi/3vff Näin IsossaOmpussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building "Silitysrauta" talosta on myös video vuodelta 1902. Videoon on sattunut peräti 4 ratikkaa, Yhtään autoa ei näy, vain hevoskulkuneuvoja. Videon näkee artikkelin alareunasta olevista kuva/video liitteistä. Jenkeissä tulee usein huoneen vaihto eteen kun saa ylennyksen firmassa, kulmahuoneiston saaminen on merkki asemasta firmassa. Rakennuksen ”kärjessä” on selvästi isoimman dirikan huone, sinne pääsee vain sihteerin huoneen kautta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building#/media/Tiedosto:Typical_floor_of_the_Flatiron_Building.jpg |
||||
|
22.09.2023 11:07 | Heikki Jalonen | ||
| Asetyleenipullohan siellä näyttäisi olevan, eli AGA-kaasuvalot. | ||||
|
22.09.2023 10:33 | Petri Sallinen | ||
| VR todellakin hankki aikoinaan vain vesivoimalla tuotettua sähköä. Tuoreimman yhteiskuntavastuuraportin mukaan kaikki VR:n käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla, jonka hankinta on lisäksi varmennettu alkuperätakuilla. Voi siis olla muutakin kuin vesivoimaa. | ||||
|
|
22.09.2023 10:25 | Petri Sallinen | ||
| Kysehän ei ollutkaan absoluuttisesta käytettävissä olevasta sähköntuotantotehosta, vaan siitä millä tuotantomuodolla sähköä väännettiin noina hetkinä, jolloin väitit ydinvoimalaitosten olleen ajettuna alas. Sehän on tunnettua, että suomalaisten ydinvoimalaitosten tuotantoa ei juurikaan säädetä, vaan ne tuottavat suurimman osan ajasta tasaista peruskuormaa. Sähköntuotannosta löytyy kyllä dataa tuntien tarkkuudella, jos sitä kaipaa — ja hyvin pitkälle menneisyyteen. Tuulivoimalaitosten tehoista puhuttaessa on syytä muistaa se, että vanhempien laitosten hyötysuhde on keskimäärin 33 prosenttia — uudempien tosin jo lähes 50 prosenttia. | ||||
|
22.09.2023 10:13 | Timo Salo | ||
| Nyt nuo on lopullisessa kunnossa! Hitsarit puhuivat jotain muuta, kun suomea, olisko ollut puolaa? Nyt kuitenkin nopeusrajoitukset ovat poistuneet ja junat kulkee entiseen malliin, mutta ilman kolinaa vaihteessa... (kuvia en kehdannut ottaa, kun olisi ilmeisesti pitänyt läpäistä kielikoe ennen kuvausluvan saantia... :-) )https://www.youtube.com/watch?v=5uxsFglz2ig | ||||
|
22.09.2023 07:50 | Reijo Salminen | ||
| No niinpäs näkyykin ;) | ||||
|
|
22.09.2023 07:24 | Timo Salo | ||
| Kyllä tuossa seinässä lukee: Kauhava... (osittain näkyykin) | ||||
|
|
22.09.2023 07:08 | Jari Välimaa | ||
| Tuulivoimaa on Suomessa Fingridin mukaan 5920 MW max ja lisää tuulivoimaa pitäisi vielä tämän vuoden aikana tulla n. 2000 MW. Aurinkovoimaa on 970 MW (laskennallinen teho) | ||||
|
21.09.2023 23:29 | Miro Hagelberg | ||
| Veikkaan Haapakoskea tai Salmista. | ||||
|
21.09.2023 23:19 | Arto Papunen | ||
| Ei kumpaakaan uutta vaunua ollut mukana? | ||||
|
|
21.09.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan veturista hoideltiin raiteen valaisu? Generaattori (?) vaiko kaasulla (?) - pienehkö säiliö käyntisillalla. | ||||
|
21.09.2023 22:32 | Simo Virtanen | ||
| Valtion virkamiehet saavat edelleen osan palkkastaan etukäteen, kun taas muilla palkollisilla se on yleensä jälkikäteen maksettava. Valtion palkkapäivä on 15. päivä ja jos on aloittanut virkasuhteensa kuun 1. päivä, saa aina kaksi viikkoa förskottina. |
||||
|
|
21.09.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauaakaan ei mene, kun vandaalit kiinnittävät huomionsa tähän...! | ||||
|
21.09.2023 21:53 | Petri Nummijoki | ||
| Ruokosuon junassa syy saattaa olla siinä, että Pyhäsalmen ja Kaivoksen väli jouduttaisiin menemään molempiin suuntiin painamalla (siis veturit junan perässä), jos vetureiden siirto junan päästä toiseen tehtäisiin Pyhäkummussa. Lienee työturvallisuuden ja välissä olevien tasoristeyksien kannaltakin parempi, että veturit ovat mieluummin junan keulassa. | ||||
|
|
21.09.2023 21:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vakinainen virkamies sai palkkansa etukäteen kuun 1. päivänä. Ylimääräinen sai palkan takakäteen kuun viimeisenä päivänä. Jos ylimääräinen sai vakinaisen nimityksen, niin hän sai tilin kahtena peräkkäisenä päivänä. Jos taas 2. luokan vakinainen virkamies sai 1. luokan ylimääräisen nimityksen oli tilinväli kaksi kuukautta. | ||||
|
|
21.09.2023 21:15 | Teemu Halttunen | ||
| Tuskin on Niinimaakaan. Talo ei täsmää, Niinimaalla on paljon avarampaa, tasoristeyksen laitekoju on väärällä puolella ja tasoristeyksen mastot ja puominkääntölaitteet on erillisillä perustuksilla. Tietenkin tasoristeyslaitos on saatettu rakentaa uudestaan kuvan ottamisen jälkeen, jolloin koju olisi siirtynyt toiselle puolelle rataa | ||||
|
|
21.09.2023 21:04 | Lari Åhman | ||
| Tämän junan veturit siis siirretään Pyhäkummussa rungon toiseen päähän. Ruokosuolle lähtevän 5048:n tapauksessa yleinen käytäntö on, että veturit vekslataan Pyhäsalmen ratapihalla. | ||||
|
|
21.09.2023 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen VR:n tiedottaneen jo vuosia sitten, että käyttävät yksinomaan vesivoimaa. Sittemmin määritelmää on saatettu muuttaa "uusiutuvia energianlähteitä" -tapaan. Ehkä joku tietää paremmin? Mutta siis ilman atomia ja sen kavereita | ||||
|
|
21.09.2023 20:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Perimmiltään kyse lienee budjettisyistä: valtion virka oli hidassoutuinen perustettavaksi ja siihen varmaan tarvittiin selvityksiä, asiakirjoja, leimoja, sinettejä ja tupsut päätöksen alakulmiin, ja siksi niitä ei saatu riittävää määrää silloin, kun olisi tarvittu. Jos tarvittiin välttämättä virkamies, ehkä haettiin hyväksyntä ylimääräisen virkamiehelle palkkabudjetoinnissa ynnä muussa, ja näin saatiin tarvittava virkamies töihin. Jos tarve oli jatkuva, ehkä siihen hankittiin vakinainen virka täytettäväksi. Ja jos tehtävänä oli vain töitä ilman virkavelvoitteita yms., siihen tehtävään "avattiin" toimi eli nykysuomella työpaikka. |
||||
|
|
21.09.2023 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisikohan ylimääräisyyteen liittyä työelämässä paljon käytetty nimitys: "heittosakki"? | ||||
|
21.09.2023 20:14 | Markku Naskali | ||
| Lyödäänkö vetoa koska se töhritään, vai onko jo? | ||||
|
21.09.2023 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä rasistisilta länsiliittoutuneiden lentokenraaleilta läytynyt ajatuksen kipinääkään pommittaa näitä kuolemanleireille vieviä ratoja! Toisena paikkana olisi sopinut Malkinia (Varsova - Bialystok - radan varrella). Sieltä johti lyhyt pätkä Treblinkaan. Boeing B-17 Fortressien lentomatka olisi riittänyt hyvin, kun kerran niillä tekivät sukkulalennot Englannista Schweinfurtin kautta pohjois-Afrikkaan. Ja yksikin operaatio oli sukkulana Englanti - Saksa - Neuvostoliitto ja takaisin. P-51B - saattohävittäjät lisätankkeineen olivat samoin sopivia "seitsemän peninkulman saappaineen"! Toisin sanoen: olivatko natsit veriruskeista synneistään huolimatta "sosiaalisesti läheisiä" vitivalkoisten jenkkien kanssa? Taitavat olla muuten vieläkin...! (Eräs rippileirinohjaaja Kuoreveden Eskolassa kesällä 1973: " - Vaikkei meillä kotona natsi-Saksassa kaikki asiat kunnossa olleetkaan, niin ei siellä sentään hiputusta sallittu!") Tätäkin olen miettinyt, kun savut sai nousta krematorioiden piipuista aivan rauhassa ja sodan jälkeen sopikin teeskennellä kauhistumista! Englantilaisten yläluokkakin oli jo kauan sitten unohtanut joukossaan olleen Benjamin Disraelin. |
||||
|
|
21.09.2023 19:54 | Panu Breilin | ||
| "Ylimääräisyys" liittyi työsuhteen laatuun. Eli Valtionrautateiden henkilökunta jakautui toisaalta vakinaiseen henkilökuntaan, ylimääräiseen henkilökuntaan ja tilapäiseen henkilökuntaan. Ylimääräiset virat ja toimet olivat helpommin lopetettavissa kuin vakinaiset, ja tilapäinen henkilökunta taas oli ihan tilapäistä työvoimaa. | ||||
|
21.09.2023 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin alkuperäinen numero oli ollut 52 3674. Numero muutettiin, kun DR vaihtoi 52:iinsa uudet 50.35-sarjan kattilat muunkin modernisoinnin ohella. | ||||
|
21.09.2023 19:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvauspaikka on hyvä, ja muutenkin onnistunut otos Savonradan väriläiskästä. Nyt jopa vihreä kontti tuolla seassa, kun punainen ja keltainen ovat yleensä tässä aika vallitsevia. | ||||
|
|
21.09.2023 19:07 | Lari Åhman | ||
| Onpas avara kuvauspaikka, pitkä kaarre näkyvissä pidemmänkin junan verran. Kuvatkin ovat taattua Seppälää. | ||||
|
|
21.09.2023 18:58 | Vertti Kontinen | ||
| Nyt on tunnelma kohdallaan! Tauluainesta! | ||||
|
|
21.09.2023 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talo on suomalainen näkemys "Flatironista". | ||||
|
21.09.2023 18:17 | Eemil Liukkonen | ||
| Jestas sentään mikä tunnelma kuva, upea! | ||||
|
21.09.2023 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolassa, Hermann Göring-Werke - tehtaalla valmistettiin aluskehykset. Korinsa nämä Gb:t saivat VEB Waggonbau Pasilassa. | ||||
|
21.09.2023 18:13 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Rakennus surkeassa kunnossa, sisäkatto ja villat ovat osittain pudonneet lattialle, vettä tippui katosta ja lattiakin osittain pehmennyt ja painunut alas, ei paljon huvittanut kulkea siellä ja siksi toimiston puoli jäi kuvaamatta. | ||||
|
21.09.2023 18:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Viekin asemalla ollaan, | ||||
|
21.09.2023 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen vaunu on näemmä Ei72:sta muutettu kattolavavaunu. Mahdollisia olisivat: BG 040175 vuodelta 1985 (ex Ei 22770) tai BG 040176 (ex Ei 22787) vuodelta 1985. Kuvausvuoden perusteella tämä ei täsmää. Kuvausvuosi ja vaunujen valmistumisvuodet läiskivät toisiaan poskille enemmän tai vähemmän kiivaasti...? Johdonvetojunia tarkastellessa hämäännyin ensiksi, josko vas.puol. vaunu olisi ollut Jvv-3:sta (entisiä Olympia-Ci:tä nrot 2337, 2338, 2342 ja 2343). Ei täsmännyt: ikkunajako ja Jvv-3:ssa kuormausovet olivat poikkeuksetta lähempänä päätyä. Lisäksi sen teleiksi oli vaihdettu A7:t. Jvv-3 hylättiin vuonna 1986. Jvv-4 ja -5 olivat entisiä kiitojunarunkoja. Jvv-6 ja -7 entisistä Em (CEm) -makuuvaunuista muutettuja. Nämä voi varmasti poissulkea (6:ssa ja 7:ssä ikkunajako!). Oikeanpuoleisen kattolavavaunun oletan BG 040068 (ex Ei 22066 vuodelta 1922), olevan peräisin Jvv-2:sta (koroke-Fo-vaunuista koottu!). Siinä on wanhan satapaikkaisen tuntomerkit sekä telimallina A7. Johdonvetojuna 2 hylättiin 1983. |
||||
