Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11.2024 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, älä missään tapauksessa vaivu murheen alhoon, syrjäraiteille eksyttyäsi. Olen itsekin samanlainen "harhailija", haahuilija ja kapinallinen. Kyllä tänne juttuja mahtuu, pelko pois! Minullekin on jo ehditty sälyttää punikin maine - joka itse asiassa osuukin kohdalleen ja on totta. Eikä se sen kummempaa ole, kuin että haluaisin auringon paistavan joka ikiseen risukasaan, joka ikisen ojan pohjalle ja joka ikisen tuvan ikkunasta sisään. Ilman, että joka käänteessä olisi joku "don Sico del Ihro" käsi ojossa vaatimassa maksua! Jees. Jos naisista tässä yhteydessä pitäisi mainita, niin mieluummin valitsisin - Evita Peronin kuin Melania Trumpin kahvipöytäkeskustelukumppaniksi. Tai mieluummin vieläpä Ulrike Meinhof kuin Marie Le Pen! |
||||
|
07.11.2024 00:26 | Jouni Halinen | ||
| On täällä ollut aikoinaan vilinää, kun 160 asuntoa on sijoiteltu ympäri aidalla rajattua tehdasaluetta. Asukasluku oli wanhaan aikaan yli kuudensadan eli aikamoinen lapsikatras on mennä vilistänyt rakennusten lomassa. Jos jollekin työntekijälle ei järjestynyt työsuhdeasuntoa tehtaan puolesta, niin tehdas tuki rahallisesti muualta hankitussa asunnossa asumista. Luulisi, että tehtaalla on ollut myös oma kauppansa, koska lähimmät kaupat olivat aika pitkällä, varmaankin lähempänä kauppatoria?. Ja luulisi että olisi ollut myös jonkinmoista kouluopetustakin lapsille, eli vaikka perinteinen tehtaankoulu. Vielä 10/20-luvun paikkeilla tehdasalueesta pohjoiseen avautui neitseellinen metsäalue (näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/169440?s=1 ). Myös vettä on ollut ihan vieressä, mutta kuinka uimakelpoista Töölönlahden vesi on ollut on sitten ihan oma kysymyksensä. Eli uimaan/kalaan kannatti lähteä vaikka Siltasaaren suuntaan, ainakin ratapenkereen toiselle puolelle. Joten kyllä pojankoltiaisille riitti erilaisia kiinnostuksen kohteita ihan lähialueella. Tytöt ovat varmaan hyppänneet ruutua hiljaisella Läntisellä viertotiellä (Mannerheimintie). Yhdessä asiassa tehtaan lapset ovat olleet täysin ylivertaisessa asemassa verrattuna Suomen muihin lapsiin. Makeaa on heillä riittänyt, eli "karkkipäivä" joka päivä, joten tehtaalla on ollut varmaan oma hammaslääkärikin. |
||||
|
07.11.2024 00:04 | Panu Breilin | ||
| Iso uudehko tehdas jonka halliin johtaa hyväkuntoinen raide, mutta ei vaan ole liikennettä sinnekään. | ||||
|
07.11.2024 00:01 | Panu Breilin | ||
| Sininen konduktöörinvaunukin näyttää pilkottavan oikealla. | ||||
|
06.11.2024 23:33 | Lasse Holopainen | ||
| Kokonaisuudessaan VR-mäisen tyylekäs alkusähläys, mutta toki on asjallinen kokoonpano. | ||||
|
06.11.2024 23:27 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
06.11.2024 23:19 | Lasse Holopainen | ||
| Se on muuten mainiota että on Pottikin saatu säilymään. Sinisiä vaunujahan on ollut niin monta sarjaa, että oksat pois. Ja jokaisessa sarjassa on se oma juttunsa, miksi juuri se on niin mahtava matkustaa (tai nyt sitten postin kuljetuksessa). | ||||
|
06.11.2024 23:15 | Lasse Holopainen | ||
| Itellä kävi tossa talvella sillee, että oli -20°C ja tulossa oli kahden Siperian Suden vetämä sininen Kolarin juna. No siellähän sitten seisoskelin kylymällä laiturilla puoli tuntia vielä siitä kun sen piti ohittaa. Sitten lähdin pois ja siitä vielä muutama minuutti, niin sieltähän se meni. Ja sen verran pitkään kun kylmässä oli, niin ei sitä dataa oikein viitsinyt/voinut katsoa. Puhelinkin hyytyi samalla. | ||||
|
06.11.2024 23:00 | Jouni Halinen | ||
| Vuoden 1969 ilmakuvassa näkyy, että kaikki piiput ja suurin osa rakennuksista ovat jo poissa. Ratojen pohjat ovat vielä näkyvissä. https://kartta.hel.fi/link/erQEgb | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11.2024 22:40 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Hannu, niin kuin olet varmaan viimeaikaisesta keskustelusta huomannut, niin minulla on "paha Tapa" kirjoitella "sivuraide" juttuja, ja jotka ovat nyttemmin aiheuttaneet "sylttytehtaan" pojille pahoja vatsakipuja ja suurta vihan tunnetta minua kohtaan. Tämän takia otin tähänkin kuvasarjaan mukaan sen verran R-aihetta, että "sylttytehtaan" pojat eivät vain suuttuisi minulle lisää ja vaatineet minulle uudelleen potkuja Vorgistä. (Sala)nauhoite "sylttytehtaan" kahvihuoneesta. "Hänellä on niin paljon sivuraiteille meneviä kommentteja vorgissa, että parasta olisi Jounin poistuvan vorgista”. | ||||
|
06.11.2024 22:30 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo Binderholz muuten onkin kiinnostavasti myös rautatie-asiaan liittyvä firma. Heidän kuljetuspolitiikkansa näyttää suosivan rautatiekuljetuksia, varsinkin jalosteiden toimituksissa. Toisekseen, juuri Binderholz toimii nykyään - muiden yli kahdenkymmenen toimipaikkansa lisäksi - myös Jenbachissa, entisen Jenbacherin ja sittemmin GE Energyn kaasumoottoritehtaan nykyisenä toimijana. Halleissa toimii ainakin lami-puutehdas ja levytuotantolinja, mitä lie muutakin. Jenbachin työpaikkaravintolasta on muuten isojen maisemaikkunoiden kautta huiman hieno näkymä ylös Karwendel-vuorille. Yleensähän suomalaisessa todellisuudessa työpaikkaruokalan (pienestä likaisesta) ikkunasta näkyy vain (yhtä likainen) naapurihallin peltiseinä. Jonkinlaista kulttuurieroa olen tuntevinani... |
||||
|
|
06.11.2024 22:10 | Markku Naskali | ||
| Olin noihin aikoihin Helsingissä kesätöissä ja asustelin alivuokralaisena Töölössä. Satuin paikalle asiasta muuten tietämättömänä kun piippu kaadettiin. Mielestäni oli silloin vuosi 1966. Sattuuko joku tietämään milloin piippu kaatui? |
||||
|
06.11.2024 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea tunnelma! | ||||
|
06.11.2024 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11.2024 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä loistava kuvasarja, Töölön sokeritehdas on käsitelty sarjassa todella perusteellisesti! | ||||
|
|
06.11.2024 20:19 | Pasi Seppälä | ||
| On komea kuva ja mannekiinikin punaisessa asussaan on varsin näyttävä. | ||||
|
|
06.11.2024 19:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hienoa! Kannattee aina kuvata jotain, erikoisempaa! Noista Sr1/2/3 tullee tuutin täydeltä kokoajan. Tietenkin tärkeitä kuvia. Itse keskittyisin aina kuvaamaan ns erikoisempaa. Noh, tämä Dr16 2818 on sitä! Hieno kuva. | ||||
|
|
06.11.2024 18:40 | Lari Åhman | ||
| Nykyään tuntuu pelivaraa olevan usein liiankin vähän, kun tulee vain tuijotettua Julian karttaa tai lähtövalmiusilmoituksia mentaliteetilla ”vielä mie tuonne ehin”, eikä se kuvauspaikka välttämättä ole edes sopiva. Matkalle ei tarvitse silloin osua kuin yksi hidaste, esim. asfalttityömaa kesällä tai aura-auto talvella, ja peli on menetetty. Aiemmin kun luettiin vain graafisia aikatauluja, tuli ehkä varauduttua paremmin - toisaalta linjaradiota kuuntelemalla pystyi olemaan kartalla junan sijainnista. Joskus kävi tosin niinkin päin, että olin hyvissä ajoin kuvauspaikalla, mutta junaa ei kertakaikkiaan vain näy. Sillä hetkellä kun päätin luovuttaa ja lähdin pois, Deeverit raikaa pilkkanauruaan taustalla. Tähän Valakkobongaukseen varasin kyllä hyvin aikaa, kun pelkkä veturi tulee 120 km/h perässä ja itse pitäisi körötellä sn 80 maantiellä. | ||||
|
|
06.11.2024 18:04 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo pieni Belliss oli Löydössä "yökoneena". Siihen on lattahihnavälityksellä 50 kVA Stömbergin genu perään. Ennen valtakunnan verkkoa sillä ajettiin sähköt sahalle ja koko Löydön kylälle silloin kun saha seisoi. Sitten sahan lakkautuksen jälkeen isä osti koko Löydön konehuoneen meille Nurmekseen. Löydössä oli melko uusi, 50-luvulta oleva pääkone, mikä siirrettiin Nurmekseen käyttöön ja on kaiketi vieläkin Binderholtzilla konehuoneessa muistomerkkinä. Tuo pikkukone jäi sitten meille , kun saha myytiin. Isä pelasti sen, muuten olisi mennyt romuksi. | ||||
|
|
06.11.2024 17:49 | Heikki Jalonen | ||
| Höyrykone on varmaan vapautunut juuri noissa 1940-luvun uudistuksissa. Tuo höyryvoimalaitos on tietysti turbiinilla, turbiinihalli on tuo matalampi osa voima-asemaa. Ja silloin voimansiirto eri osastoille meneekin sähköllä eikä joka paikassa enää tarvita osaston paikallista konetta tai pitkiä akseli-remmisiirtoja. | ||||
|
|
06.11.2024 17:45 | Heikki Jalonen | ||
| BMW 501 olisi tosiaan oikean näköinen. Mutta, 1950-luvun todellisuudessa tosiaan lähinnä vuorineuvos-tason auto, Saksan markka oli kallis valuutta jo silloin. Mutta, kyllähän sitä (melkein samaa) herkkua työmiehellekin löytyi: EMW Saksan työkalupuolelta. Muutaman vuoden ikäisenä jo nuorisoauton kastissa. Ei aivan yleinen muttei mikään maata kaatava ihmekään. Mallin 327 keula olisi maskinsa puolesta melko samanlainen kuin kuvassa. Ropelli sinisenä (BMW) tai punaisena (EMW). EMW 340 mallissa puolestaan lyhdyt olivat normaalin kaukana toisistaan. Toisekseen, EMW-autot olivat hyvin yleisesti hienosti kaksivärisiä. Mutta, siitä huolimatta en oikein usko sitä BMW/EMW-ksi. Niissä kun kaikissa oli kerta kaikkiaan piiiiiiitkä konepelti kuutosmoottorinsa (ja runsaan tyhjän tilan) peittona. Tuossa kuvan autossa nokkapelti on melkoisen lyhyt. Edelleen Austinia veikkailen, ihan yleisyys-pohjaltakin. Lassea kadehdin: minäkin haluaisin Löytää semmoisia sahoja... |
||||
|
|
06.11.2024 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikin maininta Puukenkä-Austin A - 40 Somersetin näköisyydestä pisti omiinkin silmiini. Autokäsikirjan 3.2 (vuodelta 1955) sivulla 15 on BMW 501 sivulta kuvattuna. Se on Austinin kanssa muotoiltu näköjään samaa tuulitunnelia käyttämällä... Bemun pituus on 473 cm ja akseliväli 283,5 cm. Austin A 40:n pituus on netin mukaan 403 cm ja akseliväli 235 cm |
||||
|
|
06.11.2024 16:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun suunnittelee kuvausmatkoja johonkin tapahtumaan, niin reitti ja kohteet kannattaa pohtia myös poikkeuksellisten tapahtumien varalle. Itselleni tuli tästä hyvä muistutus syyskuun alussa Ruotsissa, jossa pahimmillaan höyryjunan kuvaus olisi jäänyt todella vähiin Torupissa sattuneen lätän suistumisen johdosta. | ||||
|
|
06.11.2024 14:09 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Niin, koskaanhan ei tiedä milloin viimeinen kerta osuu kohdalle. Kannattaa aina kuvata. | ||||
|
|
06.11.2024 14:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Uhrautuminen kannatti: erittäin hieno kuva, johon koko juna mahtuuu. | ||||
|
|
06.11.2024 14:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Minun mielestäni se on vain heijastus vanteesta. | ||||
|
|
06.11.2024 14:02 | Petri Nummijoki | ||
| Itse olin näkevinäni, että traktorin etupyörästä paistaisi päivä läpi eli voisi olla valurautaisella puolapyörällä varustettu, joka sopisi Majuriin 1950-luvun puoliväliin asti. Takapyörä ei toki ole normaalimallinen Majurin pyörä mutta etukuormaintraktorissa voisi olla lisäpainot takapyöriin asennettuna. Nuffieldin osalta myös tuontilisenssejä alettiin saada paremmin vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen niiden kokonaistuontimäärä oli vain reilut 200 kpl, kun pelkästään Mörkö-Majurin tuontimäärä oli noin 6500 ja uudet Majurit vuodesta 1952 alkaen päälle. Toki tämä kuva on merkitty vuodelle 1960 mutta olisiko muutamaa vuotta vanhempi oikeasti, kun ajoneuvokanta ei aivan moderneimmasta päästä olevalle vaikuta? | ||||
|
06.11.2024 13:37 | Lasse Reunanen | ||
| No, eikös tuo Allegro sopisi siihen Haaparannan liikenteeseen hyvin, kun on tottunut ulkomaille menemään? | ||||
|
|
06.11.2024 13:34 | Markku Naskali | ||
| Jos omistussuhteet on selvitetty, niin mikä estää ottamatta kalustoa käyttöön. Ei varmaan ole välttämätön tarve hirveän suurisuuntaisiin viilailuihin sillä ajettiinhan niillä aikoinaan testejä muullakin rataverkolla kuin vain Venäjän suuntaan. |
||||
|
|
06.11.2024 13:29 | Lasse Reunanen | ||
| Minulla on Suomen Sokerille uutena hankittu Belliss & Morcom -höyrykone. Se kulkeutui meille Löydön Höyrysahan lakkauttamisen kautta. Liekö olisi tuossa 1940-luvun piippujen harvennunsessa joutanut myyntiin? | ||||
|
|
06.11.2024 13:00 | Lasse Holopainen | ||
| Elikkä ne laittaa Pendon pohjoseen ja Siperian Suden keulille että kulkee.(?) Loogista ja kätevää. | ||||
|
|
06.11.2024 12:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä muutakaan sillä sitten tehtäisiin? | ||||
|
|
06.11.2024 12:49 | Heikki Jalonen | ||
| Toki. Sisukaan ei ole mahdoton vaihtoehto. Niissä 1950-lukulaisissa ei vielä ollut edes niitä kromiripoja nokassa kimmeltämässä. Piiput ovat harventuneet tehdasalueen suurissa uudistuksissa vuosina 1946...48. On mahtanut Sokeritehtaan äänellä olla painoa ja voimaa, kun ovat rakennustarvikkeiden ja tuontituotteiden lisenssejä projektiinsa saaneet. Aikana, jolloin jokainen naula ja tiili oli tiukassa. Mutta, sokerin tuotanto taisikin olla tärkeä huoltovarmuus-asia. |
||||
|
|
06.11.2024 12:08 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä minäkin traktorin suhteen Nuhvin kannalle käännyn. Ja rekanvetäjistä on mahdoton sanoa mitään. Voi yhtä hyvin olla myös Sisuja. | ||||
|
|
06.11.2024 11:59 | Heikki Jalonen | ||
| Epailen kyllä, että tuo tumma henkiklövaunu ei ole Johtajan auto (tai kosto), näyttää kovasti likitihruisine lyhtyineen Austin A40 Somerset-mallilta. Tuskin se myöskään on (pää)johtajan - vuorineuvos Gunnar Hernberg - vaunu, turhan vaatimatonta tasoa siihen. Traktori vaikuttaa enemmänkin Nuffield Universal M4/DM4-mallilta. Katsokaapa takapyörän napoja, niissä on liukuakseli. Nuffissa sellainen oli noin vuoteen 1957 saakka. Majureissa ei koskaan, ainakaan meillä. Lähempänä oleva puolikkaan vetäjä lienee Vanaja. Muista onkin sitten paha sanoa mitää. |
||||
|
06.11.2024 10:43 | Jukka Martio | ||
| Upea kuva minulle mieluisasta erämaisesta kuvauspaikasta, jossa luonto on vuosikymmenien aikana muuttanut maisemaa. Yksi vanhimmista siellä kuvaamistani otoksista löytyy näiltä sivuilta: https://vaunut.org/kuva/142246 Tuon kuvan vasemmassa yläkulmassa erottuu yllä olevan kuvan kuvauspaikka. | ||||
|
|
06.11.2024 10:11 | Petri Nummijoki | ||
| 1940-luvun jälkipuoliskon ja 1950-luvun alkupuolen yleisin traktori Suomessa oli Fordson Major E27N, joten se on aika turvallinen veikkaus etenkin, kun etukuormaimesta päätellen traktori on tarkoitettu vähän kovempaan käyttöön eikä mikä tahansa malli olisi kelvannut. Tämmöisellä tehtaalla ei varmastikaan ollut ongelmia saada viranomaisten ostolupaa (vaadittiin loppukesään 1949 asti) tai myöhemmällä ajalla maksaa itseään jonotuslistan kärkeen. Traktorin piirteetkin sopisivat Mörkö-Majuriin aika hyvin, joskin vähän mietityttää, miten etukuormain on saatu sovitettua niin, että ajovalot ovat ilmeisesti paikoillaan? | ||||
|
|
06.11.2024 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| Ajoneuvojen tunnistuskuva. Traktorin ja "johtajan auton" tunnistus pitäisi olla helppoa, eikä säiliörekkojen vetäjienkään tunnistus liian vaikeaa liene. Varjoisalla seinustalla lienee jo enemmän haastetta. | ||||
|
06.11.2024 00:52 | John Lindroth | ||
| Tuolta Historia Helsinki sivustolta loytyy myös osasto "Satamat ja Meriliikenne "siinä alussa on myös Kana vr1 satamaroikan kanssa menossa Katajanokalle suurentelin kuvaa ja näyttäisi siltä että sen numero voisi olla 787?(Kuvaaja Aarne Pietinen) Saisikohan Jouni laitettua sen tänne Kanakuvien joukkoon? |
||||
|
05.11.2024 23:03 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ruosalaisia vaunuja on maalattu Pieksemäellä koska Oulussa ei ole ollut maalaamoa. Ouluun on tekeillä maalamo joka on voinut jo valmistua. Maalamosta on maininta mm:ssa tässä uutisessa https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vr-alkaa-modernisoida-ruotsalaisia-lahijunia-oulun-valtavassa-varikkohallissa-tyontekijoita-huolettaa-silla-omat-junat-jaavat-yoksi-ratapihalle/8dba3157-ac54-4db3-9447-18f376bbbc86 Osin maalaamon vaatiman tilan takia VR:n kalustoa on ruvettu säilyttämään aseman sivuraiteilla pihalla. Myös vesityksiä yms hoidetaan pihalla Isekin voimin https://vaunut.org/kuva/169415?u=4132 omien havaintojen mukaan Isekin kärry on vaihtunut toisen laiseen kuvan oton jälkeen. | ||||
|
|
05.11.2024 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Olen luullut, että Pieksämäki hoitelee kaluston maalaukset? Eikös siellä juuri fiksattu muutama ruotsalainen vaunu? | ||||
|
05.11.2024 22:03 | Jouni Halinen | ||
| No ei ollut allejäänti tässäkään kaukana. Olis tullut vielä tuplajättipotti. Tämä tapahtui Helsingin Hietalahdessa 70-luvulla. Nyt on ihan hullua katso kohta 2.13 min https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 | ||||
|
05.11.2024 21:30 | Jouni Halinen | ||
| Muuri jatkuu tästä jonkin matkaa vasemmalle ja kääntyi sitten 90 astetta oikealle. Siinä oli melkein heti aukko muurissa, josta junat menivät tehdasalueelle. Rata ja nykyinen kevyeen liikenteen väylä yhtyivät samalle penkalle noin 50 metriä kuvaajan selän takana. | ||||
|
|
05.11.2024 21:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Maasto on tässä melko vaivalloista ja raivaustähteet vielä nostavat kerrointa, joten kuuma tuli myös ilman motovehkeitä syyssäällä - takki ja pitkähihainen siirtyivät vähäksi aikaa reppuun. Radan toiselta puoleltakin näkee. Nyt en saanut sieltä erikoisempaa kuvaa, mutta ennen raivauksia 2022 olen ottanut sieltä tuollaisen: https://vaunut.org/kuva/154814 (laitetila nähtävissä siinäkin kuvassa). Aikamoista koivua on penkoilla kasvanut siihen nähden, että katselin vielä vanhempia kuvia jolloin tuolla olen käynyt (2008 ja 2012) ja silloin penger on ollut kuvattavissa myös "maantasolta". |
||||
|
05.11.2024 20:39 | Noah Nieminen | ||
| On tuo nyt paljon parempaa verrattuna siihen, mitä 5.11.2024 oli VET 11860:sessa, jossa oli 2 Sr2-veturia. Aikamoista roskaa Kouvolasta oli kyllä se vetti. Vähän harmitti. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11.2024 20:28 | Jouni Halinen | ||
| Töölön sokeritehtaan historiikki, lisää valokuvia. Julkaisu: Helsingin kaupunki. Kumma väittämä tehtaan kiskoista ja Oodi kirjastosta. ”Nykyisin tehtaan paikalla Töölössä sijaitsee Suomen kansallisooppera ja -baletti, joka valmistui vuonna 1993. Osittain tehtaaseen kulkeneiden rautatiekiskojen paikalle avattiin vuonna 2018 keskuskirjasto Oodi”. https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/kaupunki-on-kauppapaikka/toolon-sokeritehdas Sokeritoppien valmistusta Suomen Sokerin Töölön tehtaalla. Suomen Sokerin historiaa. Video kuvattu Töölön sokeritehtaalla todennäköisesti 1940-luvun alkupuolella. Videon loppupuolella sokeria lastataan junan vaunuun. https://www.youtube.com/watch?v=iwTPCAAY0xw&t=156s Nyt on varmaan kirjoitettu kaikki mitä jokaisen nykyihmisen on pakko tietää Töölön sokeritehtaasta. |
||||
|
|
05.11.2024 20:23 | Pasi Seppälä | ||
| Elokuun lopulla katselin näitä samoja kallioita kartalta ja ajattelin käydä Mäntyharjun reissulla katsomassa, josko näistä näkisi radalle kuinka hyvin. Päivä oli lämmin ja kulkuvälineenä moottoripyörä ja varusteina lämpöiset Coretexit. Etelästä tullessa pysähdyin kuitenkin ennen näitä kallioita Pentinlammen kohdalla olevalle autiotalolle, jonka eteläpuolen mäeltä oli jonkinlainen näkymä pohjoiseen ja radan kaarteeseen. Mäellä ollessa oli ajokamppeiden kanssa jo sen verran lämmin, että ajattelin kiipeilyn olevan sillä kerralla riittävää ja jäin siihen kuvaamaan. Ajatuksena oli kuitenkin, että käyn joskus myöhemmin varsinaisenkin kohteen katsomassa. Nyt kun katson tätä hienoa kuvaa ja näkymää, niin se seuraava käynti saattaakin tulla jo ensi keväänä. Talvella haasteena voi olla pikkuteiden auraus ja auton saaminen parkkiin johonkin. Komean kuvauspaikan olet löytänyt ja varmaankin myös radan toisen puolen kalliokin voisi toimia hyvänä kuvauspaikkana. |
||||
|
|
05.11.2024 20:22 | Panu Breilin | ||
| Pot-vaunu se on. Nom-vaunuissa on enemmän ikkunoita (sellien pienet ikkunat) eikä Nom-vaunuja myöskään ole museoituina. | ||||
|
|
05.11.2024 20:20 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla vanhan 1960-luvun alussa valmistuneen Kouvola–Pieksämäki-välin turvalaitejärjestelmän laitetila. Samanlaisia on myös Mikkelin ja Pieksämäen välillä. | ||||
|
|
05.11.2024 19:22 | Pasi Seppälä | ||
| Olisko koppi jokin vanha Vr:n sähkökoppi tai puhelinlinjakoppi? Noita on eteläisellä savonradalla ainakin Multamäen pohjoispuolella, Hillosensalmella vanhalla ratalinjalla Loikanlahden pohjoispuolella ja Kinnin eteläpuolella. Nämä nyt heti tulivat mieleen, voi olla muuallakin. Nykyisin ovat tyhjiä ja haisevat homeelle. | ||||
|
|
05.11.2024 19:17 | Rasmus Viirre | ||
| Nokelassa harrastetaan myös kaluston aitoa maalaamista, mutta jommin kummin. | ||||