Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.06.2024 11:56 | Riku Outinen | ||
| Niin, silloin ennen konepajan vaunut kiersi Kouvolan kautta. Joskus vajaa 20 vuotta (herranjumala 20 vuotta) sitten lauantai-aamun 2221 Pieksään oli aina jännitysnäytelmä kun siinä näkyi vaunuja mitä ei normaalisti Kouvolassa näkynyt. | ||||
|
|
14.06.2024 11:25 | Vertti Kontinen | ||
| Ja pitkäänhän tämä teki jonkinlaisen kierroksen Päijänteen eteläpuolelta. Kyseinen junahan alkoi kulkemaan vasta joskus 2022 aikoihin | ||||
|
14.06.2024 11:19 | Petri Nummijoki | ||
| Sv12- ja Sr12-vetureiden valmistuminen oli varmasti keskeinen tekijä Tv1-2-vetureiden poistumisessa sekä myöhemmin osassa Hr1- ja Tr1-poistoistakin ja Tk3-vetureihinkin vaikutti etenkin välillisesti sitä kautta, että Vr11-, Vv15- ja Vv16-vetureita riitti entistä enemmän vaihtotöihin ja jakelujuniin. Mutta Hv1-3-vetureiden poistumisessa ei Sv12- ja Sr12-sarjoilla tainnut olla lopulta kovin suurta roolia vaan Hv:n osalta vaikutti enemmän Lättähattujen lisääntynyt määrä, Dm4-vaunujen siirtyminen Lättähattujen tieltä entistä enemmän kaukoliikenteeseen sekä raskaan sarjan vetureiden (Hr1, Hr11, Hr12) lukumäärän kasvu ja ajopiirien laajentuminen ratojen kunnon parantuessa. Perustelu on siinä, että Hv1-3-sarjoilla ajettiin esim. 1956 yhteenlaskettuna noin 9,1 miljoonaa kilometriä mutta vuoden 1964 lukema oli enää 2,1 miljoonaa kilometriä ja käytännössä 1964 ei ollut Sv12-sarja ehtinyt vaikuttaa Hv1-3-vetureihin vielä juuri mitään. Sv12-vetureita saatiin kaupalliseen ajoon vasta 1964 lähtien ja aluksi lähes pelkästään tavaraliikenteeseen. Sv12-vetureiden vuoden 1964 kilometrisuoritteesta vain 4 % tuli henkilö- ja pikajunista. Noin vuodesta 1965 lähtien ehkä esiintyi sitä, että aivan viimeisiä jäljellä olevia Hv1-3-vuoroja siirtyi Sv12- ja Sr12-vetureille, joka saattaa ylikorostaa jälkimmäisten merkitystä Hv-vetureiden korvaajina. Sv12-vetureista numerot 2501-2532 sijoitettiin uutena Ouluun, 2533-2556 Seinäjoelle ja 2557-2568 Pieksämäelle. Sr12-vetureista ensimmäinen erä eli 2701-2712 sijoitettiin Helsinkiin. Muilla 1960-luvun puolella valmistuneilla Sr12-vetureilla 2713-2748 sijoitusvarikot vaihtelivat jo alkuvuosina. Varmastikin Tampereen voi sanoa olleen 2712:n jälkeen valmistuneiden Sr12-vetureiden tärkein käyttövarikko alkuaikoina mutta muutamia tästä erästä oli myös Helsingissä, Seinäjoella, Oulussa ja Pieksämäellä. |
||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 11:18 | Vertti Kontinen | ||
| En voi kuin kiittää! | ||||
|
14.06.2024 10:59 | Julius Ylitalo | ||
| 10 solmua veikkaisin, varmaa tietoa ei ole | ||||
|
|
14.06.2024 10:44 | Miitre Timonen | ||
| Laskutehtävä: Jos sillan toinen puoli on 1 mm:n alempana kuin tämä puoli, niin kuinka kovaa Meerin pitää ajaa, jotta se pääsee tuosta yli? | ||||
|
14.06.2024 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Falun-Grycksbo-rataosa on myöhemmin suljettu liikenteeltä, sillä seisotetaan kaksiakselisia avovaunuja odottamassa kohtaloaan. | ||||
|
14.06.2024 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäiset tämän uusimman ruotsalaisen teräsvaunuperheen edustajat ovat vuodelta 1979. Olikohan ensimmäinen perinteiseltä numeroltaan 5205 eli tämä on melko alkupäästä. | ||||
|
|
14.06.2024 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Mainioita asiantuntijakommentteja Petriltä ja Esalta. Ei korjattavaa eikä huomautettavaa. Koko maata sekä Hv1...3 ja Tk3 -sarjojen (ja viimeiset Tv1:t) poistoja 1963-1967 koskien oli keskeinen tekijä Sv12 (Dv12) -veturien tulo vuodesta 1963 alkaen (6 kpl 1963, 26 kpl 1964, 16 kpl 1965 ja 20 kpl 1966). Onko näiden jaosta valmistuttuaan eri konepiireille/varikoille ajoitettua yhteenvetoa? |
||||
|
|
14.06.2024 09:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) | ||||
|
14.06.2024 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kyllä kaikin puolin kaunis kuva ja maisema. | ||||
|
|
14.06.2024 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| 3062:n pitäisi vanhan logiikan mukaisesti olla oikeastaan 6032. :D | ||||
|
|
14.06.2024 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kauas on tultu ajoista, jolloin Pieksämäen ja Tampereen välillä kulki ma-pe sekatavarajunapari. 3065/3067 ja 6030 osuivat lukiolaisena usein silmien eteen ja jälkimmäistä tai sen lauantaiversiota 6032 on tässäkin vuosien varrella kuvattu. | ||||
|
14.06.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivoin sekaisin olevasta kirjahyllystäni teoksen "Verzeichnis der Deutschen Lokomotiven 1923 - 1965" / Griebl ja Schadow tekijöinä. Sivulta 43 alkaen avataan Puolan PKP:n höyryvetureissa käyttämää sarjamerkkijärjestelmää. Koetanpa käännellä saksankielistä tekstiä lapiokäännöksenä suomeksi. Veturityyppien merkitsemiseksi käytettiin kirjaimia ja numeroita (kuten muuallakin masilmassa). Puolassa käytettiin neljää kirjainta ja kolmea numeroa, jossa järjestysnumero oli käytössä määrätynlaisten vetureiden tunnistamiseksi. Sarjatunnukset höyryvetureilla merkittiin suuraakkosin kertomaan käyttötarkoituksesta: P = Pospieszny (pikajunaveturi) O = Osobowy (henkilöjunaveturi) T = Towarowy (tavarajunaveturi) Tankkivetureissa näihin liitettiin kirjain "K" = Kuzy. Tätä seuranneet pienet kirjaimet tarkoittivat pyörästöjärjestystä. Kahdennettuna se tarkoitti jaettua koneistoa (esim. Malletia). Kirjainmerkintöjä täydensi numero (ryhmässä yhdestä kolmeen numeroa), joista ilmeni paitsi veturin suunnitteluvuosi uusilla vetureilla, myös eräässä mielessä "sijainti" sarjamerkissä. Vasta sitten seurasi veturin juokseva numero, joka aina alkoi 1:stä. Puskinpalkkiin veturin numero merkittiin näin: esim. OKz32 - 4. Ohjaamon sivuseinissä nämä olivat valettuina laattoina alakkain. Tyyliin: OKz32 4 (Näin tehtiin myös maalattuina.) Vuoden 1945 jälkeen PKP järjesti kapearaiteistenkin vetureiden merkintöjä yhtenäisiksi: (esim. Px48,Tx3). Normaaliraiteisten höyryvetureiden akselijärjestyksestä kertovien pienten kirjainten taulukko: a = B / b = B1 / c = 1B / d = 2B (viilinlännen veturien pyörästö, heko heko!) / e = 1B1 / f = 1B2 ja 2B1 / g = 2B2 / h = C ("puolankana?") / i = 1C ja C1 / k = 2C / l (ällä) = 1C1 / m = 2C1 / n = 1C2 / o = 2C2 / p = D / r = 1D ("puolanjumbo"!) / s = 2D / t = 1D1 / u = 2D1 ("Mountain") / v = 1D2 / w = E / x = E1 / y = 1E ja z = 1E1. Yksi - kolminumeroisten tyyppinumeroiden merkitys: 1 - 10 = preussilaisvalmisteiset. Vuodesta 1945 tarkoitti entisiä saksalaisia "Länderbahn"- vetureita, joissa säilyi entiset Reichsbahnin yksilönumerot. Entiset saksalaiset yksityisten ratojen veturit merkittiin tunnusnumerolla 100 (esim. TKt100). 11 - 19 = itävaltalaisvalmisteiset, tosin poikkeuksena suurin määrin maahan jääneet itävaltalaiset C - veturit, Th24:ään asti. 20 = uusiovalmistetut veturit, toisin sanoen konstruointityön valmistusvuosi (EI SIIS veturin valmistus- tai käyttöön luovutusvuosi!). Esim. Okz32 = vuosi 1932. 101 = muut veturinvalmistajat (saksalaiset Länderbahnit, Sveitsi, Venäjä, Unkari ym.). 201 = ulkomaalaisvalmisteiset uusioveturit vuodesta 1945 alkaen, joten nimenomaan alunperin ei Puolaa varten suunnitellut veturit saivat tunnuksekseen 201 alkaen olevia numerointeja. (Esim. UNRRA:n 1D sai merkin Tr203, Liberation = Tr202. Erityisesti Puolassa valmistetut sarjat saivat lisäksi konstruktiovuoden (Ty246 = vuosi 1946). Tendereillä myös oli oma sarjamerkintäjärjestelmänsä: kaksinumeroinen numerointi ja suuraakkosin kerrottu akseliluku. Näiden jälkeen seurasi vielä suunnitteluvuosi tai muu valmisteeseen liittyvä tunnusluku. Esim. 30D55 => 30 vesitila kuutiometreinä, D = akseliluku ja 55 => 1955. Tendereillä oli oma numeronsa (ilmoitettu samaan tapaan sarjamerkinnän alapuolelle kuin vetureillakin). |
||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Pohjois-Suomessa 9-12.6. |
14.06.2024 09:23 | Pasi Seppälä | ||
| Erinomaisen hienot maisemat olet löytänyt junien taustoiksi ja kelitkin ovat olleet kuvaukseen otolliset. Huippuhyvää jälkeä koko sarja kuten kuvaajan nimen takaa sopii olettaa. | ||||
|
14.06.2024 09:08 | Panu Breilin | ||
| Tässä on lähempi kuva tarrasta: https://vaunut.org/kuva/12975 2710 oli ensimmäinen radio-ohjattu Dv12. |
||||
|
|
14.06.2024 09:06 | Teuvo Piirainen | ||
| Taitaa olla radio-ohjatusta veturista kertova tarra. | ||||
|
14.06.2024 06:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Melko hyvä tuuri on kyseessä, jos torniolaisen tavarajunan saa hieman tuolleen vahingossa saaliikseen :D | ||||
|
14.06.2024 06:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno on "ruotsin-kuva" kirjavan kaluston kera, harvinaistuneet punaiset veturit vetämässä, ja valo sattuu täydellisesti niin runkoon kuin ruotsalaiseen ranta-asutukseen, joka on kuvassa erinomainen maisemallinen lisä. Sarjan perusteella ollut hyvä reissu! | ||||
|
|
14.06.2024 00:17 | Miitre Timonen | ||
| Mikä tarra tuossa oikein on? | ||||
|
|
13.06.2024 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä lusikkani tähän sekahedelmäsoppaan minäkin: VR:n juhlakirjojen (1962 ja 1987) sivuilta lainaan "jotain", mitä tulee kiskotukseen Tampereen - Porin rataosalla: Tpe - Pri, vuosina 1957 - 58: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (132,5 ratakilometriä) Pej - Rma, vuonna 1958: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (46,7 ratakilometriä) Pri - Mn, vuonna 1960: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (11,0 ratakilometriä) (K30 on porvoolaismuseorautatieläisten kielellä: "rautalankakiskoa".) Laajaa sepelöintiä on jo suoritettu - - - Tampereen - Porin radalla - - - . "Radan sepelöinnin yhteydessä on aina pyritty suorittamaan muukin radan peruskorjaus, jotta rata, sitten kun se on saanut myös uudet kiskot, olisi kaikin puolin kunnossa." (VR 1962, s. 132) K43-kiskotus mahdollisti raskaiden vetureiden käytön, eli juuri Hr1, Hr11 ja Hr12 käytön Porin-tiellä. VR 1987: "Tampereen - Porin radalla valmistui [v. 1962] kolme rataoikaisua, yhteispituudeltaan 4,1 km. Tällä radalla jatkui myös sepelöintityö pääasiassa Peipohjan ja Porin välillä 34,2 km:n matkalla." 1964: "Porin radalla valmistui liikennöitävään kuntoon kolme rataoikaisua. Kiikan ja Äetsän välinen oikaisu oli 1,1 km pitkä ja Vihnusjärven oikaisu 1,8 km. Heinoon oikaisusta valmistui osa eli 1,9 km." 1965: "Porin radalla saatiin Heinoon rataoikaisu kokonaisuudessaan käyttöön, ja Tampereen - Lielahden välillä oli käynnissä kaksoisraidetyömaa, johon liittyi myös pieniä oikaisuja." 1966: "Risteen oikaisusta Porin radalla saatiin 2,6 km pituinen osa liikenteelle 27.9.1966. Rata oli kiskotettu K54-kiskoilla. Koko oikaisun pituus on 5,5 km. Aikaisemmin liikenteelle avatulla Heinoon oikaisulla tehtiin penkereen vahvistamispaalutusta ja viimeistelytöitä." 1967: "Porin radalla valmistui Risteen oikaisu kokonaisuudessaan käyttökuntoon 6.6.1967. Se oli kiskotettu K54-kiskoilla ja sepelöity. Oikaisu lyhensi ratapituutta 713 m." "Lielahti - Pori - välin parantamistyöt alkoivat v. 1979. Tavoitteena oli C-luokan rata varustettuna K54-kiskoilla ja sepelitukikerroksella. Suunnitelmiin sisältyi seitsemän rataoikaisua, joista ensimmäiset valmistuivat 1980-luvun alussa. Parannustyöt ja oikaisut valmistuvat 1990-luvun vaihteessa. Tavoitenopeudet radalla ovat 120 km/h ja osin 140 km/h." |
||||
|
|
13.06.2024 22:42 | Petri Nummijoki | ||
| Auvisen ja Pyrhösen Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa on työkirjoista poimittuja kalustomainintoja Porin radalta sivuilla 173-176. Sieltä löytyy useita Dm4-havaintoja 60-luvun alkuvuosilta kierrosta H43/P46 Tampere-Pori-Tampere sekä maaliskuusta 1962 lähtien myös kierrosta P45/H470 samalla osuudella. Tietysti myös Porin kiitojuna MK49/50 oli Dm4-vetoinen. Tältä pohjalta en näkisi aihetta epäillä Rautatietilaston erehtyvän, kun siellä (vuoden 1961 ja Hr11-ajan jälkeen) on vaunujunat merkitty pääasiassa moottorivaunuilla hoidetuiksi 1960-luvun puoliväliin asti. Vuodesta 1960 lähtien Dm4 oli VR:n ainoa käytössä ollut moottorivaunutyyppi Porkkanajunien valmistumiseen asti, koska kiskoautot tilastoitiin erikseen, joten moottorivaunumerkinnät ovat pakosti Dm4-vaunuja. Hr12 ei ollut vakituinen vetäjä Porin radan matkustajajunissa noin varhain mutta juhlapyhien ruuhkaliikenteessä kulussa ollut lisäpikajuna P42B Pori-Helsinki merkittiin aikataulukirjassa Hr12-vetoiseksi jo hyvin varhain. Tilastosta päätellen Porin radalla olisi kulkenut vuosina 1962 ja 1963 noin tusinan verran dieselveturin vetämiä pikajunia molempiin suuntiin yhden vuoden aikana eli vastaisi paria vuoroa juhlapyhää kohti. Tässä mielessä aikataulukirjan merkintä Hr12-veturin käytöstä ei ole välttämättä pelkkää teoriaa. Sen sijaan pidän todennäköisenä, että Hr1:llä ajettiin säännöllisesti Poriin P45/H470 noin ajalla kesäkuu-joulukuu 1961 eli Hr11-kauden jälkeen. Tosin ainoa varma havainto Hr1:stä Porin radalla taisi olla joulun 1961 ruuhkaliikenteen P45:stä. Mutta vuoden 1961 rautatietilastossa on laskettu vetureiden keskipainoksi 108-109 t Tampereelta Porin suuntaan kulkevissa pikajunissa eli käytännössä P45:ssä. Jos tammi-maaliskuu ajettiin 66 t painavilla Hr11-vetureilla niin loppuvuoden osalta vetureiden keskipainon pitäisi olla yli 120 t mutta Hv1-3 painoivat täysin säiliöin 90-101 t ja tilastossa ei käsittääkseni edes käytetty veturin maksimipainoa vaan keskipainoa. Jollain Hv-vetureita selvästi painavammalla on siis pitänyt ajaa monta kertaa. P45/H470 sopisi myös hyvin Hr1-kiertoon, koska vuoden 1961 kesäaikataulusta lähtien H47/TK40 ei ollut enää kulussa Helsingistä asti vaan osuudella Riihimäki-Tampere ja ainakin aikataulukirjan mukaan se vaihtui tässä yhteydessä Hr1:ltä Hv-vetureille. Kysymys kuuluu, mihin junaan iltapäivällä Seinäjoelta Tampereelle H54:ssä saapunut Hr1 meni, jos jatko TK40:ssä etelään ei ollut illalla mahdollinen? Mikäli veturi jatkoi vasta aamuyöllä P95:ssä Pieksämäelle tai P96:ssä Helsinkiin, tulisi Hr1:lle yli puoli vuorokautta joutilasta aikaa Tampereella. Miksi sitä ei olisi hyödynnetty käymällä välillä Porissa, kun veturi ehti hyvin ko. reissun tekemään? |
||||
|
|
13.06.2024 19:34 | Erkki Nuutio | ||
| Todistelen epäsuorasti, että 1961...1964 ja ehkä vielä vähän sen jälkeenkin olivat Tampere - Pori -veturijunissa vain Hv1...3 mahdollisia. Höyryistä EI niissä käytetty : Hv4 ja Hk2 (ehkä ennen 1960 käytettiin). Ei koskaan käytetty Tk3, Tv1 tai Tv2. Ei myöskään Hr1, Tr1. Dieseleistä EI niissä käytetty Sv11, Vv15, Vv16, Sv12, eikä tietenkään myöskään Hr12. Dieseleistä näin Tampereella 1961...1967 Hr11:n vain ainokaisen kerran, enkä silloinkaan Porista tulleena tai sinne menevänä. Dm4 vetovaununa saattoi olla käytössä jollakin aikavälillä, mutta muistiini ei sitä ole jäänyt välillä 1961...1966. Siten Hv1...3 lienevät ainoat mahdolliset + lätillä hoidettiin tiheästi pysähtyvät junat. Tällä suunnalla ei lättiä mielestäni käytetty nopeina ja harvoin pysähtyvinä (pika)junina, päinvastoin kuin Itä-Suomessa. En muista katkaisiinko joitakin pitkiä Helsingistä tulleita 2 raiteelle tulleita ja osin Porin junien lähtöraiteelle jatkuneita pikajunia niin, että alkupään vaunut jatkoivat pikajunana Poriin ja loppupään pikajunana Haapamäen suuntaan (ennen Parkanon rataa). LISÄYS (korjattu): Vuodenvaihteessa 1966/67 oli tilanne jo toinen siten, että Linnavuoressa harjoitellessani palasin Sv12:n vetämässä Porin junassa H464 Siurosta (16.32) Tampereelle. Menosuuntaan Tampere -Siuro kuljin lätällä. Se lähti Tampereelta 6.15 (Siurossa klo 6.51 ja sieltä kipin kapin kävellen Linnavuoreen). Aamuherätys kotoa Kalevasta oli noin klo 5.00 . |
||||
|
13.06.2024 16:42 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva-alue on vain viidessä vuodessa muuttunut jälleen merkittävästi, kun alueelle on ilmestynyt raitiotie ja uusia taloja radan oikealle puolelle taakse. | ||||
|
13.06.2024 16:01 | Asmo Rasinen | ||
| Huomaan kyllä, vaikka itse olen ehkä astetta tietämättömämpi, en edes tiennyt että Pansio olisi käytössä! | ||||
|
|
13.06.2024 13:33 | Erkki Nuutio | ||
| 782 -kuvan terävysvaikutelma paperikuvasta arvioituna viittaa 6x6 -kameraan. Kesä 1962 on todennäköisin, mutta 1963 lienee myös mahdollinen. | ||||
|
Kuvasarja: Lähiliikennealue ilmakuvissa 2019 |
13.06.2024 11:19 | Julius Ylitalo | ||
| Lähijunat liikennöivät nykyää mm. Lentoasemalle, Kotkan satamaan, Nokialle, Tampereelle, Karjaalle, Tammisaareen ja Hankoon. | ||||
|
|
13.06.2024 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| Onko 782:stä otettu kuva teknisesti samanlainen, kuin tämä? Hv3-veturit 781-785 siirrettiin Tampereelta Kouvolan varikolle syksyllä 1963, joten ainakin 782:n kuva täytynee olla vanhempi, kuin 1964 otettu. | ||||
|
|
13.06.2024 09:10 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä juna on lähtöpuuhissa Poriin. Se on Poriin lähtevien junien lähtöraiteen pohjoispäässä. Laiturivaunujen tarvitsema lankutus laiturin päässä näkyy veturin edessä. Tämä on vakiopaikka Porin iltajunalle. Minulla on paperikuvia iltajunasta myös Hv3 782 edessään melkein samassa kohdassa kuvattuna ja 782:n perässä on samanlainen lyhyt konduktöörivaunu. Varmaa vuotta minulla ei tästäkään ole. Ylipäätään en ole koskaan havainnut että Toijalasta päin tullutta junanrunkoa olisi siirretty edelleen Poriin lähtevälle raiteelle. Kakkosraiteen tukkinut Helsingistä saapunut pikajuna oli luultavasti yhä paikoillaan |
||||
|
|
13.06.2024 00:29 | Petri Nummijoki | ||
| Jos kello on 18:00 pintaan ja vuosi 1964 niin entä sellainen teoria, että tämä ei olisi lähtevä juna vaan esim. Toijalasta hetki sitten Tampereelle saapunut? Tilastoon ei ole merkitty Porin radalle höyryvetoista pikajunaliikennettä vuosina 1963 ja 1965 lainkaan eikä vuoden 1964 osaltakaan suunnassa Peipohja-Tampere. Tampere-Peipohja-välille ilmoitetaan pikajunakilometrejä alle 500 vuonna 1964 eli enintään 5 junaa vuoden aikana. Todella harvinaisilta vaikuttaisivat höyryvetoiset pikajunat Porin radalla vuoden 1962 jälkeen ja vuoden 1962 osaltakin (57-65 junaa suunnassa Tampere-Peipohja ja enintään 5 junaa suunnassa Peipohja-Tampere) rajoittunee säännöllinen käyttö vain alkuvuoteen. | ||||
|
12.06.2024 23:05 | Rasmus Viirre | ||
| Dm12 on toistaiseksi pitänyt paikkansa KK:n radalla. | ||||
|
|
12.06.2024 22:49 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onkos henkillöliikenne siirtynyt sähköjuniin tällä radalla ja milloin siirtyy jos ei ole vielä. | ||||
|
|
12.06.2024 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - mikäli muistan oikein, Jämsä sai Dm4:n silloin, kun Dm2 nro 19 oli törmäillyt siellä "linjakohtauksen" merkeissä. Tieto on peräisin Hpk jnl Soini Sauron valokuvien perusteella saamastani käsityksestä. (Huom. Ei-tarkistettu, joten älä ota tosissasi!) |
||||
|
12.06.2024 21:16 | Jussi Kortman | ||
| Esa. Pidetään mielessä, mutta tämä projekti ei toteudu vielä tänä vuonna. | ||||
|
|
12.06.2024 20:26 | Kurt Ristniemi | ||
| 1. syyskuuta 1964 aurinko laski Tampereella klo 19.33. | ||||
|
|
12.06.2024 20:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkos Asmo huomaat, niin en määkään kaikkea tiedä. =oD | ||||
|
|
12.06.2024 19:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Kävin Muhkurissa eilen, eikä raakapuun lastauspaikalle voi enää liikennöidä, se on ihan myllätty. | ||||
|
|
12.06.2024 19:32 | John Lindroth | ||
| Auringonlasku Tampereella 26.8.24 on klo 20.50.Toisaalta silloin ei kelloa siirretty. | ||||
|
|
12.06.2024 18:29 | Miitre Timonen | ||
| Muhkurin raide oli paikallaan ainakin vielä viikonloppuna, mutta yhteys katkaistu. | ||||
|
|
12.06.2024 18:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä kuva on kuitenkin hyvin edustava eikä ajan hammas ole syönyt sitä. | ||||
|
12.06.2024 18:11 | Vertti Kontinen | ||
| Niin joo! Nyt katkesi ajatus. Kyllä, juna käännettiin Tornion kolmiossa ennen lähtöä Kemiin | ||||
|
12.06.2024 17:53 | Kimmo Säteri | ||
| Minulle tuli Deja Vu -tunne tuosta viittauksesta "Myrskylinnut" -sarjaan. :D https://vaunut.org/kuva/31022 | ||||
|
|
12.06.2024 17:50 | Kimmo Huhta | ||
| Paitsi Muhkurin osalta täällä joku ilmoitti, että viimeinen vaunusto lähti kesäkuun alussa, minkä raide on ollut tarkoitus purkaa heti. En ole käynyt katsomassa, onko raide jo hävinnyt. | ||||
|
|
12.06.2024 16:56 | Erkki Nuutio | ||
| Varmuutta vuodesta en pysty tälle kuvalle antamaan, koska menetin kaikki negani jo vuosikymmeniä sitten. 1964 -merkintä johtuu osin siitä, että ostin Canon -puolikinokameran kesätyötuloillani elokuun lopulla 1964. Kuvan epätarkan vaikutelman perusteella oletan että Canon olisi ollut kamerana. Kyllä puolikinollakin sai teräviä kuvia 13x18 -kokoon asti, jos kuvausarvot olivat kohdillaan. Mutta ei kun nämä eivät olleet kohdillaan ja filmimateriaalikin oli veturikuviin vähemmän sopiva (kuten tässäkin kuvassa). Ennen Canonia kuvasin kesästä 1961 alkaen isältä jääneellä Zeiss-Ikon Nettar 6x6-kameralla. Sen haitta kaltaiselleni perehtymättömälle näppäilijälle oli mm. valotusmittarin puuttuminen ja onneton tähtäin. 1962 tuntuu aikaiselta, mutta varma en siis ole. Kesän 1963 olin sukulaisella Järvenpäässä, mutta näppäilin taas Tampereella alkusyksyllä. Pahoittelen epätäsmällisyttä, mutta kyse oli 14...15-vuotiaasta lapsesta ilman neuvojia. Rahaakin oli vain kehitykseen ja 6x6-paperikuvaan. Varma olen siitä, että kyse on ilta(pika)junasta, lähinnä P45 (lähtö 18.07). Ajankohta on elokuun loppu - syyskuun alku. Ilta-aurinko on jo matalalla, mutta H43 (lähtö 20.35) lienee liian myöhäinen. |
||||
|
|
12.06.2024 16:00 | Asmo Rasinen | ||
| Ai, en vain tiennyt. Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
12.06.2024 15:32 | Julius Ylitalo | ||
| Runni on muuttunut näköjään paljonkin mun viimeisimmän käyntikerran 2021 jälkeen. | ||||
|
12.06.2024 15:10 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tammisaaressa odotin paikallisjunaa Karjaalle. Tämä tuli ensin ja sitten tuli lähijuna hieman myöhässä perässä. Oli mielenkiintoista nähdä. Dragsvikissä tämä sitten päästi lähijunan ohi. | ||||
|
12.06.2024 14:22 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Janne! | ||||
|
12.06.2024 14:21 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
12.06.2024 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Näissä on varsinkin tässä värityksessä jotain käsittämätöntä 1960-luvun tunnelmaa, kuin suoraan Myrskylinnut-sarjasta! | ||||
|
12.06.2024 13:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa J., tunnistan kyseisen talousajattelun. Jossain määrin ehkä tunnustan itse edustavani samaa suuntausta. Polkupyörän sisäkumeista löytyy paikkaa paikan päältä ja jotkut tekstiilit on parsittu niin tarkoin, että vaimo vie niitä salaa lumppukeräykseen. Herra Vertti, et varmaankaan ole ymmärtänyt mitään väärin. En vain ole itse älynnyt vielä vaunusomesta tai muuten, että Kroksua olisi nähty päivystäjänä. Muistan kun viitisen vuotta sitten joku kysyi silloiselta Cargon Rauman alueen (Rma, Tku, Ukp, Pri, Hva, Mn yms.) aluepäälliköltä, koska Rauma saa jälleen Seepransa takaisin, niinkuin alueen raskaimmat vaihtotyöt edellyttäisivät, tämä tokaisi, että eiköhän mieluumminkin uudet veturit pääse kohta niihin töihin. Raumaltahan otettiin Dr14 pois n. 15 v. sitten sen jälkeen, kun mäntä pilkisti kerran Repolan mäessä MANnin lohkon kyljestä. Silloin kai pääteltiin, että työt ovat liian raskaita Seepralle. |
||||