|
|
23.04.2010 23:20 | Mikael Koillinen | ||
| oikeita ja vääriä, lähellä ja kaukaa... | ||||
|
|
23.04.2010 23:16 | Pekka Kallio | ||
| Itse asiassa juna on tässä kuvassa tois pual jokkee ja siirtyy vasta Aurassa täl pual... | ||||
|
|
23.04.2010 22:20 | Mikko Otava | ||
| a) Intter Sityn b) Tois puol jokkee | ||||
|
|
23.04.2010 21:43 | Mika Hakala | ||
| a)Itään, kokoomus katselee pitkään sinne b)länteen, muuhunpa Pasilasta enään lännestä lähdetä. | ||||
|
|
23.04.2010 21:20 | Veli-Matti Roti | ||
| Kevyen näköistä kiskoa Trumpan kokoiselle koneelle. | ||||
|
|
23.04.2010 20:53 | Pirkko Alanen | ||
| "eemeli": Todella nostalgisia nuo Uuno Laukan kuvat. Kuvia katsellessa palaa mieleeni ajat, kun nuorena lämmittäjänä olin Toppilassa päivystyksessä. Saaren puolella oli yksi päivystysveturi, mantereen puolella kaksi. Lisäksi oli vielä yksi ns. vetopäivystäjä joka kelkkoi Toppilan ja Oulun välillä vaunuroikkia. Joskus ruuha-aikaan saaren puolellakin saattoi olla kaksi päivystäjää passaamassa laivoja ja silloin tuntui, että olimme jo toistemme tiellä... "Oi minne loittonitte päivät?" | ||||
|
|
23.04.2010 20:50 | |||
| Minulla on semmoinen hämärä mielikuva, että Tk2:n luistikoneisto löyyy runkopalkkien välistä. En ole tarkastanut, löytyykö tästä yksilöstä, vai onko Agan peltisakset vieraillut paikalla... | ||||
|
|
23.04.2010 20:48 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla ihan normaali aikakautensa Volvon logo. | ||||
|
|
23.04.2010 20:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| On toi Matkakeskus tyylikäs ja moderni. Ouluunhan on suunitteilla Matkakeskus saman tyyppinen kai ku tämä. | ||||
|
|
23.04.2010 20:31 | Jukka Martio | ||
| Toteaisin Eskolle, ettei Kiimkallioon vuonna 1961 juuri kärrypolkua kummempaa mennyt, mutta mopolla onnistuin noita paikkoja kiertelemään. | ||||
|
|
23.04.2010 18:48 | Olli Aalto | ||
| 2700 sarjalla oli tuo r (raskas) v:n (väliraskas) sijaan, koska Claytonin höyrynkehitin nosti sen verran akselipainoa. Myöhemmin, kun tuosta vanhasta merkintätavasta ja höyrynkehittimistä luovuttiin, niin myös nämä "alenivat" väliraskaiksi. Vieläkin on päämoottorin edessä jäänteet vesisäiliön luukuista. | ||||
|
|
23.04.2010 18:39 | Iiro Laiho | ||
| Joo, oho. Päiväkin oli väärin. | ||||
|
|
23.04.2010 18:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tässä olla Seinäjoella? | ||||
|
|
23.04.2010 18:10 | Jonne Seppänen | ||
| on se vaan komea opastin | ||||
|
|
23.04.2010 17:39 | Heikki Jalonen | ||
| Ähäskutti, löytyipäs edes yksi kuva, jossa Toppilan vaunuvaa'an paikka on dokumentoitu. Uuno Laukan kuvissa numerot 873...877 on otsikoitu esittämään Mallasjuoma Oy:n Toppilan tehdasta, vuonna 1967, ilmakuvia. Kuvissa näkyy toki paljon muutakin, vaikkapa Toppilan aseman seutua. Vaakakoppi näkyy pikkuruisena kuvassa 877, taustalla työnnöllä menevän junanpätkän vasemmalla puolella. Liike käy ilmi, kun vertaa kuvaan 876. Veturin tunnistus on vähän paha, liekö Jumpo? Vaunut (2 kpl) ovat selvästi likaavan tavaran G-läisiä. Lienevätkö juuri vaakauksesta menneet läpi? Puutavaran pudotusrintuus näkyy vielä hyvin kaarena salmen rannassa. Rata sinne saattoi olla tuolloin jo purettuna. Ja vuosiluku: luettelon otsikko kertoo 1967. Kuitenkin, kuvassa 873 häämöttää Puolivälinkankaan vesitorni jo täydessä korkeudessa ja tähtikupukin paikallaan, ilman telineitä. Koska on kesä, se viittaisi mielummin vuoteen 1968. Luetteloijan virhe, ehkä. | ||||
|
|
23.04.2010 17:31 | Joni Lahti | ||
| Tämä kuva on jokseenkin päinvastaisesta suunnasta https://vaunut.org/kuva/62176?u=1414&m=1 Sulkivat purkutyön takia tämän reitin. Ensin puretaan teräsrakenteet ja sitten betonirakenteet. Mutta meneekö tässä mukana korvaamatonta kulttuurimaisemaa? Ehkä pitäisi palkata taiteilija maalaamaan kankaalle 1:1 siilot ja se laitettaisiin työmaan suojaksi kuten Helsingin aseman tornillekin tehtiin. Silloin ei matkustajistakaan maiseman muutos tuntuisi pahalta. Kangas voisi jäädä siihen muutamaksi vuodeksi. Oikeasti minusta nämä saa ja pitää purkaa. | ||||
|
|
23.04.2010 17:02 | Pasi Utriainen | ||
| Sitä, minkä valmistuksen sivutuotteena tätä syntyy, en tiedä (rikkihapon?). Ja sen kipsiläjän kun vielä sais kaupattua Kiinaan, niin a'vot! | ||||
|
|
23.04.2010 16:42 | Pasi Utriainen | ||
| Tämä on ferro-oksidipasutetta. Lisää seuraavan linkin kappaleessa 5: http://www.vrcargo.fi/fin/linked/transpress_2009-02.shtml. | ||||
|
|
23.04.2010 16:36 | Mika T. Polamo | ||
| Täällä huudellaan insinööriä tai geologia apuun. Minua höpötyttytää nyt Saksan malliin, joten vastaan silti. Pasute on puolivalmiste jossa malmista on poistettu mm. rikki kuumentaen malmia runsaassa hapessa. Metalli (tai metallit) ovat siis vielä yhtyneenä happeen, oksideina. Jatkokysymykset: Mitä metallia (tai metalleja) juuri tässä kulkee? Yleisesti: Onko pasutteesta jo piioksidi poistettu? (veikkaan: on) | ||||
|
|
23.04.2010 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kertokaas tietämättömälle. Mitä se pasute on, mihin tarvitaan ym. Mä kun en tiedä! | ||||
|
|
23.04.2010 12:54 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä Antti B on oikeassa. Ulottumakehä on tuossa kuvassa edelleen tallessa. Vaaka oli viereisellä raiteella, joka siis tässä on enää tumppina jäljellä. Selailin vanhoja kuvia, mutta sellaista ei löytynyt, jossa vaakakoppi olisi vielä paikallaan. Himmeä muistikuva on kertovinaan, että se katosi maisemasta joskus vuoden 1982..83 tietämillä. Koppi sinällään oli rautatien tavallista mallia kääntyvine V-opastimineen sun muineen. Rakennettu ehkäpä joskus 40-luvun lopulla. | ||||
|
|
23.04.2010 12:36 | Mika T. Polamo | ||
| Juu-u. Aikana jona S tarkoitti seka, T tavara, ja H henkilö. 2700 oli Sr12, 2500 oli Sv12 ja suurin osa 2600-sarjalaisista pääsi suoraan Dv12-sarjaan. Vanhimmista 2600-sarjalaisista ehdittiin käyttää merkintää Sv12J joka ei ollut tiettävästi veturien kyljissä, mutta vanhimmissa manuaaleissa ainakin. (Näin ulkomuistista, parempimuistinen/muistiinpanoinen/viitselijäämpi surffaaja-jatkakoon) | ||||
|
|
23.04.2010 12:22 | Joni Alavesa | ||
| Sr12? onko Dv ollut ennen Sr? | ||||
|
|
23.04.2010 11:33 | Eljas Pölhö | ||
| O&K 7443 vuodelta 1919. | ||||
|
|
23.04.2010 11:20 | Tunnus poistettu | ||
| Kun tässä on taas vanhoja muisteltu, niin kerronpa erään tarinan: Äitini oli matkalla Hämeenlinnaan. Matka alkoi Vanattaran seisakkeelta ns. työläisjunalla kohti Toijalaa jossa piti vaihtaa kiitojunaan. (Dm4 jne). Äiti näki toisella raiteella hienon moottorijunan ja nousi siihen. Vastakkaisella penkillä sattui olemaan tuttu jonka kanssa keskustellessa tuli selväksi, että toinen oli menossa ihan eri suuntaan. Äkkiä ulos ja kiireesti juuri saapuneeseen kiitojunaan. Loppu hyvin, mutta tiukille meni. | ||||
|
|
23.04.2010 11:01 | Tunnus poistettu | ||
| Kiitos tiedosta! Jotain tuollaista arvelinkin. Kävin kevättalvella hiihtäen ihailemassa uutta junaa ja vähän myöhemmin pääsin myös koulumatkalla hienouden kyytiin. | ||||
|
|
23.04.2010 10:59 | Eljas Pölhö | ||
| Eia-vaunujen 22651-22654 (12000-12003) vastaanottokoeajot tapahtuivat Hämeenlinnaan (22651, 2813 veti), loput Turkuun (2813+22652, 4014+22653 ja 4014+22654). Mielenkiintoista, että vetovaunun numero oli tuolloin jo muutettu, mutta liitevaunu annettiin muodossa 22653 (12002) ja 22654 (12003). | ||||
|
|
23.04.2010 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| Säännöllinen liikenne Tampereen ja Toijalan välillä taisi alkaa 1.3.1958. Varhaisin minulta löytyvä tieto lätän ajamisesta kyseisen välin on kun vielä vastaanottamaton Dm6 2800 ja EFia 22451 (myöhemmin 4000+11500) tekivät 17-19.12.1953 kiertoajelun (vastaanottokoeajon) Tampere-Haapamäki-Pieksämäki-Kouvola-Riihimäki-Tampere. Kummankin luovutustarkastus suoritettiin 19.1.1954. Dm6- ja EFia-vaunujen vastaanottokoeajot 1954 suuntautuivat Tampereelta Raumalle (2802+22453), Poriin (2803+22454), Lahteen (2804+22455) ja Turkuun (2805-2814 ja 22456-22461). 2801+22452 koeajo minulta puuttuu. | ||||
|
|
23.04.2010 10:42 | Tapani Kunnas | ||
| http://koti.mbnet.fi/sanasto/en.htm kertoo näin: | clearance | vapaa tila, (gabariitti) | fritt utrymme -t | lichter Raum m | Vastaus Jaakolle siis: Kyllä. |
||||
|
|
23.04.2010 10:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mikähän kone? Näyttää hyvin samanlaiselta kuin Kovjoella oleva Ojakkalan kolmonen eli Orenstein&Koppel - noinkohan olisi samaa sukua? | ||||
|
|
23.04.2010 10:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ja hauska "Mars/mies/rauta" -logo tuossa keulassa...;-{) | ||||
|
|
23.04.2010 10:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei luultavasti koskaan... | ||||
|
|
23.04.2010 09:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tulin muuten vasta nyt katsoneeksi: veturistahan on riisuttu ilmeisesti jo ennen Lastenlinnan pihaan vientiä kulissikaaret ja lähes koko luistikoneisto. Samoin hyttihän on tyhjä kuori, koska kattilan varustimet on poistettu hitsaamalla. Eli käsittämätön urakka on jos konetta aletaan kunnostaa ajokuntoon... | ||||
|
|
23.04.2010 08:55 | Perttu Karttunen | ||
| Ei vaan lienee juuri siitä toukokuussa tapahtuvassa muutoksesta. Ei sen kummempaa. | ||||
|
|
23.04.2010 07:43 | Jukka Voudinmäki | ||
| Miksi eivät pysähtyisi? Seuraava aikataulunmukainen pysähtyminen on vajaan parin tunnin päästä (klo 9:23), kun Jyväskylästä Vaasaan matkaava taajamajuna H443 saapuu. | ||||
|
|
23.04.2010 05:46 | Tunnus poistettu | ||
| Eljas ja muutkin historiantallentajat: Milloin lättä alkoi liikennöidä Tampereelta etelään? Minulla on sinänsä asiasta tarkka mielikuva mutta en osaa liittää siihen päiväystä. Veikkaan vuotta 1958. |
||||
|
|
23.04.2010 04:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jos olisin firman omistaja, perustaisin rautatiekuljetuksille suopeampaan Otto-Wille Kuusisen tasavallan puolelle tehtaan ja antaisin tän vanhan tehtaan mennä perseelleen. Sitte nauraisin paskasta naurua että hah hah haa, nytpä sai yhteiskunta 100 perhettä ruokittavaksi, kun vittuilitte minulle, toiminnan kuitenkin jatkuessa matalamman kustannustason iloisessa Itä-Suomessa. Onkohan todellisuus kuitenkin tämä: roisto-vr-oy haluaa lisää hintaa ja firma ei suostu maksamaan???? // rumat sanat pois | ||||
|
|
23.04.2010 03:43 | Teemu Salonen | ||
| Ymmärrän varmaan oikein, että tässä ei junat pysähdy? | ||||
|
|
23.04.2010 02:05 | Eljas Pölhö | ||
| 1960-luvulla Salpausselän kisajunia Helsingistä/Helsinkiin oli useimmiten kolme kumpaankin suuntaan. 1966 ja 1967 oli kaikissa dieselveturi (Hr12, Sr12). 1965 oli aika sekalainen joukko, Hr1 1003, Hr12 2211 ja Dm4 1608. 1959, 1960 ja 1962 kaikissa oli Hr1. Tr1 löytyy Tapani Kilpisen havainnoista vuodelta 1958: 9.3.58 klo 20:51 Helsinkiin saapui Tr1 1050 vetämä kisajuna. Sen edellä klo 20:20 saapuneessa kisajunassa oli pariveto Hr1 1021+1008. | ||||
|
|
23.04.2010 01:44 | Jorma Toivonen | ||
| Karjalaiset/savolaiset ovat luonteeltaan vilkkaita (nopeakäyntinen MGO), me hämäläiset olemme r a u h a l l i s i a ja meille riittää hidaskäyntinen ja varmatoiminen (MAN) - olisikohan tuossa syy vetureiden sijoitteluun? Vai eivätkö Itä-Suomalaiset malttaneet kiivetä "vintille" asti, josta oli paljon turvallisemmat ja paremmat näkymät? | ||||
|
|
23.04.2010 01:36 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen veturi (Tampella 174/1911) saapui huhtikuussa 1911. Veturi oli varsin heikkotehoinen (n.20hv) ja kevyt (4,5tn), eikä saavuttanut kovin suurta kunnioitusta käyttäjien keskuudessa. Seuraavat veturit n:o2 (kesäkuu 1911), n:o3 (helmikuu 1913), ja n:o4 olivat huomattavasti tehokkaampia (n. 40hv ja paino 10,5tn). Veturi n:o 3 (Tampella 188/1912) on näytteillä Riihimäen paloaseman vierellä. | ||||
|
|
23.04.2010 01:04 | Jaakko Tuominen | ||
| Olisko johtunut siitä että Hämeenhidas oli vähän laiska kiihtymään Kymenseisojaan verrattuna. | ||||
|
|
23.04.2010 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Radan teko aloitettin v.1907 kesällä ja valmistui osittain syksyyn mennessä. 22.3.1909 annettiin virallinen lupa harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä hevosvetoisena. 9.6.1909 saatiin lupa liikenteen avaamiselle Santamäen ja Riihimäen välille. 15.4.1910 hyväksyttiin matkustaja- ja tavaraliikenteen taksat. 27.12.1912 katsastettiin rata yleiselle veturi-vetoiselle liikenteelle. Ensimmäinen höyryveturi kulki juhannuksena 1911 Riihimäeltä Kormuun. Vilkkaimmillaan radalla kulki 9 junaparia/pv, tuolloin käytössä oli 5 höyryveturia ja 104 vaunua. Kaikkiaan radalla liikennöi 6 (7) höyryveturia (tuo yksi veturi tilattiin, mutta myytiin muualle), 1 moottoriveturi (v.1949 oli kokeilukäytössä), 3 moottorivaunua ja 1 moottoriresiina (mahtui matkustajia mukaan ja pystyi vetämään "liitevaunua"). Matkustajaliikenne (sekajunat) loppui 15.5.1949 ja viimeinen tavarajuna kulki 1.2.1952. Rata purettiin kesällä 1953. | ||||
|
|
23.04.2010 00:47 | Jaakko Tuominen | ||
| Tietämättömänä kysyn: Onko gabariittikehä jolla mitattiin kuormaulottumaa? Jos ei niin mikä? | ||||
|
|
23.04.2010 00:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä vain. Valkeisen linjavaihteeseen liittyneet turvalaitteet ovat olleet siellä. | ||||
|
|
22.04.2010 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Markku, oikeassa olet, kyllä se on Dm6. | ||||
|
|
22.04.2010 23:08 | Tom Nylund | ||
| Pitkäjänteisyys. | ||||
|
|
22.04.2010 22:34 | Tuomo Pietilä | ||
| Komea kuva komeasta junasta! Veturitkin ovat laitettu oikeaan järjestykseen. | ||||
|
|
22.04.2010 22:09 | Jussi Liimatta | ||
| Hyvä huomio Pertti mutta mistä tietää onko vasemmalla olevista jo muutama karannut :) | ||||
|
|
22.04.2010 21:57 | Perttu Karttunen | ||
| No se olisi ehkä ymmärrettävämpää jos äidev vaunujen takia pitäisi ajaa erikseen joku juna, mutta kun Luikonlahdella ja Juankoskella käyvä päivytäjäjuna tuo ne tähän, samalla kun tuo vaunut Sysmäjärven liikennepaikalle (jonne matkkaa n 100m kuvasta oikealle... | ||||
|
|
22.04.2010 21:53 | Mikko Otava | ||
| Yllätys ettei parin vaunun liikuttelu monopoliyritystä kiinnosta. Paikalle kun vaaditaan vähintään se kolme miestä (usein 4), että vaunu saadaan ajettua sivuraiteelle. VR voisi ainaisten lakkauttamisten sijasta modernisoida toimintatapojaan niin liikenne voisi kannattaakin. | ||||