|
|
22.04.2010 21:49 | Joni Lahti | ||
| Linkki tuohon tutkimukseen: www.stiftung-bauindustrie.de/siefer.pdf | ||||
|
|
22.04.2010 21:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kerronpa nyt Tapsan iloksi: Käytiin toissa kesänä Haminassa opastetulla kierroksella Bastionin ympäristössä. Opas kertoi valleilta löytyvän sellaisia kasveja joita ei muualla Suomessa tavata, Venäjän aroilla kylläkin. Sieltä on aikanaan tuotu heiniä kasakoitten hevosille ja muistot reilun sadan vuoden takaa elävät yhä Haminan valleilla. | ||||
|
|
22.04.2010 20:54 | Jani Aas | ||
| Veto/jarru asettelussa on myös HJ omianisuus. | ||||
|
|
22.04.2010 20:54 | Esko Maasalo | ||
| Mahtavia kuvia kerrassaan! Kävin Kiimkalliossa pari vuotta sitten ja sinnekin oli 'löytäminen' eli aika selän takana. Hienosti saavutettu paikka tuohon aikaan joka autoillen on ollut ehkä vielä syrjemmässä kuin nyt, mutta kiskoja pitkin saavutettavissa paljon helpommin. Tuolla Vallaisten 'vuorella' pitää käydä heti kun pellot saavat väriä! | ||||
|
|
22.04.2010 20:53 | Tapio Muurinen | ||
| Jatketaan vain sivuaiheesta; nimenomaan vieraslajien levittäjinä rautatiet olivat hyvinkin tärkeitä. Silloin, kun oltiin osa laajaa Venäjänmaata, tänne tuli paljon itäisiä lajeja epäpuhtaan viljan joukossa, sellaistahan se vilja silloin oli - satamat, varuskunnat ja radanvarret kukoistivat uusista tulokkaista. | ||||
|
|
22.04.2010 20:47 | Marko Vornanen | ||
| Katselin juuri runkoa täällä Kokkolassa. Kivasti alkaneet vaunut punertaa pasuutteen pölystä. | ||||
|
|
22.04.2010 20:13 | Perttu Karttunen | ||
| http://www.outokummunseutu.fi/tarkennus.php?lehti=940&id=136256 Juttu lienee luettavissa ainakin ensi tiistaihin saakka. | ||||
|
|
22.04.2010 20:07 | Jorma Toivonen | ||
| H.G.Paloheimo oli mahtimies näillä seuduin, Kesijärvellä oli sahalaitos, jonka tuotteita piti saada maailmalle, sen tarpeisiin tämä rata alunperin taidettiin rakentaa. Santamäessä tiilitehdas, pari kartanoakin taisi radan varrella sijaita. Lasitehtaalle kuljetettiin lasihiekkaa jne. "Teollisuusratahan" tämä periaatteessa oli, toki matkustajiakin kuljetettiin. Jonkinlainen moottorivaunukin yhtiöllä oli, jota sai myös tilata "omaan käyttöön". Radan vaiheista on julkaistu "Lännen pikajuna"-kirja. | ||||
|
|
22.04.2010 20:00 | Riku Outinen | ||
| Graafiset tuntevat vain vakinaisen liikenteen. Kyseinen juna ei ole vakinainen(vielä) eli toistaiseksi kulkee lisäjunana. | ||||
|
|
22.04.2010 19:57 | Tunnus poistettu | ||
| Eljaksen dokumentointi on ihan häkellyttävän monipuolista, mutta eikö tuo lähinnä oleva tosiaan ole Dm6? | ||||
|
|
22.04.2010 19:52 | Jari Kuusinen | ||
| Seuraavaksi täältä katoaakin hyvin todennäköisesti itse vaihde. (ellei maailmantalous syöksy syvään taantumaan) Tänä, ja vielä ilmeisesti ehkä myös seuraavana kesänä on mahdollisuus käydä taltioimassa tämä näky, mutta viimeistään kesällä 2012 alkanee tämänkin rataosuuden perusparannnustyöt, mikäli Pajalasta aiotaan siirtää jotakin Kemin satamaan vuonna 2013 valmistuvaa uutta Pajalan kaivosrataa pitkin. Vaihde (ja liikennepaikka) tullee mahdollisesti palaamaan Rautuvaaran suunnan uudelleenavaamisen myötä, mutta sitä on liian ennenaikaista spekuloida vielä tässä vaiheessa. | ||||
|
|
22.04.2010 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Takanapäin. Eli nyt tehdään kolmiokääntö tässä risteyksessä. | ||||
|
|
22.04.2010 19:31 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen Rautatiemuseon johtajasta ei täällä liene liiemmälti kuvia? Tässä olisi kuitenkin yksi, tosin paljon ennen sitä uraa. | ||||
|
|
22.04.2010 19:22 | Tunnus poistettu | ||
| Vaikka tämä nyt taas menee ihan sivuun aiheesta, pitää jatkaa tätä botaniikkaa: Kaikkien niiden kulkureittien varrella joissa mm viljaa jne on kuljetettu, on maastoon levinnyt monien vieraiden kasvien siemeniä ja se on rikastuttanut maisemaa tai vihastuttanut toisia. Erityisen merkittäviä ovat satamat, mutta myös radanvarret, varsinkin sellaiset vanhat, jotka oli aikoinaan soralle perustettuja. | ||||
|
|
22.04.2010 19:18 | Antti Busk | ||
| On siellä näköjään kymmenisen vuotta myöhemminkin ollut gabariittikehä: https://vaunut.org/kuva/7737 Itse asiassa kun tarkemmin tätä kuvaa katsoo, näyttäisi vasemmanpuolimmaisen raiteen luona vähän tuosta peltiläjästä eteenpäin olevan pari tolppaa, liekö juuri tämä linkin gabariittikehä sitten. | ||||
|
|
22.04.2010 19:17 | Pasi Utriainen | ||
| Tuossa puiden katveessahan töröttää joku laitekoppi (muisto menneiltä ajoilta). | ||||
|
|
22.04.2010 19:13 | Eljas Pölhö | ||
| Dm6 4004, alunperin numero 2804, luovutuskoeajo suoritettiin 17-18.5.1954 Tampere-Lahti-Tampere ja se vastaanotettiin VR:lle 19.5.1954. Koeajolla mukana seurasi liitevaunu EFia 22455 (sittemmin 11504). Viimeisen ajonsa 4004 suoritti toukokuussa 1972 ja se hylättiin (Ko) 11.9.1972 (Lko pvm 5.9.72 ja To pvm 19.9.72). Samoilla papereilla menivät Hr11 1950-1953, Dm6 4000, 4004-4006, 4008, 4009, 4012-4014, Dm7 4050, Trr 353 ja EFia 11501-11510. Jos joku ihmettelee mihin 1954 jäi, niin se oli hylätty jo aikaisemmin samana vuonna. | ||||
|
|
22.04.2010 19:13 | Joni Lahti | ||
| Hyvä löydös! Keski-Euroopan ratapihat aukeavat. – Tästä kohtaan muodostuu jättimäinen kolmiorata tavaraliikenteen käyttöön. Kolmion muut pisteet ovat Buchholz ja Stelle. Löytyi myös mielenkiintoinen tutkimus alueen kasvavasta tavaraliikenteestä. Linkki ei toimi, yritän korjata. | ||||
|
|
22.04.2010 19:00 | Tunnus poistettu | ||
| Tuo perävalojen sijoitus oli minulle sellaista joka selvisi vaikka nyt. Koulupoikana katsottiin paremminkin junan kyljestä tyyppimerkinnät, ja oli tärkeää oliko nopeusmerkintä 95 vai peräti 115. Sisäpuolelta tunnisti paremmin. | ||||
|
|
22.04.2010 18:50 | Tunnus poistettu | ||
| Totta kai hyväksytään. | ||||
|
|
22.04.2010 18:48 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä olivat varmaan höyryvetoisia sekajunia. Viimeisessä rauhanajan aikataulussa (1.10.39-31.12.39, ei varmaan toiminut loppuun asti) junien luokkamerkintä oli M ja kulkuajat Riihimäki 7:15-Kesijärvi 8:05, Riihimäki 11:10-Kesijärvi 12:00, Kesijärvi 8:15-Riihimäki 9:15 ja Kesijärvi 14:30-Riihimäki 15:30. Mihinkähän tarkoitukseen radan aikataulut oli laadittu? Ei ainakaan työmatkaliikenteeseen eikä asiointiin Riihimäelläkään paljoa jätetty aikaa. | ||||
|
|
22.04.2010 18:25 | Marko Nurmi | ||
| Aika paljon näkyy toi 4414 kiertävän paikasta toiseen. Lähinnä sitä seurailen koska oli ensimmäinen Dm12 johon menin. Onko noilla jokin säännöllinen kierto vai meneekö miten/mihin huvittaa? | ||||
|
|
22.04.2010 17:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvassa 2721 hv? | ||||
|
|
22.04.2010 16:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Alalaidassa värisee Citymarketin parkkipaikan aita, jota on yhdestä kohdasta talven aikana tölväisty kauhalla/puskulevyllä. | ||||
|
|
22.04.2010 16:11 | Olli Aalto | ||
| Lisäksi on myös hätäjarru ulkona, avaamalla jonkin kolmesta vapaana olevasta itsetoimijarrun hanasta saa kyllä hätäjarrutuksen aikaan. | ||||
|
|
22.04.2010 16:09 | Tuomas Hyökyranta | ||
| Mikä muuten on Suomen täsmällisin kaukojunavuoro? | ||||
|
|
22.04.2010 15:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Ehkei tuhkapilvi :), mutta jokin kirkkaampi kohta tuolla taivaalla oli pitkään, joka kuvanmuokkauksessa korostui typerän näköiseksi vaikka miten varovasti yritti dynamiikkaa säätää. En kuitenkaan jaksanut alkaa muilla softilla kokeilemaan pilkun viilausta. | ||||
|
|
22.04.2010 15:58 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tuo seis-levyn vartioima raiteentumppi ollut se, joka vei aikoinaan gabariittikehälle ja vaa'alle (ja siitä edelleen toiseksi oikeanpuoleisen pylvään vasemmalla puolella näkyvän kaarteen paikalla olleeseen vaihteeseen ja eteenpäin)? Gabariittikehä ja vaaka ovat jo tässä kuvassa kuvassa muistojen kultapölyä. Pudotusraidehan (puutavaran pudotusrintuuden vierustalle) lähti tosiaankin salmen rantaan lähempänä siltaa; radan hahmon erottaa kuvassa vielä maastosta. Lisäksi, rintuuksia oli eri aikoina kaksi, hieman eri paikoissa. Jälkimmäinen oli melkoisen väliaikainen sovitus. Ajankohdan perusteella laiva voisi olla huvipaatti M/S Frey; vanhasta höyryaluksesta rakennettu ja dieselöity. Suullisen 70-luvun perimätiedon mukaan aluksen runko oli "S/S Wilho"- nimisestä (Oulun Konepajalla Pikisaaressa v.47 rakennetusta) rannikkolaivasta. M/S Frey myytiin jonnekin Uudenkaupungin seuduille joskus 80-luvun lopulla. Toppilan kuvia (muun wanhan Oulun muassa) löydätte lisää linkin http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/ takaa. Varokaa! Todellinen runsaudensarvi... Toppilan kuvia mm. 167-201, 234-252, 259-266, 3018-3032, 3962-3968, 4012-4023 ja 4666-4673. Muutamat kuvatiedot ovat harhaanjohtavia kuvauspaikan suhteen. Ne on ilmeisesti laatinut kokoelman järjestäjä, kontekstiin nojaten. Kuvissa on mukana erittäin paljon myös junia ja raiteistoja. Suosittelen! Ja onhan kommentin kirjoittajakin siellä, junia tiirailemassa Alpon keulapakalta. Kuva 3025. | ||||
|
|
22.04.2010 15:51 | Topi Lajunen | ||
| Sporenplanista http://www.sporenplan.nl/ löytyy epävirallinen Hampurin alueen raiteistokaavio http://www.sporenplan.nl/figuren/tekeningen/db_normaal/db_hamburg/hamburg.pdf jonka mukaan Maschenin ratapihan kohdalla on parhaimmillaan 127 raidetta vierekkäin. (Laskin kerran, voi heittää hieman.) Sporenplanista löytyy varsin kattavasti epävirallisia (ja virallisiakin) raidekaavioita keskisestä Euroopasta. | ||||
|
|
22.04.2010 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin erittäin syksyinen tunnelma, päivä lyhenee ja maassa saattaisi olla hiukan kuuraa, lunta tulee pian. | ||||
|
|
22.04.2010 15:19 | Perttu Karttunen | ||
| Tuhkapilvikös tuolla junan oikealla puolella näkyy? :) | ||||
|
|
22.04.2010 14:59 | Topi Lajunen | ||
| Näen vain yhden uudennäköisen raiteen. Tuo toinen näyttää ei-uudelta. ;) | ||||
|
|
22.04.2010 14:20 | Joni Lahti | ||
| Google Earthista saa myös runsaasti lisäkuvia. Ratapiha näyttää palvelevan Hampurin sataman tarpeita. Korkeuseroa alueella on 5 m, ilmeisesti laskumäen huipulta pihan alimpaan kohtaan? | ||||
|
Kuvasarja: Iso Vaalee -retki huhtikuussa 2010 |
22.04.2010 13:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hienoja kuvia! | ||||
|
|
22.04.2010 13:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Siinä on uudet raiteet! : ) | ||||
|
|
22.04.2010 13:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
22.04.2010 12:18 | Teemu Peltonen | ||
| Täytyy kyllä myöntää että ainakin nettikoossa perin hyvä on kuvanlaatu ja ilmeisesti IS toimii myös ihan kohtuullisesti. Hintakin näemmä perin kilpailukykyinen. Taidan vaihtaa D80 tuollaiseen ;) | ||||
|
|
22.04.2010 11:59 | Topi Lajunen | ||
| Periaatteessa konehuoneesta voisi saada sopivia paineilmahanoja kääntelemällä junan hätäjarruttamaan, mutta ei siellä mitään juuri sitä varten tehtyä kahvaa ole. Edellisellä viestilläni tarkoitin, että ohjaamossa on useita tapoja tehdä hätäjarrutus: punaisen tatin lisäksi itsetoimijarrun veto täysin taakse ja vasemman konsolin työntö sivulle. Ja tietty myös, jos antaa turvalaitteen "laueta". | ||||
|
|
22.04.2010 11:39 | Mika T. Polamo | ||
| Heh. Mä linkitin tuon Tapsan kuvan eilen, mutta rupesin tuijottamaan että mikä tuolla taustalla stondaa. Poistin viestin. Asjaan: Onko kuva 41870 saanut lopullisen tuomion? Kovasti kutosen näköinen, se on? | ||||
|
|
22.04.2010 11:28 | Perttu Karttunen | ||
| Hah, muistuu mieleen omat kokemukset kiskojen käsittelystä... Ne todellakin antaa periksi ennemminkuin insinööri, varsinkin jos nostaa väärästä kohdasta :) | ||||
|
|
22.04.2010 11:13 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Lienee routa syynä myöhästelyihin, Pohjanmaalla on paha tilanne. Kävin eilen Kangasalan asemalla ja totesin, että sielläkin oli etumerkkikolmio tolpassa ja lukemana 5 eli vain viittäkymppiä edetään. Liekö Halimajärven penger taas ongelmana. | ||||
|
|
22.04.2010 11:04 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ei hyväksytä, mutta hieno kuva silti! :-) | ||||
|
|
22.04.2010 10:51 | Stanislav Voronin | ||
| Nice. I like your photo. | ||||
|
|
22.04.2010 09:31 | Tapio Muurinen | ||
| Jorma, mukavaa jutustelua - minkähän takia Kv ei oikein innostunut näistä "Vintti-Huruista", niinkuin siellä näitä nimitettiin? | ||||
|
|
22.04.2010 09:24 | Tapio Muurinen | ||
| Hyväksytäänkö tämä https://vaunut.org/kuva/57522?m=1&tag0=3%7CDm6%7C linjakuvaksi? | ||||
|
|
22.04.2010 08:21 | Juha Kutvonen | ||
| Nykyvuosituhannella tämä olisi varmaankin nimitetty Pissikseksi. | ||||
|
|
22.04.2010 08:10 | Juha Kutvonen | ||
| Jos näitä nostalgia-ajoja ei lasketa, niin lässähdysmahdollisuutta kesti vain reilut neljä vuotta, kesästä 1979 syksyyn 1983. | ||||
|
|
22.04.2010 08:06 | Riku Outinen | ||
| Ei ole "enään" kulussa suoraa Imt-Tpet junaparia. Ei ole ollut kulussa valovuosiin jos ennen sitäkään. Illalla lähtee 2056 Joutsenosta Tampereelle jossa pääasiassa sellut ja kemihierteet. | ||||
|
|
22.04.2010 08:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Niitä valkeita horsmia oli siellätäällä puska tai pieni alue. On ehkä levinneet siemenestä ja alue on ollut sitten samaa kasvia. Iisalmea lähimmät olivat Koljonvirran sillan luona olevassa kaarteessa sisäkurvin puolella, siis Iisalmen puoleisella rannalla. Junatkin on saattaneet levittää siemeniä mukanaan, viimeiset länteen päin näin Lavapuron luona. Noissa Ristoissa tenderit olivat konepajassa vaihtuneet ristiin, joku niittitenderi irroitettiin teurastukseen menevästä veturista Iisalmessa kun niitä lähti Ohenmäestä.Onhan Riston tendereitä ollut UkkoPekassakin ja varmaan päinvastoin. |
||||
|
|
22.04.2010 08:01 | Juha Kutvonen | ||
| Järkyttävän asjallista - aivantäysin... | ||||
|
|
22.04.2010 07:58 | Juha Kutvonen | ||
| Todella herkullista silmänruokaa tarjolla, nam! - Muita ulkoisia eroja lopareiden lisäksi oli alunperin Dm6:n lyhyemmät otetangot sivuovien pielissä ja suorat helmat ovisyvennysten puuttuessa. Myöhemmin nämä muutettiin Dm7:ää vastaaviksi. Joissakin vaunuissa loppuopastinvalotkin siirrettiin ylemmäs, esim: https://vaunut.org/kuva/58358 ja näkyipä olleen vaunu(ja) molemmilla valojen sijoitustavoillakin: https://vaunut.org/kuva/53827 | ||||