Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.03.2010 16:18 [Tunnus poistettu]  
  Eli siis sattumalta vanhan vaunun mallinen.
kuva 29.03.2010 16:14 [Tunnus poistettu]  
  Miten niin "paremmin"? Tuo on sitä samaa tehokkuusajattelua joka hävitti kauniit ja kunnolla rakennetut kivitalot niiden hataratekoisten elementtisurkeuksien tieltä!
Kyllä sen alkuperäisen merkin voisi aivan hyvin palauttaa - se on itse asiassa selkeämpi kuin nykyinen! Vai onko siinä pelko että joku aivoton ulkomaalaissnobi luulee ettei täällä ole nykyaikaista kalustoa? Ilmeisesti... kuitenkin merkin uusiminen oli pyörän uudelleen keksimistä ja senhän tietää mitä siitä seuraa - surkeutta!
kuva 29.03.2010 15:58 Alex Chudoba  
  Saman vuoden elokuussa kyseinen vaihde oli jo menettänyt numerokilpensäkin. Loppuvuonna 2007 tässä oli muuten vielä vaihteenopastinkin, jossa oli vuosiluku 1979.
kuva 29.03.2010 15:36 Harri Junttila  
  (lauantaina) arkena voisi vaikka olla T 5114 tässä kuvassa :)
kuva 29.03.2010 14:24 Tommi K Hakala  
  Olivatko nuo teräspylväät alkujaan jo ratakiskoa?,se nimittäin selittäisi sen että GAS:n omassa käytössä olleissa raakapuuvaunuissa oli ratakiskosta kaikki tolpat.Ko. vaunuista oli poistettu puulattia jotta puusilppu ja kuoret eivät jäisi kyytiin jatkuvassa kuormauksessa/purkamisessa.Onkohan Rauhalalla kuvia niistä vaunuista ja tietoa olivatko näitä Hdk-vaunuja poistettuna VR:n käytöstä?
kuva 29.03.2010 14:14 Tapio Muurinen  
  Arvelen noita vaunuja käytetyn rikin neutraloinnissa tarvittavien alkalien tai lopputuotteena syntyneen kipsin kuljetukseen. Sitä (kipsiä) syntyy isossa laitoksessa kohtuullisen suuria määriä.
kuva 29.03.2010 12:54 Tuukka Ryyppö  
  Vihreä vaunu ovaali-ikkunaisin ovin. Uutta minulle, että tällaisiakin on ollut. Onkohan niitä yhä jäjellä noissa väreissä? Uusia vihreitä ei kai tehdä, kun vihreys on siirtynyt rajan yli Suomeen?
kuva 29.03.2010 12:25 Risto Itkonen  
  Ehkä hiilivaunuja?
kuva 29.03.2010 11:32 Mika T. Polamo  
  Kuvauskoulu osa 77 ja 7/17 osaa - kyllä MTP osaa. Kuvasin tällä reissulla puoliksi MV:a. Molemmat APX 100 rullat tuhoutuivat kun käytin keskeytykseen vettä suoraa hanasta, emulsioiden matkatessa jo pitkällä viemäriverkossa ymmärsin käyttäneeni yli 30 asteista vettä. Selityksen makua, mutta kun muistiinpanoja ei ole ja kuvatkin huuhtouivat, ei tullut mieleenkään että tämä zuge olisi kuvattu kahdesti... kyllä se tästä iän myötä pahenee. Case closet.
kuva 29.03.2010 11:24 Mika T. Polamo  
  Aa-ha! The old "let's-photograph-same-freight-train-number-3508-twice-between-Toijala-Turku"-trick. I should have known. Thank you Chief Muistiinpano, thank you.
kuva 29.03.2010 09:38  
  Höyryissä irrotuspoljin on mekaaninen ja putkitettu suoraan jarrusylinterin putkeen, joten kyllä se irroittaa myös suoratoimijarrutuksen. Suoratoimijarruja löytyy Hr1, Tr1 ja Vr3 sarjoista. Jälkiasennettuja on muissakin sarjoissa (Muistaakseni ainakin Pm Vr1). Korjauksia otetaan täälläkin vastaan...
kuva 29.03.2010 09:23 Teppo Niemi  
  Nyt kyllä Jokisen Kari voisi tarkastaa tietonsa JR 11 käänöistä, siis missä yhteyksissä se on kääntynyt? (Ja mitä muuta samassa yhteydessä on tapahtunut). Tutkihan vahoja Resiiina-lehtiä. Käsitääkseni JR11 käännettiin takaisin 'oikein päin' Olavi Kilpiön puheenjohtajakaudella (siis ennen kuin vaunu peruskorjattiin).
kuva 29.03.2010 08:38 Juha Kutvonen  
  Skarppaa vähän, tää on epäterävä... Kyseessä siis 2344 ja T 3508. Kuvauspaikka Humppila, siinä eteläisen tulotolpan ja eo:n välillä. Tästä jatkettiin Loimaalle, jossa kuvattiin tämä uudestaan. Sitten Kyrössä pikureita ja rahtia ja lopulta päädyttiin Turun pr-päiville - jos muistat...
kuva 29.03.2010 07:58 Juha Kutvonen  
  Knopiksi muuttuneet yksityiskohdat päivitetty kuvan tietoihin. Junasta on kuvat Humppilasta ja täältä ja kuvia tarkkaan tihrustamalla sain varman tunnistuksen. Tämä 3508 kuului 90-luvun lopun vakiokuvauskohteisiin. Sillä alkoi moni lauantainen kuvausreissu Turku-Toijala välillä ja illan viimeisenä rahtina piti tietenkin kuvata Turusta lähtenyt veturinsiirtojuna T 1511.
kuva 29.03.2010 05:23 Markku Blomgren  
  Juu ei, 15mph eli n. 24 km/h, taitaa jopa Move 51:nenkin ohittaa? Kuitenkin noita ajettiin siirtoina, mahtanut olla mielenkiintoinen homma. Mainitaan vielä, että nopeampaa siirtoa (hinaus siis) varten kytkintangot piti irroittaa ja sijoittaa käyntisilloille, muuten saattoi olla vaara, että syntyi kytkintankospagettia... :)
kuva 29.03.2010 01:01 Petri Tuovinen  
  Oikeassa reunassa näkyy Dr16:n puskin ja kaiteenpätkä, eikä noihin aikoihin eli valoisan aikaan ole kulussa muuta junaa kuin P260.
kuva 29.03.2010 00:23 Jorma Toivonen  
  Eipä ole kokemusta "tästä uudesta" kalustosta - näin saatoin arvellakin, mutten uskaltanut julkituoda asiaa... Alkupään Vv15-sarjassa muistaakseni oli "mekaaninen" irrotuspoljin, jolla pystyi poistamaan suoratoimijarrun - tosin "ratilla" sen sai paljon nopeammin pois. Muistaakseni "alkupään" Hr12-sarjassa oli myös mekaaninen poljin - tässäkin sai jarrusylinterin paineet, toisellakin keinolla, (todella) nopeasti poistumaan ulkoilmaan. "Höyrymiehet" voivat varmaan selventää "omissa koneissaan" suoratoimijarrun toimintaa - suoratoimijarruahan ei monessa sarjassa edes tainnut olla? Korjata saa vapaasti vanhojen aivojen muisteloita - en jaksa (=viitsi) enää tässä vaiheessa alkaa tarkastella "putkistojen kulkua".
kuva 28.03.2010 23:58 Topi Lajunen  
  Sr2:ssa "käsi-irrotin" sitten toteutuikin. Oikeaa peukaloa koukistamalla painuu itsetoimijarrun kahvassa oleva painike pohjaan, ja irrottaa itsetoimijarrun aiheuttaman sähkö- tai paineilmajarrutuksen veturissa (kumpi nyt tilanteesta riippuen onkaan päällä tai tulossa päälle). Jorman viestissä jäi mietityttämään tuo "yleensä", onko jossain kalustossa irrotuspoljin (tai vastaava) irrottanut suoratoimijarrutuksenkin?
kuva 28.03.2010 23:56 Jyrki Längman  
  Hieno ja idyllinen asemamilijöö
kuva 28.03.2010 23:46 Tapio Muurinen  
  Tuli noitten kanssa 1960-luvulla "temuttua". - Isommilla purku- ja lastauspaikoilla puutolppia katkeili tai teräspylväitä unohtui matkasta. Niitä jäi jonkin verran ylimääräisiä. Sitten seuraavassa vaunukorjauksessa viimeistään tolpat taas pantiin ojennukseen.
kuva 28.03.2010 23:45 Jorma Toivonen  
  "Puskinlyhdyt" nostettu myös aika korkealle... Mikäli huonon eng.kielen taidolla ymmärsin, tässä olisi kaksi ratamoottoria (ehkä ensim.- ja kolmas-akseli ???) Tuossa Tuukan D3/7-linkissä vain yksi ratamoottori (?), veturissa myös sokko-akseli, josta voima välittyy "erikoisen näköisen" kiertokanki-systeemin välityksellä edelleen - siinähän nuo kytkintangot paremmin ymmärtää, mutta kaipa ne ovat tarpeelliset tässäkin voimien siirrossa kahdesta (?) suunnasta keskimmäiselle akselille. Mahtanee olla melkoinen "vemputin" tämäkin (vrt Vv13), eipähän suurin nopeuskaan kovin korkea ole.
kuva 28.03.2010 23:34 Jorma Toivonen  
  Itsetoimijarrun (veturi + juna) voi vetureissa "polkea" irti, suoratoimijarrulla jarrutetaan vain veturia - irroitusventtiili ei (yleensä) poista tätä jarrutusta. Irroitusventtiilin toimintaa hoidellaan polkimella, Sr1-protoissa ehdotuksena taisi olla käsikäyttöinen irrotus - mutta taidettiin muuttaa "normaaliksi" jo ennen koe-ajoja ? (Olikohan alkupään yksilöissä jäänteenä "nimetön kytkin" "alarivissä" - enpä muista enää).
kuva 28.03.2010 23:28 Tapio Muurinen  
  Ne kolme ratakisko-pylvästä puolellaan ovat olleet jotain poikkeuksia, tai on pantu puupylvään tuppeloon ylimääräinen teräs, jos puuta ei ole ollut saatavilla. Muuten ne reijät olivat samankokoiset ja kävivät vaikka ristiin. Oli ne rakiskopylväät sen verran painavia, ettei niitä huvikseen viitsinyt ylimääräisiä nostella.
kuva 28.03.2010 23:19 Hannu Lehikoinen  
  Nytkö on Jounin vuoro kirjoittaa historiaa uusiksi... :) Oiotaan sen verran, että viimeiset saneeraamattomat käytössä olleet Dr13-veturit olivat 2313 ja 2347. Loputkin muista saneeraamattomista oli poistettu liikenteestä toukokuun lopussa -98. Silloin poistuneita oli ainakin 2312, 2320 ja 2343, joista viimeksi mainittu oli jäänyt hieman ennen muita seisomaan toukokuun puolivälin tienoilla läpilyöntien vuoksi. 2313:n muita saneeraamattomia pidempi käyttöikä selittyy 2351:n muita saneerattuja aikaisemmalla poistumisella; 2351 törmäsi Turussa vaunuletkaan niin kovalla nopeudella, että veturin kori vääntyi ja veturi hylättiin. 2313:n toinen teli oli oireillut samoihin aikoihin oudosti ja niinpä 2351:n telit vaihdettiin 2313:een. Oliko 2323:n ja 2348:n aiemman hylkäyksen taustalla palovauriot? Muistelisin, että 2323 olisi palanut jarruista lähteneessä palossa. Sama kohtalo oli myös 2314:llä, jossa jarrujen laahaamisesta alkanut palo poltti konehuonettakin ja veturi hylättiin joskus vuosina -97-98.
kuva 28.03.2010 22:44 Tapio Muurinen  
  Yleensä nämä Kotkan käynnit Hurulla olivat poikkeuksia. Juuri tuolloin 1979 Kouvolan kuskit ajoivat vielä kortteja siihen ja ajonäyte oli Kotkan reissulla. Samoin joskus kävi
Dv12-parikin, harvemmin niitä Kotkassa näkyi muulloin. Kyllä Dr13 oli se vakiohevonen.
Näin kertoili Kotkan veteraani. - Jos muistilokeroita kolisuttelee, niin ennen Hr13-sarjan yleistymistä taisi olla joku vuoro Pm-Kta vähän aikaa, kun Savon rata alkoi kantaa.
kuva 28.03.2010 22:18 Tapio Muurinen  
  Niitä vihreinä syntyneitä oli vain Vr11-sarjasta 7 kpl alkupäästä. Nekin muuttuivat 1963:een mennessä tällaisiksi.
kuva 28.03.2010 22:04 Eljas Pölhö  
  Kaikissa Hollannin versioissa (500/600/700-sarja) oli sähköinen voimansiirto. Näitä on muuten ollut myös Tanskassa ja Ruotsissa.
kuva 28.03.2010 21:43 Markku Blomgren  
  Käyttääkös junajarru (itsetoimi- vai suoratoimi...öö) myös veturin jarruja jarrutukseen vai voiko ne 'polkaista' irti? Höyryvetureissa oli, tai ainakin kanassa oli poljin jolla sai veturin jarrut irti erikseen mutta vaunu(t) jatkoi jarruttamista.
kuva 28.03.2010 21:38 Markku Blomgren  
  Itse löysin lista jossa mainittiin veturin edellinen omistaja ja numero eli juurikin kuvan mukaiset tiedot, lista taisi olla Reading Northernin rosteri jolle veturi päätyi kuvan yhtiön toiminnan loputtua.
kuva 28.03.2010 21:36 Markku Blomgren  
  Oliko noissa sama voimansiirto kuin BR Class 08:ssa, eli diesel-sähköinen? Selittäneen osan veturin koosta? Tätä vanhemmat/pienemmät brittijärjestelyveturit olivat pääsääntöisesti mekaanisella voimansiirrolla.
kuva 28.03.2010 21:33 Jimi Lappalainen  
  Vau, niin on.
kuva 28.03.2010 21:21 Jimi Lappalainen  
  Valtteri. Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
kuva 28.03.2010 21:09 Jyrki Längman  
  OHO tämähän on hieno kuva oikoradalta
kuva 28.03.2010 20:56 Tapani Kunnas  
  Nuo tekstitykset on teipattu ja lähempää katsoen näkee, että kirjaimet ja numerot ovat vain irronneet / irrotettu. Taitaapa ne liimajäljet näkyä heikosti tästäkin kuvasta.
kuva 28.03.2010 20:50 Tuukka Ryyppö  
  Miusta tämä näyttää hyvin selkeästi rakennetun vastaavasta umpivaunusta, jollaisia Suomenkin radat olivat vielä 90-luvulla täynnänsä. Seiniin vaan puhkottu ikkunoita ja kyljen iso ovi arvatenkin hitsattu paikalleen. Olisiko tämä siis karjanhuoltovaunu? ;)
kuva 28.03.2010 20:28 Tunnus poistettu  
  Hieno vemputin. Oliko tuon värinen jo syntyessään, vai 'veturinvihreä'?
kuva 28.03.2010 20:20 Kimmo Pyrhönen  
  Samaa mieltä. Tämä korostaa Suomen ominaispiirteitä.
kuva 28.03.2010 20:14 Tunnus poistettu  
  Tuollaisia työvaunujahan yleensä rakennetaan muiden vanhojen vaunujen aihioihin, mutta jos tehdään heti alunperin tarkoitukseensa, ei varmaankaan näyttävä ulkonäkö ole merkittävin kriteeri.
kuva 28.03.2010 20:12 Kimmo Pyrhönen  
  Vaikuttaisi siltä, että vaunu on seissyt osin maalaushallin ulkopuolella ja kaikkea ei siksi ole maalattu, kun litteran perästä puuttuu numerokin.
kuva 28.03.2010 20:10 Kimmo Pyrhönen  
  Maalaisuuden tunnelma!
kuva 28.03.2010 20:00 Kimmo Pyrhönen  
  Hmm, konstikas kysymys, kun katselee linkitetyn kuvan tietoja ja arvailuja. Eskon havainnoista kritisoisin P 810:n veturia, joka ei ollut 2344, vaan 2324. Vaunustokin tuli kirjoitettua Tampereen asemalla. Muita Dr13-havaintoja tuolta päivältä ei ole. Varmistetaan nyt kuitenkin, että 2348 oli jo pois pelistä. Se hylättiin 1.10.1998. Vertailu muihin vetureihin on hankalaa, kun ei tiedä, kumpi pää tässä on edellä verrattuna omiin kuviin.
kuva 28.03.2010 19:37 Eljas Pölhö  
  Tämä oli siis paras kaikille osapuolille, tehtaalle myyntimenestys ja käyttäjälle erittäin luotettava työjuhta. Ei se ollut moottoriteholtaan kovin kummoinen, 350 heppaa noin pääsääntöisesti, mutta vetokyky oli hyvä. Paino oli luokkaa 50 tonnia, eli 10 tonnia enemmän kuin samantehoisessa Vv13:ssa. Edit. Tämä on ollut myös erittäin pitkäikäinen malli, simppeli kovaan työhön tehty rakenne.
kuva 28.03.2010 19:32 Eljas Pölhö  
  Lisäyksenä Tuukan listaan vielä se tärkein versio, 08. http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_08
kuva 28.03.2010 19:12 Jyrki Längman  
  Siinä on hieno syksyinen kuva
kuva 28.03.2010 19:10 Petri Tuovinen  
  Piti laittaa video päälle, mutta kiireessä se meni läskiksi. Juna on kuvan oik. puolella, niinkuin näkyy...
kuva 28.03.2010 19:10 Tuukka Ryyppö  
  Karille: Nykyään liikennemerkeissä pyritään esittämään asia mahdollisimman yksinkertaisilla ja selkeillä merkinnöillä. Tällöin merkistä havaitsee nopeammin mitä se esittää, eikä sen kauneutta ihmetellessä aja kolaria. Liikennemerkin tarkoitus ei ole olla taideteos. Tietty se vanha versio näyttää kivemmalta, mutta uusi hoitaa tehtävänsä paremmin.
kuva 28.03.2010 19:09 Jyrki Längman  
  Aijai että on hieno kuva
kuva 28.03.2010 19:07 Jyrki Längman  
  Tämäkin on ollut joskus hieno asema
kuva 28.03.2010 19:06 Jyrki Längman  
  Aika joka ei enään palaa, nyyh nyyh
kuva 28.03.2010 19:05 Tuukka Ryyppö  
  Vielä tähän mukaan wikipediaa teille luettavaksi: http://en.wikipedia.org/wiki/NS_Class_500 , http://nl.wikipedia.org/wiki/NS_500 , http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_11 , http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_D3/7 .
kuva 28.03.2010 19:05 Jyrki Längman  
  Komia kuva