|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 21:15 | Petri Nummijoki | ||
| Neuvostoliitto saattoi dieselsähköisyyttä vierastaakin. Siellähän koneenrakennustaito ei ollut länsimaisella tasolla eikä työvoima maksanut mitään. Mutta tämä ei kerro mitään siitä, minkälainen murtaja suomalaisissa olosuhteissa oli käyttökelpoisin. | ||||
|
|
25.03.2010 20:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ysikolmoset! | ||||
|
|
25.03.2010 20:34 | Juhana Konttinen | ||
| Kerrassan mahtava kuva. Maisemassa on tilaa. | ||||
|
|
25.03.2010 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Luultavasti tuo BRB ei ole yksityisoperaattori. (Tai sitten esimerkiksi HKL on yksityinen.) Näyttää Veolia saaneen tuon linjan ajettavakseen. | ||||
|
|
25.03.2010 19:26 | Laura Jänis | ||
| Lähellä, mutta silti niin kaukana... | ||||
|
|
25.03.2010 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Pyöreä pömpeli ei ole kaivo vaan kusiputka eli käymälä. Hätäisimmät kiirehtivätkin sinne. Kluuvin ruhjeessa metrotunnelissa on valurautaverhoilu, ei betonia. Ateneumin ja Kansallisteatterin paalutus on uusittu, mutta rautatieasema seisoo yhä puupaaluilla. | ||||
|
|
25.03.2010 19:06 | Reijo Salminen | ||
| Täysin sattumalta olin paikalla, tulin juuri Z-junalla Helsingistä ja tämä oli siinä viereisellä laiturilla. | ||||
|
|
25.03.2010 19:00 | Mikael Sahervo | ||
| Ok kiitos tiedosta. Mites saitko jostain selville et tää on tulossa Lahteen?. Ja miten jatko sitte?. | ||||
|
|
25.03.2010 18:58 | Joni Lahti | ||
| Sarjojen 360-365 värit olivat: Purpurrot (”Altrot” Ursprungsfarbgebung), Ozeanblau-Beige, Orientrot ja Verkehrsrot. Purppuranpunainen eli ”vanhanpunainen” oli alkuperäisväri. Valtamerensininen-beige, orientin punainen ja ”liikennepunainen” olivat myöhempiä maalauksia. Lisää http://www.db-loks.de/tfz/365.html | ||||
|
|
25.03.2010 18:55 | Reijo Salminen | ||
| Päivä on tänään (25.3.) ja kellonaika näkyy kuvan kellosta. Lähti noin minuutti kuvan ottamisen jälkeen ajamaan kohti länttä. Kerrankin oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja vielä kamera mukana... |
||||
|
|
25.03.2010 18:39 | Juhana Konttinen | ||
| Veturi fiksattu. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 18:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei - nyt käännät käsitykseni nurinniskoin! Pointti on sen dieselsähköisyys. Vetureista vastapuoli arvosti nimenomaan höyrykalustoa; heillä vain vaatimustaso oli siinä suhteessa kovempi, ja lisäksi he olivat jo saaneet sitä saksalaisilta jäänyttä TE-kalustoa yli oman tarpeen. Tarkoitin nimenomaan tätä: höyrykaluston pikkuviatkin lakaistiin maton alle - dieselissä sama kuviteltukin vika tai ehkä jopa vastaanottotarkastusta tehneen politrukin kova krapulakin saattoi aiheuttaa sen että moottorivehkeestä tuli bumerangi. Lisäksi höyryvetureita haluttiin ja toimitettiin yli kuusi- ja puolisataa yksilöä, moottorivehkeitä taas tasan 76 kappaletta kun Move3:t lasketaan mukaan. Kerrassaan neljätoista moottorivehjettä tuli tekosyillä takaisin tehtaalle... miksiköhän...? En oikein sulata sitä erään sinänsä arvovaltaisen tahon heittoa että viat olisi tehty tahallaan jotta koneet jäisivät tänne. Sanoo kai riittävästi arvostuseroista? |
||||
|
|
25.03.2010 18:05 | Jukka Rajala | ||
| Nähty tänään Suonenjoella IC 73 oli juna | ||||
|
|
25.03.2010 17:56 | Mikael Sahervo | ||
| Minä päivänän tää kävi Lahdessa ja onko tulossa uudestaan lähiaikoina?. | ||||
|
|
25.03.2010 17:44 | Jarno Piltti | ||
| Hienoa! | ||||
|
|
25.03.2010 17:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
25.03.2010 17:39 | Jarno Piltti | ||
| Onkos tämä museokalu vai vain maalattu entisaikojen väreihin? Onko kone alkuperäinen ja sen mukaiset mörinät? | ||||
|
|
25.03.2010 17:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Mun mielestä kumpikin on hieno. | ||||
|
|
25.03.2010 17:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Sr1? | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 17:11 | Petri Nummijoki | ||
| No just. Eli jos Sisua väitetään huonoksi murtajaksi, koska sitä ei toimitettu sotakorvauksena niin kaippa Ristot ja Ukko-Pekat olivat sitten samalla perusteella ala-arvoisia vetureita. | ||||
|
|
25.03.2010 16:57 | Tunnus poistettu | ||
| Viitaten käytyyn keskusteluun VR:n uusista väreistä: Tässä oven paikka todella näkyy! Ja on mauttoman näköinen. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 16:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vetureista sotakorvauksina: venäläiset eivät nimenomaan halunneet Ristoja ja Ukko-Pekkoja vaan yksinomaan kapearaidevetureita ja -vaunuja sekä raidenostureita. No, niitähän tehtiin. Se että loppuvaiheessa toimitettiin kymmenen leveäraiteista Move3 -veturia on eri asia; ne olivat aivan oma prosessinsa - ja kaikkiaan neljästätoista veturista tuli neljä bumerangina rajalta! Yksi on säästynyt ja kuulemma ajokuntoinenkin. Lisäksi höyryn ja moottorikaluston erosta kannattaa mainita mielenkiintoinen seikka: vaikka PT-4 -veturit olivatkin vähän "kirveshamaralla taottuja" kun vaatimustaso oli mikä oli, yksikään niistä ei tullut rajalta takaisin! Miksiköhän? Move2 -vetureita tuli jopa kymmenen ja niiden tilalle haluttiin lisää PT-4 -höyryvetureita. Eli se höyryn ja dieselin keskinäisestä arvostuksesta... |
||||
|
|
25.03.2010 16:03 | Olli Aalto | ||
| Kohta asjallisen kauhtunut. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 15:32 | Petri Nummijoki | ||
| Urhon ja Sisun 16,2 MW:n akseliteho on vain marginaalisesti suurempi kuin Otso- ja Fennica-luokan 15 MW. Niiden parempi suorituskyky vaikeissa jääolosuhteissa perustuu nimenomaan keulapotkureihin. Syy siihen, ettei uudempiin murtajiin keulapotkureita ole enää tehty, perustuu kustannussäästöön ja varmaan myös siihen, ettei kaikkia murtajia ole katsottu tarpeelliseksi mitoittaa ääriolosuhteisiin, koska niitä varten Suomella on kaksi ja Ruotsilla kolme Urho-luokan murtajaa. Tarmo-luokan murtajat ovat edelleen käytössä joskaan eivät Suomessa ja Ruotsissa. Niiden ongelmaksi loppuaikoina tuli varaosien saatavuus, kapea runko nykyisiä kauppalaivoja ajatellen sekä suuri miehistön tarve. Toisaalta esim. Fennican ja Nordican rakentamisella haluttiin aikoinaan tukea kotimaista telakkateollisuutta keskellä lamaa. Siten niiden rakentaminen ei välttämättä kerro mitään siitä, oliko Tarmo-luokka oikeasti uusimistarpeessa vielä 90-luvun alkupuolella. | ||||
|
|
25.03.2010 14:33 | Jouni Halinen | ||
| Tuo pyöreä pömpeli kuvan oikealla puolella alalaidassa on melkoisella varmuudella yleinen kaivo, niitä kun oli kaupungissa määrävälein, ja vielä aika pitkäänkin, vaikka kiinteä vesijohtoverkosto aika vauhdilla kasvoikin. Tuossa Renskan talon (oli jo näköjään silloin rakennettu) kohdalla sijaitsee matalin kohta (siinä oli aina takavuosina pieni järvi) joka jäi kun Töölönlahden pohjukka 1800 luvulla täytettiin, lahtihan ulottui vielä tästä eteen päin lähes ravintola Kappelille asti. Tässä kohtaa rannalla sijaitsivat suunnilleen Sokoksen talo ja toisella puolella Kansallisteatteri, näiden väli siis kuljettiin silloin soutuveneellä. Tällä kohdalla on ollut aina runsaat pohjavesivarat, Nuorena sähkärinä Kävin usein makkaratalon kellarissa (4-5 kerrosta maanalla)korjaamassa pumppuohjauskeskusta joka ohjasi 2 julman kokoista pohjavesipumppua, pumput kävivät taukoamatta, ja kyllä ne muutamassa vuosikymmenessä onnistuivat alueen kuivattamaan. ja kun kaikki alueella olevat arvorakennukset ovat rakennettu puupaalujen varaan, jotka kuivuessaan alkavat heti lahomaan, niin lähes kaikki rakennukset jouduttiin paaluttamaan betonipaaluilla uudestaan. Ateneumissa tämä työ taisi kestää yli kaksi vuotta. kuvan vasemmasssa alanurkassa kulkee metrotunneli, ja juuri tällä kohtaa sijaitsee ns. Kluuvin ruhje jossa kivi/maa aines on niin heikkoa että sitä ei voitu perinteisin tavoin louhia. lopulta päädyttiin siihen että kyseinen kohta jäädytetään, ja sen jälkeen jäätyneeseen maaperään rouhittin metrotunneli, joka sitten vuorattiin sisältäpäin betonirenkailla. Tämän takia tällä paikalla sijaitsivat vuosina (76-79) aika massiivisen kokoiset kylmäkoneet. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 13:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Väistit varsinaisen pointin: miksi rakennetta ei enää tehdä? Ja mihin esim. Tarmot hävisivät? Urho ja Sisu - joita tarkoittanet - tehoavat enemmän valtavalla kokonaistehollaan kuin keulapotkuriensa avulla. Miksi Otsoihin tai yleensä mihinkään jäätämurtavaan alukseen ei systeemiä sittemmin rakennettu? Miksi esmes Saimaalla - eli tosi vaikeissa jääoloissa - toimiva Jääkotka on ilman keulapotkureita? Saimaa on vaikea juuri siksi että makeanveden jää on monin verroin sitkeämpää kuin merijää, seikka minkä voit varmistaa mistä tahansa jäänmurtamisen tekniikkaa koskevasta kirjasta, äkkiä miettien vaikkapa SUOMI JA MERI, jossa käsitellään todella perusteellisesti jäänmurtamisen tekniikkaa ja koemenetelmiä niin laboratoriossa kuin merelläkin. | ||||
|
|
25.03.2010 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko kyseessä sittenkin Lenigrad - Helsinki makuuvaunu. Sehän kulki juuri junaparissa P71/72 Helsingin ja Kouvolan välillä ja sitten tavarajunassa Txx / Txx Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Tapsan toisessa lisätyssä kuvassa junan pituus viittaisi ennemminkin juuri kyseiseen yöjunaan kuin Turun Sataman ja Helsingin väliseen junaan. | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan alaratapihan nykyvirka |
25.03.2010 13:16 | Tunnus poistettu | ||
| Kielitaitoni ei ole parhaita, mutta eikö se suunnilleen mennyt näin: Ensin oli radalla ingenlunda, sitten tuli någonlunda ja lopulta oli mångalunda? Kysymys ei ole tarkoitettu tosikoille eikä ruosinkielisille. | ||||
|
|
25.03.2010 12:53 | Timo Valtonen | ||
| Kyseessä lienee kuitenkin Turku satama - Moskova makuuvaunu, joka kulki määräpäivinä 70- ja 80-luvuilla. Vaikka tuolloin aikana ennen Sibeliusta ja Repiniä Helsingin ja Leningradin väliä kulki venäläisvaunuinen yöjuna, en muista nähneeni suoria vaunuja Turun satamaan tuossa junassa. | ||||
|
|
25.03.2010 12:34 | Timo Valtonen | ||
| Yllättävän monta isoa savupiippua näkyy kuvassa "tavallisten" savupiippujen lisäksi. On mahtanut lumiolla mustaa keväänpuolella talvea. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
25.03.2010 09:40 | Petri Nummijoki | ||
| Epäilemättä moni ehti palvella sekä Jääkarhulla että Diesel-Voimalla mutta kuka näiden suorituksia voi luotettavasti vertailla, kun toinen oli käytössä vuoteen 1944 asti ja toinen vasta 50-luvun puolivälistä alkaen? Joka talvi on aina olosuhteiltaan erilainen ja aika vielä tahtoo kullata muistot. Mutta kiistaton tosiasia on, että vasta dieselmurtajien myötä myös Perämeren satamat on pystytty pitämään auki ympäri vuoden. Tämä on sangen hyvä mittari, koska juuri Perämerellä jääolosuhteet ovat kaikkein vaikeimmat. Nelipotkurinen rakenne on epäilemättä kallis mutta myös erinomaisen suorituskykyinen. Eihän siitä ole montaakaan viikkoa, kun liikenne jumiutui Ahvenanmerellä ja paikalle oli pakko hälyttää nelipotkurimurtaja apuun uudempien peräpotkurimurtajien hyytyessä. Ja näkeehän tämän siitäkin, ettei Perämerellä näitä uusia monitoimimurtajia keskitalven aikaan suosita. Tälläkin hetkellä kuudesta Perämerellä työskentelevästä murtajasta vain yksi on monitoimimurtaja (Fennica, joka sekin avustaa Perämeren eteläosassa). Loput viisi ovat perinteisiä murtajia ja niistä kolme keulapotkureilla varustettua. | ||||
|
|
25.03.2010 09:31 | Esko Maasalo | ||
| Joo kuvaaja oli asemalla klo 9.04 ohituksen aikaan. Veturi tuli sitten kylmänä hinauksessa 7.6. pois rannikolta. | ||||
|
|
25.03.2010 09:28 | Esko Maasalo | ||
| On ilmeisesti lähdössä Turkuun P810:ssä perässä 8 kpl terästä. Meni Liedossa ajallaan klo 14.42 vain yhdellä moottorilla! | ||||
|
|
25.03.2010 09:23 | Esko Maasalo | ||
| Kylmää kyytiä saanut myymäläauto oli numeroltaan 2334. | ||||
|
|
25.03.2010 09:21 | Esko Maasalo | ||
| 2316 lähti samana iltana tavarajunassa Tampereen suuntaan 2337 hinaamana. 2334 veti perään lähteneen 30-akselisen tavarajunan. Edeltäneessä olikin 112 akselia ja raskas teräslasti. | ||||
|
|
25.03.2010 09:17 | Esko Maasalo | ||
| Tämä juna ohitti Liedon klo 11.08. Veturin numero jäi vähän epäselväksi noitten kylkien likaisuuden vuoksi, mutta veikkaisin 2340. | ||||
|
|
25.03.2010 09:13 | Esko Maasalo | ||
| Liedon ohitus tapahtui klo 11.12. Veturi tuli ilmeisesti pois Turusta vasta tavarajunan hinauksessa 7.6. kahden muun kaverinsa kanssa Sr1, 3054 vetämänä. | ||||
|
|
25.03.2010 09:09 | Esko Maasalo | ||
| Veturi on 2316 ja 7 kpl teräsplootua. | ||||
|
|
25.03.2010 09:04 | Esko Maasalo | ||
| Kello 10 jälkeen Turusta lähteneessä sekalaisessa pönttöjunassa tuona päivänä oli vetovuorossa 2302 ja hinauksessa 2322. | ||||
|
|
25.03.2010 08:47 | Esko Maasalo | ||
| Omien havaintojeni mukaan tämä 2325 lähti viimeisen kerran Turusta hinauksessa to 1.6.2000 tavarajunassa. Viimeinen Dr13-henkilöjuna oli la 3.6. P821 , jossa 2337 veti kaverinsa 2334 kylmänä sisä-Suomeen. Seuraavana päivänä sitten alkoi sähköliikenne ja vain yksi tavarajunapari jäi dieselvetoiseksi Dv12:lla. Viimeinen nakkikoppien siirto pois Turusta oli kai ke 7.6. illan tavarajunassa, jossa 3054 vei kolmea Dr13 viimeiselle matkalleen. | ||||
|
|
25.03.2010 08:46 | Tunnus poistettu | ||
| Rautatientorin tienoo oli 1900-luvun alkupuoliskolla melkoisen myllerryksen tantereena, siksi mielenkiintoinen ajoitustehtävä tämä kuva on. Kuva on otettu juuri valmistuneen uuden Helsingin rautatieaseman kellotornista, joten se on viimeistään vuodelta 1919. Kaisaniemenkatu puhkaistiin Kameelin korttelin läpi 1910-luvulla ja sen tieltä purettiin Mikonkatu 13-15:sta Oy Vesijohtoliike-Huber Ab:n matala puutalo. Huberin tontin loputkin rakennukset purettiin vuoteen 1923 mennessä pois, kuvassa näkyvistä osoitteista Mikonkatu 13 ja Kaisaniemenkatu 1. Tontilla nykyisin sijaitseva talo valmistui vuonna 1925. Näihin perustuen tämä kuva on otettu vuosien 1919 ja 1923 välillä. | ||||
|
|
25.03.2010 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Jos kyseessä on 'normaalirunko', niin seitsämän. | ||||
|
|
25.03.2010 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitäh? En ole moiseeen makuuvaunureittiin ennen törmännyt, eli milloin ollut kulussa? | ||||
|
|
25.03.2010 07:12 | Risto Itkonen | ||
| Junassa on Turku satama - Leningrad makuuvaunu! Onko juna tulossa Turun vai Kouvolan suunnasta? | ||||
|
|
25.03.2010 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan noita ketjuja nimitetty "apukytkimiksi"?. Mikäli vetolaite vaurioitui (= suolet ulos) pystyttiin noilla ketjuilla siirtämään juna pois linjalta - koukut kiinni ehjään lenkkiin. Normaalisti nuo eivät olleet paikoillaan häiritsemässä kytkentätöitä https://vaunut.org/kuva/56057 tai https://vaunut.org/kuva/18664 , mutta reiät puskinpalkissa olivat valmiina ja ketjut jossain "piilossa" veturin päällä. Muistaakseni myös vaunujen puskinpalkeissa oli valmiit reiät ketjujen käyttöä varten - todella harvoin taidettiin käyttää noita ketjuja. Kerran, pari taisi osua kohdalleni, että viimeinen vaunu oli kytketty junaan tuolla tavoin ja saatiin näin korjauspaikalle. | ||||
|
|
25.03.2010 00:01 | Ari Palin | ||
| Viipurin Salama (mukaillen Dm10:n lempinimeä). | ||||
|
|
24.03.2010 23:46 | Ari Palin | ||
| Noita samoja sähkölinjoja näkyy myös 1890-luvun alun kuvissa, joten ratikoiden kanssa niillä tuskin on tekemistä. | ||||
|
|
24.03.2010 23:41 | Hannu Haitto | ||
| Mikä käyttötarkoitus on noilla ketjuilla joidenka päässä on koukut. Samanlaisia ketjuja näkee höyryvetureiden tenderin päässä ja taisi olla myös joskus aikoinaan dv12 veturissakin | ||||
|
|
24.03.2010 23:40 | Ari Palin | ||
| Kaisaniemenkatu lienee tuossa aika uusi. Eräässä 1910-luvun alussa Kaivokadulta otetussa kuvassa sitä ei vielä ole, vaan kortteli jatkuu yhtenäisenä Kaisaniemenkadun poikki. Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa, että Kaisaniemenkadun varrella näkyvässä talossa alakulma on vaaleampi kuin muu rakennus. Siinä on ilmeisesti katua rakennettaessa nirhaistu kulmasta pala pois jalkakäytävää varten ja laitettu tukitolppa tilalle. | ||||
|
|
24.03.2010 23:26 | Ari Palin | ||
| Mukava nähdä tuon ajan kuvia Helsingin ratapihalta. Olikos niin, että vain tämä vasemmalla oleva sähköistys oli tuossa vaiheessa käytössä? Entä olenko oikeassa, jos heitän arvauksen, että oikealla olevaa sähköistystä alkoivat myöhemmin käyttää rantaradan junat ja vasemmalla olevaa pääradan junat sähköistyksen valmistuttua Hiekkaharjuun 1.9.1970? Hoidettiinko ratapihan vaihteiden ohjaus kuvassa näkyvistä kopeista tuolloin? Linnunlaulun torniahan ei vielä ollut. | ||||
|
|
24.03.2010 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Viirupendo. | ||||