|
|
24.03.2010 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Viirupendo. | ||||
|
|
24.03.2010 21:47 | Juhani Rönn | ||
| Jokioisten päässä pääteasemana oli meijerin tasoristeys niin että Tubize taisi olla jo vähän matkaa Loimijoen sillalla. Vanha asemahan oli jo ns. poissa pelistä ja nykyistä ei vielä oltu rakennettu. Veturin vaihto toiseen päähän hoidettiin Moven ja siirappitehtaan vaihteen avulla. Näin ainakin hämärien lapsuusmuistojen mukaan.. | ||||
|
|
24.03.2010 21:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Voihan. Näin sitä kansaa huijataan. :) | ||||
|
|
24.03.2010 21:11 | Jouni Halinen | ||
| Onko vähän kaukaa haettu, mutta voisivatko nuo pylväät olla osa raitsikoiden sähköistysprojektia, eli ajolangan syöttölinja. Piuhat näyttävät hiukan heppoisilta, jotta niistä voitaisiin syöttää sähköä kiinteistöihin ja puhelintapseissa taas luulisi olevan enemmän kuin yksi pari. Nimimerkki sähkäri itsekin. | ||||
|
|
24.03.2010 20:23 | Tunnus poistettu | ||
| Kuvaajalla on myös kallistuvajalustainen kamera, huomaa horisontti vastarannalla. | ||||
|
|
24.03.2010 20:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Kui se ei kaadu? Jos matkustajia on paljon toisella laidalla, niin kai painopiste siirtyy aika reilusti. | ||||
|
|
24.03.2010 19:27 | Niila Heikkilä | ||
| Viipurin Pendo. Nimitys kertoisi yksiselitteisesti liikennöimissuunnan ja toisi mukaan myös historiallista näkökulmaa. Tuo venäläisstandardin mukainen neonoranssiturvaväri on kieltämättä varsin erottuva. Hyvä niin. | ||||
|
|
24.03.2010 19:00 | Pekka Viitamäki | ||
| Tämä JR11 on käännetty jossakin vaiheessa. Alunperin konnariosasto oli Forssan päässä, tässä se on Humppilan päässä. 1968 rekka törmäsi vaunun tähän päätyyn, jolloin siitä tuli avo-osasto. Päätyovi taidettiin poistaa jo tuolloin. | ||||
|
|
24.03.2010 18:52 | Arto Hellman | ||
| Kesähän tuolla on. Mutta jo syyskuun lopulla 1900 kulki sähköraitiotie Pohjoisesplanadilta viistoon torin poikki Etelärantaan. No ehkä tuolloin raitiorataa rakennettiin nopeaan tahtiin. Kuvassa ei ainakaan ole merkkiäkään rakentamisesta. |
||||
|
|
24.03.2010 18:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muistanko oikein: sen kolarin ajoi kolmonen ja ykkönen + hinausauto vetivät sen takaisin kiskoille, tosin takaperin ja se remontin jälkeen käännettiin Forssan tehtaiden kolmioradalla? | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
24.03.2010 18:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä monikin jäämerimies ehti palvella molemmilla aluksilla! Mitä sitten tulee pohjoisimpien satamien auki pitämiseen silloin ennen: varsinaista tarvetta siihen ei vielä silloin ollut, koska kauppalaivoissa ei ollut riittävästi jäävahvistettuja isoja aluksia jotka olisivat pystyneet liikennöimään noihin satamiin; niitä oli vain kuusi kappaletta ja kaikki tarvittiin etelä-Suomen liikenteessä. Ei se johtunut murtajien heikkoudesta vaan kauppalaivaston vähälukuisuudesta. Vasta sodasta eteenpäin alkoi tulla isompia ja jääkelpoisempia aluksia. Sisusta vielä sen verran: ei sen heikko jäänmurtokyky johtunut laivaston vaatimusten kompromissista vaan siitä että aluksesta piti tehdä riittävän matalakulkuinen että se pystyi tarvittaessa murtamaan jäätä myös Ajoksen satamassa joka vielä tuolloin oli aivan liian matala suuremmille murtajille. Siinä yksi syy lisää miksi pohjoisiin satamiin ei liikennöity niinkään paljon: ne olivat vielä tuolloin liian matalia isoille kauppalaivoille ja pienempien avustaminen ei ollut kannattavaa. Satamathan syvennettiin nykyiselleen vasta hyvin paljon myöhemmin. Voit tarkastaa asian laivaston historiasta joka käsittelee Sisun tilaamista ja rakentamista ilahduttavan seikkaperäisesti. Ja mitä sitten tuosta ylistämiesi keulapotkurien erinomaisuudesta? Miksi ne hylättiin jo kolme vuosikymmentä sitten? Miksi ne korvattiin ihan muilla menetelmillä? Tosiasiahan on että kahden keulapotkurin järjestelmä on vaurioaltis ja kallis ylläpidettävä. Menetelmä syntyi Suomessa kokeiluna vuonna 1954 Voiman rakentamisen yhteydessä ja ehtihän se olla monessa aluksessa... hmmmss... kolme Karhua, kolme Tarmoa, kaksi Urhoa ja Hanse eli kymmenessä laivassa. Mutta sen jälkeen ei tullutkaan! Otsot ja uuden sukupolven monitoimimurtajat... montakos niitä on, kolme vai neljä... rakennettiin kaikki ilman keulapotkureita. Ne sivuohjauspotkurit joita myös kutsutaan samalla nimellä ovat pelkkiä apuohjailuvehkeitä. Samoin jäänmurtajina käytetyt kolme Seiliä, kolme Sektoria ja neljä Oili-luokan alusta ovat kaikki ilman keulapotkureita! Eli kysymyksessä oli kokeilu joka lopulta todettiin surkeasti epäonnistuneeksi ja josta luovuttiin - vaikka se tiettyyn rajaan asti eli Jääkarhun kokoiseen ja tehoiseen murtajaan olikin täysin riittävä. Mutta kun vaatimustaso kasvoi.... kuinka kävikään? |
||||
|
|
24.03.2010 18:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikset? | ||||
|
|
24.03.2010 17:30 | Tunnus poistettu | ||
| Itäpendo olisi ihan hyvä. Odoton vain jonkin koiranleuan keksivän jotain ns 'Leningrad-*** pohjalta' koska Pietari tuntuu vieläkin istuvan huonosti nykykansalaisten sanastoon. | ||||
|
|
24.03.2010 17:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Montako vaunua junassa oli? | ||||
|
|
24.03.2010 16:20 | Tuukka Varjoranta | ||
| Pikkusen rikki. | ||||
|
|
24.03.2010 14:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä kuvaus paikka! :) | ||||
|
|
24.03.2010 14:26 | Jyrki Längman | ||
| Ai eikös se olekkaan uusi siirtokäämi, joka mahdollista teleportaalisiirron paikasta toiseen | ||||
|
|
24.03.2010 14:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ilo katsella hienoa veturia ja maisemia. :) | ||||
|
|
24.03.2010 14:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Surullisen näköistä.... :( | ||||
|
|
24.03.2010 13:28 | Ilkka Hovi | ||
| Jep olikin asetukset muuttuneet ennen lähettämistä. Muistaakseni Jokioisilla veturi törmäsi kuorma-autoon ja sen jälkeen JFR maalasi veturit uudelleen. | ||||
|
|
24.03.2010 12:43 | Lari Nylund | ||
| Keskusteluun tuulilasinpyyhkijästä malliesimerkki Sm5:stä https://vaunut.org/kuva/54616, jossa kuljettajan näkökentän häiriöttömyys mm. opasteisiin otettiin huomioon vaihtamalla lepotila kuljettajan paikalta katsottuna oikealta vasemmalle projektin aikana https://vaunut.org/kuva/38529. | ||||
|
|
24.03.2010 12:29 | Jukka Ak | ||
| Onko minussa jotain vikaa kun pidän tätä veturia sangen tyylekkäänä ja persoonallisena? | ||||
|
|
24.03.2010 12:26 | Tunnus poistettu | ||
| Noista lampuista ja linsseistä tiedä, mutta ihan hyvä matkustajien viihdytystapa voisi olla näyttää kuvaa maisemasta jonne ollaan menossa. Jo nykynopeuksilla sivuikkunoista näkymien seuraaminen alkaa olla vaikeaa. Te jotka olette matkustaneet tosi nopeilla junilla, kertokaapa, miltä maiseman seuraaminen sivuikkunoista tuntuu. | ||||
|
|
24.03.2010 11:17 | Jouni Halinen | ||
| Nämä junaturmat ovat jo Wikissä. Arolan junaturma (1986), Hikiän junaturma (1918), Iin junaturma (2000), Iittalan junaturma (1940), Jokelan junaturma (1996), Jyväskylän junaturma (1998), Kannonkosken tasoristeysturma (1971), Kausalan junaturma (1995), Kempeleen junaturma 1997), Korian junaturma (1965), Kuivaniemen junaturma (2000), Kuurilan junaturma (1957), Lapuan junaturma (joulukuu 1986), Lapuan junaturma (tammikuu 1986) Linnunlaulun junaturma (1970, Mommilan junaturma (1977), Pasilan junaturma (1936), Rauhan junaturma (1938), Riihimäen junaturma (1989), Sarankulman junaturma (1989), Sievin junaturma (1975), Suonenjoen junaturma (1998), Turengin junaturma (1940) ja Ähtärin junaturma (1942). En laittanut näitä linkkeinä, koska koko listauksen näkee ed. kommentin linkistä. | ||||
|
|
24.03.2010 11:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin asialliset lainaukset ovat varmasti sallittuja. Isompienkin pätkien luulisi olevan hyväksyttäviä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Maailma on niin täynnä koko Wikipedian kopioineita sivustoja, että sen on pakko olla sallittua toimintaa. | ||||
|
|
24.03.2010 10:43 | Topi Lajunen | ||
| Jonkun kuulin tätä nimittävän "itäpendoksi". | ||||
|
|
24.03.2010 10:08 | Jouni Halinen | ||
| Tässä oiva linkki Wikipedian yhteenvetosivulle "junaonnettomuudet Suomessa", jonka alla on tiedot 24 Suomessa tapahtuneesta junaonnettomuudesta. Sieltä puuttuu kuitenkin varmaan monen onnettomuuden tiedot ?, ja kun tällä sivustolla on useita huipputietäjiä/muistajia, niin eikö olisi fiksua kaivaa porukalla puuttuvat tiedot ja lisätä ne sinne. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Junaonnettomuudet_Suomessa Ensialkuun voitaisiin vetää porukalla ”hatusta” puuttuvat onnettomuudet ja lisätä ne tähän kommenttiketjuun, jonka jälkeen ko. tapauksesta jotain tietävät voisivat ne Wikiin lisätä. Näin kai on pakko toimia, sillä eihän Wikistä saa suoraan kopioida mitään tälle sivustolle, vai saako ??!!. Vai pitäisikö asian ”pyöritys” hoitaa keskustelu osiossa, en vaan mielestäni löytänyt sieltä mitään sopivaa keskustelualuetta jonne se sopisi, mutta käydään täällä ensialkuun aiheesta rakentava keskustelu. | ||||
|
|
24.03.2010 09:55 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko tuolla valonheittimen kaverina olla vaikkapa kamera, mistä voisi välittää kuvaa vaikkapa matkustajille välillä... Ei kai nyt sentään, monissa lentokoneissahan tulee nousun ja laskun aikaan kuvaa matkustamoon. Makeeta.. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
24.03.2010 09:30 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta vanhempi Sisu (1939) olikin koneteholtaan vain 4500 hv, ainoastaan yhdellä keulapotkurilla varustettu ja lisäksi se oli suunniteltu avustamaan matalilla rannikkoväylillä ja toimimaan avovesikaudella sukellusveneiden emälaivana, mistä syistä jäänmurto-ominaisuuksista oli pakko antaa periksi. Ei sitä voikaan rinnastaa Jääkarhuun tai myöhempään Karhu-luokkaan. Diesel-Voima valmistui vasta 10 vuotta Jääkarhun luovutuksen jälkeen, joten harva on niitä tainnut kokeilla vertailukelpoisissa olosuhteissa. Legendoja Jääkarhusta varmaan riittää, kuten rautateillä Ukko-Pekoista mutta niitä ei kannata ottaa ihan totuutena. Joka tapauksessa höyrymurtajien aikaan jouduttiin liikenne keskittämään vähänkään kovempina jäätalvina Hankoon ja Turkuun, joihin nykyiset kauppalaivatkin tulevat melkein ilman avustusta. Tornion, Kemin tai Oulun auki pitämisestä ei höyrymurtajien aikaan edes uneksittu, vaikka dieselmurtajilla niidenkin liikenne on pidetty käynnissä kovinakin jäätalvina jo 70-luvulta lähtien. | ||||
|
|
24.03.2010 08:12 | Tunnus poistettu | ||
| On hurjannäköinen kapistus. Ei voi sanoa edes futuristiseksi, kun vaikutteita on monelta suunnalta. Osin vaikuttaa jopa joltain aikojen takaiselta sukelluskellolta ja ties miltä. Ei edes ole kokonaisuutena mitenkään aerodynaamisen tuntuinenkaan. | ||||
|
|
24.03.2010 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Ainakaan rataverkon kuvaus ei tunne enää asiaa. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
24.03.2010 07:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Minä tarkastin SOTEVAn pöytäkirjoista: Sisu nimenomaan hylättiin vaikka sitä jopa tyrkytettiin! Tosin tyrkyttäjät olivat niitä sivustakampittajia joiden mielestä SOTEVAn jäämistön myyntihinta olisi pitänyt antaa neukuille tai sitten heille... eli SKP:n päämies Aimo Aaltonen ja kumppanit jotka olivat päässeet kymmenvuotisesta vankeudesta viimeisinä vuonna 1944; Poika Tuominen tosin sanoo muistelmissaan että Otto Wille Kuusinen viivytti SKP:n miesten vapautusta minkä pystyi kun tiesi millaisia tunareita miehet ovat. Mitä sitten Jääkarhuun tulee, se pärjäsi paljon Sisua paremmin rankalla Saksanreissulla talvella 1942 kun piti saada kahdeksan viljalaivaa jäistä läpi. Yleensäkin se murskasi ahtojäävallit tehokkaammin kuin uudemmat murtajat, molemmissa palvelleiden miesten kertoman mukaan Jääkarhu läpäisi helposti sellaisetkin kasautumat joissa uusi Voima oli kovilla. Koskaan sitä ei jouduttu avustamaan irti jäistä toisen aluksen avulla - kuten dieselmurtajille on käynyt alvariinsa. Se nyt vain kerta kaikkiaan oli onnistunein alus mikä koskaan on alalla rakennettu, ja siksi neukut sen halusivatkin. Palveluikää kesti aina vuoteen 1972 asti ja tiettävästi italialaiset ihmettelivät miksi niin hyväkuntoinen alus toimitettiin romuksi - mutta se oli sitä aikaa jolloin palvottiin edistystä ja kuviteltiin että vanhan hyvin palvelleen hävittäminen uuden vajaatoimisen tieltä olisi jotain "edistystä" eli ihan sama harhaluulo joka hävitti kokonaisia sukupolvia upeita ja täydellisessä kunnossa olevia höyryvetureita vajaakuntoisen leikkikalun tieltä! |
||||
|
Kuvasarja: Minkiö 1977 |
24.03.2010 07:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ansiokas teko! Näitä kuvia kaivataan lisää vaikka mustavalkoisina - HERÄTYS, paikalla olleet kameramiehet! | ||||
|
|
24.03.2010 07:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämä taitaa olla ensimmäinen kuva täällä jossa Minkiön asema on 30-luvun "muotiasussaan" eli vaaleana; siihen aikaan vaalea maali syrjäytti punamullan laajoilla alueilla nimenomaan Hämeessä; kuuluisin esimerkki lienee Väinö Linnan kertoma pääteoksessaan, kun Koskelan uusittu päärakennus maalattiin vaaleaksi vaikka isäntä olisi tyytynyt punamultaan mutta pojat halusivat uutta... no, fiktiohan se mutta tosipohjainen. | ||||
|
|
24.03.2010 07:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämäkin harvinaisuus - JR11 ammattiliikenteen aivan viimeisien vuosien asussaan eli ilman päätyovea joka tuhoutui siinä juoppokolarissa Forssassa kun muuan paikallinen halusi mennä kotiin lämpimänä olleella viitosella ja törmäsikin konnarinvaunuun. | ||||
|
|
24.03.2010 07:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ellei tietäisi, voisi sanoa kuvan olevan nykypäivältä - niin sattui sellaiseen kulmaan että muutokset eivät näy. | ||||
|
|
24.03.2010 07:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno ja harvinainen kuva - pokkarikuvaksi jopa laadukas! | ||||
|
|
24.03.2010 01:27 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vastaava kortti, Pieksämäki 12? 7? 1927 postileimalla löytyy. Kortista on tehty myös painettu versio: J.L. 82/297. Veturi on Hk5 515. Olisikohan kuva otettu juhannuksena? Veturin piipun vierellä, sisäänmeno aukossa ja tenderillä näyttäisi olevan koivunoksia. | ||||
|
|
24.03.2010 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| No tuota,,, no tuota,,, varsin sanattomaksi jää tuota muotoilua katsoessaan. Melkoisen "murhaavalta" tuo nokka näyttää, mikäli tapaa radalla asiattomasti liikkuvan henkilön. Ovatkohan nuo ikävät tapaukset kovin yleisiä Japanissa? Aikoinaan, kun tahallisten "onnettomuuksien" määrää kyseltiin "Itäisen naapurimme" edustajalta - pienen harkinnan jälkeen vastaus oli: "Meillä on radalla kulku kielletty". Keskustelu asiasta loppui kuulemma tuohon kommenttiin. | ||||
|
|
24.03.2010 00:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai tuollaisia valonheittimen vieressä olevia valoja venäläisissä junissa ole ollut sen enempää kuin suomalaisissakaan? | ||||
|
|
24.03.2010 00:29 | Leo Männistö | ||
| Olisiko tunnisteeseen lipsahtanut pienenpieni virhe, tämä lie kuitenkin Move21, ei suinkaan 4. Sangen tasapainoinen yhdistelmä, joskin ehkä se veturinvihreä kuitenkin on tälle se kauniimpi väritys. Tapahtuiko muuten näille Moveille jokin vakavampi tasoristeysonnettomuus, vai miksi tähän oranssiin väriin vaihdettiin? | ||||
|
|
23.03.2010 23:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jotain akselikränää. Kaipa niidenkin kanssa on yritetty säästää huoltovälejä venyttämällä tai jotain. Nyt on tietysti S-Bahn Berlin EBA:n (EisenbahnBundesAmt, rautatievirasto) tarkassa syynissä, kun on huomattu ettei toiminnassa ole ollut juurikaan laillisuuden merkkejä. 90-luvun alusta asti jatkunut sekoilu loppuu kivuliaasti. Löysin mielenkiintoisen, VBB:n (paikallinen HSL-vastine) julkaiseman diagrammin S-Bahnin vaunumääristä tämän kaaoksen aikana. Sen mukaan vaunuja oli liian vähän jo ennen kuin niistä yksikään oli hajonnut :þ | ||||
|
|
23.03.2010 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Njä. Sudesta tulee liiaksi Sr1 mieleen. Ja sen kanssa tuolla ei paljoa ole tekemistä. | ||||
|
|
23.03.2010 23:32 | |||
| Onkos muuten kellään hajua olivatko nuo puumotit Mierontien kalustoa ennen lättiä, vai minnehän lienee aseman edestä lähdössä? | ||||
|
|
23.03.2010 23:24 | Mika T. Polamo | ||
| ...Arosusi toimisi jos ei toimi. | ||||
|
|
23.03.2010 23:15 | Mika T. Polamo | ||
| Lempinimi uupunee. Pendolino > pendo. Allegro > Alle, Ego, Lego, Aro? (ei keksi) | ||||
|
|
23.03.2010 22:53 | Jari Mäkinen | ||
| Sitä minäkin olen ollut mieltä, jykevän näköinen peli ja vaikuttavuutta tuo yksi vaunu lisää verrattuna sm3:seen. | ||||
|
|
23.03.2010 22:35 | Tunnus poistettu | ||
| Sami Darth Wader-vedossa. Japanilainen moderni muotoilu on sortunut tuskin koskaan tympeään uusasiallisuuteen funktionalismin nimissä. Japanilaisessa katukuvassa vilahtelee meidän tuntemien Corollien lisäksi niin villisti muotoiltuja ajolaitteita, että luulisi muotoilijoiden käyttävän sielläpäin yleisesti mömmöjä. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä vaan pop-kulttuurin läpitunkemasta kulttuurista. Niinpä Japanissa junakin voidaan muotoilla pop-taiteesta tutuilla elementeillä aiheuttamatta mainittavaa skandaalia. | ||||
|
|
23.03.2010 22:26 | Mika T. Polamo | ||
| Läheltä oli mennyt, Saksasarja oli valikossa seuraavana tästä sarjasta. Vaihdettu, kun Dr16 ei Jimin mielestä edustane perinteistä saksalaista linjadieselmuotoilua. | ||||
|
|
23.03.2010 22:14 | Jouni Halinen | ||
| Kuvassa eletään siis "lopun alkua", Mutta nuo hevosen P****t kyllä jatkoivat elämäänsä hyvinkin pitkään Stadin kaduilla, muistan jostain lukeneeeni että viimeiset vossikkakuskit lopettelivat vasta jossain 50/60 lukujen taitteessa. Kummalta näyttää myös toi vasemmalle kääntyvä P.Espa, eli miksi siinä on reunakivetys ja sähkötolppa keskellä katua?. | ||||
|
|
23.03.2010 21:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hämärännäköinen jätkä, lähinnä tuli mieleen joku Star Wars-hahmo tästä - on sahalaitakylkeä ja sit tommonen vaakatasossa oleva ns. "tukittu turpa" keulassa. | ||||