|
|
22.03.2010 20:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Ari, mistäköhän syystä kuvaajia silloin näkyi? :D | ||||
|
|
22.03.2010 20:08 | Eero Heinonen | ||
| Kotkan satamajäänsärkijästä voisi tietysti näkyä enemmänkin kuin korsteeni ja vähän prykän nurkkaa, onhan kyseessä kuitenkin rautatien läheisyydessä sisävesien keskellä syntynyt kaunokainen, joka on ehdottomasti kokoluokkansa jääkoneiden kärkeä. :-P | ||||
|
|
22.03.2010 20:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Pulu. :) | ||||
|
|
22.03.2010 19:37 | Tunnus poistettu | ||
| Mistäs kohtaa matoa löytyy moottoreita? Näyttää virroitin olevan niin keskellä, että kahdesta päätykappaleesta ei taidakaan syntyä toimivaa junaa. | ||||
|
|
22.03.2010 19:23 | Tapani Kunnas | ||
| Onpa pöljän näköiset nuo kulmaluukut, miksiköhän ei raitoja ole viitsitty niihin maalata. | ||||
|
|
22.03.2010 19:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Katon korkeampi osa näyttäisi tulevan edessä pitemmälle kuin Sm3:ssa. Tuo ulkonäköön aika ison eron. Se näyttäisi muutenkin kulkevan katon päällä koko junan mitalta, toisin kuin Sm3:ssa. Vrt. vaikka https://vaunut.org/kuva/61146?tt=4&i1=Sm3 . Sm6 näyttää paljon jykevämmältä ja vähemmän lelumaiselta. | ||||
|
|
22.03.2010 19:08 | Tunnus poistettu | ||
| Ja onhan noilla ulkonäössä muitakin eroja kuin väri ja vaunumäärä. Minkähänlaisia versioita noista on vaunumäärän suhteen. Voisi arvella,että minimikoossa kaksi ja sitten lisäpalikoita, mutta kuinka monta? | ||||
|
|
22.03.2010 19:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kas, kas, sivupeilejä ei enää olekaan, vaan virkaa hoitaa valvontakamera ohjaamon oven vieressä. | ||||
|
|
22.03.2010 19:04 | Pekka Viitamäki | ||
| Joo, olishan tuo pitänyt huomata. | ||||
|
|
22.03.2010 18:50 | Ilkka Hovi | ||
| Ulkopuolinen luistikoneisto = ei ole Hk2 - Hk3. Ollee Hk5 tai Hv4. Koska pyörät eivät tule käymäsillän yli ja edessä sylinterin etupuolella oleva "nousu" on melko matala, olen Hk5 (H6) veturin kannalla. |
||||
|
|
22.03.2010 18:37 | Pekka Viitamäki | ||
| Tuolloin Stadin kadut olivat täynnä hevonkakkaa, kuten kuvasta n e äkyy. | ||||
|
|
22.03.2010 18:27 | Laura Jänis | ||
| Heh, pendolino taustalla näyttää Allegroon verrattuna hiukan kautuneelta =) | ||||
|
|
22.03.2010 18:13 | Tunnus poistettu | ||
| Viimeiset hevosvetoiset lakkautettin tiettävästi 1901, joten kortin ajoitukseen sopii ajolangan puuttuminen. | ||||
|
|
22.03.2010 18:12 | Jukka Eklund | ||
| Ei mitään tietoa. Kuva on otettu klo 13.04, olisiko tuosta mitään apua junan määrittelyssä? | ||||
|
|
22.03.2010 18:02 | Jouni Halinen | ||
| Sama paikka 75 vuotta myöhemmin. https://vaunut.org/kuva/42467 Olisko tässä ollut vielä käytössä "kaurakäyttöiset" raitsikat, kun ei näy noita virrotinpiuhoja. | ||||
|
|
22.03.2010 18:00 | Topi Lajunen | ||
| Vuoris-Juhan veikkaus tai tieto pitänee paikkansa. Hovi-Ilkka voisi päivittää kuvan tiedot. (Mikäli siis oikea vastaus on tullut.) | ||||
|
|
22.03.2010 17:56 | Toni Aitta | ||
| P265 lähtö rovaniemeltä: http://www.youtube.com/watch?v=I3tABV-CRG0 | ||||
|
|
22.03.2010 17:54 | Tunnus poistettu | ||
| Kovasti maastoon sulautuvan värinen keulan oranssia lukuun ottamatta. Huomioväri tuntuu siis tarpeelliselta. | ||||
|
|
22.03.2010 17:53 | Petri Koskela | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/31608 yhteydessä olevan tiedon mukaan on aseman tälle puolelle rakennettu postitalo jo 20-luvun puolivälissä, tämä kuva on siis kuvana sitä vanhempi. Ravintolarakennuksen etunurkan kohdalla oleva risteysvaihde on tässä vielä yksipuolinen. |
||||
|
|
22.03.2010 17:49 | Jarkko Korhonen | ||
| Eikös Perus-Pendo ole 6 vaunua ja tällä on seitsemän. Mukava nähdä "kaik yhes koos". | ||||
|
|
22.03.2010 17:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| On kyllä kumman kapeat ratapölkyt RHK:n radaksi. Veikkaisin jotain muuta sijaintia. | ||||
|
|
22.03.2010 17:13 | Tuukka Varjoranta | ||
| Todella hieno kuvasarja! Niin myös juna itse. | ||||
|
|
22.03.2010 17:10 | Tuukka Varjoranta | ||
| punainen virroitin!!! Mistä idea? | ||||
|
|
22.03.2010 17:07 | Pekka Viitamäki | ||
| Asjallisen näköinen kolin-kolin-juna lähdössä itään tai pohjoiseen. Veturi lienee Hk3. | ||||
|
|
22.03.2010 16:35 | Jyrki Längman | ||
| Hmm... muistitteko painaa torvea kun ajoitte kyseisen opasteen ohi | ||||
|
|
22.03.2010 16:06 | Jyrki Längman | ||
| Mitenkäs se aloite on edennyt ? | ||||
|
|
22.03.2010 16:05 | Perttu Karttunen | ||
| No ei ole akselinlaskijaa nähnytkään. Kannatan JuhaV:n vaihtoehtoa. | ||||
|
|
22.03.2010 15:52 | Jimi Lappalainen | ||
| RaakaPuujuna. | ||||
|
|
22.03.2010 15:47 | Jouni Halinen | ||
| Olisko Unioninkatu 23/25 kohdalta (Aleksin ja P.espan välillä). Silloin taisi nimeä Patria kantaa vakuutusyhtiö, on varmaan fuusioitu johonkin muuhun yhtiöön, kun on nimi vapautunut "uusiokäyttöön". | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
22.03.2010 15:44 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja kyllähän Sisu olisi epäilemättä sotakorvaukseksi kelvannut mutta sitä ei haluttu antaa, kun oli murtajista uusin ja teknisesti pisimmälle kehittynyt. Ei vetureistakaan sotakorvauksena toimitettu uusimpia Ukko-Pekkoja tai Ristoja ja tuskin sen vuoksi, ettei Neuvostoliitto olisi huolinut näin "huonoja" vetureita ilmaiseksikaan. | ||||
|
|
22.03.2010 15:40 | Mikael Sahervo | ||
| Mistä toi "rapujuna" nimi oikeen tulee?. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
22.03.2010 15:28 | Petri Nummijoki | ||
| "Höyry-Voimassa" tehoa oli 4100 hv (ilmeisesti sylintereistä mitattuna), kun Karhu-luokan murtajat tuottivat potkureille asti 7500 hv eli noin kaksinkertaisen tehon. Jääkarhussa tehoa oli 9200 hv eli teoriassa vähän enemmän mutta dieselsähköisellä koneistolla voidaan saada täysi teho potkureille myös jauhettaessa jäissä pienillä kierroksilla. Lisäksi Jääkarhussa oli vain yksi keulapotkuri. Näistä syistä johtuen Jääkarhu ei mitenkään automaattisesti ollut Karhu-luokkaa suorituskykyisempi, vaikka nimellisesti tehoa oli enemmän. Karhu-luokasta muuten Murtaja oli toiseksi vanhin eikä suinkaan nuorin ja se olikin niistä ainoa, joka päätyi romuksi alle 30 vuotiaana. Karhu-luokan korvaaminen suuremmilla murtajilla 80-luvulla johtui paljolti kauppalaivojen koon huomattavasta kasvusta, jonka vuoksi Karhu-luokan kokoinen murtaja ei pystynyt avaamaan enää riittävän leveää ränniä. | ||||
|
|
22.03.2010 15:25 | Mikael Sahervo | ||
| Ok kiitos tiedoista. Pitää sitte vaa joku kerta mennä odottelemaa. Tos viime hutikuun lopulla olin yks päivä tuolla suunnalla niin aika lailla tasan klo 12 tuli juna Heinolasta. | ||||
|
|
22.03.2010 15:11 | Olli Aalto | ||
| Jouluna nuokkuivat vielä aseman sepelikasan luona. Tätä korvaamistahan on puuhattu jo vuodesta 2003 lähtien. | ||||
|
|
22.03.2010 15:10 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Aamujuna Kouvolasta saapuu Heinolaan 06.14 (T2870) ja lähtee takaisin vasta 18.05 (T2876). Perjantainen rapujuna (T2879/Vet1528) käy Heinolassa aamupäivällä 08.29-10.25, mutta sen kulku on kai jossain määrin epäsäännööllistä. | ||||
|
|
22.03.2010 14:57 | Tunnus poistettu | ||
| Nyt näitä kuvia alkaa sitten tulla kun on juna päässyt omin voimin liikkeelle. | ||||
|
|
22.03.2010 14:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko tietoa missa junassa tuli Ouluun? | ||||
|
|
22.03.2010 14:35 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
22.03.2010 13:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nykyisin veturi on Haapamäellä paremman näköisenä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tk2-419.jpg Nuo kaiteethan lähtivät ensimmäisinä - ne kun eivät kuulu veturiin! |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
22.03.2010 13:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiinnijääminen oli muuten ihan satunnaista ja johtui vain siitä että noissa vanhoissa aluksissa ei ollut kallistustankkeja - ne tulivat vasta vuonna 1914 valmistuneen Wäinämöisen (nyk. museolaiva Suur Tôll Tallinnassa) mukana; ensimmäinen suomalainen murtaja jossa ne olivat oli vanha Voima joka annettiin sotakorvauksena. Pahimmin pulassa oli muuten Sisu eli ensimmäinen siitä ylistetystä dieselsähkösysteemistä - eli se sen ja höyryn keskinäisestä paremmuudesta! Parhaitenhan pärjäsivät vanhat Voima ja Jääkarhu joissa teho oli jotain aivan muuta kuin Karhuluokassa... mutta nehän menivät sotakorvauksina. Sisu ei kelvannut vaikka oli uusin - miksiköhän...? Lisäksi muuten Sisu pärjästi käytössä pitempään kuin Karhut - joista viimeksi rakennettu eli Murtaja (II) romutettiin paljon aiemmmin. Sisuhan meni romuksi vain siksi ettei siihen enää saanut mistään varaosia koska Atlas-Diesel AB oli mennyt konkkaan jo paljon aiemmin eikä vanhanmallisten varaosien valmistus - eritoten sylinterinkansien - enää jostain syystä onnistunut. Oli kai liian kallista... |
||||
|
|
22.03.2010 13:17 | Joni Leskinen | ||
| Tuo vääntynyt kellon hattu saattaa olla hyvä vihje. Toisellakin puolella näkyy olevan kello, joten tuskin on Pilkon laitos. | ||||
|
|
22.03.2010 12:18 | Risto Itkonen | ||
| Onkohan kyseessä ensimmäinen Suomen rautateillä käytössä ollut vankivaunutyyppi? Vankivaunut ja vankeinhoitolaitoksen omat rautatiet, joista pisin oli Muukko-Konnunsuo olisi vaikka yhden kirjan arvoinen aihe! | ||||
|
|
22.03.2010 12:13 | Joni Lahti | ||
| Jaha, parkissa ovatkin. | ||||
|
|
22.03.2010 12:01 | Risto Itkonen | ||
| Kyllä Sm4 päihittää pendon keskinopeudessa 160 km/h- radoilla puhumattakaan 140km/h-radoista. Pendo kiihtyy todella surkeasti, mikä syö korkean huippunopeuden hyötyä jouduttuessa hiljentämään vauhtia tai pysähtymään poikkeuspaikoissa. Pendo jää armotta myöhään, kun taas Sm4 kirii menetetyn ajan kiinni. Huippunopeutta tärkeämpi tekijä on suurimmalla osalla rataverkkoa keskinopeus. | ||||
|
|
22.03.2010 11:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toivottavasti. Pysyväksi ei tällaista viritystä soisi. | ||||
|
|
22.03.2010 11:39 | Heikki Piirainen | ||
| Samaa näköä on, https://vaunut.org/kuva/47505 | ||||
|
|
22.03.2010 11:34 | Matti Turunen | ||
| Kiva lumikuvio sinisen vaunun katossa! | ||||
|
|
22.03.2010 11:32 | Perttu Karttunen | ||
| Enpä nyt ihan heti verrokkikuvaa löytänyt mutta saattaisi olla Pilkossa ollut laitos, silloin kun siellä oli siltatyömaa. | ||||
|
|
22.03.2010 11:02 | Pauli Kyllönen | ||
| Junana kenties Pendolino 76 menossa kohti Kouvolaa ja Helsinkiä. | ||||
|
|
22.03.2010 11:00 | Tunnus poistettu | ||
| Jokin tilapäinen kokeilu? | ||||
|
|
22.03.2010 11:00 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Siinäpä hyvä nykypäivän vertailukuva. Google mapsista on moneksi! :) Sr1:t eivät ole tulossa mistään, tuolla kohtaa kun on vetureiden seisontaraide. Kaksi seuraavaa raidetta kulkevat pari kilsaa rinnakkain kohti etelää, kunnes yhtyvät golfkentän ja tekoaltaan tietämillä. | ||||