|
|
14.01.2010 16:15 | Tunnus poistettu | ||
| Multippeli, kuulostaa aivan krooniselta sairaudelta. Mistä tämän pariveto-option voi tunnistaa ulkoisesti? | ||||
|
|
14.01.2010 15:51 | Alex Chudoba | ||
| Multippeliajolaitteetkin! Tämänhän voisi siis kai teoriassa kyteä parivetoon 1991:n kanssa. | ||||
|
|
14.01.2010 15:38 | Petri P. Pentikäinen | ||
| 70-luvun korruptoituneilta päättäjiltä ja bulkkilähiögryndereiltä voisi tietysti nyt kysyä, eikö olisi ollut moninkertaisesti piristävämpää, jos metron sijasta/lisäksi itse kaupunki toisi mieleen mieluummin auringon kuin loskan. | ||||
|
|
14.01.2010 15:26 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Martinlaakson merkitystä kansallisten merkkihenkilöiden kasvattamona ei voi koskaan liioitella. Tämä kuva virittääkin matkatunnelmat sopivalla tavalla aivan lähiviikkoina käsillä olevaan joht. Nymanin 33-vuotisjuhlajunaan. | ||||
|
|
14.01.2010 15:15 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Oikein hoyryveturifontti ja kaikki! | ||||
|
|
14.01.2010 14:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun tiedot on ristiriidassa Niilan tietojen kanssa. Luin aikanani (hesarista?) artikkelin, jossa kerrottiin henkilöistä, joiden tehtävänä oli valita Helsingin metrolle ulkoasu ja väri. Aluksi tarkoituksena oli ollut tehdä metrosta "tyylikkään hopeinen", eli resuisen harmaa. Suunnittelijat kuitenkin totesivat, että Helsingissä, jossa on todella usein maat ja taivaat täynnänsä masentavaa loskaa, tulisi metrojen olla väritykseltään piristäviä. Väriä lähdettiin hakemaan sillä idealla, että se toisi mieleen auringon, että sen näkeminen piristäisi kun maailma ympärillä muuten on harmaa. Valitsivat siis ihan tietoisesti värin, joka suorastaan hyppää silmiin helsinkiläisen talviarjen harmaudesta. Väitteeseen, että tuo yrittäisi olla jokin "turvaväri" en usko siksikään, että kun metroverkolla ei ole yhtä ainoata tasoristeystä, turvavärin hyöty jää "perin vähäiseksi". Metron turvallisuuteen ei vaikuttaisi, vaikka koko metro olisi näkymätön. Raitiovaunujen väri taas tahdotaan pitää vihreänä, koska niiden väri on tietynlainen perinne, osa Helsingin katukuvaa. Oranssina kirkuvat raitiovaunut häiritsisivät sitä suunnatonta riemua, joka nykyään raikaa helsinkiläisten sydämissä henkeäsalpaavan arkkitehtuurin ansiosta. En tiedä, tottuisiko silmä räikeän oranssiin vaunuun katukuvassa ikinä. Mutta, ehkä se tottuisi. Jos oranssi joltain kantilta katsoen olisikin sopivampi väri, sitä harmaaoranssia hirvitystä Nr-sarjan alkuajoilta en haluaisi nähdä katukuvassa yhtään enempää kuin yhden varoittavan esimerkin verran. Se tuskin jäi kelpaamatta oranssiutensa, vaan harmautensa takia. | ||||
|
|
14.01.2010 14:46 | Risto Itkonen | ||
| Erittäin upea talvikuva, jollaisia saa harvoin otettua Keravalta! Uudellamaalla kaunein talvi aikoihin - puutkin huurrassa ja lunta kuusien oksilla suorastaan Lapin malliin. Kuvassa juna ikäänkuin piiloutuu osaksi ympäristöönsä. | ||||
|
|
14.01.2010 14:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näyttää jotenkin vährmmän rupiselta kuin Kurppa, vaikka todellisuudessa onkin paljon karummassa kunnossa. | ||||
|
|
14.01.2010 13:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno kuva! itse olin kuvaamassa samaista junaa Kokemäellä. Sen verran oli sumuinen keli että hyvä kun näki eteensä. | ||||
|
|
14.01.2010 13:32 | Simo Virtanen | ||
| Melkein valkosivuiset pyörät, alkuperäisen mallin mukaisesti. | ||||
|
|
14.01.2010 11:34 | Hannu Korpimäki | ||
| Minusta metron oranssista "huomioväristä" on vain niukasti hyötyä koska rata on muusta liikenteestä eristetty eli oikeasti "metro". Samaan aikaan raitiovaunut ovat vihreällä maastovärillä maalattuja etteivät vaan erottuisi liikennöidessään puistonreunalla; jo käytössä ollut oranssi vaihtoehto ei siinä kelvannut. Sic! | ||||
|
|
14.01.2010 11:14 | Hannu Korpimäki | ||
| Vehkeestä on keskusteltu aieminkin täällä: https://vaunut.org/kuva/43421 | ||||
|
|
14.01.2010 11:03 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Eri taajamajunareiteillä kiertävät samat rungot, joten esim. Jyväskylä–Seinäjoki–Vaasa-välillä bongattu runko voi olla varsin pian bongattavissa Joensuu–Pieksämäki-välillä (todettu), tosin ilman toista Ein-vaunua. Jos tämän uniikin vaunun haluaa bongata, niin suosittelen aiemmin mainitsemieni välien lisäksi Tampere–Pori-pätkää. Nippelitietona mainittakoon, että tiistaina 12.1. tämä liukuovinen oli junissa H 444 (Vs–Jy) ja H 451 (Jy–Vs). | ||||
|
|
14.01.2010 10:56 | Niila Heikkilä | ||
| Tässä nähdään että metron värisuunnittelijat ovat päässeet tavoitteeseensa. Oranssi suorastaan hyökkää harmaasta maisemasta. Helsingin metron väritys valittiin näkyväksi, koska tiedettiin metroradan tulevan kulkemaan suurelta osin myös maanpinnalla. Länsimetron uusilla turvaovellisilla tunneliasemilla metron ulkovärityksen merkitys puolestaan pienenee huomattavasti. | ||||
|
|
14.01.2010 10:29 | Torbjörn Sandell | ||
| Mikä virka tällä (virka)junalla on? Sininen runko näyttäisi olevan veturin perässä... Tuleeko tässä mahdollisesti uusi pikurirunko Turusta (Pieksämäeltä) Savon radan juniin? | ||||
|
|
14.01.2010 10:16 | Juha Kutvonen | ||
| Heinäkuussa -09 havaittu myös Pieksämäen ja Joensuun välillä. | ||||
|
|
14.01.2010 10:14 | Juha Kutvonen | ||
| Seuraava suorituspaikka Aurasta Toijalan suuntaan on Kyrö, joten sieltähän tämän täytyy olla. | ||||
|
|
14.01.2010 09:45 | Pauli Kyllönen | ||
| IC73 ajaa Helsingistä Kuopioon Kouvolan kautta. Näin ollen P705 starttaa Kuopiosta Oulua kohti. P704 vastaavasti sitten ajaa Oulusta Kuopioon. P706 ja P707 ovat Oulu-Kouvola välin junia. | ||||
|
|
14.01.2010 09:43 | Tomi Peltola | ||
| Odotinkin tällaisia reaktioita. Mutta eivät nämä niin huonossa kunnossa olleet. Muokkasin kuvaa. Huomaa tunnisteet: Kuva-arvoitus. | ||||
|
|
14.01.2010 08:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuotahan todella kutsuttiin "Viimeiseksi suojaksi", mutta näin kirjanoppineena voin kertoa sen olevan täydelliset peksit täyttävä pääopastin. Mutta juu, molemmat ovat siis puhekielessä oikein. | ||||
|
|
14.01.2010 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Tai oikeastaan normaali asetyleenipullo. Suurinmassa osassa kaasuvalovetureissa oli asetyleenivalaistus. | ||||
|
|
14.01.2010 04:09 | Lars Glassl | ||
| Great Picture! | ||||
|
|
14.01.2010 02:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Virroittimet näyttäisivät olevan molemmissa välivaunuissa, eli ainakin vaunujen vähentäminen voi olla hankalaa. Yhden ehkä saisi pois, mutta siinäkin voi olla jotain välttämätöntä tekniikaa. Lisäämisen uskoisi olevan helppo temppu, kunhan data siirtyy jotain standardia kaapelia pitkin. | ||||
|
|
14.01.2010 02:14 | Robert Sand | ||
| Laulava veturi. http://www.youtube.com/watch?v=lxJoZ-GENgU | ||||
|
|
14.01.2010 01:54 | Pekka Soininen | ||
| Täytyy kuunnella, jos joskus elämäni ensimmäisen matkani Itävaltaan teen. Epäsoinnun huomaa automaattisesti, kun taas harmoniaa pitää selviönä. | ||||
|
|
14.01.2010 00:43 | Tunnus poistettu | ||
| Se on valokaasupullo. | ||||
|
|
14.01.2010 00:34 | Leo Herranen | ||
| Mikä lienee tuon oranssin pötkylän virka? Nimimerkillä höyryveturin anatomian kurssin tarpeessa :) | ||||
|
|
14.01.2010 00:10 | Leo Männistö | ||
| Sommittelultaan erittäin mielenkiintoinen kuva. Jäin katsomaan useammaksi minuutiksi. | ||||
|
|
13.01.2010 23:28 | Topi Lajunen | ||
| Sm5:ssä välivaunuja on kaksi. | ||||
|
|
13.01.2010 21:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Voiko tuota FLIRTin kokoonpanoa vaihdella vaikka Ilmalassa? Onko miten monimutkainen operaatio (onnistuessaan)? | ||||
|
|
13.01.2010 21:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa vähän kuvaa lirteistä erilaisten välivaunumäärien kanssa: http://stadler.divio.ch/media/uploads/stadler/flirt/flirt.gif . | ||||
|
|
13.01.2010 21:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, vaan ihan oikeita välivaunuja voi olla Flirt-junassa 0-4 kappaletta, mutta niiden määrä olisi hyvä päättää jo kapinetta tilattaessa. Helsingin flirteissä välivaunuja on muistaakseni kolme. | ||||
|
|
13.01.2010 21:30 | |||
| Laskumäestä PUDOTETTUJA vaunuja. HeH HeH !!! | ||||
|
|
13.01.2010 21:21 | |||
| On aikas sekalaisen näköinen kokoonpano tässä junassa. Hieno kuva! | ||||
|
|
13.01.2010 20:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ai että mittee se Naskalin äidin poika siis nyt tarkoittaa? 0-4 välivaunua? Multippeliajoako siis tarkoitat? Silloin kyse ei ole välivaunujen kytkennästä. | ||||
|
|
13.01.2010 19:48 | Eeli Sulku | ||
| Hienoa, että nuokin talot kunnostettiin. Huonoa on, että ne pilataan turisteilla. | ||||
|
|
13.01.2010 19:22 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ääni Lgj:lle | ||||
|
|
13.01.2010 18:49 | |||
| Ovatpa kyllä deeverit päässeet huonoon kuntoon. | ||||
|
|
13.01.2010 18:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauska! :) | ||||
|
|
13.01.2010 17:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihan kuin siinä lukisi Lgl. | ||||
|
|
13.01.2010 16:36 | Tunnus poistettu | ||
| Tietääkseni noihin juniin voi laittaa 0-4 välivaunua. Maalla on hyvä olla viisas kun merellä myrskyää, mutta eikö olisi ollut hyvä tilata vähän ylikapasiteettia, jotta yksikköjä ei välttämättä tarvitsisi liitellä usein, se kun tuntuu olevan suuri ongelmanaihe kaikissa Sm-junissa. | ||||
|
|
13.01.2010 16:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/60772 | ||||
|
|
13.01.2010 16:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Multa pääsi iso "oho!" kun näin tän kuvan. :) | ||||
|
|
13.01.2010 15:54 | Tunnus poistettu | ||
| Eipä lämmin luita riko, eikä venäjällä tunneta kovinkaan laajalti energiatehokkuuden käsitettä. Kuinkahan monta uraanitonnia olisikaan säästynyt, jos tähän vaunusarjaan olisi suunniteltu kaksinkertainen kattoeristys. | ||||
|
|
13.01.2010 15:17 | Petri Nummijoki | ||
| Yleensähän VR:n höyryvetureille sallittiin kesällä noin 10 % korkeampi junapaino, kuin talvella ja lisäksi oli kuljettajan suostumus erityisen hyviä olosuhteita varten, jolloin junapainoa voitiin nostaa noin 30 % talvella käytettyihin junapainoihin verrattuna. Tr2 oli kuitenkin tästä säännöstä poikkeus. Sille sallittiin 12,5 promillen nousussa talvella 1060 t, kesällä 1065 t ja kuljettajan suostumuksella 1100 t. Junapainot olivat siis melkein samat olosuhteista riippumatta. Siksi ne olisivat 10 % promillen nousuissakin olleet todennäköisesti kelistä riippumatta 1300-1350 tonnin kieppeillä. En tiedä miksi Tr2-vetureiden junapainot määrättiin eri periaatteella, kuin esim. Tr1:llä mutta johtuneeko siitä, että Tr2:n kitkapaino oli noin 30 % Tr1:n kitkapainoa suurempi mutta laskennallisen vetovoiman ja kattilatehon puolesta ero oli vain noin 10 %? Tr2:lla kävi ehkä hyvällä kelillä niin, ettei suorituskykyä rajoittanut niinkään kitka vaan kattilan ja höyrykoneen mitoitus ja siksi junapainojakaan ei voitu kelin parantuessa nostaa reippaasti. | ||||
|
|
13.01.2010 14:33 | Jouni Halinen | ||
| Sorry Jorma, nyt kun luin tarkemmin tuon Wikipedian Kankaaan paperitehdasta koskevan osion, niin totta tosiaan sielä on aikaisemmin valmistettu Linen Bank vesileima paperia, oma muistikuvani perustui aikoihin kun olin erään X:lä alkavan kopiokonepuljun palkkalistoilla. Mutta "summa summaarum", Linea Bankkia on edelleen saatavilla, en vain osaa oikein hahmottaa, mihin sitä nykyjään tarvitaan?. Nykyisillä kopio/tulostustekniikoilla kun saadaan monin eri keinoin "luotua" paperiasiakirjalle erillaisia turva/varmuus "identtiteettejä". Lisäksi Linea Bank paperi on ollut aina huonoa kulkemaan koppareissa ja tulostimissa "silkkisen" olemuksensa takia . | ||||
|
|
13.01.2010 13:44 | Jouni Halinen | ||
| Linen Bank vesileimapaperia valmistaa Tervakoski Oy Tervakoskella http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervakoski_Oy . Tehtaan omistaa nykyjään Itävaltalainen DelfortGroup http://www.delfortgroup.com/lang_en/mills_tervakoski.htm , ennen sen omisti mm. Suomen Pankki. Siellä valmistettiin esim. kaikki ”markkapaperit”, mutta ei enää "europaperia". Tehtaalla toimii viisi erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain noin 110 000 tonnia erilaisia hienopaperituotteita http://fi.wikipedia.org/wiki/Kankaan_paperitehdas . Epäilen hiukan, että onko Kankaan paperitehdas koskaan valmistanut vesileimapaperia Linen Bank tuotemerkillä, jollain muulla tuotemerkillä näin on voinut kylläkin tapahtua ?. | ||||
|
|
13.01.2010 13:34 | Tatu Vasara | ||
| Tyylekäs kuva! | ||||
|
|
13.01.2010 11:24 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin maanantailta ja tiistalta havainto rantaradalta. Ja eilisellä ne olivat parina. Elättelin hieman ennen puoli kuutta toiveita että olisivat lähteneet y-junana Karjaalle. Näin raidenäytöt lupasivat vielä 17.20 aikoihin. Mutta Y-junan raide muuttui raiteeksi 12 ja joutui tyytymään vakiokalustoon Espoosenn mennessä. Mutta Sm5 junat lähtivät kuitenkin Leppävaaraan | ||||
|
|
13.01.2010 10:48 | Petri Nummijoki | ||
| On totta, ettei junaturvallisuussääntö sallinut Tr2-vetureiden aikaan yli 1300 tonnin junia ja se oli siksi alun perin maksimipainona myös Hr12- ja Hr13-vetureilla. Kuitenkin Tr2-vetureiden sallitut junapainot 12,5 promillen nousussa olivat 1060-1100 tonnia kelistä riippuen. Tästä voitanee päätellä, että 1300 tonnia oli myös suorituskyvyn puolesta lähellä Tr2-vetureiden maksimijunapainoa 10 promillen mäessä. Ehkä kesäkelillä olisi sallittu vähän enemmän (luokkaa 1350 tonnia), jos yli 1300 tonnin painot olisivat olleet luvallisia. Tr1-vetureiden 1300 tonnia en pitäisi vertailukelpoisena, koska se oli luvallista vain hyvissä olosuhteissa kuljettajan suostumuksella tai maastoltaan edullisilla radoilla, kuten ajettaessa Kouvolasta Kotkaan ja Haminaan alamäen suuntaan. Onhan yhdellä Dr16-veturillakin vedetty enimmillään 2400-2700 tonnin malmijunia, joten optimioloissa tuollainen 5200-5300 tonnin juna kulkisi varmaan kahdellakin Dr16-veturilla, jos ei ole pahoja mäkiä ja ajonopeudesta annetaan periksi. | ||||
|
|
13.01.2010 10:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Supistetun liikenteen aikana nämä eivät tainneet liikkua lainkaan, mutta ainakin Hesarin artikkelissa mainittiin näiden pärjänneen lumikelissä hyvin. | ||||