|
|
13.01.2010 10:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Supistetun liikenteen aikana nämä eivät tainneet liikkua lainkaan, mutta ainakin Hesarin artikkelissa mainittiin näiden pärjänneen lumikelissä hyvin. | ||||
|
|
13.01.2010 08:44 | Laura Jänis | ||
| Kuinkas muuten tämä on selviytynyt pöllyävästä lumesta ja alutstarakenteisiin kertyvästä lumesta? Onko ollut paljonkin ajossa? | ||||
|
|
13.01.2010 03:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos linkeistä, Teppo. Vähän sain etsiä, ennen kuin hogasin SA3:n ekan linkin kuvasta, mutta nyt on asia selvä :) | ||||
|
|
13.01.2010 02:55 | Jaakko Tuominen | ||
| Itse en voinut katolle tehtyä kuvauslavaa parkkeerata Rovaniemellä Ounaskoskensillan kaupungin puoleiseen päähän viereisten liikennevalojen takia, varma ketjukolari vaara. | ||||
|
|
13.01.2010 02:29 | Jaakko Tuominen | ||
| Tr2:a valitettiin kuulemma syöpöksi, mutta jos niillä ajettiin lähinnä terveisiä niin ei ihme. | ||||
|
|
13.01.2010 00:38 | Jarmo Ranta | ||
| Harvinaiseksi rataverkolla käyvä fontti tuossa raideopasteessa. Tuollainen numerointihan oli jokin aika sitten ainakin Karjaan ja Salon rautatieasemilla, ja taisi Ylivieskastakin löytyä yksittäinen numerolätkä. Nyt lienee käytössä enää vain Pukinmäen ja Malmin pysäkeillä. Hieno kuvasarja, muuten. | ||||
|
|
13.01.2010 00:30 | Eljas Pölhö | ||
| Tuo 1300 tonnia oli maksimijunapaino VR:llä höyrykaudella. 1960-luvulla myös Hr12:lla (Dr12) ja Hr13:lla (Dr13) oli suurin sallittu junapaino 10 promillen mäessä 1300 t eikä yhtään enempää. Tr2 tapauksessa 1300 tonnia oli sallittu junissa, joiden perusnopeus oli 46-48km/h ja radan määräävä nousu 10‰. Kuljettajan luvalla 1300 tonnia samalla nopeudella oli sallittu myös Tr1:lle. Oltiin siis vielä kaukana todellisesta vetokyvyn rajasta. | ||||
|
|
13.01.2010 00:14 | Niila Heikkilä | ||
| Mennessämme junalla muutama vuosi sitten Baikalille, jäi Siperian radalta varsin lämpimät muistot - kirjaimellisesti. Ulkona oli toistakymmentä astetta pakkasta, mutta vaunun käytävän lämpömittari pysytteli koko ajan +30C paremmalla puolella. Harmitti kun ei tullut otettua shortseja mukaan. Rinkassa oli vain talvivarusteita. Kuka uskaltaa vielä väittää että Siperiassa on kylmä? | ||||
|
|
12.01.2010 23:01 | Tapani Kunnas | ||
| Lämpöeristys... | ||||
|
|
12.01.2010 22:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä homma, niin tietää taksin pyytää ajamaan satakunta metriä pohjoisemmaksi kuin normaalisti. | ||||
|
|
12.01.2010 22:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kuka nyt tulevaisuudessa painaa Linen Bank -vesileimalla varustetut "viralliset" kirjepaperit? Kankaan tehdas kuului muuten aikoinaan G.A.Serlachius-yhtiöihin ja täälläkin oli oma GAS-Otso. Kapearaiteistakin on ollut. | ||||
|
|
12.01.2010 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| Mikähän on muuten syy siihen, että Suomi-vaunujen katoilla ei ole tällaista jäänmuodostusta? RZD:n lomajunien vaunujen talvisisälämpötilan "kuumuus" kaiketi. Vaunuissa sikäläinen asukas voi halutessaan oleilla pitkätkin matkat keveissä kesäisissä matka-asusteissa. | ||||
|
|
12.01.2010 22:04 | Tapio Muurinen | ||
| Muistini mukaan "Hakaset" ja "ystävyyssiteet" alkoivat yleistyä samoihin aikoihin 1960-luvun puolivälin jälkeen, eli olisiko sitten ollut aikaisemmin muuta vaihtoehtoa, kuin vetää Stalinin korvasta. Se kytkentä oli vähän epävarma, koska lenkki tuli vinoon ja pystyyn. Kun veto välillä löysäsi junan mennessä "kasaan", lenkki saattoi hypätä irti. Ystävyysside jäi aina löysälle, eikä niitä sallittu kuin 5-6 kpl junaa kohti. | ||||
|
|
12.01.2010 21:55 | Lari Åhman | ||
| Heikosti menee tosiaan suomalaisella (metsä)teollisuudella, jos tämäkin jo suljetaan. Saa nähdä mihin tässä vielä päädytään. Nuo Sim-sarjan vaunuthan ovat kohta työttöminä kaikki. | ||||
|
Kuvasarja: Talvea |
12.01.2010 21:49 | Jorma Rauhala | ||
| Hienoja kuvia jälleen taitavasti kameraa käsittelevältä "nuoren polven junaharrastajalta", kuten ilmoitukset kertovat. Enemmän ja hienompiakin kuvia on nähtävissä nimittäin tuoreessa kirjassa: http://www.rautatie.org/webshop/?mod=product&product_ID=176&cat_ID=8 . |
||||
|
|
12.01.2010 20:36 | Ilari Eskelinen | ||
| Veturit olivat: Move1 49/1947, 0-4-0 dm (ex. VAPO Kurjenneva), Pedershaab 381/1943, 0-4-0dm (ex. Utin - Haukkasuon turveradan veturi) ja Diema DL 6/3 3049 (Piimassat Ky) | ||||
|
|
12.01.2010 20:30 | Marko Vornanen | ||
| Raide 13 on normaalissa käytössä joskin laiturin alkupää on eristettynä ja hotellirakennus on laitettu nätisti "pakettiin". | ||||
|
Kuvasarja: Ähtärin Eläinpuiston kapearaiteinen |
12.01.2010 20:23 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole kuvia tuolta sivuraiteelta. Ehkä kuvaajakolleega Jarmo voi antaa lisävalaisua tuon raiteen merkityksestä. Ei edes tule mieleen, että missä tuo oikein sijaitsee. Kaiken kaikkiaan: Ähtärin rata on suunniteltu pitkälti "oikeaa" kapearaiteista metsäratajärjestelmää matkien. Mukana on kaikenlaisia pistoja erilaisiin tarkoituksiin. Radan suunnittelutyössä (ja ainakin vaunujen osalta) oli muistaakseni (lukee vanhoja Resiinoja...) mukana Miö:llä yhä vaikuttava vek PTJK, jota haastattelemalla varmasti moni kysymys ratkeaisi. Ratalinja näkyy muuten yhä tänään kansalaisen karttapalvelussa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2510208&cy=6936273&scale=8000&tool=siirra&lang=FI | ||||
|
|
12.01.2010 20:19 | Perttu Karttunen | ||
| Heh, no kyl tää ihan tervetullut näky on päivystäjänkin keulilla. | ||||
|
|
12.01.2010 20:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvasarjan esittelytiedoissa (sellaiset on nimittäin kaikilla kuvasarjoilla olemassa), mainitsen pituuden olevan 1,5 km. | ||||
|
|
12.01.2010 19:34 | Eija Mari | ||
| Kyllä siinäkin näkyi juna olevan eli langat kunnossa, mutta eivät tule niin lähelle hotellia kuin ennen ;)) Sami oli muutaman metrin päässä päätepuskimesta odottamassa matkustajia ja lähtölupaa. | ||||
|
|
12.01.2010 19:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Milläs mallilla r. 13 on tällä hetkellä? Viime perjantaina siltä puuttuivat vielä ajolangat. | ||||
|
|
12.01.2010 19:03 | Pasi Utriainen | ||
| Tänne Siilin päähän vois välistä laittaa valakon järjestelemään, lähetetään vaihtokaupassa pari 26-sarjan deeverinippua sinne Sysmäjärvelle... niitä riittää. Maanantain ammoniakkijunakin vedetään nykyään deeverinipulla. No, taitaahan tämä Dr16 käydä toisinaan päivystäjien treffeillä Juankoskella asti. | ||||
|
|
12.01.2010 18:18 | Jouni Halinen | ||
| Ainakin 70/80 luvulla tällä huoltoasemalla oli myös ns. "merellinen puoli”, ja näyttää siltä että näin oli jo 60 luvun alussa, sen näköisiä "tötteröitä" meinaan tuolla laiturin reunalla näkyy seisovan. Asemahan lopetettiin 80/90 (+- jotain) luvun taitteessa, Ja ranta-alue saneerattiin samoihin aikoihin nykyiselleen, mm. mittareiden kohdalla on hieno kivetty kompassikuvio (näkyy hyvin Eniron kopterikuvasta). Heitän tähän ”vienon” arvauksen siitä mitä (3 kpl) näistä mittareista veneisiin 60 luvulla tankattiin. 1. Bensiiniä, oktaaviluku ”alhainen” ?. 2. polttoöljyä/löpöä, jota sai käyttää (EU kielsi) vielä muutama vuosi sitten veneissä. 3. petrolia, eikös entisajan merimoottorit (mm. ”Wikströmit”) sillä harvakseltaan ”putputtaneet”. Jään odottelemaan "korjaussarjaa". | ||||
|
|
12.01.2010 14:34 | Teppo Niemi | ||
| Stalinin korva on SA3-kytkimessä olevan korvakkeen nimitys. Tähän korvakkeeseen voidaan laittaa ruuvikytkimen lenkki. Tämä sekakytkentätapa oli 1960-luvun loppupuolelta lähtien sallittu vain vaihtotöissä. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/5152 on irroituslaitteen yläpuolella näkyvä, kytkimen yläosassa oleva korvake, juuri se Stalinin korva. Sama korva voidaan havaita myös kuvasta: https://vaunut.org/kuva/21444 | ||||
|
|
12.01.2010 13:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Stalinin korva" on mulle aivan uusi ilmaus, jonka merkitystä voin vain arvailla. Mistä siis on kyse? | ||||
|
|
12.01.2010 12:08 | Perttu Karttunen | ||
| oin vaan kuvitella miten helposti to rakennelma on hypännyt kiskoilta kun meillä hypi hiukan kierorunkoinen kuuppavaunu kokajan alkuun kiskoilta ennenkuin poistettiin se kokonaan kokoonpanosta :D | ||||
|
|
12.01.2010 11:41 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Eipä tätäkään erikoisratkaisua enää ihmetellä, vaan tämä on ajettu 26.10. alkaneesta aikataulukaudesta alkaen pelkästään Sr1-vetoisena (en ole onnistunut ainakaan vielä bongaamaan poikkeusta). Vaajakoski–Hankasalmi-väli lienee siis nykyisin deeveritöntä aluetta, jos konepajahinauksia ei lasketa. | ||||
|
|
12.01.2010 11:34 | Eljas Pölhö | ||
| H16 vetovoimasta on täällä https://vaunut.org/kuva/58835 H15 ja H16 eivät kulkeneet samalla veturilla ja esimerkiksi H16 Rulla-Ristot vetivät Kouvolaan päin junaa T1071. H15 on varsin niukalti havaintoja ja veturi oli 1964-65 pääasiassa Hr12 ja sen jälkeen Hr13. Pahimmalta pakkaskaudelta 1966 talvelta on 3 höyryhavaintoa (660129=1019, 660203=1073 ja 660208=1009), mutta muita poikkeuksia ei ole tiedossa. | ||||
|
|
12.01.2010 11:25 | Tunnus poistettu | ||
| Esimerkillistä liikenneturvallisuusajattelua, siis! Tästä neuvosta onkin syytä ottaa vaari. - Onneksi omassa autossani on tilava kattoluukku, ohittavaa junaa voi tähystää kätevästi penkillä seisten. | ||||
|
|
12.01.2010 11:19 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Paikallislehden (KS) mukaan tänään varhain aamulla pyöräytettiin viimeinen rulla ulos. Vielä eilen aamupäivällä kävi Dv12 2633 rutiininomaisesti viemässä jokusen Sim*-vaunun Kankaalle. Lieköhän paperia enää lähdössä rautapyörillä maailmalle... | ||||
|
|
12.01.2010 11:10 | Laura Jänis | ||
| Käpylän ravirata oli tässä 1926-1977, paikasta puhuttaessa ravis nimitystä käytettänee edelleen. Rata siirtyi käytännön syistä mainittuun Vermoon Espooseen. | ||||
|
|
12.01.2010 10:57 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Siinä tapauksessa tämä saattaa olla T 3365:lle (Jy–Äki) vaunut tuova T 3409 (Vka–Jy, ei löydy viimeisimmistä graafisista, vaikka vakituisesti kulussa ainakin ti-pe ja ehkä vielä nykyisinkin la), joka on silloisesta liikennetilanteesta ja sääolosuhteista johtuen saattanut kulkea reilusti myöhässä. | ||||
|
|
12.01.2010 09:57 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tiedossa, miten H15/16:n vetovoima vaihteli 60-luvulla? Sunnuntain H15 voisi olla sopiva juna H18/P18:n veturin toimittamiseksi Kouvolaan mutta silloin tietysti seuraava kysymys on, että mistä sunnuntain H16 sai veturinsa? | ||||
|
|
12.01.2010 08:48 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäiset hakaset (Hka, Hdka) tulivat käyttöön 1960-luvun puolivälin jälkeen 8olisiko ollut peräti 1966). Hieman myöhemmin tuli vielä yksi Unicopler-kytkimellä varustettu Oba-vaunu. Ennen näitä 1950-luvulta alkaen (eli siitä kun Neuvostoliiton rautatiet saivat suoritetuksi loppuun siirtymisen SA3-automaattikytkimiin). Tänä väliaikana toimittiin niin, että venäläisiin Suomeen saapuviin vaunuihin asennettiin puskimet Viipurissa, Antreassa ja Matkaselässä. Vaunuryhmiin puskimet asennettiin vain niiden päihin. | ||||
|
|
12.01.2010 07:22 | Aki Karvonen | ||
| On | ||||
|
|
12.01.2010 07:06 | Risto Itkonen | ||
| Paljonko radalla oli pituutta? | ||||
|
Kuvasarja: Ähtärin Eläinpuiston kapearaiteinen |
12.01.2010 01:43 | Robert Sand | ||
| Kiitos näistä kuvista. Onko sinulla lisää kuvia myös tältä sivuraiteelta? https://vaunut.org/kuva/53384 | ||||
|
|
12.01.2010 01:41 | Robert Sand | ||
| https://vaunut.org/kuva/53384 Jarmo Pyytövaara kommentoi näin: "Rata oikealle, taisi olla vaunujen säilytyspätkä. Kuvaajan selän takana oli sivuraide veturin ympäriajoa varten." Radalla on siis ollut ainakin 9vaihdetta. | ||||
|
|
12.01.2010 01:31 | Robert Sand | ||
| Sama vaihde vuonna 2005. https://vaunut.org/kuva/20028 | ||||
|
|
12.01.2010 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkas näitä junia ennen vedeltiin?? Milloinka ensimmäiset "hakaset" tulivat käyttöön - entä nuo "ystävyys-siteet"? | ||||
|
|
12.01.2010 00:08 | Niila Heikkilä | ||
| Aika ketterä saisi olla jos tuosta vielä ehtisi ajaa junan alle. Päinvastoin, kuskihan on halunnut varmistua turvallisesta radanylityksestä ja tasoristeyksen näkemäalueestä. Niinpä hän on kiivennyt hyvissä ajoin tähystämään autonsa katolle ettei junaa varmasti tule. | ||||
|
|
11.01.2010 22:56 | Tunnus poistettu | ||
| Tätä katsellessa toivoo vain, ettei volkkarikuski juuri seuraavalla hetkellä havahdu huomaamaan, että vielä ehtii...! | ||||
|
|
11.01.2010 22:53 | Sakari Kestinen | ||
| Om Nom Nom Nom, vankivaunu | ||||
|
|
11.01.2010 22:35 | Robert Sand | ||
| Ennen liikenteen loppumista oli telivaunuja käytössä. https://vaunut.org/kuva/50831 En tiedä oliko telivaunut tehty näistä vai tehtiinkö ihan uusia vaunuja. |
||||
|
|
11.01.2010 22:32 | Tunnus poistettu | ||
| Tasajännitejärjestelmässä jännitteen alentaminen hoidettanee jännitteenjakautumista hyödyntäen, kytkemällä lämmitysvastukset sopivasti sarjaan. Tasajännitettä ei voi nostaa tai laskea muuntajalla, sen eteen tarvitaan ensin kallis invertteri vaihtosuuntaamaan 3 kVDC syöttöjännite. Jos syöttöjännitteenä taas on 1,5 kVAC, vaunumuuntajan hyöty piilee siinä että 230 V jännite ei ole läheskään yhtä tappavaa kuin 1,5 kV. | ||||
|
|
11.01.2010 22:30 | Robert Sand | ||
| Pedershaab taitaa olla sama joka on nykyään Humppilassa. https://vaunut.org/kuva/6763 Höyryveturiksi maskeerattu veturi on Move 1A 45. | ||||
|
|
11.01.2010 22:25 | Markku Blomgren | ||
| Oliko noissa vaunuissa tosiaan tuollaiset köykäiset pyöräviritykset koko käyttöajan (ja jälkeenkin...)? Eli niihin ei rakennettu mitään telejä myöhemmässä vaiheessa? | ||||
|
|
11.01.2010 22:22 | Robert Sand | ||
| Kiitos tästä kuvasta! Tämä vaihde oli purettu vuonna 2005 kun kävin Ähtärissä neuvottelemassa radan ostosta. Pistoraiteella näyttäisi olevan kaksi kuuppavaunua ja molemmat ovat nykyään Pirttikylässä. Eläinpuiston radalla on ilmeisesti ollut kuusi vaihdetta. Ratapihalla neljä kpl, silmukan vaihde ja tämä vaihde. | ||||
|
|
11.01.2010 22:15 | Robert Sand | ||
| Joskus myöhemmin tämä vaihde muutettiin aukiajettavaksi. Vaihde on nykyään Pirttikylässä. | ||||
|
|
11.01.2010 22:11 | Robert Sand | ||
| Oikealla Diema DL 6/3 3049 ja Move 1A 45. Keskiraiteella oleva veturi on minulle tuntematon. | ||||