Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.01.2010 10:42 Teemu Sirkiä  
  Supistetun liikenteen aikana nämä eivät tainneet liikkua lainkaan, mutta ainakin Hesarin artikkelissa mainittiin näiden pärjänneen lumikelissä hyvin.
kuva 13.01.2010 08:44 Laura Jänis  
  Kuinkas muuten tämä on selviytynyt pöllyävästä lumesta ja alutstarakenteisiin kertyvästä lumesta? Onko ollut paljonkin ajossa?
kuva 13.01.2010 03:47 Tuukka Ryyppö  
  Kiitos linkeistä, Teppo. Vähän sain etsiä, ennen kuin hogasin SA3:n ekan linkin kuvasta, mutta nyt on asia selvä :)
kuva 13.01.2010 02:55 Jaakko Tuominen  
  Itse en voinut katolle tehtyä kuvauslavaa parkkeerata Rovaniemellä Ounaskoskensillan kaupungin puoleiseen päähän viereisten liikennevalojen takia, varma ketjukolari vaara.
kuva 13.01.2010 02:29 Jaakko Tuominen  
  Tr2:a valitettiin kuulemma syöpöksi, mutta jos niillä ajettiin lähinnä terveisiä niin ei ihme.
kuva 13.01.2010 00:38 Jarmo Ranta  
  Harvinaiseksi rataverkolla käyvä fontti tuossa raideopasteessa. Tuollainen numerointihan oli jokin aika sitten ainakin Karjaan ja Salon rautatieasemilla, ja taisi Ylivieskastakin löytyä yksittäinen numerolätkä. Nyt lienee käytössä enää vain Pukinmäen ja Malmin pysäkeillä. Hieno kuvasarja, muuten.
kuva 13.01.2010 00:30 Eljas Pölhö  
  Tuo 1300 tonnia oli maksimijunapaino VR:llä höyrykaudella. 1960-luvulla myös Hr12:lla (Dr12) ja Hr13:lla (Dr13) oli suurin sallittu junapaino 10 promillen mäessä 1300 t eikä yhtään enempää. Tr2 tapauksessa 1300 tonnia oli sallittu junissa, joiden perusnopeus oli 46-48km/h ja radan määräävä nousu 10‰. Kuljettajan luvalla 1300 tonnia samalla nopeudella oli sallittu myös Tr1:lle. Oltiin siis vielä kaukana todellisesta vetokyvyn rajasta.
kuva 13.01.2010 00:14 Niila Heikkilä  
  Mennessämme junalla muutama vuosi sitten Baikalille, jäi Siperian radalta varsin lämpimät muistot - kirjaimellisesti. Ulkona oli toistakymmentä astetta pakkasta, mutta vaunun käytävän lämpömittari pysytteli koko ajan +30C paremmalla puolella. Harmitti kun ei tullut otettua shortseja mukaan. Rinkassa oli vain talvivarusteita. Kuka uskaltaa vielä väittää että Siperiassa on kylmä?
kuva 12.01.2010 23:01 Tapani Kunnas  
  Lämpöeristys...
kuva 12.01.2010 22:56 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä homma, niin tietää taksin pyytää ajamaan satakunta metriä pohjoisemmaksi kuin normaalisti.
kuva 12.01.2010 22:18 Jorma Rauhala  
  Kuka nyt tulevaisuudessa painaa Linen Bank -vesileimalla varustetut "viralliset" kirjepaperit? Kankaan tehdas kuului muuten aikoinaan G.A.Serlachius-yhtiöihin ja täälläkin oli oma GAS-Otso. Kapearaiteistakin on ollut.
kuva 12.01.2010 22:11 Jorma Rauhala  
  Mikähän on muuten syy siihen, että Suomi-vaunujen katoilla ei ole tällaista jäänmuodostusta? RZD:n lomajunien vaunujen talvisisälämpötilan "kuumuus" kaiketi. Vaunuissa sikäläinen asukas voi halutessaan oleilla pitkätkin matkat keveissä kesäisissä matka-asusteissa.
kuva 12.01.2010 22:04 Tapio Muurinen  
  Muistini mukaan "Hakaset" ja "ystävyyssiteet" alkoivat yleistyä samoihin aikoihin 1960-luvun puolivälin jälkeen, eli olisiko sitten ollut aikaisemmin muuta vaihtoehtoa, kuin vetää Stalinin korvasta. Se kytkentä oli vähän epävarma, koska lenkki tuli vinoon ja pystyyn. Kun veto välillä löysäsi junan mennessä "kasaan", lenkki saattoi hypätä irti. Ystävyysside jäi aina löysälle, eikä niitä sallittu kuin 5-6 kpl junaa kohti.
kuva 12.01.2010 21:55 Lari Åhman  
  Heikosti menee tosiaan suomalaisella (metsä)teollisuudella, jos tämäkin jo suljetaan. Saa nähdä mihin tässä vielä päädytään. Nuo Sim-sarjan vaunuthan ovat kohta työttöminä kaikki.
Kuvasarja:
Talvea
 
12.01.2010 21:49 Jorma Rauhala  
  Hienoja kuvia jälleen taitavasti kameraa käsittelevältä "nuoren polven junaharrastajalta", kuten ilmoitukset kertovat. Enemmän ja hienompiakin kuvia on nähtävissä nimittäin tuoreessa kirjassa: http://www.rautatie.org/webshop/?mod=product&product_ID=176&cat_ID=8
.
kuva 12.01.2010 20:36 Ilari Eskelinen  
  Veturit olivat: Move1 49/1947, 0-4-0 dm (ex. VAPO Kurjenneva), Pedershaab 381/1943, 0-4-0dm (ex. Utin - Haukkasuon turveradan veturi) ja Diema DL 6/3 3049 (Piimassat Ky)
kuva 12.01.2010 20:30 Marko Vornanen  
  Raide 13 on normaalissa käytössä joskin laiturin alkupää on eristettynä ja hotellirakennus on laitettu nätisti "pakettiin".
Kuvasarja:
Ähtärin Eläinpuiston kapearaiteinen
 
12.01.2010 20:23 Jorma Rauhala  
  Eipä ole kuvia tuolta sivuraiteelta. Ehkä kuvaajakolleega Jarmo voi antaa lisävalaisua tuon raiteen merkityksestä. Ei edes tule mieleen, että missä tuo oikein sijaitsee. Kaiken kaikkiaan: Ähtärin rata on suunniteltu pitkälti "oikeaa" kapearaiteista metsäratajärjestelmää matkien. Mukana on kaikenlaisia pistoja erilaisiin tarkoituksiin. Radan suunnittelutyössä (ja ainakin vaunujen osalta) oli muistaakseni (lukee vanhoja Resiinoja...) mukana Miö:llä yhä vaikuttava vek PTJK, jota haastattelemalla varmasti moni kysymys ratkeaisi. Ratalinja näkyy muuten yhä tänään kansalaisen karttapalvelussa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2510208&cy=6936273&scale=8000&tool=siirra&lang=FI
kuva 12.01.2010 20:19 Perttu Karttunen  
  Heh, no kyl tää ihan tervetullut näky on päivystäjänkin keulilla.
kuva 12.01.2010 20:12 Jorma Rauhala  
  Kuvasarjan esittelytiedoissa (sellaiset on nimittäin kaikilla kuvasarjoilla olemassa), mainitsen pituuden olevan 1,5 km.
kuva 12.01.2010 19:34 Eija Mari  
  Kyllä siinäkin näkyi juna olevan eli langat kunnossa, mutta eivät tule niin lähelle hotellia kuin ennen ;)) Sami oli muutaman metrin päässä päätepuskimesta odottamassa matkustajia ja lähtölupaa.
kuva 12.01.2010 19:30 [Tunnus poistettu]  
  Milläs mallilla r. 13 on tällä hetkellä? Viime perjantaina siltä puuttuivat vielä ajolangat.
kuva 12.01.2010 19:03 Pasi Utriainen  
  Tänne Siilin päähän vois välistä laittaa valakon järjestelemään, lähetetään vaihtokaupassa pari 26-sarjan deeverinippua sinne Sysmäjärvelle... niitä riittää. Maanantain ammoniakkijunakin vedetään nykyään deeverinipulla. No, taitaahan tämä Dr16 käydä toisinaan päivystäjien treffeillä Juankoskella asti.
kuva 12.01.2010 18:18 Jouni Halinen  
  Ainakin 70/80 luvulla tällä huoltoasemalla oli myös ns. "merellinen puoli”, ja näyttää siltä että näin oli jo 60 luvun alussa, sen näköisiä "tötteröitä" meinaan tuolla laiturin reunalla näkyy seisovan. Asemahan lopetettiin 80/90 (+- jotain) luvun taitteessa, Ja ranta-alue saneerattiin samoihin aikoihin nykyiselleen, mm. mittareiden kohdalla on hieno kivetty kompassikuvio (näkyy hyvin Eniron kopterikuvasta). Heitän tähän ”vienon” arvauksen siitä mitä (3 kpl) näistä mittareista veneisiin 60 luvulla tankattiin. 1. Bensiiniä, oktaaviluku ”alhainen” ?. 2. polttoöljyä/löpöä, jota sai käyttää (EU kielsi) vielä muutama vuosi sitten veneissä. 3. petrolia, eikös entisajan merimoottorit (mm. ”Wikströmit”) sillä harvakseltaan ”putputtaneet”. Jään odottelemaan "korjaussarjaa".
kuva 12.01.2010 14:34 Teppo Niemi  
  Stalinin korva on SA3-kytkimessä olevan korvakkeen nimitys. Tähän korvakkeeseen voidaan laittaa ruuvikytkimen lenkki. Tämä sekakytkentätapa oli 1960-luvun loppupuolelta lähtien sallittu vain vaihtotöissä. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/5152 on irroituslaitteen yläpuolella näkyvä, kytkimen yläosassa oleva korvake, juuri se Stalinin korva. Sama korva voidaan havaita myös kuvasta: https://vaunut.org/kuva/21444
kuva 12.01.2010 13:37 Tuukka Ryyppö  
  "Stalinin korva" on mulle aivan uusi ilmaus, jonka merkitystä voin vain arvailla. Mistä siis on kyse?
kuva 12.01.2010 12:08 Perttu Karttunen  
  oin vaan kuvitella miten helposti to rakennelma on hypännyt kiskoilta kun meillä hypi hiukan kierorunkoinen kuuppavaunu kokajan alkuun kiskoilta ennenkuin poistettiin se kokonaan kokoonpanosta :D
kuva 12.01.2010 11:41 Jussi-Pekka Halonen  
  Eipä tätäkään erikoisratkaisua enää ihmetellä, vaan tämä on ajettu 26.10. alkaneesta aikataulukaudesta alkaen pelkästään Sr1-vetoisena (en ole onnistunut ainakaan vielä bongaamaan poikkeusta). Vaajakoski–Hankasalmi-väli lienee siis nykyisin deeveritöntä aluetta, jos konepajahinauksia ei lasketa.
kuva 12.01.2010 11:34 Eljas Pölhö  
  H16 vetovoimasta on täällä https://vaunut.org/kuva/58835 H15 ja H16 eivät kulkeneet samalla veturilla ja esimerkiksi H16 Rulla-Ristot vetivät Kouvolaan päin junaa T1071. H15 on varsin niukalti havaintoja ja veturi oli 1964-65 pääasiassa Hr12 ja sen jälkeen Hr13. Pahimmalta pakkaskaudelta 1966 talvelta on 3 höyryhavaintoa (660129=1019, 660203=1073 ja 660208=1009), mutta muita poikkeuksia ei ole tiedossa.
kuva 12.01.2010 11:25 Tunnus poistettu  
  Esimerkillistä liikenneturvallisuusajattelua, siis! Tästä neuvosta onkin syytä ottaa vaari. - Onneksi omassa autossani on tilava kattoluukku, ohittavaa junaa voi tähystää kätevästi penkillä seisten.
kuva 12.01.2010 11:19 Jussi-Pekka Halonen  
  Paikallislehden (KS) mukaan tänään varhain aamulla pyöräytettiin viimeinen rulla ulos. Vielä eilen aamupäivällä kävi Dv12 2633 rutiininomaisesti viemässä jokusen Sim*-vaunun Kankaalle. Lieköhän paperia enää lähdössä rautapyörillä maailmalle...
kuva 12.01.2010 11:10 Laura Jänis  
  Käpylän ravirata oli tässä 1926-1977, paikasta puhuttaessa ravis nimitystä käytettänee edelleen. Rata siirtyi käytännön syistä mainittuun Vermoon Espooseen.
kuva 12.01.2010 10:57 Jussi-Pekka Halonen  
  Siinä tapauksessa tämä saattaa olla T 3365:lle (Jy–Äki) vaunut tuova T 3409 (Vka–Jy, ei löydy viimeisimmistä graafisista, vaikka vakituisesti kulussa ainakin ti-pe ja ehkä vielä nykyisinkin la), joka on silloisesta liikennetilanteesta ja sääolosuhteista johtuen saattanut kulkea reilusti myöhässä.
kuva 12.01.2010 09:57 Petri Nummijoki  
  Onko tiedossa, miten H15/16:n vetovoima vaihteli 60-luvulla? Sunnuntain H15 voisi olla sopiva juna H18/P18:n veturin toimittamiseksi Kouvolaan mutta silloin tietysti seuraava kysymys on, että mistä sunnuntain H16 sai veturinsa?
kuva 12.01.2010 08:48 Teppo Niemi  
  Ensimmäiset hakaset (Hka, Hdka) tulivat käyttöön 1960-luvun puolivälin jälkeen 8olisiko ollut peräti 1966). Hieman myöhemmin tuli vielä yksi Unicopler-kytkimellä varustettu Oba-vaunu. Ennen näitä 1950-luvulta alkaen (eli siitä kun Neuvostoliiton rautatiet saivat suoritetuksi loppuun siirtymisen SA3-automaattikytkimiin). Tänä väliaikana toimittiin niin, että venäläisiin Suomeen saapuviin vaunuihin asennettiin puskimet Viipurissa, Antreassa ja Matkaselässä. Vaunuryhmiin puskimet asennettiin vain niiden päihin.
kuva 12.01.2010 07:22 Aki Karvonen  
  On
kuva 12.01.2010 07:06 Risto Itkonen  
  Paljonko radalla oli pituutta?
Kuvasarja:
Ähtärin Eläinpuiston kapearaiteinen
 
12.01.2010 01:43 Robert Sand  
  Kiitos näistä kuvista. Onko sinulla lisää kuvia myös tältä sivuraiteelta? https://vaunut.org/kuva/53384
kuva 12.01.2010 01:41 Robert Sand  
  https://vaunut.org/kuva/53384 Jarmo Pyytövaara kommentoi näin: "Rata oikealle, taisi olla vaunujen säilytyspätkä. Kuvaajan selän takana oli sivuraide veturin ympäriajoa varten." Radalla on siis ollut ainakin 9vaihdetta.
kuva 12.01.2010 01:31 Robert Sand  
  Sama vaihde vuonna 2005. https://vaunut.org/kuva/20028
kuva 12.01.2010 01:07 Jorma Toivonen  
  Kuinkas näitä junia ennen vedeltiin?? Milloinka ensimmäiset "hakaset" tulivat käyttöön - entä nuo "ystävyys-siteet"?
kuva 12.01.2010 00:08 Niila Heikkilä  
  Aika ketterä saisi olla jos tuosta vielä ehtisi ajaa junan alle. Päinvastoin, kuskihan on halunnut varmistua turvallisesta radanylityksestä ja tasoristeyksen näkemäalueestä. Niinpä hän on kiivennyt hyvissä ajoin tähystämään autonsa katolle ettei junaa varmasti tule.
kuva 11.01.2010 22:56 Tunnus poistettu  
  Tätä katsellessa toivoo vain, ettei volkkarikuski juuri seuraavalla hetkellä havahdu huomaamaan, että vielä ehtii...!
kuva 11.01.2010 22:53 Sakari Kestinen  
  Om Nom Nom Nom, vankivaunu
kuva 11.01.2010 22:35 Robert Sand  
  Ennen liikenteen loppumista oli telivaunuja käytössä. https://vaunut.org/kuva/50831
En tiedä oliko telivaunut tehty näistä vai tehtiinkö ihan uusia vaunuja.
kuva 11.01.2010 22:32 Tunnus poistettu  
  Tasajännitejärjestelmässä jännitteen alentaminen hoidettanee jännitteenjakautumista hyödyntäen, kytkemällä lämmitysvastukset sopivasti sarjaan. Tasajännitettä ei voi nostaa tai laskea muuntajalla, sen eteen tarvitaan ensin kallis invertteri vaihtosuuntaamaan 3 kVDC syöttöjännite. Jos syöttöjännitteenä taas on 1,5 kVAC, vaunumuuntajan hyöty piilee siinä että 230 V jännite ei ole läheskään yhtä tappavaa kuin 1,5 kV.
kuva 11.01.2010 22:30 Robert Sand  
  Pedershaab taitaa olla sama joka on nykyään Humppilassa. https://vaunut.org/kuva/6763 Höyryveturiksi maskeerattu veturi on Move 1A 45.
kuva 11.01.2010 22:25 Markku Blomgren  
  Oliko noissa vaunuissa tosiaan tuollaiset köykäiset pyöräviritykset koko käyttöajan (ja jälkeenkin...)? Eli niihin ei rakennettu mitään telejä myöhemmässä vaiheessa?
kuva 11.01.2010 22:22 Robert Sand  
  Kiitos tästä kuvasta! Tämä vaihde oli purettu vuonna 2005 kun kävin Ähtärissä neuvottelemassa radan ostosta. Pistoraiteella näyttäisi olevan kaksi kuuppavaunua ja molemmat ovat nykyään Pirttikylässä. Eläinpuiston radalla on ilmeisesti ollut kuusi vaihdetta. Ratapihalla neljä kpl, silmukan vaihde ja tämä vaihde.
kuva 11.01.2010 22:15 Robert Sand  
  Joskus myöhemmin tämä vaihde muutettiin aukiajettavaksi. Vaihde on nykyään Pirttikylässä.
kuva 11.01.2010 22:11 Robert Sand  
  Oikealla Diema DL 6/3 3049 ja Move 1A 45. Keskiraiteella oleva veturi on minulle tuntematon.