|
|
24.11.2009 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tarvitse korjata, kyllä kirjoitit Joni tämän kuuluisan iskulauseen kerrasta oikein. Tässä vähän tuntemattomampaa ja rautatiehenkisempää: http://www.plakaty.ru/posters?cid=4&part=%CF&page=3&id=650 :) | ||||
|
|
24.11.2009 22:36 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt, Flirtin surkean töhräämisen seurauksena, pitää suunnitella matkaa seuraavaan Innotransiin ja erityisesti töhrynpoistofirman osastolle. http://www.innotrans-berlin.ru/english | ||||
|
|
24.11.2009 22:28 | Eljas Pölhö | ||
| Varmistamattoman muistikuvan mukaan: samalla, kun kolmas pääraide muutettiin alkamaan Savion eteläpuolelta, siirrettiin tehtaan raide idemmäksi eli neljänneksi koko matkan Keravalta. Siltä ei ollut yhteyttä pääraiteeseen, ainoastaan Keravan ratapihaan. Tämä tapahtui joskus 1968-69, jolloin matkustin tästä ohi säännöllisesti. Voi se mun muisti kyllä pettääkin. | ||||
|
|
24.11.2009 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllähän noita osia aika paljon on vaihdeltu vetureiden kesken. Joskus 60-luvulla, kun romuvetureiden kanssa oli tunnistusvaikeuksia, alettiin rapsuttamaan pyörästöihin ym meislattuja numeroita ja niistä ottamaan vinkkiä mikä yksilö voisi olla kyseessä (esim. eniten pyöriä veturista x, niin se oli ykkösvaihtoehto). Kattila 5205 oli alunperin veturissa 1065 ja 1021 sai sen 28.8.1962 Hyvinkään konepajalla (tai jonkun päivän ennen, koska tuo on katsastuspäivä). Kylälän vetopuhallin oli ilmeisen hyvä kansainvälisestikin ajatellen, mutta VR ei sitä käyttänyt kuin kokeeksi. Syynä erimielisyys siitä kuuluuko Kylälän saada korvaus patentistaan vai ei. | ||||
|
|
24.11.2009 21:54 | Miikka Juhola | ||
| Todella upea kuva! Miksiköhän en ole huomannut tätä aikaisemmin... | ||||
|
|
24.11.2009 21:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vanhat kuljettajat joskus kertoivat että Jungin kattiloiden lesteri (vetopuhallin) olisi paremman mallinen ja siten kattilan veto olisi parempi.Tosin eikö Suomessakin ole lesterin suunnittelu osattu; se Kylämäen malli oli kai Ranskassakin hyväksi havaittu? | ||||
|
|
24.11.2009 21:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuinkahan identtisiä nuo muut osat on; pyöräkerrat lähinnä, onko niitä vaihdeltu ristiin? | ||||
|
|
24.11.2009 21:41 | Jussi Kortman | ||
| Koppi on edelleen paikallaan. Tervetuloa nikkaroimaan jos vain aikaa ja intoa riittää. Tarvikkeet voin vaikka sponsoroida, jos ei PMR. | ||||
|
|
24.11.2009 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Varastovetureista Jungin kattila oli 1977 seuraavissa kotimaisissa: 1037, 1038, 1049, 1052, 1082, 1090, 1092 ja 1096 sekä Hr1 1021 (vieläkö siinä on kattila 5205, mikä on Jungin tekemä?). Jungin kattiloiden numerot olivat 5201-5206 ja 5301-5314. | ||||
|
|
24.11.2009 21:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Jungin kattilat kiertyivät myös muihin. Ainakin 1049, 1090 ja 1096 ovat kantaneet Jungin kattilaa. | ||||
|
|
24.11.2009 21:26 | Ari Palin | ||
| Pitkästä vaihteesta etelään rata jatkui käsittääkseni kaksiraiteisena, kunnes Korson aseman kohdalla on ollut kolme raidetta, ellei neljäkin. Säilyikö pitkä vaihde samalla paikalla kolmannen linjaraiteen rakentamisen 1981 jälkeenkin vai muuttuiko sen sijainti? Ainakin toinen vastaava vaihde on pitänyt siinä vaiheessa asentaa uuden linjaraiteen puolelle (onkohan siinä alun perin ollut edes turvavaihdetta?). Eräässä englantilaisten kiskoliikenneharrastajien vuonna 1962 kuvaamassa (väri)filmissä pysähdytään lätällä Savion asemalla ja silloin asemalla on ollut vain kaksi raidetta. | ||||
|
|
24.11.2009 21:22 | Joni Lahti | ||
| Шуя (Suoju,Šuja?) löytyy tämän kartaston karttalehdeltä 112 http://www.afanas.ru/maps/kar112.htm Lännestä laskevan joen nimi on myös Шуя (Suojujoki). Joen alkulähde on aina Suojärvellä saakka. | ||||
|
|
24.11.2009 21:20 | Jorma Toivonen | ||
| HArvoin aluevaihdetta Riihimäellä käänneltiin. Konepajalta tullessa saattoi se olla M-asennossa ja silläkin normaali tavarajuna kulki mukavasti. Pikajuna-ajoja ei ollut, joten veturin siirtoajossa tuo T-vaihteen 100km/h (tai vähän yli) riitti hyvin. Taidettiin sitä joskus ajella "seka-asennollakin". | ||||
|
|
24.11.2009 20:58 | Juhana Konttinen | ||
| Kun se Unilink ei aina suostu yhteispeliin. Jumittaa johonkin asentoon, josta ei suostu koukkuun nousemaan tai muuta ikävää. Esimerkiksi eräänkerran Iisalmessa: https://vaunut.org/kuva/30874 Hieno keksintö on Unilink kuitenkin. | ||||
|
|
24.11.2009 20:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onkohan noitten Jungilaisten kattiloita kotimaisilla rungoilla vai pidettiinko ne erillään? | ||||
|
|
24.11.2009 20:22 | Pasi Kujansuu | ||
| Kummitusjunaa odotellessa... | ||||
|
|
24.11.2009 20:21 | Pasi Kujansuu | ||
| Tuo Porvoon asemanseutu on mahtava miljöö!! | ||||
|
|
24.11.2009 20:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs vitsi se nyt on, että unilinkillisen veturin mukana kulkee ystävyysside? | ||||
|
|
24.11.2009 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| Vietiin Tampereen kautta. | ||||
|
|
24.11.2009 19:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vietiinkös ne Virtain-Parkanon kautta Ruosniemeen? | ||||
|
|
24.11.2009 18:57 | Timo Valtonen | ||
| Шу́я on paikan nimi venäjäksi. Onhan siinä voinut olla jokin hieno sosialistinen iskulause lisänä. | ||||
|
|
24.11.2009 18:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1063, 1068, 1069 ja 1072 hinattiin Haapamäeltä Ruosniemeen 3-4.12.1987. Jungin vetureita kaikki. Viimeiset kaksi jollain lailla olemassa olevaa olivat kai 1063 ja 1068, joten ne voisivat olla "ehjimmät" näistä. | ||||
|
|
24.11.2009 18:26 | Osmo Tietäväinen | ||
| Äläs nyt Harri, oli kerrankin arvoitus johon edes pystyin vastaamaan. Yleensä minulla ei näistä ole "hajuakaan". | ||||
|
|
24.11.2009 17:59 | Harri Junttila | ||
| Kellonaika täsmää jos oletan että kamerassa on ollut kello oikeassa. exif tietoihin on tallentunut meno ajaksi 15:12 ja tuolta paluu ajaksi 15:14. Onnittelut Osmo näyt nimittäin minun kuvissa kun olet menossa takaisin autoon :) | ||||
|
|
24.11.2009 17:51 | Eljas Pölhö | ||
| Linkitettyyn Td:n kuvaan liittyen. Vetureita toimitetaan 2 kpl kuukaudessa. Nykyinen tilaus käsittää 64 veturia vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi Green Cargolla on optio 38 lisäveturista. Jos joku haluaa bongata niitä lähiaikoina, niin kaksi ensimmäistä on jo Vännes'issä. Kaksi seuraavaa sijoitetaan Borlängeen ja sitä seuraavat kaksi Bodeniin. Ruotsissa sijoitustiedot eivät ole salaisia, vaikka liikennöitsijöitä on vaikka muille jakaa. | ||||
|
|
24.11.2009 17:34 | Osmo Tietäväinen | ||
| Jep, auton väri täsmää ja kello oli vähän yli kolmen. Ja tuo Opel ei täsmää Topin arveluista huolimatta :) | ||||
|
|
24.11.2009 16:56 | Joona Kärkkäinen | ||
| Kuvassa on ainakin tarpeeksi Lahden autokorin tuotoksia :D | ||||
|
|
24.11.2009 16:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Juha: Kortista on paha mennä sanomaan onko ikkunoissa mainoksia vai ei. Kuvassa ensimmäinen sivuikkuna on 4 mm korkea. Suurennuslasilla katsoessa ei näe mitään mainosliuskojen kaltaista, mutta ei toisaalta voi vakuuttua siitäkään, että sellaisia ei olisi. Ikkunoiden valonheijastukset ja kortin painorasteri häivyttavat tarkuuden tunteen. - Siitä Savion kolmannesta raiteesta: Rata etelään jatkui siis kaksiraiteisena siitä Savion aseman pitkältä vaihteelta eteenpäin? Mikä oli kolmannen raiteen tilanne sitä ennen Savion kohdalla? Saviolta pohjoiseenhan rata oli ollut 'aina' kolmiraiteinen; Vuoden 1923 raidekaaviossa on Saviolla 3 raidetta: pääradan kaksi raidetta ja Keravalta vain Saviolle tuleva sivuraide. Mutta se johti tehdasalueelle. Myöhemmin tämä (sittemmin) Oy Nokia Ab:n teollisuusraide erkani kolmosraiteesta km:llä 26+713, eli reilusti aseman pohjoispuolella. Mutta milloin kolmas raide tuli pääradalle aseman Savion kohdalle? Silloin 1969:kö kun pitkät vaihteet asennettiin? | ||||
|
|
24.11.2009 15:54 | Topi Lajunen | ||
| Olisihan se tietenkin keskustelun kannalta toivottavampaa, että pointteja ei missattaisi aivan näin suurella prosentilla. Mutta minkäs teet. | ||||
|
|
24.11.2009 15:48 | Eljas Pölhö | ||
| Austin A35 tuli vasta syyskuussa 1956. Kuvassa varmaan edellinen versio eli A30. | ||||
|
|
24.11.2009 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| Onpa taas vaikea saada tiedot kerralla oikein, kun omissakin papereissa on ristiriitoja. Windhoffin valmistusvuosi on 1941. Kuvatekstissä painovirhe. Mutta milloin siirtyi Virenojalle onkin sitten kinkkisempi juttu. Pidetään nyt voimassa raja-arvot 1950-1963, kunnes löytyy yksiselitteinen vastaus tai varma aikaa rajoittava tieto. EDIT: Yllättäen osasinkin korjata kuvatekstin, eli nyt siinä on oikea vuosi. | ||||
|
|
24.11.2009 15:19 | Jokke Harju | ||
| Onkohan koppi enää paikallaan? Voisi käydä tekemässä "positiivista ilkivaltaa" eli maalaamassa punaseks ja ikkunapuitteet valkoiseks. Sitte nikkarois nopsaan vähä kattoa. Olisi taas maisemassa eikä tarvitsisi hävittää. | ||||
|
|
24.11.2009 15:18 | Tapio Muurinen | ||
| Jungin valmisteitako nuo? | ||||
|
|
24.11.2009 15:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tehtaan lopettaessa toimintansa tehdasrannuksen tuhonneeseen tulipaloon (n. 1975) siellä oli kaksi Motor Rail Simplex-veturia. Valmistenumerot 21558 ja 21564. Yllä hevosen ja Windhoffin käyttövuodet väärin. Windhoff oli ostettu 1963 Konnunsuolta, joten hevosveto ilmeisesti toimi siihen saakka. Simplexeistä 21558 oli ostettu Paloheimo Oy:ltä 1969 ja 21564 pari vuotta myöhemmin Rauhaniemi-Sipilä Oy:ltä Leppäkoskelta. Mutta vielä on varmistamatta oliko se alunperin Sipilän Tiilitehtaan vai Paloheimo Oy:n käytössä. Nykarlebyssä on tietääkseni Simplex 9844, vai onko siellä jo useampia? MotorRail Simplexien valmistusnumerot kulkevat eri malleilla eri numerosarjoissa (vrt Valmet Move-tyyppien numerot), mikä selityksenä isoihin numeroeroihin. | ||||
|
|
24.11.2009 14:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä. Minulla on yksi Terijoen historiaa käsittelevä kirja, jossa on suurikokoinen ja tarkka kuva tuosta sillasta ja riemukaaresta. Siinä näkyy selvästi juuri tuo Jonin kirjoittama teksti. | ||||
|
|
24.11.2009 14:50 | Harri Junttila | ||
| Olisi jäänyt kamera liian alas jalustalla, ellei olisi ollut noin 2.5m jalustaa antaa, oma jää reippaasti alle 2m :) Nyt voisi jo onnistua kuvan otto matalemmalta, sillä koskelassa ja alppilassa on raivattu vesakkoja matalaksi. No taitaa olla helpoin tapa jättää kuvat jatkossa lähettämättä tänne. 73´s HI! | ||||
|
|
24.11.2009 14:44 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli siis LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Toimitettu uutema Alkon Rajamäen viinatehtaalle. Joko moottori- tai vaihteistovian takia se joutui pois käytöstä ja seisoi vuosikaudet tallissaan. Kuusakoski Oy osti sen 1976 ja kunnosti omaan käyttöönsä. | ||||
|
|
24.11.2009 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Rajamäen viinatehtaan oma veturi hajosi ennenkuin sain ensimmäisen kamerani ja tehdas totesi helpoimmaksi tilata vaihtotyöt VR:ltä (ne mitä ei kumipyörätraktorilla tehty). Veturi oli ranskalaisvalmisteinen LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Vuonna 1976 se myytiin Kuusakoski Oy:lle, joka kunnosti sen omaan käyttöönsa Myllyojan (Heinolan lähellä) toimipisteen vaihtotyökoneeksi. Vaihtoivat siihen muistaakseni joko moottorin tai vaihteiston tai molemmat. https://vaunut.org/kuva/19626 | ||||
|
|
24.11.2009 14:40 | Joni Lahti | ||
| On saattanut hyvinkin olla teksti Пролетарии всех стран, соединяйтесь! Edit: Ensimmäisen sanan viimeinen merkki pitäisi olla tietenkin й. Häkkyrä ei tullut mukana copy/pastessa:( | ||||
|
|
24.11.2009 14:31 | Joni Lahti | ||
| Kuvassa näkyy selvästi, että suomalaiset ovat poistaneet seinästä mahtavan neuvostokyltin ja korvanneet sen perin vaatimattomalla SUOJU –kyltillä. Mitä siinä alkuperäisessä luki? Jotain mieltä ylentävää aseman nimen lisäksi? Ainakin se on ollut suurempi kuin suomalaisten kyltti. – Suomalaisten turistien lisäksi näkyy luvassa yksi paikallinen ”muinaissuomalainen". | ||||
|
|
24.11.2009 14:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mitä lienevät numeroiltaan? Näyttävät olevan lähes nykyaikaisinta mallia uudenmallisine paineentasausventtileillä varustettuine luisteineen.Onkohan "kuorsausventtiilit" varaosina vaiko romutuksessa otettu messinki erilleen? Ilmapumpun höyrynsäätäjä näyttää myös irroitettuneen. | ||||
|
|
24.11.2009 14:02 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyy tavarajunassa olleen Hv1-2 veturina. Siitä ja kellonajasta päätellen kyseessä oli nopea tavarajuna T3407 Turusta Tampereelle (junan numero vuoden 1958 veturikierrosta). | ||||
|
|
24.11.2009 13:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Karja-aura tuskin on paljoa auttanut tuon ajan tasoristeysonnettomuuksissa. Ruumiita tulee "silti". | ||||
|
|
24.11.2009 13:32 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset molemmille selityksistä. Jotain tuollaista muistelen, että paineilmalla se välitys tosiaan muutettiin. | ||||
|
|
24.11.2009 12:01 | Tunnus poistettu | ||
| Austin ei myöskään anna juuri suojaa kylkionnettomuudessa. Romusta näkee, ettei ilman rumihia ei ole tästä onnettomuudesta selvitty. | ||||
|
|
24.11.2009 11:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuon ensimmäisen kommenttini kirjoitin siksi että VR ei ole monopoliasemassa, rautateillä on jo kolme eri toimijaa. Tarkoituksena oli kehottaa muitakin tarkkaavaisuuteen että mitä julkaisee, esimerkiksi JP-ennakkolistauksista selviää kuinka vajaakäytöllä vaunuja ajatetaan. Kohta joku kaivaa T1057 listan jonka julkaisin ajat sitten jolloin ei ollut kilpailua. Tässä säästän kaivamisen vaivan https://vaunut.org/kuva/7449 , vastaavia en enää julkaise. | ||||
|
|
24.11.2009 11:57 | Tunnus poistettu | ||
| Tässä on jotain surrealistista - tunnelma on kuin höyryvetureiden helvetissä. | ||||
|
|
24.11.2009 11:27 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo aluevaihteen kääntö suoritettiin "tuuletinkomerosta". Ovesta sisään ja pimeään oikean seinustan viereen, vaihteiston päältä avattiin suuri luukku - olisiko ollut lukittuna suuntakahvalla - seinältä veivi käteen, jolla avattiin lukitus ja samoilla kohdin seinässä olevaa vipua kääntämällä paineilman avulla välitys-suhde vaihtui, veivattiin lukitus kiinni ja luukku suljettiin, samat toiminnot toisessa päässä. Lukitusta avattaessa laskettiin veivin kierrokset (taisi olla reilu 20kierr.), sama kierrosluku täytyi olla myös kiinnitettäessä, sillä varmistettiin, että "aluevaihde" oli kääntynyt loppuun asti ja lukittunut. Ellei paineilmalla kääntö onnistunut, saattoi toimenpiteen suorittaa myös käsin kammen avulla. | ||||
|
|
24.11.2009 11:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Valitettavasti ei ainakaan minulla. | ||||
|
|
24.11.2009 10:59 | Leo Herranen | ||
| Olisiko tästä ääninäytettä missään? | ||||
|
|
24.11.2009 10:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aika harvoin aluevaihdetta tarvitsi muuttaa varsinkin kun se oli huoltokuljettajien toimesta valmiiksi yleensä suoritettu. En jaksa enää muistaa muuta kuin että taisi olla kammella väännettävä huoltokäytävältä eli puolesta välistä kulkukäytävää hypättiin kompuran yli ahtaaseen välikköön ja sieltä jostain. | ||||