Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.11.2009 22:39 Jouni Hytönen  
  Ei tarvitse korjata, kyllä kirjoitit Joni tämän kuuluisan iskulauseen kerrasta oikein. Tässä vähän tuntemattomampaa ja rautatiehenkisempää: http://www.plakaty.ru/posters?cid=4&part=%CF&page=3&id=650 :)
kuva 24.11.2009 22:36 Eljas Pölhö  
  Nyt, Flirtin surkean töhräämisen seurauksena, pitää suunnitella matkaa seuraavaan Innotransiin ja erityisesti töhrynpoistofirman osastolle. http://www.innotrans-berlin.ru/english
kuva 24.11.2009 22:28 Eljas Pölhö  
  Varmistamattoman muistikuvan mukaan: samalla, kun kolmas pääraide muutettiin alkamaan Savion eteläpuolelta, siirrettiin tehtaan raide idemmäksi eli neljänneksi koko matkan Keravalta. Siltä ei ollut yhteyttä pääraiteeseen, ainoastaan Keravan ratapihaan. Tämä tapahtui joskus 1968-69, jolloin matkustin tästä ohi säännöllisesti. Voi se mun muisti kyllä pettääkin.
kuva 24.11.2009 22:00 Eljas Pölhö  
  Kyllähän noita osia aika paljon on vaihdeltu vetureiden kesken. Joskus 60-luvulla, kun romuvetureiden kanssa oli tunnistusvaikeuksia, alettiin rapsuttamaan pyörästöihin ym meislattuja numeroita ja niistä ottamaan vinkkiä mikä yksilö voisi olla kyseessä (esim. eniten pyöriä veturista x, niin se oli ykkösvaihtoehto). Kattila 5205 oli alunperin veturissa 1065 ja 1021 sai sen 28.8.1962 Hyvinkään konepajalla (tai jonkun päivän ennen, koska tuo on katsastuspäivä). Kylälän vetopuhallin oli ilmeisen hyvä kansainvälisestikin ajatellen, mutta VR ei sitä käyttänyt kuin kokeeksi. Syynä erimielisyys siitä kuuluuko Kylälän saada korvaus patentistaan vai ei.
kuva 24.11.2009 21:54 Miikka Juhola  
  Todella upea kuva! Miksiköhän en ole huomannut tätä aikaisemmin...
kuva 24.11.2009 21:47 [Tunnus poistettu]  
  Vanhat kuljettajat joskus kertoivat että Jungin kattiloiden lesteri (vetopuhallin) olisi paremman mallinen ja siten kattilan veto olisi parempi.Tosin eikö Suomessakin ole lesterin suunnittelu osattu; se Kylämäen malli oli kai Ranskassakin hyväksi havaittu?
kuva 24.11.2009 21:42 [Tunnus poistettu]  
  Kuinkahan identtisiä nuo muut osat on; pyöräkerrat lähinnä, onko niitä vaihdeltu ristiin?
kuva 24.11.2009 21:41 Jussi Kortman  
  Koppi on edelleen paikallaan. Tervetuloa nikkaroimaan jos vain aikaa ja intoa riittää. Tarvikkeet voin vaikka sponsoroida, jos ei PMR.
kuva 24.11.2009 21:36 Eljas Pölhö  
  Varastovetureista Jungin kattila oli 1977 seuraavissa kotimaisissa: 1037, 1038, 1049, 1052, 1082, 1090, 1092 ja 1096 sekä Hr1 1021 (vieläkö siinä on kattila 5205, mikä on Jungin tekemä?). Jungin kattiloiden numerot olivat 5201-5206 ja 5301-5314.
kuva 24.11.2009 21:27 Eljas Pölhö  
  Kyllä Jungin kattilat kiertyivät myös muihin. Ainakin 1049, 1090 ja 1096 ovat kantaneet Jungin kattilaa.
kuva 24.11.2009 21:26 Ari Palin  
  Pitkästä vaihteesta etelään rata jatkui käsittääkseni kaksiraiteisena, kunnes Korson aseman kohdalla on ollut kolme raidetta, ellei neljäkin. Säilyikö pitkä vaihde samalla paikalla kolmannen linjaraiteen rakentamisen 1981 jälkeenkin vai muuttuiko sen sijainti? Ainakin toinen vastaava vaihde on pitänyt siinä vaiheessa asentaa uuden linjaraiteen puolelle (onkohan siinä alun perin ollut edes turvavaihdetta?). Eräässä englantilaisten kiskoliikenneharrastajien vuonna 1962 kuvaamassa (väri)filmissä pysähdytään lätällä Savion asemalla ja silloin asemalla on ollut vain kaksi raidetta.
kuva 24.11.2009 21:22 Joni Lahti  
  Шуя (Suoju,Šuja?) löytyy tämän kartaston karttalehdeltä 112 http://www.afanas.ru/maps/kar112.htm Lännestä laskevan joen nimi on myös Шуя (Suojujoki). Joen alkulähde on aina Suojärvellä saakka.
kuva 24.11.2009 21:20 Jorma Toivonen  
  HArvoin aluevaihdetta Riihimäellä käänneltiin. Konepajalta tullessa saattoi se olla M-asennossa ja silläkin normaali tavarajuna kulki mukavasti. Pikajuna-ajoja ei ollut, joten veturin siirtoajossa tuo T-vaihteen 100km/h (tai vähän yli) riitti hyvin. Taidettiin sitä joskus ajella "seka-asennollakin".
kuva 24.11.2009 20:58 Juhana Konttinen  
  Kun se Unilink ei aina suostu yhteispeliin. Jumittaa johonkin asentoon, josta ei suostu koukkuun nousemaan tai muuta ikävää. Esimerkiksi eräänkerran Iisalmessa: https://vaunut.org/kuva/30874 Hieno keksintö on Unilink kuitenkin.
kuva 24.11.2009 20:40 [Tunnus poistettu]  
  Onkohan noitten Jungilaisten kattiloita kotimaisilla rungoilla vai pidettiinko ne erillään?
kuva 24.11.2009 20:22 Pasi Kujansuu  
  Kummitusjunaa odotellessa...
kuva 24.11.2009 20:21 Pasi Kujansuu  
  Tuo Porvoon asemanseutu on mahtava miljöö!!
kuva 24.11.2009 20:09 Tuukka Ryyppö  
  Mikäs vitsi se nyt on, että unilinkillisen veturin mukana kulkee ystävyysside?
kuva 24.11.2009 19:16 Eljas Pölhö  
  Vietiin Tampereen kautta.
kuva 24.11.2009 19:09 [Tunnus poistettu]  
  Vietiinkös ne Virtain-Parkanon kautta Ruosniemeen?
kuva 24.11.2009 18:57 Timo Valtonen  
  Шу́я on paikan nimi venäjäksi. Onhan siinä voinut olla jokin hieno sosialistinen iskulause lisänä.
kuva 24.11.2009 18:57 Eljas Pölhö  
  Tr1 1063, 1068, 1069 ja 1072 hinattiin Haapamäeltä Ruosniemeen 3-4.12.1987. Jungin vetureita kaikki. Viimeiset kaksi jollain lailla olemassa olevaa olivat kai 1063 ja 1068, joten ne voisivat olla "ehjimmät" näistä.
kuva 24.11.2009 18:26 Osmo Tietäväinen  
  Äläs nyt Harri, oli kerrankin arvoitus johon edes pystyin vastaamaan. Yleensä minulla ei näistä ole "hajuakaan".
kuva 24.11.2009 17:59 Harri Junttila  
  Kellonaika täsmää jos oletan että kamerassa on ollut kello oikeassa. exif tietoihin on tallentunut meno ajaksi 15:12 ja tuolta paluu ajaksi 15:14. Onnittelut Osmo näyt nimittäin minun kuvissa kun olet menossa takaisin autoon :)
kuva 24.11.2009 17:51 Eljas Pölhö  
  Linkitettyyn Td:n kuvaan liittyen. Vetureita toimitetaan 2 kpl kuukaudessa. Nykyinen tilaus käsittää 64 veturia vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi Green Cargolla on optio 38 lisäveturista. Jos joku haluaa bongata niitä lähiaikoina, niin kaksi ensimmäistä on jo Vännes'issä. Kaksi seuraavaa sijoitetaan Borlängeen ja sitä seuraavat kaksi Bodeniin. Ruotsissa sijoitustiedot eivät ole salaisia, vaikka liikennöitsijöitä on vaikka muille jakaa.
kuva 24.11.2009 17:34 Osmo Tietäväinen  
  Jep, auton väri täsmää ja kello oli vähän yli kolmen. Ja tuo Opel ei täsmää Topin arveluista huolimatta :)
kuva 24.11.2009 16:56 Joona Kärkkäinen  
  Kuvassa on ainakin tarpeeksi Lahden autokorin tuotoksia :D
kuva 24.11.2009 16:43 Kurt Ristniemi  
  Juha: Kortista on paha mennä sanomaan onko ikkunoissa mainoksia vai ei. Kuvassa ensimmäinen sivuikkuna on 4 mm korkea. Suurennuslasilla katsoessa ei näe mitään mainosliuskojen kaltaista, mutta ei toisaalta voi vakuuttua siitäkään, että sellaisia ei olisi. Ikkunoiden valonheijastukset ja kortin painorasteri häivyttavat tarkuuden tunteen. - Siitä Savion kolmannesta raiteesta: Rata etelään jatkui siis kaksiraiteisena siitä Savion aseman pitkältä vaihteelta eteenpäin? Mikä oli kolmannen raiteen tilanne sitä ennen Savion kohdalla? Saviolta pohjoiseenhan rata oli ollut 'aina' kolmiraiteinen; Vuoden 1923 raidekaaviossa on Saviolla 3 raidetta: pääradan kaksi raidetta ja Keravalta vain Saviolle tuleva sivuraide. Mutta se johti tehdasalueelle. Myöhemmin tämä (sittemmin) Oy Nokia Ab:n teollisuusraide erkani kolmosraiteesta km:llä 26+713, eli reilusti aseman pohjoispuolella. Mutta milloin kolmas raide tuli pääradalle aseman Savion kohdalle? Silloin 1969:kö kun pitkät vaihteet asennettiin?
kuva 24.11.2009 15:54 Topi Lajunen  
  Olisihan se tietenkin keskustelun kannalta toivottavampaa, että pointteja ei missattaisi aivan näin suurella prosentilla. Mutta minkäs teet.
kuva 24.11.2009 15:48 Eljas Pölhö  
  Austin A35 tuli vasta syyskuussa 1956. Kuvassa varmaan edellinen versio eli A30.
kuva 24.11.2009 15:23 Eljas Pölhö  
  Onpa taas vaikea saada tiedot kerralla oikein, kun omissakin papereissa on ristiriitoja. Windhoffin valmistusvuosi on 1941. Kuvatekstissä painovirhe. Mutta milloin siirtyi Virenojalle onkin sitten kinkkisempi juttu. Pidetään nyt voimassa raja-arvot 1950-1963, kunnes löytyy yksiselitteinen vastaus tai varma aikaa rajoittava tieto. EDIT: Yllättäen osasinkin korjata kuvatekstin, eli nyt siinä on oikea vuosi.
kuva 24.11.2009 15:19 Jokke Harju  
  Onkohan koppi enää paikallaan? Voisi käydä tekemässä "positiivista ilkivaltaa" eli maalaamassa punaseks ja ikkunapuitteet valkoiseks. Sitte nikkarois nopsaan vähä kattoa. Olisi taas maisemassa eikä tarvitsisi hävittää.
kuva 24.11.2009 15:18 Tapio Muurinen  
  Jungin valmisteitako nuo?
kuva 24.11.2009 15:01 Eljas Pölhö  
  Tehtaan lopettaessa toimintansa tehdasrannuksen tuhonneeseen tulipaloon (n. 1975) siellä oli kaksi Motor Rail Simplex-veturia. Valmistenumerot 21558 ja 21564. Yllä hevosen ja Windhoffin käyttövuodet väärin. Windhoff oli ostettu 1963 Konnunsuolta, joten hevosveto ilmeisesti toimi siihen saakka. Simplexeistä 21558 oli ostettu Paloheimo Oy:ltä 1969 ja 21564 pari vuotta myöhemmin Rauhaniemi-Sipilä Oy:ltä Leppäkoskelta. Mutta vielä on varmistamatta oliko se alunperin Sipilän Tiilitehtaan vai Paloheimo Oy:n käytössä. Nykarlebyssä on tietääkseni Simplex 9844, vai onko siellä jo useampia? MotorRail Simplexien valmistusnumerot kulkevat eri malleilla eri numerosarjoissa (vrt Valmet Move-tyyppien numerot), mikä selityksenä isoihin numeroeroihin.
kuva 24.11.2009 14:51 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä. Minulla on yksi Terijoen historiaa käsittelevä kirja, jossa on suurikokoinen ja tarkka kuva tuosta sillasta ja riemukaaresta. Siinä näkyy selvästi juuri tuo Jonin kirjoittama teksti.
kuva 24.11.2009 14:50 Harri Junttila  
  Olisi jäänyt kamera liian alas jalustalla, ellei olisi ollut noin 2.5m jalustaa antaa, oma jää reippaasti alle 2m :) Nyt voisi jo onnistua kuvan otto matalemmalta, sillä koskelassa ja alppilassa on raivattu vesakkoja matalaksi. No taitaa olla helpoin tapa jättää kuvat jatkossa lähettämättä tänne. 73´s HI!
kuva 24.11.2009 14:44 Eljas Pölhö  
  Tämä oli siis LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Toimitettu uutema Alkon Rajamäen viinatehtaalle. Joko moottori- tai vaihteistovian takia se joutui pois käytöstä ja seisoi vuosikaudet tallissaan. Kuusakoski Oy osti sen 1976 ja kunnosti omaan käyttöönsä.
kuva 24.11.2009 14:40 Eljas Pölhö  
  Rajamäen viinatehtaan oma veturi hajosi ennenkuin sain ensimmäisen kamerani ja tehdas totesi helpoimmaksi tilata vaihtotyöt VR:ltä (ne mitä ei kumipyörätraktorilla tehty). Veturi oli ranskalaisvalmisteinen LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Vuonna 1976 se myytiin Kuusakoski Oy:lle, joka kunnosti sen omaan käyttöönsa Myllyojan (Heinolan lähellä) toimipisteen vaihtotyökoneeksi. Vaihtoivat siihen muistaakseni joko moottorin tai vaihteiston tai molemmat. https://vaunut.org/kuva/19626
kuva 24.11.2009 14:40 Joni Lahti  
  On saattanut hyvinkin olla teksti Пролетарии всех стран, соединяйтесь! Edit: Ensimmäisen sanan viimeinen merkki pitäisi olla tietenkin й. Häkkyrä ei tullut mukana copy/pastessa:(
kuva 24.11.2009 14:31 Joni Lahti  
  Kuvassa näkyy selvästi, että suomalaiset ovat poistaneet seinästä mahtavan neuvostokyltin ja korvanneet sen perin vaatimattomalla SUOJU –kyltillä. Mitä siinä alkuperäisessä luki? Jotain mieltä ylentävää aseman nimen lisäksi? Ainakin se on ollut suurempi kuin suomalaisten kyltti. – Suomalaisten turistien lisäksi näkyy luvassa yksi paikallinen ”muinaissuomalainen".
kuva 24.11.2009 14:06 [Tunnus poistettu]  
  Mitä lienevät numeroiltaan? Näyttävät olevan lähes nykyaikaisinta mallia uudenmallisine paineentasausventtileillä varustettuine luisteineen.Onkohan "kuorsausventtiilit" varaosina vaiko romutuksessa otettu messinki erilleen? Ilmapumpun höyrynsäätäjä näyttää myös irroitettuneen.
kuva 24.11.2009 14:02 Eljas Pölhö  
  Näkyy tavarajunassa olleen Hv1-2 veturina. Siitä ja kellonajasta päätellen kyseessä oli nopea tavarajuna T3407 Turusta Tampereelle (junan numero vuoden 1958 veturikierrosta).
kuva 24.11.2009 13:54 Tuukka Ryyppö  
  Karja-aura tuskin on paljoa auttanut tuon ajan tasoristeysonnettomuuksissa. Ruumiita tulee "silti".
kuva 24.11.2009 13:32 Tapio Muurinen  
  Kiitokset molemmille selityksistä. Jotain tuollaista muistelen, että paineilmalla se välitys tosiaan muutettiin.
kuva 24.11.2009 12:01 Tunnus poistettu  
  Austin ei myöskään anna juuri suojaa kylkionnettomuudessa. Romusta näkee, ettei ilman rumihia ei ole tästä onnettomuudesta selvitty.
kuva 24.11.2009 11:57 Mikko Mäntymäki  
  Tuon ensimmäisen kommenttini kirjoitin siksi että VR ei ole monopoliasemassa, rautateillä on jo kolme eri toimijaa. Tarkoituksena oli kehottaa muitakin tarkkaavaisuuteen että mitä julkaisee, esimerkiksi JP-ennakkolistauksista selviää kuinka vajaakäytöllä vaunuja ajatetaan. Kohta joku kaivaa T1057 listan jonka julkaisin ajat sitten jolloin ei ollut kilpailua. Tässä säästän kaivamisen vaivan https://vaunut.org/kuva/7449 , vastaavia en enää julkaise.
kuva 24.11.2009 11:57 Tunnus poistettu  
  Tässä on jotain surrealistista - tunnelma on kuin höyryvetureiden helvetissä.
kuva 24.11.2009 11:27 Jorma Toivonen  
  Tuo aluevaihteen kääntö suoritettiin "tuuletinkomerosta". Ovesta sisään ja pimeään oikean seinustan viereen, vaihteiston päältä avattiin suuri luukku - olisiko ollut lukittuna suuntakahvalla - seinältä veivi käteen, jolla avattiin lukitus ja samoilla kohdin seinässä olevaa vipua kääntämällä paineilman avulla välitys-suhde vaihtui, veivattiin lukitus kiinni ja luukku suljettiin, samat toiminnot toisessa päässä. Lukitusta avattaessa laskettiin veivin kierrokset (taisi olla reilu 20kierr.), sama kierrosluku täytyi olla myös kiinnitettäessä, sillä varmistettiin, että "aluevaihde" oli kääntynyt loppuun asti ja lukittunut. Ellei paineilmalla kääntö onnistunut, saattoi toimenpiteen suorittaa myös käsin kammen avulla.
kuva 24.11.2009 11:14 [Tunnus poistettu]  
  Valitettavasti ei ainakaan minulla.
kuva 24.11.2009 10:59 Leo Herranen  
  Olisiko tästä ääninäytettä missään?
kuva 24.11.2009 10:49 [Tunnus poistettu]  
  Aika harvoin aluevaihdetta tarvitsi muuttaa varsinkin kun se oli huoltokuljettajien toimesta valmiiksi yleensä suoritettu. En jaksa enää muistaa muuta kuin että taisi olla kammella väännettävä huoltokäytävältä eli puolesta välistä kulkukäytävää hypättiin kompuran yli ahtaaseen välikköön ja sieltä jostain.