|
|
26.11.2009 07:07 | Joni Alavesa | ||
| Enpä itse ole vielä livenä nähnyt Deeveriä vetämässä taajamajunaa/pikajunaa. Mutta huvä kuva :) |
||||
|
|
26.11.2009 04:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Todella hienosti saneerattu veturi. | ||||
|
|
26.11.2009 02:01 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 2708:n viimeisiä ajoja: 26.8. T 3352 (Äki–Jy, 2714+2708+2713+...), T 3365 (Jy–Äki, 2708+2714+...), T 3360 (Äki–Jy, 2714+2708+...). 27.8. T 3364 (Ktp–Jy, 2714+2708+...). Lisäyksiä ja korjauksia otetaan vastaan... | ||||
|
|
25.11.2009 23:26 | Antti Taina | ||
| Tarina kertoo, että Taavetti -niminen mies oli matkustanut junassa ilman lippua ja piiloutunut penkkien alle aina konduktöörin tullessa vaunuun. Sitten kun konduktööri avasi osaston oven ja kajautti "Taavetti, matkaliput!", hölmistynyt Taavetti kömpi jakkaroiden alta ja ihmetteli: "Kuinka sie minut löysit??" | ||||
|
|
25.11.2009 23:23 | Antti Taina | ||
| Tälle kohdalle kaksoisraide valmistui vasta 1962, kun väli Kaipiaisista Kaitjärvelle oli valmistunut jo 1957. Pitkä rakennusaika johtuu siitä, että määräahoja ei riittänyt kiskojen hankkimiseen koko rataosalle samaan aikaan. | ||||
|
|
25.11.2009 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä homma, Kouvolasta itään alettiin vetää 2-raiteisena 1950-luvun lopulla, ja samalla tietenkin tuo silta piti rakentaa; Lappeenrannan pikatie, eli Strada. - Kun 1970-luvun alussa käytiin Risulahden lavalla tansseissa, niin nuo tienviitat herättivät hyväntahtoista keskustelua :) | ||||
|
|
25.11.2009 22:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sillan alta meni rata juurikin Sörnäisten sataman suuntaan, mutta päällä ei liene koskaan voinut rataa mennä. Liian mäkinen maasto, eikä kummassakaan päässä siltaa ole mitään järkevää, minne junalla hörskytellä. Voiko siis sanoa rautatiesillaksi siltaa, joka ylittää rautatien? Mä äänestän eitä. | ||||
|
|
25.11.2009 22:38 | Osmo Tietäväinen | ||
| Milloinkas tämä Toppilan aktiivinen käyttö muuten loppui? Itse on tullut asuttua Oulussa ja lähinurkissa vuodesta -95, eikä asiasta ole minkäänlaista havaintoa. | ||||
|
|
25.11.2009 22:20 | Markku Blomgren | ||
| First Group:in alainen FirstEngineering näyttäisi olevan kyseessä. | ||||
|
|
25.11.2009 22:18 | Markku Blomgren | ||
| Ei varsinaisesti nurin, mutta joutui lopettamaan toiminnan ECML:llä. Eli kyseessä siis tuo National Express East Coast (NEXC)-yhtiö. Toinen hieman samanniminen yhtiö jatkaa vielä toki toimintaansa: National Express East Anglia (NEXEA). 'Valtionyhtiön' pitäisi kai jatkaa ensi vuoden puolelle kunnes tuo franchise saadaan uudelleen kilpailutettua. | ||||
|
|
25.11.2009 22:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuossa lähettyvillä on kiva risteys, oikealle lähtevässä viitassa lukee Taina ja vasemmalle Taavetti. Olen pohtinut millainen tyttö se Taina mahtaa olla mutta sehän taitaakin mennä kaiman pihaan? | ||||
|
|
25.11.2009 22:10 | Seppo Romana | ||
| Kuva on todella hieno ja mielenkiintoinen. Tutkin Turun varikon vauriomerkintöjä enkä löytänyt sieltä mitään tähän onnettomuuteen viittaavaa. On mahdollista, ettei veturiin tullut mitään vaurioita ja siksi tätä onnettomuutta ei ole dokumentoitu. Toinen vaihtoehto on se, että tapahtuma onkin elokuulta 1956, jolloin Hv1 554 on 13.8. ollut korjauksessa seuraavasti: "Karja-auran korjaus, v.p. puskinlasi uusittu ja kehys oikaistu." | ||||
|
|
25.11.2009 21:35 | Joona Kärkkäinen | ||
| joo, nykyäänhän tossa on uudet vaunut. | ||||
|
|
25.11.2009 21:25 | Antti Taina | ||
| No jopas, nythän liikutaan jo melkein entisen kotitalon pihalla... Silta on tehty vähän ennen kaksoisraiteen rakentamista, jos oikein muistan, niin ennen männäkesän remonttia siltavalussa näkyi vielä vuosiluku 1958. | ||||
|
|
25.11.2009 21:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös se olisi tuo oikeassa alakulmassa näkyvistä napeista ylimmäisin? | ||||
|
|
25.11.2009 21:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Löytyihän sentään vorgista sisäkuvakin Repinin ravintolavaunusta: https://vaunut.org/kuva/8135. Pari vuotta vanhempi kuva, mutta lienee sama vaunumalli? | ||||
|
|
25.11.2009 20:47 | Sakari Kestinen | ||
| Sini-viher-valkoinen metro. | ||||
|
|
25.11.2009 20:42 | Sakari Kestinen | ||
| Heh, meikäläinenkin kuvitteli pienenä samoin. :D Nopeusmittarin aluetta 160-260 ei tarvittane järin taajaan. | ||||
|
|
25.11.2009 20:40 | Sakari Kestinen | ||
| Mut Red Alert-nappi puuttuu? | ||||
|
|
25.11.2009 20:39 | Tapio Muurinen | ||
| On vielä toisessakin kuvassa https://vaunut.org/kuva/33228 Monasti naapurin kalustossa oli latausgenaraattorin käyttö kiilahihnoilla. | ||||
|
|
25.11.2009 20:33 | Harri Junttila | ||
| Oikeastaan ihan vitsinä heitin ja nuo viimeiset merkit aukeavat joissakin muissa harrastuksissa viihtyneille :) Totta puhuakseni olen aika laiska pystyttämään kamerajalustaa muutenkaan, tulee kuvattua käsivaralla ja tässä kuvassa kädet pään yläpuolella (kääntyvä näyttö) | ||||
|
|
25.11.2009 20:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tuohon en osaa sanoa, oliko jokapäiväisiä, koska harvakseltaan Kv seudulla tuli tuolloin liikutta, mutta yleensä niitä näkyi, esim. https://vaunut.org/kuva/58234 ovijako passaisi. Puhuttiin myös matkatavaravaunuista. | ||||
|
|
25.11.2009 20:28 | Harri Junttila | ||
| Mietin ensin että olisi peittänyt veturin numeron, mutta en sitten kuitenkaan vaikeuttanut tehtävää enempää. Ehkä voisi tehdä kuvasarjan "Toppilan muistoa kunnioittaen" | ||||
|
|
25.11.2009 20:15 | Tapio Keränen | ||
| Olivatkos nuo punaiset postivaunut jokapäiväisiä? Vihreät vaunut taisivat olla yleisempiä vai muistanko väärin? Hieno kuva ja upea päivä! | ||||
|
|
25.11.2009 20:15 | Sakari Kestinen | ||
| Museoliikennettä lukuunottamatta. | ||||
|
|
25.11.2009 20:14 | Sakari Kestinen | ||
| Suomalainen keskikokoisen kunnan rautatieasema: asemarakennuksen ja raiteiden välissä 1,5-metrinen metalliaita. | ||||
|
|
25.11.2009 19:54 | Alex Chudoba | ||
| Jes! Hyvää tuuria tuo oli, osuin paikalle oikeaan aikaan, tunnistin veturin Oulun koneeksi ja taustan asema(?)rakennus auttoi. | ||||
|
|
25.11.2009 18:39 | Harri Junttila | ||
| Muistaako kukaan miten meni tuolloin päivystäjien numerointi Oliko esimerkiksi Oulu-3 toppila vai miten se meni? Minulla on semmoinen käsitys että nykyään Oulu-1 ja Oulu-2 olisivat gargon päivystäjiä ja Oulu-4 kävisi rautatieasemalla (liekkö oikein) | ||||
|
|
25.11.2009 18:25 | Harri Junttila | ||
| Ei paha ehkä minuutti meni... onnittelut | ||||
|
|
25.11.2009 18:23 | Alex Chudoba | ||
| Toppila. | ||||
|
|
25.11.2009 17:46 | Jarkko Korhonen | ||
| "Deeverinpoikanen" | ||||
|
|
25.11.2009 17:37 | Harri Junttila | ||
| Tuumataan Pertun kommenttiin näin Oululaisena että valitettavasti ;) | ||||
|
|
25.11.2009 17:28 | Harri Junttila | ||
| Veikkaisin että kuva on otettu poikkimaantien sillan päältä | ||||
|
|
25.11.2009 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Se on justiinsa se muistin kehnous, jonka takia näitä asioita joutuu utelemaan (jos kohta omalta osaltani myös ihan selvä tietämättömyyskin). Nyt taisi tosiaan Eljaksenkin muisti pettää: VR:n koneteknillisen toimiston ratapihajaoston piirustuksen N:o 358, 20.4.1970, mukaan Savion kohdalla ja siitä pohjoiseen on vain kolme raidetta, ja Nokian teollisuusraide erkanee kolmosraiteesta hieman Savion asemasta pohjoiseen, Nokian tehtaiden kohdalla n. km:llä 26+589. Teollisuusraide ei siis jatku Keravalle nejäntenä raiteena. - Pikkuhiljaa historia kuitenkin hahmottuu. Nyt kun vielä jostain löytäisi kuvan ennen Savion pitkän vaihteen asentamista: Jatkuiko Savion sivuraide silloin vielä Keravalle asti. Kolmantena raiteena. | ||||
|
|
25.11.2009 16:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jos vetureissa käytettäisiin prosenttilukuja mitkä on alkuperäistä niin vois olla aika pienet luvut.Sähkövetureihinkin on telit ja ajomoottorit vaihtuneet moneen kertaan, samoin muuntaja ja useimmat apulaitteista.Kori numeroineen pysynee samana. Korjaustoiminta tehdään niin että veturi puretaan ja toisesta veturista aiemmin tulleet,valmiiksi korjatut ja tarkastetut laitekokonaisuudet asennetaan mahdollisimman pian kunnostettuun koriin. Tällä saadaan veturin konepajalla oloaikaa lyhyemmäksi ja mahdollisimman pian liikenteeseen takaisin.Kierrossa on siis veturin "sisuskaluja" muutamat enemmän kuin vetureita.Höyryvetureihinkin oli varastokattiloita,Kuopiossa Suonsaaressa niitä aikaisemmin voi nähdä junan ikkunasta. | ||||
|
|
25.11.2009 16:31 | Sami Hiltunen | ||
| Eihän pelkän tunkin/nosturin varaan saa luottaa, vaan pitää laittaa pukit alle. Tässä tapauksessa lienee sovellettu ns. lähimmän käsillä olevan passelin kappaleen taktiikkaa. | ||||
|
|
25.11.2009 16:03 | Joni Lahti | ||
| Hyvä kuva! Siinä matkustavat toverit Lenin, Stalin, Marx ja Engels toveri Stalinin kuljettamana kipinästä sosialismin kautta kommunismiin. - Onko ko. museo, jossa näitä plakaatteja on, erityinen sähkömuseo vaiko sähköinen museo? - Näyttävä on tämäkin BAM:in rakentamista ykistävä plakaatti http://eng.plakaty.ru/posters?cid=4&part=B&id=1406 | ||||
|
|
25.11.2009 15:07 | Tunnus poistettu | ||
| Kun tuntuu olevan asiantuntijoita paikalla, kysyisin mikä oli se aavejuna? On selitetty, että sellainen juna, jossa ei ollut konduktööriä joka ennen oli aina tavarajunissakin. Minulle tli silloin 50-luvulla, kun niistä kuuli paikallisen ratavartijan puheista sellainen käsitys, että olisi ollut paremminkin kyse junasta joka kulki 'vakio-ohjelman' ulkopuolella. |
||||
|
|
25.11.2009 14:33 | Tunnus poistettu | ||
| Hammasrattailla kelataan. Ei vielä tarvita vetoapua vaijereilla tms. Olisi kiva tietää, millaisia mäkiä kiipeillään ihan kiskoilla ja rautapyörillä? Helsingissäkin on ratikoilla joitain kohtalaisia nyppylöitä, mutta esim. Lissabonin vanhassa kaupungissa ihmettelin paikallisten ratikoiden reittejä. Varmaan on huimempiakin, mutta matkailukokemukseni ovat varsin rajallisia. | ||||
|
|
25.11.2009 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinpä se onkin tietenkin hammasrata. Sellaisella kavutaan lukema jopa 48 % nousu. Ja kuva on hieno! | ||||
|
|
25.11.2009 14:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vuosittaisista rautatietilastoistakin näkyy vielä 1960-luvun puolivälissäkin, että kyllä Hv:eillä varsinkin ykkösillä ajettiin paljon tavarajunia ja vielä usein enemmän kiitotavarajunia, unohtamatta sekajunia ja järjestelyjuniakaan. Hv1:sten vahva osuus tilastoihin on kertynyt paljolti Eljaksen mainitsemilta osuuksilta. Kakkosilla on ajettu tuolloin 1960-alkupuoliskolla huomattavasti vähemmän ja kolmosilla vielä vähemmän. Nelosilla kaikkein vähiten ja nekin etupäässä tavara- ja järjestelyjunissa. Tässä eräs ikimuistettava päivä kun kahdella autolla seurattiin Hv:tä tavarajunan perässä. https://vaunut.org/kuva/14247 | ||||
|
|
25.11.2009 12:51 | Eljas Pölhö | ||
| Kiito- ja pikatavarajunissa varsin yleistä ja käytössä raskaan kiskotuksen tuloon saakka, 60-luvulla esim. Turku-Tampere, Seinäjoki-Oulu ja Pieksämäki-Joensuu. Junat kulkivat pääasiassa pimeään aikaan, mikä on varmaan se kuvien lukumäärää rajoittava tekijä. | ||||
|
|
25.11.2009 12:08 | Juha Kutvonen | ||
| Kuinka yleistä oli Hv-sarjojen käyttö tavarajunissa? Enpä ainakaan muista nähneeni yhtään kuvaa sellaisesta junasta. | ||||
|
|
25.11.2009 11:02 | Esko Maasalo | ||
| Veturin keulan takaa näkyy Ylikylän navettarakennuksen pääty ja sen editse johtaa entinen Ravikontie. Tasoristeyshän sijaitsi hieman nykyisen sillan aseman puolella, josta vieläkin paljon kuljetaan kävellen yli. Kellonaika on varjoista päätellen aika oikeanlainen ja tähän kuvan paikkaan on törmäyspaikasta arviolta matkaa n. 250 m eli oletettavasti jarrutusmatka on kai sentään vähän pidempi. Mahtaisiko entinen työkaveri Taisto Helenius tietää tapauksesta enempää, asustelee nimittäin kuvanottopaikasta parinsadan metrin päässä nykyisin? | ||||
|
|
25.11.2009 05:16 | Topi Lajunen | ||
| Kotiteollisuus - Kummitusjuna? http://www.youtube.com/watch?v=lgYFpLcY4w4 | ||||
|
|
25.11.2009 01:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hämmentävän hyvin jaksaa heppoiselta näyttävä vaatekomero kannatella painavaa veturia. Eikö varikolla ole varaa kunnon laitteisiin, kun pitää tuollaisia patentteja viritellä? | ||||
|
|
24.11.2009 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Lukituksen avaamiseen ja kiinnittämiseen tarvittiin sama kierrosmäärä, käännettiinpä aluevaihdetta ilmalla tai käsin. Käsinkääntöön otettiin vain pitkähkö "rautakanki" avuksi, jolla toimenpide suoritettiin - näin muistelisin, en koskaan joutunut toimenpidettä noin suorittamaan. Voihan tietysti laskea näinkin: yli 20 kierr. avaamiseen ja sulkemiseen kerrottuna kahdella tekee n. 100kierr. | ||||
|
|
24.11.2009 23:30 | Eljas Pölhö | ||
| Ei sen enemmän tulkinnanvaraista kuin dieselvetureissakaan tai uusissa sähkövetureissa. Ei moottorit pysy samoissa vetureissa koko aikaa ja uusimmat veturit rakennetaan palasista, joita voi vaihdella eri vetureiden kesken konepajakeikkojen yhteydessä. Joissakin maissa kattila on muodostanut höyryveturin identiteetin, mutta useimmiten kehys on määräävä osa. Uusimmissa vetureissa se on numerokyltti, tai jos sellaista ei ole, niin kulloinenkin maalimerkintä. | ||||
|
|
24.11.2009 23:23 | Jaakko Tuominen | ||
| Jorma: Niiltä yöopintoretkiltäni muistelisin että jos paineilma ei vaihtanut aluetta olisi sen kääntämisessä tarvittu n. 100 kierrosta. Aikaa on paljon ja muisti sitä mitä se on joten tarkennatko. | ||||
|
|
24.11.2009 23:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös tuossa ala olla aika tulkinnanvaraista, että mistä veturista oikeastaan on kyse? | ||||
|
|
24.11.2009 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tarvitse korjata, kyllä kirjoitit Joni tämän kuuluisan iskulauseen kerrasta oikein. Tässä vähän tuntemattomampaa ja rautatiehenkisempää: http://www.plakaty.ru/posters?cid=4&part=%CF&page=3&id=650 :) | ||||