|
|
21.11.2009 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tunneli tämä on? Venekallio? | ||||
|
|
21.11.2009 11:30 | Ari Palin | ||
| Näissä uusissa näytöissä on sama ilmiö kuin ratikoissa, eli kun suomen- ja ruotsinkielinen nimi on sama, se kerrotaan kahteen kertaan. Ratikoissa tämä koskee ulkopuolella olevia määränpäänäyttöjä, joissa Arabia ja Eira ilmaistaan kahdesti. | ||||
|
|
21.11.2009 11:27 | Tapio Muurinen | ||
| Se Kouvolan ohitus, idän kaarre, otettiin käyttöön samoihin aikoihin Kaipiaisiin ulottuvan linjasuojastuksen kanssa elokuussa 1973. Tunneli ja silta ratapihan yli tulivat muutama vuosi myöhemmin, n. 1977-78, koska ratapihaa jatkettiin itään ja piti tehdä tällainen ratkaisu. - Hienoja kuvia paikoista, jotka jäivät minullekin vähän vieraiksi. | ||||
|
|
21.11.2009 11:26 | Ari Palin | ||
| Parinkymmenen vuoden päästä voi hyvinkin näkyä useammin kuin nykyään, nimittäin kerran vuodessa Rautatiemuseopäivän yhteydessä HMVY:n museojunassa Rajamäelle... | ||||
|
|
21.11.2009 11:19 | Ari Palin | ||
| Korjattakoon kuvausta sen verran, että 4-raiteen jatko päättyi raidepuskimeen veturitallin pohjoispuolella, ei itse 4-raide. Nyt en kyllä aivan varmaksi muista, oliko se sittenkään 4-raiteen jatko, vai 3-raiteen. Se on kuitenkin varmaa, että K-juna meni sinne 4-raiteelta. Kiitos tuosta kuvasta! Hyvä että olet tuon siirtymisen lähtöraiteelle dokumentoinut. Minulla ei siitä kuvaa ole. Jos linkittämästäsi kuvasta lähtee pohjoiseen, siinä näkyvän lännestä itään johtavan vaihdekujan jälkeen seurasi välittömästi vaihdekuja idästä länteen. Kummankin vaihdekujan kaikki vaihteet olivat sn35-vaihteita. Jälkimmäisen jälkeen oli vielä 3-raiteen jatkolta sn80-vaihde (ellei peräti sn110?) itäiselle pääraiteelle Riihimäen lähijunia varten. | ||||
|
|
21.11.2009 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| Se on "noin 27,8 v", eli kyllä me Pekka ollaan aika nuoria :) | ||||
|
|
21.11.2009 10:55 | Jorma Pylväs | ||
| Onko muuten olemassa mitään kalustolistoja näistä Dv12 vetureista ,poistetuista ja käytössä olevista ,niinkuin linja-autoista on.Olis kiva nähdä. | ||||
|
|
21.11.2009 10:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitos Ari hyvästä kuvauksesta raiteiden käytöstä ennen raideuudistusta. Kuinka ollakaan, minulla sattuikin olemaan kuva kesältä 1995, jossa K-juna on juuri siirtymässä odotusraiteelta lähtoraiteelle, joka näyttäisi olevan juuri raide 1: https://vaunut.org/kuva/5772 | ||||
|
|
21.11.2009 10:13 | Aleksi Perkio | ||
| On se kyl erelleen kaikenlaasten graffiittien sun muiren sotkujen kyllästämä... | ||||
|
|
21.11.2009 09:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Moni kakku päältä kaunis, mutta...... | ||||
|
|
21.11.2009 05:35 | Topi Lajunen | ||
| Onko keskellä alhaalla oleva valomuodostelma pioneeri? | ||||
|
|
21.11.2009 05:31 | Topi Lajunen | ||
| Tämähän on siis suurimmalti osin nykyinen 3112. Senkin voisi tunnisteisiin lisätä. :) | ||||
|
|
21.11.2009 03:04 | Mika Hakala | ||
| Ei tuo ole rumassa kunnossa. Siinä on lunta katolla ja sinä olet humalssa! Jag ska måste alla finska måste tala på svenska. | ||||
|
|
21.11.2009 01:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oliko toi assan katossyvennys yhtä kauhias kunnos ko silloon kerran kateltiin? | ||||
|
|
21.11.2009 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä oli tehtaan "omistukseen" jäänyt koe-veturi, joka toimitettiin vasta paljon myöhemmin, kuten Tapio tuossa edellä mainitsee. Uudet veturit toimitettiin toki suomalaisin tunnuksin rajan yli https://vaunut.org/kuva/54354 . | ||||
|
|
21.11.2009 01:00 | Martti Pulkkinen | ||
| Move51h oli täällä Yhtyneet Paperitehtaiden päivystäjänä ja piti majaa tuossa oikeanpuoleisessa pilttuussa. Nykyisin se Move taitaa olla Simpeleellä. Höyryveturiaikaan, vielä 1950 -luvulla, Yhtyneillä oli kaksikin päivystäjää, siksi kaksi pilttuuta. Höyryveturiajan jälkeen tuossa vasemmanpuoleisessa pilttuussa korjailtiin Yhtyneiden omaa vaunukalustoa. | ||||
|
|
21.11.2009 00:51 | Martti Pulkkinen | ||
| Lotilansalmen silta. Tässä oli henkilöliikenneaikaan 1950-luvulla Lotilansalmen seisake. Vasemmalta tuleva rata on Toijalasta tulevaa rataa. Oikeanpuoleinen rata on entistä Valken/Jylhävaaran tehdasrataa. Nyt tämäkin vaihde on purettu ja Valken suuntaan ei ole enää raideyhteyttä. Valkeakosken tulovaihde ei näy vielä tässä, se on tästä vielä jonkin matkaa eteenpäin. | ||||
|
|
21.11.2009 00:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mahtaako lukko tykätä hyvää 140 km/h vauhdista lievästi sulaneessa lumituiskussa? | ||||
|
|
21.11.2009 00:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jorma: Tarkoitin tyyppimerkinnän ja yksilönumeron merkitsemistä ikäänkuin yhdeksi numerosarjaksi huomattavan suurella kirjaseimella junan keulaan kytkimen yläpuolelle, sekä ohjaamon sivuikkunan alle. Tässä näyttäisi vielä olevan kohokirjaimin ja -numeroin. Oikeastaan kyse taitaa olla Novotsherkassklaisesta standardista, ei varsinaisesti yleisliittolaisesta - M62:ssa ja TEP70:ssä on pienemmillä kylteillä tehtynä. Tarkoitin siis samaa käytäntöä kuin esimerkiksi kuvassa https://vaunut.org/kuva/22061 . Vrt. vaikkapa https://vaunut.org/kuva/59060 , jossa merkintä Sr1- on kadonnut ja fontti vaihtunut. Olivatko kaikki Sr1-korit toimitettaessa tuollaisin laajemmin merkinnöin, vai vain yksi? Missä vaiheessa neukkumerkinnät on revitty pois? Ja, vaikka tähän ei kukaan vastausta voinekaan tietää, miksi? Sitäkö vanhaa kunnon meininkiä, että Neuvostoliiton suuntaan ei sylkäistyäkään? Ei edes latinalaista sylkeä. | ||||
|
|
21.11.2009 00:13 | Pekka Viitamäki | ||
| Tämä on toisille vorgilaisille kovin tuttua. Mikä mahtaa olla vorgin käyttäjien keski-ikä? | ||||
|
|
20.11.2009 23:45 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä ensimmäinen veturi tuli Suomeen viimeisenä, eli 1994. Kyllä se tuon näköisenä tuli, mutta kauttaaltaan suojamaalattuna. | ||||
|
|
20.11.2009 23:38 | Tapio Muurinen | ||
| Raiteiden välissä on vielä valokaasuposteja ja täyttöletkukin näkyy olevan. Mitenköhän noilla oli käyttöä enää tuohon aikaan? Viimeistään laituriremontin yhteydessä 1969-70 ne katosivat. | ||||
|
|
20.11.2009 23:33 | Karri Pietikäinen | ||
| Minäkin olen päässyt kuvaan tuonne taustalle. | ||||
|
|
20.11.2009 23:32 | Ari Palin | ||
| Tässä tämä taitaa tosiaan olla jo raide 5, päätellen taustan uusista sähkörataportaaleista. Hieman aiemmin tämä oli vielä raide 4, kun etelän suuntaan ajettaessa kaukojunat ja Riihimäen lähijunat käyttivät samaa raidetta 1, joka oli silloin läntinen pääraide. Ennen Rekolan-Korson kohtausraiteen valmistumista 1999 myös K-junat Helsingin suuntaan lähtivät aamuruuhkaa lukuun ottamatta raiteelta 1. Ne saapuivat raiteelle 4, josta siirtyivät parkkiin päätepuskimeen päättyneen 4-raiteen jatkolle hieman veturitallista pohjoiseen. Sieltä ne tulivat sopivaan aikaan vaihdekujan kautta lähtöraiteelle 1. Tämän siirtymisen lähtöraiteelle pystyi ennakoimaan hieman ennen junan liikkeellelähtöä, koska aseman pohjoispään laituripolun valo- ja äänivaroituslaitos alkoi hälyttää heti, kun kauko-ohjaus oli turvannut junalle kulkutien sinne. | ||||
|
|
20.11.2009 23:17 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä tarkoittaa "neuvostotyylinen"? Ihan normaalia suomeahan tuo on. Neuvostoliitoksi se olisi kaiketi Cp1-3000. | ||||
|
|
20.11.2009 23:13 | Ari Palin | ||
| En voi täysin vahvistaa kuvan olevan juuri Kytömaalta, mutta siltä se vaikuttaa. Kuva lienee 200-300 metriä Kytömaan tasoristeyksestä pohjoiseen. Veturi on juuri saapunut Tuusulasta Keravan puolelle. Rajakyltti näkyy taustalla. Sen perusteella tämän voi sijoittaa nykymaisemaan, koska raja on edelleen samalla kohdalla. Melkolailla tällä kohtaa on nykyisin Lahden oikoradan pohjoisen suunnan sn160-erkanemisvaihde. | ||||
|
|
20.11.2009 22:10 | Jukka Tölkkö | ||
| 95-malliset Scania MaxCit ovat mulle ihan tuttuja työkaluja samoin kuin linja 14B. Viime viikolla pääsin ajamaan raitiovaunua korvaavaa bussilinjaa 4X (Tullinpuomi-Munkkiniemi) Scania MaxCilla. Työnantaja tosin on ehtinyt vaihtua Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. | ||||
|
|
20.11.2009 21:24 | Riku Outinen | ||
| Sinnepä sinne. Etualalla MT-LBu komentopaikkavaunuja ja niiden jälkeen 122 PSH 74 panssarihaupitseja. | ||||
|
|
20.11.2009 21:24 | Jukka Ak | ||
| Tuolla rataosuudella ei varmaan ihan joka päivä nähdä IC-kalustoa? | ||||
|
|
20.11.2009 21:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pienituloisimmille ruuhkamaksu ei tuo eurosenttiäkään lisäkulua. | ||||
|
|
20.11.2009 21:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä äänestäisin, että kyseessä on tunnelin vastapäisen suuaukon heijastuma. Koivutkin näkyvät. | ||||
|
|
20.11.2009 21:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo neuvostotyylinen Sr1-3000 on aika jänskä merkintä. Kiskottiinko se keulasta veke heti kun juna ylitti Suomen rajan, vai annettiinko sen pysyä hetki paikallaan? | ||||
|
|
20.11.2009 20:42 | Petri Soronen | ||
| Onko nämä menossa "tykkifestareille" rovalle kun kerta sinne on menossa samaan aikaan. Porukkaa meni meiltäkin sinne pyssykylästä. | ||||
|
|
20.11.2009 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, ja jos nyt vielä nostetaan hiustenhalkomiskiintiötä, niin onhan ne Helsingin metrotkin junia. Eli, uusi versio määritelmävirkkeestä: Flirtit ovat ensimmäinen Suomen sisällä rajat ylittämättömässä liikenteessä palveleva juna, joka palvelee vähintään kahta valtakunnallisen yleisen rataverkon eri asemaa tai tavararatapihaa ja joka on etummaisesta nippelistä takimmaiseen vipstaakiin jonkun muun kuin VR:n omaisuutta. Yksityisoperaattorit eivät kai sentään valtakunnallisella verkolla ole koskaan operoineet? Tai jos ovatkin, ovat käyttäneet yleistä rataverkkoa vain yhden aseman ja vaihteen verran. Vai? | ||||
|
|
20.11.2009 18:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeassa olet: viitosraiteellahan se menee. Tulkitsin tuon oikean reunan betonirakenteen sillankaiteeksi tms. eli että oltaisiin muka läntisimmällä raiteella. Mutta näkyyhän sen takana tosiaan lisää ajojohtoja, eli siellä ovat raiteet 1-4. Taitaa se betonirakenne olla raiteiden 4 ja 5 välisen porraskuilun seinä. - Kiitos korjauksesta. | ||||
|
|
20.11.2009 17:35 | Mika Hakala | ||
| Eiköhän se ole terveen järjen mukaan niin, että valtio osti ja lopetti käytön myöhemmin. Rata jäi purkamatta koska museo pitää huolen siitä kuin myös ostettujen kokoonpanojen kunnosta "omalla rahalla" eu standardin mukaisesti. Jos nyt kumminkin baanelle tulisi jokun tarve, voisi valtio asettaa vuoden vaihteen jokun standardin mukaan kiellon yksityisiltä henkilöliikenne operaattoreilta. Baana on siis valtion oma ja käytettävissä, koska se täyttää sekä eu:n että humalatilaan verrattavan selveyden tilassa olleiden, lisävaatimuksia antaneen ministeriön päätökset. |
||||
|
|
20.11.2009 17:13 | Pasi Utriainen | ||
| 1980- ja 90-luvun taitteessa nämä olivat Siilissä jokapäiväinen näky, viimeinen hatara muistikuva on jostain 90-luvun puolestavälistä. | ||||
|
|
20.11.2009 17:12 | Topi Lajunen | ||
| Tämä kulkee raiteella 5, mikä ei kyllä ole kaikkein tavanomaisinta. Liekö ratapiharemontilla osuteensa asiassa. Raide 6 näyttää jo valmiilta. | ||||
|
|
20.11.2009 16:57 | Topi Lajunen | ||
| Hihii: niitä analogisia painikkeita löytyy mm. siitä näppäimistöstä ja siitä hiirestä :P | ||||
|
|
20.11.2009 16:49 | Tunnus poistettu | ||
| Siis 'VR'-rataa ja käyttäjä vuokraa käyttöoikeuden? Olisi mukava tietää myös museokaluston, ei vain tuolla, vaan esim. Haapamäellä omistussuhteista. |
||||
|
|
20.11.2009 16:22 | Perttu Karttunen | ||
| Tämä ratayhteyshän saattaa nyt palautua kun se rikastamo on myyty Australialaiselle firmalle ( en muista nimeä ja tuorein Okun seutukaan ei ole nyt lähettyvillä) Tarkoituksena olisi kai alkaa tuolla rikastamaan aikanaan Kylylahdelta ja muualtakin tulevaa malmipitoista kiveä | ||||
|
|
20.11.2009 14:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Voihan se olla, että niitä todellisuudessa löytyy - muutamissa laivasta kertovissa artikkeleissa on tosin hehkutettu kaiken tapahtuvan hiirillä, näppäimistöillä ja lcd-näytöillä, mutta liika hehkutus johtaa usein liioitteluun ja asioiden kertomatta jättämiseen :) | ||||
|
|
20.11.2009 14:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Suomen valtio. | ||||
|
|
20.11.2009 14:28 | Niila Heikkilä | ||
| Montassakin, kuten monessa muussa laitoksessakin on jäljellä Oulujoen nippu-uittoradan jäänteitä. Nipunsiirtolaitteet nostureineen valmistuivat vuonna 1963 ja ne olivat käytössä uiton lopettamiseen saakka vuoteen 1982. Tätä ennen Oulujoen uitto tapahtui irtouittona siten, että niput purettiin Oulujärven ylihinauksen jälkeen Vaalankurkussa, ja vastavalmistuneilla voimalaitoksilla oli muutaman vuoden ajan käytössä tukkirännit eli uittokourut. Oulujoen rakentamisen jälkeen nippu-uitto oli irtouittoa parempi tapa, sillä irtopuu ei meinannut kunnolla kulkea uusien voimalaitosten välille syntyneissä suvantopaikoissa. Suurimpana uittovuotena 1964 uitettiin Oulujoessa puuta 33 000 nippua, keskiarvon ollessa 15 000 nipun paikkeilla. | ||||
|
|
20.11.2009 14:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ruuppoenen taitaa nyt unohtaa jotta suomes on ollut lukuisia yksityisiä rautateitä jotka ovat harjoittaneet rautatieliikennettä omalla kalustollaan, ja osa jopa matkustajaliikennettä. | ||||
|
|
20.11.2009 13:43 | Tunnus poistettu | ||
| Tietääkseni pätkimistä on tapahtunut jopa vauhdissa asemien välillä... | ||||
|
|
20.11.2009 13:39 | Tunnus poistettu | ||
| Yksi kysymys tyhmältä: Kuka omistaa tämän Porvoon radan? | ||||
|
|
20.11.2009 13:38 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Olen antanut itseni ymmärtää että mittareiden osalta kyseessä on joku viranomaismääräys. Tietysti digitaalisetkin mittarit voitaisiin tehdä selkeiksi jos niin halutaan. "Analogisia" painikkeita kyllä varmasti löytyy Oasiksenkin komentosillalta ;) | ||||
|
|
20.11.2009 13:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Takana näyttää menevän vielä HKL-bussiliikenteen '95-mallien Scania MaxCi. | ||||
|
|
20.11.2009 13:17 | Heikki Halonen | ||
| Kyllä linjalla pätkiminen onnistuu kehittyneemmältäkin kalustolta, mutta liittäminen taas ei. | ||||
|
|
20.11.2009 11:30 | Tunnus poistettu | ||
| Noitahan pystyttiin pätkimään ja liittämään linjalla päinvastoin kuin 'kehittyneempää' kalustoa. | ||||