|
|
27.10.2009 15:44 | |||
| John Deere -maatalouskoneiden värit! Wou! | ||||
|
|
27.10.2009 15:43 | Eljas Pölhö | ||
| Oliskohan Jimi tarkoittanut tuota pyöreää laattaa, missä on mustia ja oransseja sektoreita. Vaikka sellainen on usein italialaisissa kuvissa, en ole nähnyt sille selitystä. Varmaan liian ilmeistä sellaiselle joka tietää. | ||||
|
|
27.10.2009 15:18 | Joni Lahti | ||
| Ähvältä näyttää, olisiko Ferrovie dello Stato -logo? | ||||
|
|
27.10.2009 15:10 | Tommi K Hakala | ||
| Vekkulisti on Vr11-look tällä maalaustyylillä :) | ||||
|
|
27.10.2009 14:22 | Robert Sand | ||
| Tämähän oli kiva uutinen! Komea veturi. | ||||
|
|
27.10.2009 14:16 | Tapio Arvola | ||
| Onnea vaan uuden veturin johdosta! Onko moottori 8,5 vai 11-litrainen? Minkälainen on voimansiirto ja vaihteisto? Scanian koneet ovat olleet suosittuja pikkuvetureissa ym. (Tve4, Tka 7). Ruotsalaislätät kulkivat Scanian liikuttamina, suomalaisenkin lätän kone oli kopio Scanialta. | ||||
|
|
27.10.2009 13:32 | Olli Aalto | ||
| Tuota 32 A kojevastakkeen sijoitusta itsekin veikkaan. | ||||
|
|
27.10.2009 12:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvin on muistissa vielä kun aikoinaan orimattilan asemalla tollainen seisoskeli useasti. | ||||
|
|
27.10.2009 11:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos tuolla sivuraiteella oikein jotain säiliövaunuja kuin noin kyljet kiiltelee... Kulkiko tuohon aikaan Vaasaan enemmänkin kuin yksi tavarajuna päivässä? | ||||
|
|
27.10.2009 11:37 | Eljas Pölhö | ||
| Teemu: Kyllä Juha on aivan oikeassa. Dm9:llä on ajettu Raumalle muistinvaraisesti 1973-1985 kevääseen. Suurimman osan aikaa vain perjantaisin aikataulukaudesta riippuen yksi tai kaksi junaparia. Joinakin vuosina, ehkä 1978 tienoilla, ajettiin koko viikonloppu. Ennen Dm9 tuloa Raumalle ajettiin juhlapyhina Vv16 (Dv16)-junilla ja niitä ennen Hv4:llä 1960-luvun alkupuolella. | ||||
|
|
27.10.2009 11:35 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas kerrassaan komea veturi. | ||||
|
|
27.10.2009 11:27 | Tapani Kunnas | ||
| Tyylekäs! | ||||
|
|
27.10.2009 10:53 | Teemu Salonen | ||
| Kutvonen: Oletko nyt ihan varma asiasta? Entisenä raumalaisena voin melkovarmasti vannoa, että siltä asemalta ei ole lähtenyt kun vanhaa kunnon sinivalkoista lättähattukalustoa. Niin ja tossa muutama vuos sitte sinivalkonen makuuvaunujuna. RMJ:n majoitustiloina oli. | ||||
|
|
27.10.2009 10:51 | Teemu Salonen | ||
| Muumijunassa on tullu matkustettua, ku se oli nopeampi ku bussiyhteys:) | ||||
|
|
27.10.2009 10:49 | Teemu Salonen | ||
| Tota seiskan junaa tarkotin. Ja kerran muistaakseni olen matkustanut viiden junassa josta löyty vaan pari vapaata paikkaa. | ||||
|
|
27.10.2009 09:27 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin on syntynyt mielikuva siitä, kun Hannu haluaa koneen matkaan n. veturin mittaisen kaapelin, ettei sitä saa liitetyksi ulkoverkkoon kuin toisesta päästä. Eli se pieni kaapin ovi jonka takana on 32 A pistotulppa. | ||||
|
|
27.10.2009 09:18 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Enpä tiennyt antennin sijoituspaikkaa, joten siitä ei ole kyse. Ilmeisesti tätä hakemaani juttuakaan ei ollut alunperin, mutta 70-luvun kuvissa sitä jo näkee. Asia liittyy veturin seisottamiseen esim varikolla. | ||||
|
|
27.10.2009 08:49 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tuota linjaradion antennia tarkoitat, niin se oli ykkös-päässä https://vaunut.org/kuva/44913 - Ei ollut alusta saakka. | ||||
|
|
26.10.2009 23:46 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ulkopuoleltakin löytyy ainakin yksi epäsymmetrisyys. En tiedä onko se ollut paikoillaan alusta saakka, mutta jostain 70-80-luvulta vähintäänkin. Kuka tietää mistä on kyse? :) | ||||
|
|
26.10.2009 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Tätä pysähdystä veturinvaihdon ajaksi ei kai mitenkään mainostettu kaupallisessa mielessä. Aikatauluihin, esim. Turistiin sitä ei merkitty, mutta koska vaihtoaika oli 10 - 12 min., niin monet paikalliset ihmiset osasivat käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos se heille parhaiten sopi. Tuskin konduktööritkään alkoivat kysellä matkalippuja Imt - Imr (3 km). | ||||
|
|
26.10.2009 22:27 | Tapio Muurinen | ||
| Eräissä yksilöissä noita etupään merkkejä näkyi vielä suuremmissa kuin 2340. Toisaalta oli myös sellaisia alkupään numeroita, jossa niitä ei ollut edes v.1965. Taidettiin ne tuppelot hitsata katon kulmiin kaikkiin, mutta laitettiinko niihin jokaiseen merkit, vai katosivatko hyvin pian - eri aikoihin. - Minulle ei muuten koskaan selvinnyt, miten Hr13:n etupää määriteltiin. Sehän oli symmetrinen kummastakin päästä. Ainoa ero oli konehuoneen puolella, jossa sähkökaappi oli toisen generaattorin päässä. | ||||
|
|
26.10.2009 22:07 | Tapio Muurinen | ||
| Vuonna 1963 valmistuivat viimeiset Hr12:t (10 kpl), ja ensimmäiset "kotimaiset" Hr13:t (16 kpl). | ||||
|
Kuvasarja: 2. S-Bahnkaos 2009 |
26.10.2009 21:45 | Timo Valtonen | ||
| Kiitos hauskasta kuvakimarasta. Ihmetyttää vähän, että sakut ovat saaneet aikaan tuollaisen tuplakaaoksen, mutte menihän sveitsiläisten Swissairkin peräti konkurssiin. | ||||
|
|
26.10.2009 21:09 | Joona Packalén | ||
| Taustalla rakennetaan postitaloa? Nosturi ainakin viittaisi siihen. Ja ajankohta. | ||||
|
|
26.10.2009 20:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikäs EuroNCAP-merkki veturin keulassa oikein on? | ||||
|
Kuvasarja: 2. S-Bahnkaos 2009 |
26.10.2009 20:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kalustoa tarkastetaan ja korjataan täyttä päätä ja liikenne lähestyy viikko viikolta normaalia. Joulukuussa pitäisi viimeisenkin junan olla kunnossa. Tosin, niin piti olla syyskuussakin, kunnes sitten löydettiin uusi vaarallinen vikatyyppi ja koko 481-kalusto meni takaisin huoltoon. Ekalla kerralla ongelmana oli pyörien halkeilu, tokalla jarrujen toimimattomuus. 480- ja 485-sarjoja ongelmat eivät ole koskettaneet. | ||||
|
Kuvasarja: 2. S-Bahnkaos 2009 |
26.10.2009 19:54 | Ari Lindroos | ||
| Mielenkiintoisia kuvia. Onko ongelmaan hakusessa mitään ratkaisua että saataisiin kalusto liikenteeseen? | ||||
|
|
26.10.2009 19:14 | Martti Pulkkinen | ||
| Siinä näkyy silloisella raiteella 2 parkissa olevat seuraavan aamun työläislättärungot Tampereelle eli H483, H485 ja H487. Näistä kun sattui Webasto sammumaan ja vedet pääsi ulos niin siinäpä oli tallipäivystäjlle hommaa kantaa uutta vettä/pakkanasnesettä kannulla. Aika savu oli joskus ilmassa kovalla pakkasella kun koko tien mitalta kaikissa vaunuissa oli Webastot päällä. | ||||
|
|
26.10.2009 17:01 | Tapio Arvola | ||
| Unohdinkin kokonaan yöjunien olemassaolon, kun pohdin veturinvaihtoja sähkö>diesel. Matkustajavaunujen liittämiset ja irroittamiset matkalla ovat myös harmillisesti vähentyneet. Esim. vielä 80-luvulla ne tarjosivat lisämielenkiintoa matkustamiseen. | ||||
|
|
26.10.2009 16:35 | Olli Aalto | ||
| Aarteita ovat. Näitä jaksaa aina katsella. | ||||
|
|
26.10.2009 16:20 | Joni Lahti | ||
| Koko Berliini oli ongelmainen käsittää silloin, kun oli kaksi Saksaa. Osa suomalaisista sanoi menevänsä Berliiniin, kun tarkoittivat sen läntistä osaa, mutta eivät käyneet Itä-Berliinissä. Toinen joukko taas matkusti DDR:n pääkaupunkiin Berliiniin - ei siis Itä-Berliiniin - eikä käynyt matkallaan tietenkään Länsi-Berliinissä, joka vastaan Berliiniä suojeli demokratian muuri. – Huvittavaa oli kuulla viime kesän Berliinin kisojen yhteydessä urheiluselostajan sanovan, että juoksijat saapuvat tovin päästä Brandenporin torille…. että sellainenkin paikka siellä sitten on. | ||||
|
|
26.10.2009 15:30 | Joona Kärkkäinen | ||
| Sulla näitä kuva-aarteita riittää... | ||||
|
|
26.10.2009 15:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| Taitaa olla perus pumppuresiinan akselit. | ||||
|
|
26.10.2009 14:10 | Jarno Piltti | ||
| Siinä on sangen antiikkisen näköiset pyöräkerrat päässeet modernin suurnopeushightechin ytimeen! | ||||
|
|
26.10.2009 12:10 | Pasi Seljas | ||
| Ainakin 2340:ssä oli alkuun tikkarit, joten näyttää siltä, että ne olivat kenties kaikissa ainakin jonkin aikaa. | ||||
|
|
26.10.2009 12:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pissikipon huuhtelumekanismin jäänteet nähtävissä hyvin kuvassa https://vaunut.org/kuva/321 . | ||||
|
|
26.10.2009 11:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisi liennyt parempi lopputulos, jos vaunu olisi möjähtänyt toisen junan perään kuin että se murjoo veturia. Mitä tykkäsi veturi? | ||||
|
|
26.10.2009 11:50 | Petri Nummijoki | ||
| Hr13-veturit valmistuivat 1962-1966 ja vastaanotettiin VR:lle 1963-1966. Hr12-vetureiden osalta sekä valmistus että vastaanotto tapahtuivat 1959-1963. | ||||
|
|
26.10.2009 11:39 | Pasi Seljas | ||
| Koskas tämä Hr13 todellisuudessa rakennettiin? Yksi lähde väittää, että 1964-66 ja toisaalta Hr12 1959-63, mutta kun on olemassa valokuva, jossa molempia tehdään yhtä aikaa, niin tieto ei voi pitää paikkaansa. Jompi kumpi tai molemmat ovat väärin. | ||||
|
|
26.10.2009 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| Noinhan se oli, että tavalliset pikajunat vaihtoivat vetovoimaa ImrT:llä, mutta tuo EP 7/8 teki poikkeuksen. Ehkä ei haluttu kuluttaa aikaa veturinvaihtoon imago-syistä vielä kesälläkään 1980, kuten asiaa pohdiskeltiin https://vaunut.org/kuva/9443 Viimeistään 1982 vaihdot oli siirretty jo Imatralle myös EP-junilla, koska pysähdysaika Kouvolassa oli vain 3-5 min. | ||||
|
|
26.10.2009 10:40 | Mikko Otava | ||
| Vaunu lienee tipahtanut jo ennen ylikäytävää ja meno on pysähtynyt vasta kuvaajan takana olevaan kuormauslaituriin. Laiturissa oli melko mojovat osumajäljet. | ||||
|
|
26.10.2009 10:29 | Timo Valtonen | ||
| Uloskäyntien luona asemilla on myös näppärät kartat, jossa bussi- ja raitiovaunuliikenteen pysäkkien lisäksi näkee hyvin lähiseudun kadut. | ||||
|
|
26.10.2009 10:29 | Pauli Ruonala | ||
| Takana olevissa rakennuksissa toimii sähkömuseo Elektra (http://www.elektra.fi) joka on auki kesäisin. Museossa ei ole mitään rautateihin liittyvää. | ||||
|
|
26.10.2009 10:24 | Timo Valtonen | ||
| Samanlaista identiteettiongelmaa on ainakin Tempelhofin lentokenttävainaata palvelevalla Platz der Luftbrückellä, jonka seinällä komeilee Kreuzberg. | ||||
|
|
26.10.2009 09:08 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Kuvan kaadettu opastin lienee entinen tulotolppa, joka vaihtoi paikkaa mutkan takana olevan Starckjohann Steelin raiteen takia. | ||||
|
|
26.10.2009 06:50 | Kimmo Säteri | ||
| Myös Berlin HbF:n rakennustöiden aikaan oli näitä muualta lainattuja S-Bahn -junia liikenteessä. Ainakin kesällä 2002 oli Nürnbergistä sekä Ruhrin alueelta lainattu BR143-vetureita sekä kuvassa näkyviä ns."X" -vaunuja. Junat kulkivat itä-länsi suunnassa keskustan läpi kulkevalla radalla S-Bahn -logolla varustettuna, mutta kaukoliikenneraiteilla. | ||||
|
|
26.10.2009 01:08 | Niila Heikkilä | ||
| Kolarin junat vaihtavat veturia yhä Oulussa, eikä Kemijärvellekään pääse (P265) ilman Rovaniemen veturinvaihtoa. Tampereella vaihtuu myös suuntaa vaihdettaessa käytännössä aina vetokone Turku-Pieksämäki -juniin. Tosin tuollaista sähkö-sähkö vaihtoa tuskin tarkoitettiin Tapion pohdinnassa. | ||||
|
|
26.10.2009 00:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Saksankielisestä wikistä ( http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG-Baureihe_423 ) löytyy selitys, eli nelivaunuiset junat on numeroitu vähän kuten Pendot täällä Suomessa. Eka vaunu saa numeron väliltä 423 001..499, toinen 433 001..499, kolmas 433 501..999 ja neljäs 423 501..999. | ||||
|
|
26.10.2009 00:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jostain syystä frankfurtilaisyksikön toisessa päässä oli numerona 423 400, mutta tässä päässä 423 900. Kenelläkään tietoa, mistä tässä on kyse? | ||||
|
|
25.10.2009 23:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mutkamato on menossa verkalleen puntarin yli. | ||||
|
|
25.10.2009 22:49 | Harri Härkönen | ||
| Voisiko tähän muuttaa tekstiin Possenkadun sillalta..Kaarlonkadulla ei ole siltaa | ||||