Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 27.10.2009 15:44  
  John Deere -maatalouskoneiden värit! Wou!
kuva 27.10.2009 15:43 Eljas Pölhö  
  Oliskohan Jimi tarkoittanut tuota pyöreää laattaa, missä on mustia ja oransseja sektoreita. Vaikka sellainen on usein italialaisissa kuvissa, en ole nähnyt sille selitystä. Varmaan liian ilmeistä sellaiselle joka tietää.
kuva 27.10.2009 15:18 Joni Lahti  
  Ähvältä näyttää, olisiko Ferrovie dello Stato -logo?
kuva 27.10.2009 15:10 Tommi K Hakala  
  Vekkulisti on Vr11-look tällä maalaustyylillä :)
kuva 27.10.2009 14:22 Robert Sand  
  Tämähän oli kiva uutinen! Komea veturi.
kuva 27.10.2009 14:16 Tapio Arvola  
  Onnea vaan uuden veturin johdosta! Onko moottori 8,5 vai 11-litrainen? Minkälainen on voimansiirto ja vaihteisto? Scanian koneet ovat olleet suosittuja pikkuvetureissa ym. (Tve4, Tka 7). Ruotsalaislätät kulkivat Scanian liikuttamina, suomalaisenkin lätän kone oli kopio Scanialta.
kuva 27.10.2009 13:32 Olli Aalto  
  Tuota 32 A kojevastakkeen sijoitusta itsekin veikkaan.
kuva 27.10.2009 12:17 [Tunnus poistettu]  
  Hyvin on muistissa vielä kun aikoinaan orimattilan asemalla tollainen seisoskeli useasti.
kuva 27.10.2009 11:43 Tero Korkeakoski  
  Onkos tuolla sivuraiteella oikein jotain säiliövaunuja kuin noin kyljet kiiltelee... Kulkiko tuohon aikaan Vaasaan enemmänkin kuin yksi tavarajuna päivässä?
kuva 27.10.2009 11:37 Eljas Pölhö  
  Teemu: Kyllä Juha on aivan oikeassa. Dm9:llä on ajettu Raumalle muistinvaraisesti 1973-1985 kevääseen. Suurimman osan aikaa vain perjantaisin aikataulukaudesta riippuen yksi tai kaksi junaparia. Joinakin vuosina, ehkä 1978 tienoilla, ajettiin koko viikonloppu. Ennen Dm9 tuloa Raumalle ajettiin juhlapyhina Vv16 (Dv16)-junilla ja niitä ennen Hv4:llä 1960-luvun alkupuolella.
kuva 27.10.2009 11:35 Perttu Karttunen  
  Onpas kerrassaan komea veturi.
kuva 27.10.2009 11:27 Tapani Kunnas  
  Tyylekäs!
kuva 27.10.2009 10:53 Teemu Salonen  
  Kutvonen: Oletko nyt ihan varma asiasta? Entisenä raumalaisena voin melkovarmasti vannoa, että siltä asemalta ei ole lähtenyt kun vanhaa kunnon sinivalkoista lättähattukalustoa. Niin ja tossa muutama vuos sitte sinivalkonen makuuvaunujuna. RMJ:n majoitustiloina oli.
kuva 27.10.2009 10:51 Teemu Salonen  
  Muumijunassa on tullu matkustettua, ku se oli nopeampi ku bussiyhteys:)
kuva 27.10.2009 10:49 Teemu Salonen  
  Tota seiskan junaa tarkotin. Ja kerran muistaakseni olen matkustanut viiden junassa josta löyty vaan pari vapaata paikkaa.
kuva 27.10.2009 09:27 Teppo Niemi  
  Jotenkin on syntynyt mielikuva siitä, kun Hannu haluaa koneen matkaan n. veturin mittaisen kaapelin, ettei sitä saa liitetyksi ulkoverkkoon kuin toisesta päästä. Eli se pieni kaapin ovi jonka takana on 32 A pistotulppa.
kuva 27.10.2009 09:18 Olli Keski-Rahkonen  
  Enpä tiennyt antennin sijoituspaikkaa, joten siitä ei ole kyse. Ilmeisesti tätä hakemaani juttuakaan ei ollut alunperin, mutta 70-luvun kuvissa sitä jo näkee. Asia liittyy veturin seisottamiseen esim varikolla.
kuva 27.10.2009 08:49 Tapio Muurinen  
  Jos tuota linjaradion antennia tarkoitat, niin se oli ykkös-päässä https://vaunut.org/kuva/44913 - Ei ollut alusta saakka.
kuva 26.10.2009 23:46 Olli Keski-Rahkonen  
  Ulkopuoleltakin löytyy ainakin yksi epäsymmetrisyys. En tiedä onko se ollut paikoillaan alusta saakka, mutta jostain 70-80-luvulta vähintäänkin. Kuka tietää mistä on kyse? :)
kuva 26.10.2009 22:47 Tapio Muurinen  
  Tätä pysähdystä veturinvaihdon ajaksi ei kai mitenkään mainostettu kaupallisessa mielessä. Aikatauluihin, esim. Turistiin sitä ei merkitty, mutta koska vaihtoaika oli 10 - 12 min., niin monet paikalliset ihmiset osasivat käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos se heille parhaiten sopi. Tuskin konduktööritkään alkoivat kysellä matkalippuja Imt - Imr (3 km).
kuva 26.10.2009 22:27 Tapio Muurinen  
  Eräissä yksilöissä noita etupään merkkejä näkyi vielä suuremmissa kuin 2340. Toisaalta oli myös sellaisia alkupään numeroita, jossa niitä ei ollut edes v.1965. Taidettiin ne tuppelot hitsata katon kulmiin kaikkiin, mutta laitettiinko niihin jokaiseen merkit, vai katosivatko hyvin pian - eri aikoihin. - Minulle ei muuten koskaan selvinnyt, miten Hr13:n etupää määriteltiin. Sehän oli symmetrinen kummastakin päästä. Ainoa ero oli konehuoneen puolella, jossa sähkökaappi oli toisen generaattorin päässä.
kuva 26.10.2009 22:07 Tapio Muurinen  
  Vuonna 1963 valmistuivat viimeiset Hr12:t (10 kpl), ja ensimmäiset "kotimaiset" Hr13:t (16 kpl).
Kuvasarja:
2. S-Bahnkaos 2009
 
26.10.2009 21:45 Timo Valtonen  
  Kiitos hauskasta kuvakimarasta. Ihmetyttää vähän, että sakut ovat saaneet aikaan tuollaisen tuplakaaoksen, mutte menihän sveitsiläisten Swissairkin peräti konkurssiin.
kuva 26.10.2009 21:09 Joona Packalén  
  Taustalla rakennetaan postitaloa? Nosturi ainakin viittaisi siihen. Ja ajankohta.
kuva 26.10.2009 20:32 Jimi Lappalainen  
  Mikäs EuroNCAP-merkki veturin keulassa oikein on?
Kuvasarja:
2. S-Bahnkaos 2009
 
26.10.2009 20:19 Tuukka Ryyppö  
  Kalustoa tarkastetaan ja korjataan täyttä päätä ja liikenne lähestyy viikko viikolta normaalia. Joulukuussa pitäisi viimeisenkin junan olla kunnossa. Tosin, niin piti olla syyskuussakin, kunnes sitten löydettiin uusi vaarallinen vikatyyppi ja koko 481-kalusto meni takaisin huoltoon. Ekalla kerralla ongelmana oli pyörien halkeilu, tokalla jarrujen toimimattomuus. 480- ja 485-sarjoja ongelmat eivät ole koskettaneet.
Kuvasarja:
2. S-Bahnkaos 2009
 
26.10.2009 19:54 Ari Lindroos  
  Mielenkiintoisia kuvia. Onko ongelmaan hakusessa mitään ratkaisua että saataisiin kalusto liikenteeseen?
kuva 26.10.2009 19:14 Martti Pulkkinen  
  Siinä näkyy silloisella raiteella 2 parkissa olevat seuraavan aamun työläislättärungot Tampereelle eli H483, H485 ja H487. Näistä kun sattui Webasto sammumaan ja vedet pääsi ulos niin siinäpä oli tallipäivystäjlle hommaa kantaa uutta vettä/pakkanasnesettä kannulla. Aika savu oli joskus ilmassa kovalla pakkasella kun koko tien mitalta kaikissa vaunuissa oli Webastot päällä.
kuva 26.10.2009 17:01 Tapio Arvola  
  Unohdinkin kokonaan yöjunien olemassaolon, kun pohdin veturinvaihtoja sähkö>diesel. Matkustajavaunujen liittämiset ja irroittamiset matkalla ovat myös harmillisesti vähentyneet. Esim. vielä 80-luvulla ne tarjosivat lisämielenkiintoa matkustamiseen.
kuva 26.10.2009 16:35 Olli Aalto  
  Aarteita ovat. Näitä jaksaa aina katsella.
kuva 26.10.2009 16:20 Joni Lahti  
  Koko Berliini oli ongelmainen käsittää silloin, kun oli kaksi Saksaa. Osa suomalaisista sanoi menevänsä Berliiniin, kun tarkoittivat sen läntistä osaa, mutta eivät käyneet Itä-Berliinissä. Toinen joukko taas matkusti DDR:n pääkaupunkiin Berliiniin - ei siis Itä-Berliiniin - eikä käynyt matkallaan tietenkään Länsi-Berliinissä, joka vastaan Berliiniä suojeli demokratian muuri. – Huvittavaa oli kuulla viime kesän Berliinin kisojen yhteydessä urheiluselostajan sanovan, että juoksijat saapuvat tovin päästä Brandenporin torille…. että sellainenkin paikka siellä sitten on.
kuva 26.10.2009 15:30 Joona Kärkkäinen  
  Sulla näitä kuva-aarteita riittää...
kuva 26.10.2009 15:00 Joona Kärkkäinen  
  Taitaa olla perus pumppuresiinan akselit.
kuva 26.10.2009 14:10 Jarno Piltti  
  Siinä on sangen antiikkisen näköiset pyöräkerrat päässeet modernin suurnopeushightechin ytimeen!
kuva 26.10.2009 12:10 Pasi Seljas  
  Ainakin 2340:ssä oli alkuun tikkarit, joten näyttää siltä, että ne olivat kenties kaikissa ainakin jonkin aikaa.
kuva 26.10.2009 12:02 Tuukka Ryyppö  
  Pissikipon huuhtelumekanismin jäänteet nähtävissä hyvin kuvassa https://vaunut.org/kuva/321 .
kuva 26.10.2009 11:52 Tuukka Ryyppö  
  Olisi liennyt parempi lopputulos, jos vaunu olisi möjähtänyt toisen junan perään kuin että se murjoo veturia. Mitä tykkäsi veturi?
kuva 26.10.2009 11:50 Petri Nummijoki  
  Hr13-veturit valmistuivat 1962-1966 ja vastaanotettiin VR:lle 1963-1966. Hr12-vetureiden osalta sekä valmistus että vastaanotto tapahtuivat 1959-1963.
kuva 26.10.2009 11:39 Pasi Seljas  
  Koskas tämä Hr13 todellisuudessa rakennettiin? Yksi lähde väittää, että 1964-66 ja toisaalta Hr12 1959-63, mutta kun on olemassa valokuva, jossa molempia tehdään yhtä aikaa, niin tieto ei voi pitää paikkaansa. Jompi kumpi tai molemmat ovat väärin.
kuva 26.10.2009 10:56 Tapio Muurinen  
  Noinhan se oli, että tavalliset pikajunat vaihtoivat vetovoimaa ImrT:llä, mutta tuo EP 7/8 teki poikkeuksen. Ehkä ei haluttu kuluttaa aikaa veturinvaihtoon imago-syistä vielä kesälläkään 1980, kuten asiaa pohdiskeltiin https://vaunut.org/kuva/9443 Viimeistään 1982 vaihdot oli siirretty jo Imatralle myös EP-junilla, koska pysähdysaika Kouvolassa oli vain 3-5 min.
kuva 26.10.2009 10:40 Mikko Otava  
  Vaunu lienee tipahtanut jo ennen ylikäytävää ja meno on pysähtynyt vasta kuvaajan takana olevaan kuormauslaituriin. Laiturissa oli melko mojovat osumajäljet.
kuva 26.10.2009 10:29 Timo Valtonen  
  Uloskäyntien luona asemilla on myös näppärät kartat, jossa bussi- ja raitiovaunuliikenteen pysäkkien lisäksi näkee hyvin lähiseudun kadut.
kuva 26.10.2009 10:29 Pauli Ruonala  
  Takana olevissa rakennuksissa toimii sähkömuseo Elektra (http://www.elektra.fi) joka on auki kesäisin. Museossa ei ole mitään rautateihin liittyvää.
kuva 26.10.2009 10:24 Timo Valtonen  
  Samanlaista identiteettiongelmaa on ainakin Tempelhofin lentokenttävainaata palvelevalla Platz der Luftbrückellä, jonka seinällä komeilee Kreuzberg.
kuva 26.10.2009 09:08 Valtteri Keski-Säntti  
  Kuvan kaadettu opastin lienee entinen tulotolppa, joka vaihtoi paikkaa mutkan takana olevan Starckjohann Steelin raiteen takia.
kuva 26.10.2009 06:50 Kimmo Säteri  
  Myös Berlin HbF:n rakennustöiden aikaan oli näitä muualta lainattuja S-Bahn -junia liikenteessä. Ainakin kesällä 2002 oli Nürnbergistä sekä Ruhrin alueelta lainattu BR143-vetureita sekä kuvassa näkyviä ns."X" -vaunuja. Junat kulkivat itä-länsi suunnassa keskustan läpi kulkevalla radalla S-Bahn -logolla varustettuna, mutta kaukoliikenneraiteilla.
kuva 26.10.2009 01:08 Niila Heikkilä  
  Kolarin junat vaihtavat veturia yhä Oulussa, eikä Kemijärvellekään pääse (P265) ilman Rovaniemen veturinvaihtoa. Tampereella vaihtuu myös suuntaa vaihdettaessa käytännössä aina vetokone Turku-Pieksämäki -juniin. Tosin tuollaista sähkö-sähkö vaihtoa tuskin tarkoitettiin Tapion pohdinnassa.
kuva 26.10.2009 00:41 Olli Keski-Rahkonen  
  Saksankielisestä wikistä ( http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG-Baureihe_423 ) löytyy selitys, eli nelivaunuiset junat on numeroitu vähän kuten Pendot täällä Suomessa. Eka vaunu saa numeron väliltä 423 001..499, toinen 433 001..499, kolmas 433 501..999 ja neljäs 423 501..999.
kuva 26.10.2009 00:12 Tuukka Ryyppö  
  Jostain syystä frankfurtilaisyksikön toisessa päässä oli numerona 423 400, mutta tässä päässä 423 900. Kenelläkään tietoa, mistä tässä on kyse?
kuva 25.10.2009 23:10 [Tunnus poistettu]  
  Mutkamato on menossa verkalleen puntarin yli.
kuva 25.10.2009 22:49 Harri Härkönen  
  Voisiko tähän muuttaa tekstiin Possenkadun sillalta..Kaarlonkadulla ei ole siltaa