|
|
01.10.2009 15:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onpaha pöyttnehen näkööne veturi | ||||
|
|
01.10.2009 15:31 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Niin Perttu, kuva on toukokuulta :-) | ||||
|
|
01.10.2009 15:29 | Aleksi Perkio | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
01.10.2009 15:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pru vie, Aleksi! Hieno kuva yksinääsestä suresta kiitääs sinises hämäräs. | ||||
|
|
01.10.2009 14:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuosta Havesan puuntarpeesta olikin joskus keskustelua, joten sen ja aikataulun perusteella veikkasin Haminalaiseksi. Tietysti tämä voi olla myös Kotkasta tulossa. Onko kenelläkään havaintoja, kummassa paikassa 1854 on lähiaikoina päivystellyt? | ||||
|
|
01.10.2009 14:23 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Oranssilavuaarisuudenjatkuvastieteentulevuus. | ||||
|
|
01.10.2009 13:16 | Riku Outinen | ||
| On Haminaan raakapuuta mennyt Summan loppumisen jälkeenkin. Tukkipuuta Havesalle(Haminan veistosaha). Ei ole varmaa havaintoa meneekö enää, mutta viime vuonna ainakin meni. | ||||
|
|
01.10.2009 13:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Miksi Haminasta tulisi tyhjiä raakapuuvaunuja? Ei kai Google puuta tarvitse... Taitaa olla tulossa Kotkasta. | ||||
|
|
01.10.2009 11:50 | Pirkko Alanen | ||
| Tähän sopisi erään, nyttemmin jo eläköityneen, vek:n kuulutus veturista koko matkustajajunaan: "Ylitämme napapiirin rajan ja saavumme kalottialueelle." | ||||
|
|
01.10.2009 11:05 | Seppo Romana | ||
| Kuka tietää minkä verran Prinsessan liikennöintikuntoon saattaminen nyt maksaisi? Kyseessä lienee kattila-ajan umpeutuminen? | ||||
|
|
01.10.2009 10:37 | Juha Kutvonen | ||
| Ei aivan, mutta polttaa jo. | ||||
|
|
01.10.2009 10:19 | Juha Kutvonen | ||
| Muistilokeroista kaivettua: Toijalan nykyinen asemarakennus valmistui vuonna 1964. Valtionrautateiden viimeinen oma bussilinja oli Toijala - Valkeakoski, jota liikennöitiin vuoteen 1972 saakka. Nämä tiedot siis etuliitteellä "muistaakseni". | ||||
|
|
01.10.2009 09:54 | Eljas Pölhö | ||
| Materiaalia Hr1-Pr2 vertailuun on liian vähän. Mainitut junat olivat selvällä erolla parhaat tiedossa olevat Pr2-ajot. Siihen mennessä Jukan muistiinpanojen mukaan hänen nopein junansa koskaan ja veturi heilui kauheasti. Samaa Jukka myös suullisesti joskus kertoi, että oli hurjannäköistä menoa. Meistä kummastakin paras matkustuspaikka oli etummaisen vaunun eteinen, jos vaunussa oli päätyikkunat. Niistä oli helpompi napata kilometritolpat kuin sivuikkunoista. Pr2 käytettiin myös klo 16 lähteneessä pitkässä ja nopeassa paikussa Riihimäelle, mutta käytännössä Tr1 ja Tr2 pystyivät samaan sen junan kanssa. Tr1 vertailumateriaalia on runsaasti, tosin pääasiassa juhlapyhiltä, jolloin sääolot tuppasivat sotkemaan liikennettä. Tyypillisen 48-56 akselisen pikajunan kanssa Tr1 pystyi pitämään matkanopeutta 90-100km/h, mikä riitti yöjuniin hyvin, illan paluujuniin niukin naukin. Pisimpien 72-80 akselisten kanssa pelivara tilapäisten hiljennysten paikkaamiseen oli vähäinen. Lyhyemmissä pikajunissa Hr1 oli selvästi nopeampi, mutta lyhyissä paikuissa Hki-Ri (esim 13 ja 14 lähteneet) puntit olivat ihan tasan. Rulla-Ristoilla näytti helposti(?) pääsevän yli 100km/h nopeuksiin, mutta varsin usein niissä oli matkan päättyessä jotain vikaa (sylinterit vuotivat tms), joten ilman jotain muutoksia niistä ei varmaan olisi ollut suurinopeuksisiin pikajuniin päivittäisessä käytössä. | ||||
|
|
01.10.2009 09:19 | Seppo Romana | ||
| Onko niin, että säilynyt Hr11 on nimenomaan tämä yksilö 1950? | ||||
|
|
01.10.2009 07:44 | Timo Salminen | ||
| Kysäisin jäljellä olevan Hr11:n kuulumisia vajaa kuukausi sitten S. rautatiemuseon johtajalta, joka totesi, että kun jostakin saisi 150 000 euroa... Ehdotin - vaikkakin se varmasti ratkaisisi vain pienen osan rahoituskysymyksestä - että museon kannattaisi harkita veturin kunnostamista jossakin yleisön nähtävillä, keräyslipas vieressä. Kaipa se vähän auttaisi. Halu säilyttää veturi on kyllä todellinen. | ||||
|
|
01.10.2009 07:33 | Petri Nummijoki | ||
| Onko muuten Hr1- ja Pr2-vetureista olemassa niin paljon vertailukelpoisia nopeustaulukoita, että voisi tehdä johtopäätöksiä, kumpi näistä pystyi käytännön junanvedossa parempaan suoritukseen? Entä Tr1-veturi pikajuna-ajossa Hr1-veturiin verrattuna? | ||||
|
|
01.10.2009 05:10 | Tuomas Pätäri | ||
| Se on vähän kaksipiippuinen juttu, odottaako vai ei, tietäjillehän nämä knopit lie tarkoitettu? :) Mutta Tapion pohdiskeluihin; Aikasäästö lie aika pieni, mutta varmaankin sitä sen verran tulee, että aikataulussa pysytään, joten mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Tietysti jos mahdollisuutta ei olisi, pönttöjuna olisi varmaankin lähtenyt Kouvolasta vasta motin saapumisen jälkeen. Pönttiksen liike on tässä kaiken lisäksi aika hidasta, koska se oli pysähtyneenä suoran alkupäässä ( https://vaunut.org/kuva/38736 ) vaikka alamäkeenhän siinä alkukiihdytyksen saa. Aika paljon näitä Vgobo-junia näkee lähtevän myös Kouvolasta etelään, kun aikaisemmin ne tuntuivat kaikki kulkevan suoraan idästä tätä lähempää Oikoraidetta pitkin. | ||||
|
|
01.10.2009 01:41 | Seppo Romana | ||
| Juuri tätä kuvaa tarkoitin. Kiitos tiedoista. | ||||
|
|
01.10.2009 01:38 | Seppo Romana | ||
| Kyllä Pekka, 1955 sijaan kyseessä oli Hr11 1953, valmistusvuosi oli 1955! Korjasin virheeni kuvatekstiin. | ||||
|
|
01.10.2009 01:37 | Mika T. Polamo | ||
| . | ||||
|
|
01.10.2009 00:25 | Tapio Muurinen | ||
| Sattumalta löyty tällainen tieto. - Toijalan asemarakennus, postitalo ja tavarasuoja huutokaupattiin tammikuussa 1964. Ne on purettava 2 kk kuluessa. Vasta sen jälkeen voidaan toteuttaa meneillään oleva ratapihasuunnitelma. - Uusi asemarakennus on tietenkin ollut jo tuolloin käytössä. | ||||
|
|
01.10.2009 00:04 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka tämä on sarjan alin numero, ei tämä ole vanhin. Vanhimmat olivat Saksasta ilman akseleita ja jarrulaitteita tuodut vaunut 104101-104125. Niiden sivuluukut olivat vekille prässätyt. | ||||
|
|
30.09.2009 23:57 | Riku Outinen | ||
| Olishan se kyllä ollu fiksua antaa muidenkin arvailla, tais nousta vaan hattuun meikäläisellä kun kerrankin oli jotain tietoa kun yleensä olen niiin huono näissä arvoituksissa. Noh seuraavalla kerralla sitten.=) Knoppi oli kyllä todella hyvä. | ||||
|
|
30.09.2009 23:56 | Tapio Muurinen | ||
| Käyttöakselin pää jää vaunun toiselle puolelle. Se oli sellainen "mötikkä", josta lähti kaksi paineletkua noihin säiliöihin, kuten hienosti sanottiin "paineakkuihin". Varalla oli myös käsikäyttöinen nestehydraulipumppu, mutta se oli toivottoman hidas - Pitihän noitakin kokeilla. Alkoi sieltä kuulua elämää, kun varovasti käyttövivuista heilautti. | ||||
|
|
30.09.2009 23:41 | Toni Puolatie | ||
| Niin, toisethan voisi kyllä senverran odottaa että toiset ehtisi arvailla.. | ||||
|
|
30.09.2009 23:33 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kyllä melkoisen harvinainen näky, olkoonkin sitten hinauksessa. | ||||
|
|
30.09.2009 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus vuonna 1993 kuvasin mehukkaan kokoonpanon tästä noin kilometri taaksepäin, Dr13+(Dr13)+(Dr14). :) Ikinä en ole Dr14:n omin konein Jyväskylässä nähnyt liikkuvan, 1980-luvulla tiedän näin käyneen. Tiettävästi 1970-luvulla Viirukukkoja olisi kuitenkin Jyväskylässäkin käytetty. Onhan siellä ollut vaihtotyöopastimetkin. Vain laskumäki jäi puuttumaan. :) | ||||
|
|
30.09.2009 23:17 | Harri Junttila | ||
| Sitten kun saapuu ouluun, niin enää ei voi kutosta tunnistaa pelkästä valkoisesta ilmastointilaitteesta kun kymppi näyttää samannäköiselle. Toivottavasti 2806 ja 2810 vetävät lähiaikoina parivedolla jonkun junan, on varmasti hieno näky. (ilmeisesti ennen ouluun saapumista olisi menossa joensuuhun saneerattujen moniajokokeisiin?) | ||||
|
|
30.09.2009 23:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hydraulipainetta tarvittiin vaunun korin kallistamiseen ja sivuluukkujen avaamiseen. Toiseen akseliin kulmavaihteella liitetty käyttölaite latasi pullot ajon aikana, jolloin painetta riitti pariin-kolmeen kallistuskertaan. Nämäkin vaunut muutettiin myöhemmin Kas-sarjaan, jolloin tämä painepullosysteemi korvattiin 380 V sähkökäytöllä. | ||||
|
|
30.09.2009 23:01 | Tero Hyvärinen | ||
| Niin. Kuinka tavallinen näky porkkana oli ainakin Etelä-Suomessa. Eikä niistä sitten ole täällä vorgissakaan mitenkään loputtomasti kuvia. Arkisen ja tavallisen arvon huomaa usein vasta, kun se on jo mennyt. Kun katsoo, millaisia keskusteluja täällä käydään kuvista ja mitä ihmiset niistä löytävät, ei voi kuin ajatella, ettei kuvaaja läheskään aina oivalla, mitä kaikkea tuleekaan esittäneeksi. Eikä tuo sää minusta ole harmaa, päin vastoin, oikein mukava syyssää. Minusta olisi mukava olla tuon junan kyydissä, se olisi kaiketi arkea parhaasta päästä. | ||||
|
|
30.09.2009 23:00 | Eljas Pölhö | ||
| 1960-luvulla Dm4:llä ajettiin yksi junapari Kv-Pm-Kv, päivällä pohjoiseen ja illalla takaisin. Siis päinvastoin kuin postijuna. En ole kotona, joten en voi tarkistaa milloin sen liikennöinti loppui, mutta ehkä joskus 1967 tietämissä. Juhan tieto käytön lopettamisesta on niin luotettavasta lähteestä, että sitä voi pitää faktana. :) | ||||
|
|
30.09.2009 22:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ja nyt vasta huomasin, että Schwartzkopffin laatta on numeron alapuolella, kun taas Tampellan laatta oli yleensä numeron yläpuolella G-/Sk-sarjoissa. | ||||
|
|
30.09.2009 22:45 | Eljas Pölhö | ||
| linkki kuvaan jäi pois https://vaunut.org/kuva/58976 | ||||
|
|
30.09.2009 22:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vasemmanpuoleinen on aivan ilmetty H6/Hk5, siitä ei ole epäilystäkään. Se on minun mielestäni VR:n aliarvostetuin veturi harrastajapiireissä. Kuitenkin se teki pitkän ja toimeliaan uran ja sarjan vetureilla ajetut vuosittaiset kilometrimäärät panivat useimmat isot veturit häpeämään. Sarja poistui aika nopeasti kiskoautojen tulon myötä ja ilmeisesti siksi myös kuvat toimivista yksilöistä ovat melko harvinaisia. Pikkukuvassa kyllä näyttää olevan 3 ja 5, mutta valmistuslaatta on eri mallia kuin esim 352:ssa. | ||||
|
|
30.09.2009 22:28 | Tuomas Pätäri | ||
| EXIF-tietoja ei saa esiin, jos jokin muokkausohjelma poistaa ne. Itse teen kuvan pienennyksen sellaisella, joka kadottaa tiedot. Näin pyydettäessä (jos tarkoitit tätä kuvaa etkä asiaa yleensä) voin poimia EXIFistä oleellisimmat: shooting time 19:35:35, ISO 400, aukko F3.2, aika 1/80 sec, Sr1 number 3003/3008/3009? | ||||
|
|
30.09.2009 22:09 | Viljami Jokinen | ||
| Liittyiskö jarruihin? | ||||
|
|
30.09.2009 22:03 | Jussi Liimatta | ||
| Ok, siinä tapauksessa jäi 2810 kuvaamatta Hyvinkäällä. | ||||
|
|
30.09.2009 22:03 | Jarkko Korhonen | ||
| Mitäs noilla painepulloilla on tehty? En tunne kovin hyvin tavaravaunustoa... | ||||
|
|
30.09.2009 21:55 | Pasi Utriainen | ||
| Kiitos jo näistä lisätiedoista, tänäkin päivänä sitä vaan oppi jotain uutta. | ||||
|
|
30.09.2009 21:47 | Ilari Eskelinen | ||
| Niin, mitä Hr11 kunnostamiselle kuuluu? | ||||
|
|
30.09.2009 21:39 | Pasi Utriainen | ||
| Lisäsin kuvaan suurennoksen tuosta valmistuslaatasta/numerosta. Kun painaa Ctrl + F5 niin kuva päivittyy. Mikähän on tuo vasemmanpuoleinen veturi tyypiltään...H6? | ||||
|
|
30.09.2009 21:37 | Juhana Konttinen | ||
| Kesä, reeverien niukkuus, rattorit... kuva on muistoja tulvillaan. | ||||
|
|
30.09.2009 21:30 | Juhana Konttinen | ||
| Itse näin kerran Jyväskylässä kolme seepraa, se oli tosin unta. Millaisella kameralla saa tallennettua kuvia unista? ;) | ||||
|
|
30.09.2009 21:29 | Juhana Konttinen | ||
| Onpas maukas syksyinen kuva Rauhalahden vaihteelta. Eipä muuten taida olla seeprasta aimemmin kuvaa Jyväskylästä, sikälikin siis loistava otos. | ||||
|
|
30.09.2009 21:21 | Ilkka Hovi | ||
| Yhdyskone eli compound rakenteessa, kun veturi on kulussa, höyry paisuu ensin toisessa sylinterissä ja sitten toisessa. (Näin Suomessa, ulkomailla monimutkaisempiakin rakenteita.)Liikkeelle lähtiessä on mahdollista johtaa korkeapainehöyryä (tavallisesti) alennetulla paineella myös matalapaine- sylinteriin. Kaksoiskoneiset veturit (engl. simple) ovat kahdella tai useammalla sylinterillä varustettu ja sylintereihin johdetaan periaatteessa kattilan paineista höyryä. Kaksisylinterisillä koneilla on kammet (vetopyörissä olevat tapit, joihin kiertokanki kiinnittyy) 90 asteen kulmassa. Tämä jotta veturi lähtisi liikkeelle kaikissa pyörien asennoissa. Tämähän ei onnistu yhdyskoneilla jos korkeapainesylinteri on nk kuolokohdissa, jolloin apua on saatava matalapainsylintereistä. Kolmi tai useampi sylinterisissä koneissa on kammen kulma eri kuin tuo 90 astetta, esim kolmisylinterisissä 120 astetta. Tämä antaa tasaisemman käynnin. Viime vuonna Englannisssa valmistunut "Tornado", joka on pyörästöltä 4-6-2 tai saksalaisittain 2'C1'h3 + tenderi, on koneiston kiskoihin aiheuttamalta rasitukselta huomattavasti englantilaista Britania luokan 4-6-2 (2'C1'h2) veturia pienempi. Ensimmäinen suomalainen yhdyskonesarja on Winterthurin valmistamat G3 ( Sk3) veturit vuodelta 1892. | ||||
|
|
30.09.2009 21:18 | Tapio Muurinen | ||
| Iitu ja Iita, molempi parempi. Iita oli kaiketi kova kulkemaan, tai riipui kuljettajasta. Haminan hekilöjunia näillä vedettäessä lämmittäjä A.Yläneva toppuutteli kuljettajaansa: "Älä aja niin lujaa, tai ei pysytä kiskoilla." | ||||
|
|
30.09.2009 21:11 | Tapani Kunnas | ||
| Näyttää näiden kolmen ensiksi saneeratun osalta jäävän 2817:n erityistuntomerkiksi tummanharmaa ilmastointilaite. | ||||
|
|
30.09.2009 20:50 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli ei yllätyksiä ilmene, hävinnee Hyvinkäältä jo tämän viikon aikana. | ||||
|
|
30.09.2009 20:46 | Markku Blomgren | ||
| Yhdyskoneellisuudella tarkoitetaan kaiketi compound-rakennetta, eli kahta erikokoista sylinteriä? Oliko vanhemmissa vetureissa siis kaksi samankokoista sylinteriä ja jos oli, niin toimivatko ne tasatahdissa vai epätahdissa (termi?)? Mikä oli muuten ensimmäinen yhdyskone(sarja) suomessa? | ||||
|
|
30.09.2009 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Historiikit eivät tunne Toijalaa, vaikka pienet parakkiasemat kyllä mainitaan. Jostain olen poiminut pienen uutisen "Toijala vielä kesken" (heinäkuu 1963). Tarkoitettiinko sitten asemaa, vai laiturijärjestelyjä ja tunneleita? | ||||
|
|
30.09.2009 20:35 | Olli Aalto | ||
| Kuinkahan muuten tällekin junalle riittää talvipakkasella 1500 V junanlämmityssähkö, kun yksi vaunu muistaakseni sai kuroa 70 kW ennen kuin 50 ampeerin kahvasulake poksahtaa? Veturin pistorasiasta saatava teho kun on 800 kW (kaapeli kyllä on mitoitettu kestämään 800 ampeerin virtaa), ja vaunuja tuossakin 15. | ||||