Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.10.2009 15:41 [Tunnus poistettu]  
  Onpaha pöyttnehen näkööne veturi
kuva 01.10.2009 15:31 Kimmo Pyrhönen  
  Niin Perttu, kuva on toukokuulta :-)
kuva 01.10.2009 15:29 Aleksi Perkio  
  Kiitän!
kuva 01.10.2009 15:25 [Tunnus poistettu]  
  Pru vie, Aleksi! Hieno kuva yksinääsestä suresta kiitääs sinises hämäräs.
kuva 01.10.2009 14:51 Tuomas Pätäri  
  Tuosta Havesan puuntarpeesta olikin joskus keskustelua, joten sen ja aikataulun perusteella veikkasin Haminalaiseksi. Tietysti tämä voi olla myös Kotkasta tulossa. Onko kenelläkään havaintoja, kummassa paikassa 1854 on lähiaikoina päivystellyt?
kuva 01.10.2009 14:23 Petri P. Pentikäinen  
  Oranssilavuaarisuudenjatkuvastieteentulevuus.
kuva 01.10.2009 13:16 Riku Outinen  
  On Haminaan raakapuuta mennyt Summan loppumisen jälkeenkin. Tukkipuuta Havesalle(Haminan veistosaha). Ei ole varmaa havaintoa meneekö enää, mutta viime vuonna ainakin meni.
kuva 01.10.2009 13:09 Tero Korkeakoski  
  Miksi Haminasta tulisi tyhjiä raakapuuvaunuja? Ei kai Google puuta tarvitse... Taitaa olla tulossa Kotkasta.
kuva 01.10.2009 11:50 Pirkko Alanen  
  Tähän sopisi erään, nyttemmin jo eläköityneen, vek:n kuulutus veturista koko matkustajajunaan: "Ylitämme napapiirin rajan ja saavumme kalottialueelle."
kuva 01.10.2009 11:05 Seppo Romana  
  Kuka tietää minkä verran Prinsessan liikennöintikuntoon saattaminen nyt maksaisi? Kyseessä lienee kattila-ajan umpeutuminen?
kuva 01.10.2009 10:37 Juha Kutvonen  
  Ei aivan, mutta polttaa jo.
kuva 01.10.2009 10:19 Juha Kutvonen  
  Muistilokeroista kaivettua: Toijalan nykyinen asemarakennus valmistui vuonna 1964. Valtionrautateiden viimeinen oma bussilinja oli Toijala - Valkeakoski, jota liikennöitiin vuoteen 1972 saakka. Nämä tiedot siis etuliitteellä "muistaakseni".
kuva 01.10.2009 09:54 Eljas Pölhö  
  Materiaalia Hr1-Pr2 vertailuun on liian vähän. Mainitut junat olivat selvällä erolla parhaat tiedossa olevat Pr2-ajot. Siihen mennessä Jukan muistiinpanojen mukaan hänen nopein junansa koskaan ja veturi heilui kauheasti. Samaa Jukka myös suullisesti joskus kertoi, että oli hurjannäköistä menoa. Meistä kummastakin paras matkustuspaikka oli etummaisen vaunun eteinen, jos vaunussa oli päätyikkunat. Niistä oli helpompi napata kilometritolpat kuin sivuikkunoista. Pr2 käytettiin myös klo 16 lähteneessä pitkässä ja nopeassa paikussa Riihimäelle, mutta käytännössä Tr1 ja Tr2 pystyivät samaan sen junan kanssa. Tr1 vertailumateriaalia on runsaasti, tosin pääasiassa juhlapyhiltä, jolloin sääolot tuppasivat sotkemaan liikennettä. Tyypillisen 48-56 akselisen pikajunan kanssa Tr1 pystyi pitämään matkanopeutta 90-100km/h, mikä riitti yöjuniin hyvin, illan paluujuniin niukin naukin. Pisimpien 72-80 akselisten kanssa pelivara tilapäisten hiljennysten paikkaamiseen oli vähäinen. Lyhyemmissä pikajunissa Hr1 oli selvästi nopeampi, mutta lyhyissä paikuissa Hki-Ri (esim 13 ja 14 lähteneet) puntit olivat ihan tasan. Rulla-Ristoilla näytti helposti(?) pääsevän yli 100km/h nopeuksiin, mutta varsin usein niissä oli matkan päättyessä jotain vikaa (sylinterit vuotivat tms), joten ilman jotain muutoksia niistä ei varmaan olisi ollut suurinopeuksisiin pikajuniin päivittäisessä käytössä.
kuva 01.10.2009 09:19 Seppo Romana  
  Onko niin, että säilynyt Hr11 on nimenomaan tämä yksilö 1950?
kuva 01.10.2009 07:44 Timo Salminen  
  Kysäisin jäljellä olevan Hr11:n kuulumisia vajaa kuukausi sitten S. rautatiemuseon johtajalta, joka totesi, että kun jostakin saisi 150 000 euroa... Ehdotin - vaikkakin se varmasti ratkaisisi vain pienen osan rahoituskysymyksestä - että museon kannattaisi harkita veturin kunnostamista jossakin yleisön nähtävillä, keräyslipas vieressä. Kaipa se vähän auttaisi. Halu säilyttää veturi on kyllä todellinen.
kuva 01.10.2009 07:33 Petri Nummijoki  
  Onko muuten Hr1- ja Pr2-vetureista olemassa niin paljon vertailukelpoisia nopeustaulukoita, että voisi tehdä johtopäätöksiä, kumpi näistä pystyi käytännön junanvedossa parempaan suoritukseen? Entä Tr1-veturi pikajuna-ajossa Hr1-veturiin verrattuna?
kuva 01.10.2009 05:10 Tuomas Pätäri  
  Se on vähän kaksipiippuinen juttu, odottaako vai ei, tietäjillehän nämä knopit lie tarkoitettu? :) Mutta Tapion pohdiskeluihin; Aikasäästö lie aika pieni, mutta varmaankin sitä sen verran tulee, että aikataulussa pysytään, joten mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Tietysti jos mahdollisuutta ei olisi, pönttöjuna olisi varmaankin lähtenyt Kouvolasta vasta motin saapumisen jälkeen. Pönttiksen liike on tässä kaiken lisäksi aika hidasta, koska se oli pysähtyneenä suoran alkupäässä ( https://vaunut.org/kuva/38736 ) vaikka alamäkeenhän siinä alkukiihdytyksen saa. Aika paljon näitä Vgobo-junia näkee lähtevän myös Kouvolasta etelään, kun aikaisemmin ne tuntuivat kaikki kulkevan suoraan idästä tätä lähempää Oikoraidetta pitkin.
kuva 01.10.2009 01:41 Seppo Romana  
  Juuri tätä kuvaa tarkoitin. Kiitos tiedoista.
kuva 01.10.2009 01:38 Seppo Romana  
  Kyllä Pekka, 1955 sijaan kyseessä oli Hr11 1953, valmistusvuosi oli 1955! Korjasin virheeni kuvatekstiin.
kuva 01.10.2009 01:37 Mika T. Polamo  
  .
kuva 01.10.2009 00:25 Tapio Muurinen  
  Sattumalta löyty tällainen tieto. - Toijalan asemarakennus, postitalo ja tavarasuoja huutokaupattiin tammikuussa 1964. Ne on purettava 2 kk kuluessa. Vasta sen jälkeen voidaan toteuttaa meneillään oleva ratapihasuunnitelma. - Uusi asemarakennus on tietenkin ollut jo tuolloin käytössä.
kuva 01.10.2009 00:04 Tapio Muurinen  
  Vaikka tämä on sarjan alin numero, ei tämä ole vanhin. Vanhimmat olivat Saksasta ilman akseleita ja jarrulaitteita tuodut vaunut 104101-104125. Niiden sivuluukut olivat vekille prässätyt.
kuva 30.09.2009 23:57 Riku Outinen  
  Olishan se kyllä ollu fiksua antaa muidenkin arvailla, tais nousta vaan hattuun meikäläisellä kun kerrankin oli jotain tietoa kun yleensä olen niiin huono näissä arvoituksissa. Noh seuraavalla kerralla sitten.=) Knoppi oli kyllä todella hyvä.
kuva 30.09.2009 23:56 Tapio Muurinen  
  Käyttöakselin pää jää vaunun toiselle puolelle. Se oli sellainen "mötikkä", josta lähti kaksi paineletkua noihin säiliöihin, kuten hienosti sanottiin "paineakkuihin". Varalla oli myös käsikäyttöinen nestehydraulipumppu, mutta se oli toivottoman hidas - Pitihän noitakin kokeilla. Alkoi sieltä kuulua elämää, kun varovasti käyttövivuista heilautti.
kuva 30.09.2009 23:41 Toni Puolatie  
  Niin, toisethan voisi kyllä senverran odottaa että toiset ehtisi arvailla..
kuva 30.09.2009 23:33 Jouni Hytönen  
  Tämä on kyllä melkoisen harvinainen näky, olkoonkin sitten hinauksessa.
kuva 30.09.2009 23:31 Jouni Hytönen  
  Joskus vuonna 1993 kuvasin mehukkaan kokoonpanon tästä noin kilometri taaksepäin, Dr13+(Dr13)+(Dr14). :) Ikinä en ole Dr14:n omin konein Jyväskylässä nähnyt liikkuvan, 1980-luvulla tiedän näin käyneen. Tiettävästi 1970-luvulla Viirukukkoja olisi kuitenkin Jyväskylässäkin käytetty. Onhan siellä ollut vaihtotyöopastimetkin. Vain laskumäki jäi puuttumaan. :)
kuva 30.09.2009 23:17 Harri Junttila  
  Sitten kun saapuu ouluun, niin enää ei voi kutosta tunnistaa pelkästä valkoisesta ilmastointilaitteesta kun kymppi näyttää samannäköiselle. Toivottavasti 2806 ja 2810 vetävät lähiaikoina parivedolla jonkun junan, on varmasti hieno näky. (ilmeisesti ennen ouluun saapumista olisi menossa joensuuhun saneerattujen moniajokokeisiin?)
kuva 30.09.2009 23:05 Olli Keski-Rahkonen  
  Hydraulipainetta tarvittiin vaunun korin kallistamiseen ja sivuluukkujen avaamiseen. Toiseen akseliin kulmavaihteella liitetty käyttölaite latasi pullot ajon aikana, jolloin painetta riitti pariin-kolmeen kallistuskertaan. Nämäkin vaunut muutettiin myöhemmin Kas-sarjaan, jolloin tämä painepullosysteemi korvattiin 380 V sähkökäytöllä.
kuva 30.09.2009 23:01 Tero Hyvärinen  
  Niin. Kuinka tavallinen näky porkkana oli ainakin Etelä-Suomessa. Eikä niistä sitten ole täällä vorgissakaan mitenkään loputtomasti kuvia. Arkisen ja tavallisen arvon huomaa usein vasta, kun se on jo mennyt. Kun katsoo, millaisia keskusteluja täällä käydään kuvista ja mitä ihmiset niistä löytävät, ei voi kuin ajatella, ettei kuvaaja läheskään aina oivalla, mitä kaikkea tuleekaan esittäneeksi. Eikä tuo sää minusta ole harmaa, päin vastoin, oikein mukava syyssää. Minusta olisi mukava olla tuon junan kyydissä, se olisi kaiketi arkea parhaasta päästä.
kuva 30.09.2009 23:00 Eljas Pölhö  
  1960-luvulla Dm4:llä ajettiin yksi junapari Kv-Pm-Kv, päivällä pohjoiseen ja illalla takaisin. Siis päinvastoin kuin postijuna. En ole kotona, joten en voi tarkistaa milloin sen liikennöinti loppui, mutta ehkä joskus 1967 tietämissä. Juhan tieto käytön lopettamisesta on niin luotettavasta lähteestä, että sitä voi pitää faktana. :)
kuva 30.09.2009 22:49 Eljas Pölhö  
  Ja nyt vasta huomasin, että Schwartzkopffin laatta on numeron alapuolella, kun taas Tampellan laatta oli yleensä numeron yläpuolella G-/Sk-sarjoissa.
kuva 30.09.2009 22:45 Eljas Pölhö  
  linkki kuvaan jäi pois https://vaunut.org/kuva/58976
kuva 30.09.2009 22:37 Eljas Pölhö  
  Vasemmanpuoleinen on aivan ilmetty H6/Hk5, siitä ei ole epäilystäkään. Se on minun mielestäni VR:n aliarvostetuin veturi harrastajapiireissä. Kuitenkin se teki pitkän ja toimeliaan uran ja sarjan vetureilla ajetut vuosittaiset kilometrimäärät panivat useimmat isot veturit häpeämään. Sarja poistui aika nopeasti kiskoautojen tulon myötä ja ilmeisesti siksi myös kuvat toimivista yksilöistä ovat melko harvinaisia. Pikkukuvassa kyllä näyttää olevan 3 ja 5, mutta valmistuslaatta on eri mallia kuin esim 352:ssa.
kuva 30.09.2009 22:28 Tuomas Pätäri  
  EXIF-tietoja ei saa esiin, jos jokin muokkausohjelma poistaa ne. Itse teen kuvan pienennyksen sellaisella, joka kadottaa tiedot. Näin pyydettäessä (jos tarkoitit tätä kuvaa etkä asiaa yleensä) voin poimia EXIFistä oleellisimmat: shooting time 19:35:35, ISO 400, aukko F3.2, aika 1/80 sec, Sr1 number 3003/3008/3009?
kuva 30.09.2009 22:09 Viljami Jokinen  
  Liittyiskö jarruihin?
kuva 30.09.2009 22:03 Jussi Liimatta  
  Ok, siinä tapauksessa jäi 2810 kuvaamatta Hyvinkäällä.
kuva 30.09.2009 22:03 Jarkko Korhonen  
  Mitäs noilla painepulloilla on tehty? En tunne kovin hyvin tavaravaunustoa...
kuva 30.09.2009 21:55 Pasi Utriainen  
  Kiitos jo näistä lisätiedoista, tänäkin päivänä sitä vaan oppi jotain uutta.
kuva 30.09.2009 21:47 Ilari Eskelinen  
  Niin, mitä Hr11 kunnostamiselle kuuluu?
kuva 30.09.2009 21:39 Pasi Utriainen  
  Lisäsin kuvaan suurennoksen tuosta valmistuslaatasta/numerosta. Kun painaa Ctrl + F5 niin kuva päivittyy. Mikähän on tuo vasemmanpuoleinen veturi tyypiltään...H6?
kuva 30.09.2009 21:37 Juhana Konttinen  
  Kesä, reeverien niukkuus, rattorit... kuva on muistoja tulvillaan.
kuva 30.09.2009 21:30 Juhana Konttinen  
  Itse näin kerran Jyväskylässä kolme seepraa, se oli tosin unta. Millaisella kameralla saa tallennettua kuvia unista? ;)
kuva 30.09.2009 21:29 Juhana Konttinen  
  Onpas maukas syksyinen kuva Rauhalahden vaihteelta. Eipä muuten taida olla seeprasta aimemmin kuvaa Jyväskylästä, sikälikin siis loistava otos.
kuva 30.09.2009 21:21 Ilkka Hovi  
  Yhdyskone eli compound rakenteessa, kun veturi on kulussa, höyry paisuu ensin toisessa sylinterissä ja sitten toisessa. (Näin Suomessa, ulkomailla monimutkaisempiakin rakenteita.)Liikkeelle lähtiessä on mahdollista johtaa korkeapainehöyryä (tavallisesti) alennetulla paineella myös matalapaine- sylinteriin. Kaksoiskoneiset veturit (engl. simple) ovat kahdella tai useammalla sylinterillä varustettu ja sylintereihin johdetaan periaatteessa kattilan paineista höyryä. Kaksisylinterisillä koneilla on kammet (vetopyörissä olevat tapit, joihin kiertokanki kiinnittyy) 90 asteen kulmassa. Tämä jotta veturi lähtisi liikkeelle kaikissa pyörien asennoissa. Tämähän ei onnistu yhdyskoneilla jos korkeapainesylinteri on nk kuolokohdissa, jolloin apua on saatava matalapainsylintereistä. Kolmi tai useampi sylinterisissä koneissa on kammen kulma eri kuin tuo 90 astetta, esim kolmisylinterisissä 120 astetta. Tämä antaa tasaisemman käynnin. Viime vuonna Englannisssa valmistunut "Tornado", joka on pyörästöltä 4-6-2 tai saksalaisittain 2'C1'h3 + tenderi, on koneiston kiskoihin aiheuttamalta rasitukselta huomattavasti englantilaista Britania luokan 4-6-2 (2'C1'h2) veturia pienempi. Ensimmäinen suomalainen yhdyskonesarja on Winterthurin valmistamat G3 ( Sk3) veturit vuodelta 1892.
kuva 30.09.2009 21:18 Tapio Muurinen  
  Iitu ja Iita, molempi parempi. Iita oli kaiketi kova kulkemaan, tai riipui kuljettajasta. Haminan hekilöjunia näillä vedettäessä lämmittäjä A.Yläneva toppuutteli kuljettajaansa: "Älä aja niin lujaa, tai ei pysytä kiskoilla."
kuva 30.09.2009 21:11 Tapani Kunnas  
  Näyttää näiden kolmen ensiksi saneeratun osalta jäävän 2817:n erityistuntomerkiksi tummanharmaa ilmastointilaite.
kuva 30.09.2009 20:50 Jorma Toivonen  
  Mikäli ei yllätyksiä ilmene, hävinnee Hyvinkäältä jo tämän viikon aikana.
kuva 30.09.2009 20:46 Markku Blomgren  
  Yhdyskoneellisuudella tarkoitetaan kaiketi compound-rakennetta, eli kahta erikokoista sylinteriä? Oliko vanhemmissa vetureissa siis kaksi samankokoista sylinteriä ja jos oli, niin toimivatko ne tasatahdissa vai epätahdissa (termi?)? Mikä oli muuten ensimmäinen yhdyskone(sarja) suomessa?
kuva 30.09.2009 20:35 Tapio Muurinen  
  Historiikit eivät tunne Toijalaa, vaikka pienet parakkiasemat kyllä mainitaan. Jostain olen poiminut pienen uutisen "Toijala vielä kesken" (heinäkuu 1963). Tarkoitettiinko sitten asemaa, vai laiturijärjestelyjä ja tunneleita?
kuva 30.09.2009 20:35 Olli Aalto  
  Kuinkahan muuten tällekin junalle riittää talvipakkasella 1500 V junanlämmityssähkö, kun yksi vaunu muistaakseni sai kuroa 70 kW ennen kuin 50 ampeerin kahvasulake poksahtaa? Veturin pistorasiasta saatava teho kun on 800 kW (kaapeli kyllä on mitoitettu kestämään 800 ampeerin virtaa), ja vaunuja tuossakin 15.