Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.09.2009 20:35 Olli Aalto  
  Kuinkahan muuten tällekin junalle riittää talvipakkasella 1500 V junanlämmityssähkö, kun yksi vaunu muistaakseni sai kuroa 70 kW ennen kuin 50 ampeerin kahvasulake poksahtaa? Veturin pistorasiasta saatava teho kun on 800 kW (kaapeli kyllä on mitoitettu kestämään 800 ampeerin virtaa), ja vaunuja tuossakin 15.
kuva 30.09.2009 20:30 Juhana Siren  
  Tällä mitalla taitavat olla kehnoja kaikki - lieneekö hajoamatonta veturia olemassakaan? Brion puurautatien umpipuiset veturitkin olen lapsena saanut rikki... ;)
kuva 30.09.2009 20:29 Jussi Liimatta  
  Komea tuli tästäkin. Olisiko 2810 mahdollisesti vielä ens´viikolla Hyvinkäällä?
kuva 30.09.2009 20:21 Juhani Pirttilahti  
  Mutta onhan niitäkin hajonnut, eli ei sekään voi olla erityisen hyvä veturityyppi. ;)
kuva 30.09.2009 20:09 Eljas Pölhö  
  "5" toisena numerona ei oikein istu, silloin veturi olisi Schwartzkopffin valmistama ja valmistelaatta olisi kulmikas. Hytin kyljessä oleva laatta vaikuttaa soikealta Tampellan laatalta. Jos toinen numero olisi "6", siinä olisi viimeisen valmistussarjan Sk2. Vai näyttääkö laatta 4-kulmaiselta alkuperäisessä kuvassa?
kuva 30.09.2009 19:29 Pasi Utriainen  
  Kaksi ensimmäistä numeroa on suurennuslasilla sihdattuna ovat 35 ja viimeinen melko varmuudella 3.
kuva 30.09.2009 19:14 Ilkka Hovi  
  Olen miettinyt miksi joihinkin tasoluistisiin vetureihin asennettiin mäntäluistit ja toisiin ei. Yhdyskoneelliset sarjat (Sk3, Sk5 ja Sk6) käyttivät märkähöyryä, joka myös "voiteli" luisteja. Tulistinveturit, joihin vaihdettiin mäntäluistit olivat sarjaa Hk1 ja Tk1. Nämä kulkivat myös paljon linjalla. Vaihtovetureina käytettyjä sarjoja Vk1 ja Sk4 ei varustettu mäntäluisteilla. Oletan, että vaihtotöissä voi helpommin sylinteri jäähtyä ja sylinteriin muodostua lauhdetta. Tasoluistin ominaisuus on nousta ylös ja päästää lauhde pois sylinteristä vaikka sylinteriä ei olisi varustettu varoventtiilillä.
kuva 30.09.2009 19:12 Tapio Keränen  
  G-veturin tenderissä näkyy pari mielenkiintoista seikkaa: halkohäkin sisäpuolella näkyy umpiseinämä ja tenderin etupäässä on korkea, yläosastaan kaareva seinä, joka on todennäköisesti pantu estämään halkojen tai muun polttoaineen putoaminen veturin ja tenderin välikköön. Onkohan näitä ollut enemmänkin käytössä muissa kuin Trumaneissa?
kuva 30.09.2009 18:42 Ville Mäki-Tuuri  
  30 vuoden kuluttua tämä kuva saattaa hyvinkin olla jokaiselle rautatieharrastajalle merkittävä - maailma muuttuu...
kuva 30.09.2009 18:40 Ilkka Hovi  
  Voisiko tuon toisen veturin numeroa pyrkiä tarkentamaan? Minusta se näyttää Sk2
sarjan veturilta?
kuva 30.09.2009 18:31 Tunnus poistettu  
  Ja korin ulkonäkö muistuttaa rähjäistä ikäloppua tavaravaunua ja sittenkin ollut sähköjunan käytössä... No meillähän sähköliikenne on muuhun maailmaan verrattuna nuorta, joten mielikuvat ovat mitä ovat.
kuva 30.09.2009 18:25 Tunnus poistettu  
  Tästä ei eroon pääse. Jokin henkien taistelu menossa.
kuva 30.09.2009 17:56 Riku Outinen  
  Eiköhän se ihan kiltisti siellä Tampereella seiso.
kuva 30.09.2009 17:48 Pekka Viitamäki  
  1955 = 1953, luulen.
kuva 30.09.2009 17:45 Perttu Karttunen  
  Kas, niin se vaan pääs ajoon vaikka seisoi ties missä jonossa TaNpereella vielä vähän aikaa sitten
kuva 30.09.2009 17:28 Eljas Pölhö  
  Erkkeri on jälkikäteen asennettu. Samoin näyttäisi karja-aura poistetun (ja korvatun astinlevyllä) ja kaikki vetopyörät laipallisilta. Veturi 303 hylättiin 1945-46 kolarissa vaurioituneena ja 304 1950. 301 jäi sotatoimialueelle ja 305 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Viimeisenä hylättiin 302 vuonna 1952. aikka veturit oli suunniteltu paikallisliikenteeseen, niin vuoden 1942 sarjamerkkiuudistuksessa ne luokiteltiin vaihtovetureiksi Vk1 silloisen käyttötarkoituksensa mukaan.
kuva 30.09.2009 17:22 Simo Toikkanen  
  Teli on kovin tutun oloinen. Ulkoisesti muistuttaa hyvinkin pitkälti meikäläistä A7-teliä.
kuva 30.09.2009 16:58 Antti-Matti Hartikainen  
  Niinhän tuo näköjään uutisissa lukee, ei sitten tarvitsekaan niin kauaa odotella liikennettä :)
kuva 30.09.2009 16:56 Antti-Matti Hartikainen  
  Edelleen kuvaajan ja räsä on.
kuva 30.09.2009 16:36 Pasi Utriainen  
  Tuo erkkeri on varmaan jälkikäteen asennettu vaihtotöitä silmälläpitäen. Epävarman tiedon mukaan tämä veturi olisi ollut käytössä 1950-luvulle saakka.
kuva 30.09.2009 16:34 Topi Lajunen  
  Äkkiseltään tulee mieleen Sr2, josta en ole merkittävässä määrin kuullut pahaa sanottavaa keneltäkään. Omat puutteensa toki siinäkin, kuten kaikessa aina.
kuva 30.09.2009 16:30 Tunnus poistettu  
  Kommenttiketjun ensimmäiseen kysymykseen ei ole tässä tullut vieläkään tarkkaa vastausta (vai onko mennyt silmieni ohi muun joukossa). Aloin jo ihmetellä, oliko HR12 jo liikenteessä Toijalan vanhan aseman aikaan, mutta olihan niitä.
Ensimmäiset taisivat valmistua jo 1959.
kuva 30.09.2009 16:25 [Tunnus poistettu]  
  Wau!
kuva 30.09.2009 16:20 Jukka-Pekka Manninen  
  Aikansa De siis.
kuva 30.09.2009 16:05 Mikko Herpman  
  Taitaa hurussa olla Clayton puhisemassa höyryä junarunkoon, vai tuleeko tuo pölläys jostain muualta? Milloinka höyrykattilat poistettiin Dr12-sarjasta? Taisi olla joissain kommenteissa että jonkin verran vaati koneapulaiselta huolenpitoa kyseinen aparaatti.
kuva 30.09.2009 15:57 Tunnus poistettu  
  Komea on tämä ristiriitaisiakin tunteita tyyppinä herättänyt veturi.
Olisi mukava tietää, onko jokin veturityyppi saanut erityisen hyvän maineen sekä sitä kuljettaneen että ulkopuolisempien mielissä.
kuva 30.09.2009 15:10 Eljas Pölhö  
  Onpa harvinainen kuva. I1-sarjan vetureiden kuvista ei todellakaan ole ylitarjontaa. Iita vai Iitu saattoi riippua paikkakunnasta. Lempinimet eivät ole mitenkään eksakteja. Reilu 100 vuotta sitten tällä sarjalla hoidettiin Helsinin ja Pietarin paikallisliikennettä.
kuva 30.09.2009 14:43 Seppo Romana  
  Kuva on hieno! Pankojen sini toistuu taivaalla. Ja pisteenä i:n päällä on pimeä oikea valo. Olen huomannut, että jotkut saavat esiin kuvan EXIF tiedot. Miten se tapahtuu? Erityisesti kiinnostaa se, millä herkkyysasetuksella kennolle on dataa tallentunut.
kuva 30.09.2009 14:32 Seppo Romana  
  Näihin kuviin tällä sivustolla voi suhtautua näköjään kahdella tavalla. Joko kriittisesti/kyynisesti tai hyväksyen.
Simuloin nyt ensimmäistä kriittistä tapaa: "Noh, että taas tällainen levytilaa vievä bittisaaste. Voisit hankkia kunnon kameran, ettei aitojen harrastajien aikaa kulu tällaisten suttujen selailuun. Oletko muuten miettinyt miten rumaa on kun kuvassa keulan edessä on...vaikka tokko sinä terminologiaakaan tunnet."
Toinen tapa suhtautua kuviin on tämä: "Hieno kuva junasta maisemassaan. Mitähän tässäkin kuvassa selvästi näkyvälle vesakoitumiselle voisi tehdä?"
Jokainen kuva ja jokainen kommentti on jollekin tärkeä, ainakin kuvaajalleen/kommentoijalleen. Vorgin tulisi lisätä yhteisöllisyyttä meidän harrastajien keskuudessa ja siksi jokaisen kuvaan (ja kommentteihin) pitää suhtautua arvostaen. Ja jos kuvan kohde tai sommitelma ei minua juuri nyt kovasti koskettaisikaan, niin 30-vuoden kuluessa jokaisesta kuvasta tulee jollekin merkittävä.
kuva 30.09.2009 13:52 Harri Haavisto  
  Olisiko tuossa puskinpalkissa kuitenkin vain sama numero 498 kahteen kertaan?
Letku peittää toisen puolen nelosen ja höyrypilvi muuttaa kasin viitoseksi.

(Kommentti vanhentunut kuvatekstin muutoksen vuoksi).
kuva 30.09.2009 12:18 Joni Lahti  
  Vai onko kysymyksessä light train raideleveydellä 1435 mm? http://www.lrta.org/world/worldf-j.html#Japan
kuva 30.09.2009 12:18 Topi Lajunen  
  Tuossa yhden paperilappusen mukaan Ex-tyyppiset vaunut painavat siinä 50 tonnia tai hieman yli, kun taas kaksikerroksiset 60 tonnia tai muutaman tonnin yli. Nämä siis ilmeisesti "kuormassa".
kuva 30.09.2009 12:06 Mikko Mäntymäki  
  Laskin junan painoksi ilman veturia n.787t ja veturi mukaan 873t. Paino on laskettu kokoonpanolle Sr1+Ed+Ex+Expt+Ex+Rx+Eds+Ed+Edb+Expt+Ex+Rk+Edfs+Ed+Edb. Muistaakseni pikajuna 1xSr1 700t ja 2xSr1 1400t. Sr2 sarjan vastaavat on 1xSr2 900t, 2xSr2 1800t. Voi olla että nämä painot ovat muuttuneet.
kuva 30.09.2009 10:51 Tero Korkeakoski  
  Oliko yksi jo hävitetty aiemmin vai missä 53 oli?
kuva 30.09.2009 09:17 Kimmo Pyrhönen  
  Tämä myös selvitti olennaisesti vanhan saariaseman sijaintia. Sinne siis vain loikittiin radan yli?
kuva 30.09.2009 08:38 Kimmo Pyrhönen  
  Onpa tunnelmallinen kuva!
kuva 30.09.2009 08:30 Joona Kärkkäinen  
  Ei se niin kevyt ole, joka vaunu painaa noin 50 tonnia.
kuva 30.09.2009 08:06 Jimi Lappalainen  
  Eipä tätäkään enää ole.
kuva 30.09.2009 08:01 Jimi Lappalainen  
  Jos Ed*=20tn, Ex* 16(?)tn, Rkt 12(?)tn, ja Sr1=86tn, niin 7 x 20 + 6 x 16 + 12= 140+96+12=248. Eli vedettävänä on n. 250 tonnia, ihmiset mukaan lukien. Sitten vielä veturi, jolloin koko juna painaa n. 334 tonnia. Painavaa. :)
kuva 30.09.2009 07:46 Jimi Lappalainen  
  Tämähän on hyvä kuva. Ei aina tarvitse olla niin erikoisen hienoa kuvaa. :)
kuva 30.09.2009 07:19 Matti Jalava  
  Pertti Hiltunen kirjoitti, että juna on matkalla Helsinkiin. Niin onkin, kuten kuvatekstissä sanoin, että kyseessä on ehkä pikajuna P 92. Tulin ilmeisesti tuolla junalla Tampereelta Toijalaan (muisti pätkii!), ja jatkoin lättähatulla Turkuun, kuten kuvatekstissä kerroin.
kuva 30.09.2009 06:53 Risto Itkonen  
  Olisiko kyseessä vaihdekoppi ja kyseinen nainen kääntelee manuaalisesti vaihteita? Nainen on näköjään sisustanut työmaansa makunsa mukaan oikein pitsiverhoilla!
kuva 30.09.2009 06:05 Timo Valtonen  
  Joskus noihin aikoihan vai oliskohan ollut 1960-luvun lopussa VR:n liput kelpasivat radanvarren busseissa. Matkustelin tuohon aikaan Helsingin ja Iittalan väliä. Joskus piti mennä Toijalan, joskus Hämeenlinnan kautta, koska Iittalassa pysähtyi aniharva juna.
kuva 30.09.2009 05:51 Timo Valtonen  
  Tuollapäin maailmaa käytetään hengityssuojia varsinkin talvella hyvin yleisesti riippumatta siitä onko jokin lintu-, sika- tai muu flunssa-aalto menossa-
kuva 30.09.2009 00:47 Niila Heikkilä  
  Jos tuo olisi täysin yksityisasuntona, aseman ja radan väliin rakennettu aita olisi ehkä jo hätävarjelun liioittelua massiivisuutensa johdosta.
kuva 30.09.2009 00:45 Jussi-Pekka Halonen  
  Nykyisin 3473 näyttäisi syyskuun havaintojen perusteella menevän ainakin pääpiirteittäin seuraavasti: MA Sr1 (tulee junasta 1534), TI-KE 2*Dv12 (tulevat junasta 3364), TO-PE Sr1 (tulee vaihtelevista junista).
kuva 29.09.2009 23:37 Jarkko Korhonen  
  Tästä kun mennään myllyn luo, niin sieltä siististi satamalaiturin asfalttiin upotetut kiskot purettiin jo brutaalilla tavalla (kaivinkoneella kaivaen, kauhea railo jäljellä) jo n. 1998-99 seutuna. Ketähän ne sielläkin haittasivat? Pieni tulipalo ei myllyä hetkauta. Mutta saisivat nyt sitten rakentaa senkin asunnoiksi, kun molempi puoli Toppilan salmea on raiskattu.
kuva 29.09.2009 23:34 Jarkko Korhonen  
  Yksi näistä odottaa kevättä edelleen. Vorgissakin oli taannoin varainkeräystä viritelty ulkoiseen kunnostukseen. Onko rojekti missä jamassa tätä nykyä?
kuva 29.09.2009 23:28 Topi Lajunen  
  Hmm. Tästä tulee mieleen myös CargoSprinter (http://en.wikipedia.org/wiki/CargoSprinter), eli rahti-DMU. Tuohon vain pari konttia kyytiin... Tosin voihan tuo jokin työkonekin olla.
kuva 29.09.2009 23:20 Hannu Korpimäki  
  Ettei vaan olis melkein koko moottorivaunuyksikkö tässä kuvassa. Vertaa: https://vaunut.org/kuva/55919 ... mutta missähän virrotin sitten on?
kuva 29.09.2009 23:14 Eljas Pölhö  
  Tässä on aika samanlainen höyrynkehitysvaunu http://www.nbjvm.se/sho.php?id=0088 Matkustajajunien lämmitykseen näitä käytettiin sekä sähköjunissa että pitkissä höyryveturin vetämissä junissa. Mielenkiintoista on myös, että näissä oli veturikattila.