|
|
30.09.2009 20:35 | Olli Aalto | ||
| Kuinkahan muuten tällekin junalle riittää talvipakkasella 1500 V junanlämmityssähkö, kun yksi vaunu muistaakseni sai kuroa 70 kW ennen kuin 50 ampeerin kahvasulake poksahtaa? Veturin pistorasiasta saatava teho kun on 800 kW (kaapeli kyllä on mitoitettu kestämään 800 ampeerin virtaa), ja vaunuja tuossakin 15. | ||||
|
|
30.09.2009 20:30 | Juhana Siren | ||
| Tällä mitalla taitavat olla kehnoja kaikki - lieneekö hajoamatonta veturia olemassakaan? Brion puurautatien umpipuiset veturitkin olen lapsena saanut rikki... ;) | ||||
|
|
30.09.2009 20:29 | Jussi Liimatta | ||
| Komea tuli tästäkin. Olisiko 2810 mahdollisesti vielä ens´viikolla Hyvinkäällä? | ||||
|
|
30.09.2009 20:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mutta onhan niitäkin hajonnut, eli ei sekään voi olla erityisen hyvä veturityyppi. ;) | ||||
|
|
30.09.2009 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| "5" toisena numerona ei oikein istu, silloin veturi olisi Schwartzkopffin valmistama ja valmistelaatta olisi kulmikas. Hytin kyljessä oleva laatta vaikuttaa soikealta Tampellan laatalta. Jos toinen numero olisi "6", siinä olisi viimeisen valmistussarjan Sk2. Vai näyttääkö laatta 4-kulmaiselta alkuperäisessä kuvassa? | ||||
|
|
30.09.2009 19:29 | Pasi Utriainen | ||
| Kaksi ensimmäistä numeroa on suurennuslasilla sihdattuna ovat 35 ja viimeinen melko varmuudella 3. | ||||
|
|
30.09.2009 19:14 | Ilkka Hovi | ||
| Olen miettinyt miksi joihinkin tasoluistisiin vetureihin asennettiin mäntäluistit ja toisiin ei. Yhdyskoneelliset sarjat (Sk3, Sk5 ja Sk6) käyttivät märkähöyryä, joka myös "voiteli" luisteja. Tulistinveturit, joihin vaihdettiin mäntäluistit olivat sarjaa Hk1 ja Tk1. Nämä kulkivat myös paljon linjalla. Vaihtovetureina käytettyjä sarjoja Vk1 ja Sk4 ei varustettu mäntäluisteilla. Oletan, että vaihtotöissä voi helpommin sylinteri jäähtyä ja sylinteriin muodostua lauhdetta. Tasoluistin ominaisuus on nousta ylös ja päästää lauhde pois sylinteristä vaikka sylinteriä ei olisi varustettu varoventtiilillä. | ||||
|
|
30.09.2009 19:12 | Tapio Keränen | ||
| G-veturin tenderissä näkyy pari mielenkiintoista seikkaa: halkohäkin sisäpuolella näkyy umpiseinämä ja tenderin etupäässä on korkea, yläosastaan kaareva seinä, joka on todennäköisesti pantu estämään halkojen tai muun polttoaineen putoaminen veturin ja tenderin välikköön. Onkohan näitä ollut enemmänkin käytössä muissa kuin Trumaneissa? | ||||
|
|
30.09.2009 18:42 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| 30 vuoden kuluttua tämä kuva saattaa hyvinkin olla jokaiselle rautatieharrastajalle merkittävä - maailma muuttuu... | ||||
|
|
30.09.2009 18:40 | Ilkka Hovi | ||
| Voisiko tuon toisen veturin numeroa pyrkiä tarkentamaan? Minusta se näyttää Sk2 sarjan veturilta? |
||||
|
|
30.09.2009 18:31 | Tunnus poistettu | ||
| Ja korin ulkonäkö muistuttaa rähjäistä ikäloppua tavaravaunua ja sittenkin ollut sähköjunan käytössä... No meillähän sähköliikenne on muuhun maailmaan verrattuna nuorta, joten mielikuvat ovat mitä ovat. | ||||
|
|
30.09.2009 18:25 | Tunnus poistettu | ||
| Tästä ei eroon pääse. Jokin henkien taistelu menossa. | ||||
|
|
30.09.2009 17:56 | Riku Outinen | ||
| Eiköhän se ihan kiltisti siellä Tampereella seiso. | ||||
|
|
30.09.2009 17:48 | Pekka Viitamäki | ||
| 1955 = 1953, luulen. | ||||
|
|
30.09.2009 17:45 | Perttu Karttunen | ||
| Kas, niin se vaan pääs ajoon vaikka seisoi ties missä jonossa TaNpereella vielä vähän aikaa sitten | ||||
|
|
30.09.2009 17:28 | Eljas Pölhö | ||
| Erkkeri on jälkikäteen asennettu. Samoin näyttäisi karja-aura poistetun (ja korvatun astinlevyllä) ja kaikki vetopyörät laipallisilta. Veturi 303 hylättiin 1945-46 kolarissa vaurioituneena ja 304 1950. 301 jäi sotatoimialueelle ja 305 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Viimeisenä hylättiin 302 vuonna 1952. aikka veturit oli suunniteltu paikallisliikenteeseen, niin vuoden 1942 sarjamerkkiuudistuksessa ne luokiteltiin vaihtovetureiksi Vk1 silloisen käyttötarkoituksensa mukaan. | ||||
|
|
30.09.2009 17:22 | Simo Toikkanen | ||
| Teli on kovin tutun oloinen. Ulkoisesti muistuttaa hyvinkin pitkälti meikäläistä A7-teliä. | ||||
|
|
30.09.2009 16:58 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Niinhän tuo näköjään uutisissa lukee, ei sitten tarvitsekaan niin kauaa odotella liikennettä :) | ||||
|
|
30.09.2009 16:56 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Edelleen kuvaajan ja räsä on. | ||||
|
|
30.09.2009 16:36 | Pasi Utriainen | ||
| Tuo erkkeri on varmaan jälkikäteen asennettu vaihtotöitä silmälläpitäen. Epävarman tiedon mukaan tämä veturi olisi ollut käytössä 1950-luvulle saakka. | ||||
|
|
30.09.2009 16:34 | Topi Lajunen | ||
| Äkkiseltään tulee mieleen Sr2, josta en ole merkittävässä määrin kuullut pahaa sanottavaa keneltäkään. Omat puutteensa toki siinäkin, kuten kaikessa aina. | ||||
|
|
30.09.2009 16:30 | Tunnus poistettu | ||
| Kommenttiketjun ensimmäiseen kysymykseen ei ole tässä tullut vieläkään tarkkaa vastausta (vai onko mennyt silmieni ohi muun joukossa). Aloin jo ihmetellä, oliko HR12 jo liikenteessä Toijalan vanhan aseman aikaan, mutta olihan niitä. Ensimmäiset taisivat valmistua jo 1959. |
||||
|
|
30.09.2009 16:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Wau! | ||||
|
|
30.09.2009 16:20 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Aikansa De siis. | ||||
|
|
30.09.2009 16:05 | Mikko Herpman | ||
| Taitaa hurussa olla Clayton puhisemassa höyryä junarunkoon, vai tuleeko tuo pölläys jostain muualta? Milloinka höyrykattilat poistettiin Dr12-sarjasta? Taisi olla joissain kommenteissa että jonkin verran vaati koneapulaiselta huolenpitoa kyseinen aparaatti. | ||||
|
|
30.09.2009 15:57 | Tunnus poistettu | ||
| Komea on tämä ristiriitaisiakin tunteita tyyppinä herättänyt veturi. Olisi mukava tietää, onko jokin veturityyppi saanut erityisen hyvän maineen sekä sitä kuljettaneen että ulkopuolisempien mielissä. |
||||
|
|
30.09.2009 15:10 | Eljas Pölhö | ||
| Onpa harvinainen kuva. I1-sarjan vetureiden kuvista ei todellakaan ole ylitarjontaa. Iita vai Iitu saattoi riippua paikkakunnasta. Lempinimet eivät ole mitenkään eksakteja. Reilu 100 vuotta sitten tällä sarjalla hoidettiin Helsinin ja Pietarin paikallisliikennettä. | ||||
|
|
30.09.2009 14:43 | Seppo Romana | ||
| Kuva on hieno! Pankojen sini toistuu taivaalla. Ja pisteenä i:n päällä on pimeä oikea valo. Olen huomannut, että jotkut saavat esiin kuvan EXIF tiedot. Miten se tapahtuu? Erityisesti kiinnostaa se, millä herkkyysasetuksella kennolle on dataa tallentunut. | ||||
|
|
30.09.2009 14:32 | Seppo Romana | ||
| Näihin kuviin tällä sivustolla voi suhtautua näköjään kahdella tavalla. Joko kriittisesti/kyynisesti tai hyväksyen. Simuloin nyt ensimmäistä kriittistä tapaa: "Noh, että taas tällainen levytilaa vievä bittisaaste. Voisit hankkia kunnon kameran, ettei aitojen harrastajien aikaa kulu tällaisten suttujen selailuun. Oletko muuten miettinyt miten rumaa on kun kuvassa keulan edessä on...vaikka tokko sinä terminologiaakaan tunnet." Toinen tapa suhtautua kuviin on tämä: "Hieno kuva junasta maisemassaan. Mitähän tässäkin kuvassa selvästi näkyvälle vesakoitumiselle voisi tehdä?" Jokainen kuva ja jokainen kommentti on jollekin tärkeä, ainakin kuvaajalleen/kommentoijalleen. Vorgin tulisi lisätä yhteisöllisyyttä meidän harrastajien keskuudessa ja siksi jokaisen kuvaan (ja kommentteihin) pitää suhtautua arvostaen. Ja jos kuvan kohde tai sommitelma ei minua juuri nyt kovasti koskettaisikaan, niin 30-vuoden kuluessa jokaisesta kuvasta tulee jollekin merkittävä. |
||||
|
|
30.09.2009 13:52 | Harri Haavisto | ||
| Olisiko tuossa puskinpalkissa kuitenkin vain sama numero 498 kahteen kertaan? Letku peittää toisen puolen nelosen ja höyrypilvi muuttaa kasin viitoseksi. (Kommentti vanhentunut kuvatekstin muutoksen vuoksi). |
||||
|
|
30.09.2009 12:18 | Joni Lahti | ||
| Vai onko kysymyksessä light train raideleveydellä 1435 mm? http://www.lrta.org/world/worldf-j.html#Japan | ||||
|
|
30.09.2009 12:18 | Topi Lajunen | ||
| Tuossa yhden paperilappusen mukaan Ex-tyyppiset vaunut painavat siinä 50 tonnia tai hieman yli, kun taas kaksikerroksiset 60 tonnia tai muutaman tonnin yli. Nämä siis ilmeisesti "kuormassa". | ||||
|
|
30.09.2009 12:06 | Mikko Mäntymäki | ||
| Laskin junan painoksi ilman veturia n.787t ja veturi mukaan 873t. Paino on laskettu kokoonpanolle Sr1+Ed+Ex+Expt+Ex+Rx+Eds+Ed+Edb+Expt+Ex+Rk+Edfs+Ed+Edb. Muistaakseni pikajuna 1xSr1 700t ja 2xSr1 1400t. Sr2 sarjan vastaavat on 1xSr2 900t, 2xSr2 1800t. Voi olla että nämä painot ovat muuttuneet. | ||||
|
|
30.09.2009 10:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko yksi jo hävitetty aiemmin vai missä 53 oli? | ||||
|
|
30.09.2009 09:17 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tämä myös selvitti olennaisesti vanhan saariaseman sijaintia. Sinne siis vain loikittiin radan yli? | ||||
|
|
30.09.2009 08:38 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Onpa tunnelmallinen kuva! | ||||
|
|
30.09.2009 08:30 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ei se niin kevyt ole, joka vaunu painaa noin 50 tonnia. | ||||
|
|
30.09.2009 08:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä tätäkään enää ole. | ||||
|
|
30.09.2009 08:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos Ed*=20tn, Ex* 16(?)tn, Rkt 12(?)tn, ja Sr1=86tn, niin 7 x 20 + 6 x 16 + 12= 140+96+12=248. Eli vedettävänä on n. 250 tonnia, ihmiset mukaan lukien. Sitten vielä veturi, jolloin koko juna painaa n. 334 tonnia. Painavaa. :) | ||||
|
|
30.09.2009 07:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämähän on hyvä kuva. Ei aina tarvitse olla niin erikoisen hienoa kuvaa. :) | ||||
|
|
30.09.2009 07:19 | Matti Jalava | ||
| Pertti Hiltunen kirjoitti, että juna on matkalla Helsinkiin. Niin onkin, kuten kuvatekstissä sanoin, että kyseessä on ehkä pikajuna P 92. Tulin ilmeisesti tuolla junalla Tampereelta Toijalaan (muisti pätkii!), ja jatkoin lättähatulla Turkuun, kuten kuvatekstissä kerroin. | ||||
|
|
30.09.2009 06:53 | Risto Itkonen | ||
| Olisiko kyseessä vaihdekoppi ja kyseinen nainen kääntelee manuaalisesti vaihteita? Nainen on näköjään sisustanut työmaansa makunsa mukaan oikein pitsiverhoilla! | ||||
|
|
30.09.2009 06:05 | Timo Valtonen | ||
| Joskus noihin aikoihan vai oliskohan ollut 1960-luvun lopussa VR:n liput kelpasivat radanvarren busseissa. Matkustelin tuohon aikaan Helsingin ja Iittalan väliä. Joskus piti mennä Toijalan, joskus Hämeenlinnan kautta, koska Iittalassa pysähtyi aniharva juna. | ||||
|
|
30.09.2009 05:51 | Timo Valtonen | ||
| Tuollapäin maailmaa käytetään hengityssuojia varsinkin talvella hyvin yleisesti riippumatta siitä onko jokin lintu-, sika- tai muu flunssa-aalto menossa- | ||||
|
|
30.09.2009 00:47 | Niila Heikkilä | ||
| Jos tuo olisi täysin yksityisasuntona, aseman ja radan väliin rakennettu aita olisi ehkä jo hätävarjelun liioittelua massiivisuutensa johdosta. | ||||
|
|
30.09.2009 00:45 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Nykyisin 3473 näyttäisi syyskuun havaintojen perusteella menevän ainakin pääpiirteittäin seuraavasti: MA Sr1 (tulee junasta 1534), TI-KE 2*Dv12 (tulevat junasta 3364), TO-PE Sr1 (tulee vaihtelevista junista). | ||||
|
|
29.09.2009 23:37 | Jarkko Korhonen | ||
| Tästä kun mennään myllyn luo, niin sieltä siististi satamalaiturin asfalttiin upotetut kiskot purettiin jo brutaalilla tavalla (kaivinkoneella kaivaen, kauhea railo jäljellä) jo n. 1998-99 seutuna. Ketähän ne sielläkin haittasivat? Pieni tulipalo ei myllyä hetkauta. Mutta saisivat nyt sitten rakentaa senkin asunnoiksi, kun molempi puoli Toppilan salmea on raiskattu. | ||||
|
|
29.09.2009 23:34 | Jarkko Korhonen | ||
| Yksi näistä odottaa kevättä edelleen. Vorgissakin oli taannoin varainkeräystä viritelty ulkoiseen kunnostukseen. Onko rojekti missä jamassa tätä nykyä? | ||||
|
|
29.09.2009 23:28 | Topi Lajunen | ||
| Hmm. Tästä tulee mieleen myös CargoSprinter (http://en.wikipedia.org/wiki/CargoSprinter), eli rahti-DMU. Tuohon vain pari konttia kyytiin... Tosin voihan tuo jokin työkonekin olla. | ||||
|
|
29.09.2009 23:20 | Hannu Korpimäki | ||
| Ettei vaan olis melkein koko moottorivaunuyksikkö tässä kuvassa. Vertaa: https://vaunut.org/kuva/55919 ... mutta missähän virrotin sitten on? | ||||
|
|
29.09.2009 23:14 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä on aika samanlainen höyrynkehitysvaunu http://www.nbjvm.se/sho.php?id=0088 Matkustajajunien lämmitykseen näitä käytettiin sekä sähköjunissa että pitkissä höyryveturin vetämissä junissa. Mielenkiintoista on myös, että näissä oli veturikattila. | ||||