|
|
26.09.2009 20:46 | Toni Puolatie | ||
| Näin on..=( Niin tuoreessa maalissakin.. | ||||
|
|
26.09.2009 20:37 | Hannu Korpimäki | ||
| Ablatiivi: laiturilta? | ||||
|
|
26.09.2009 20:29 | Harri Junttila | ||
| kysytäänpä käyttäjien mielipiteitä, tulisiko kuva poistaa? | ||||
|
|
26.09.2009 20:26 | Pasi Utriainen | ||
| Virheitähän sattuu kaikille ammatista riippumatta. Tosin harva ammattikunta on näin tarkkaan seurattu, että laitetaan kuva kömmähdyksestä(?) nettiin. Mutta tuskinpa tästä kenellekään tulee putkaalinnaavankeutta. | ||||
|
|
26.09.2009 19:56 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän ratakuorma-auton varhaishistoria on seuraava: Sisu JA5SV n:o 13610, luovutettu VR:lle 30.1.1962, sijoituspaikkanaan 9. rtj Kouvola. Luovutettaessa rata-autolla oli tunnus Rto KR 80, ollen viimeisiä, joka sai vanhan tunnuksen (valmistuserä Rto KR 72-83, sekä ainakin paperilla Rto KR 86, 90 ja 91). Vuoden 1961 sarjatunnusuudistuksen mukainen tunnus Tka Rto maalattiin vaunun kylkeen "pian" ja se oli Tka Rto-77. Sen sijoituspaikaksi 9. rtj:n sisällä tuli Simola 1.2.1962 alkaen. 1.9.67 lukien Kouvolasta tuli 2. rp Kouvola. Myöhemmistä sijainneista on ylhäällä Mikkeli (...1970...). Seuraava uudistus oli tunnuksen muuttaminen muotoon Tka 77 (sijainti ...30.10.1978... Kouvola) ja sitä seuraava 1979 Tka1 77 (ja sijainti edelleen Kouvola, mutta kyljessä edelleen Tka 77). Jossain vaiheessa hytin kylkeen ilmestyi myös tunnus VR 212, mutta sitä en tiedä mihin se viittasi. Kirjanpitoni päättyy 1.1.1981, jolloin Tka(1) 77 oli edelleen Kouvolassa. Seuraava merkintä on vuodelta 1995 ja tunnus silloin Trk 898 (lisämerkinnällä omissa papereissani "ehkä Tnk ?"). | ||||
|
|
26.09.2009 19:50 | Iiro Laiho | ||
| 2020 ei ollut kyllä Dv12 vaan Dv16. Tunnisteessa on pieni lipsahdus. | ||||
|
|
26.09.2009 19:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Junasta. Eli elatiivilla mennään. (Edit: kielioppi) | ||||
|
|
26.09.2009 19:37 | Mika T. Polamo | ||
| Varmasti olisi. Laitetaan se pendelöimään ruuhka-aikoihin välille Tikkurila-Kerava, perutaan muut junat ko. väliltä, palkataan pari "Tonya" laiturille varmistamaan matkustajien mahtuminen sisään ja nostetaan "vähän" hintoja. Jimi ja CoCoNut otetaan tietty mukaan optio-ohjelmaan. (Anteeksi hyvä Herra Math Kustaja, mutta JimPo-expressissä kuukausiliput eivät kelpaa) | ||||
|
|
26.09.2009 19:08 | Mika T. Polamo | ||
| Minulla ei ole. Harmi. Jollain muulla voi hyvinkin olla...? | ||||
|
|
26.09.2009 18:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Eeropekka, mulla on käynyt myös yhtä erikoinen tapaus . Menin eräänä perjantaina Pasilasta Lappeenrantaan junalla S 7. Olin vaunussa 12, paikalla 23. Takaisin tulin sunnuntaina S 8:lla vaunussa 12 ja paikalla 23. :) En tiedä mitkä yksiköt olivat, mutta mielestäni tapaus on erittäin harvinainen, koska en edes matkusta Psl-Lr-väliä säännöllisesti. Liputkin ostettiin eri päivinä. :) | ||||
|
|
26.09.2009 18:34 | Jouni Hytönen | ||
| Meidän pieni on kohta 10 kk ja viihtyy hyvin junamatkoilla. Ei tosin vielä osaa kertoa, onko harrastaja vai ei, mutta on jo kokemusta MRY:n syysretkestä, Porvoon lätistä ja Myrdal-Flåm-junasta. :) Kamera kyllä kiinnostaa, mutta kuvia ei taida ihan vielä syntyä. | ||||
|
|
26.09.2009 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| R.I.P 2519. | ||||
|
|
26.09.2009 18:14 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mahtaisko vasemmalla pilkottavista virkatarvevaunuista löytyä kuvia? 1/87-malliprojekti kaipais apuja sillä Osg on jo pitkällä :) | ||||
|
|
26.09.2009 16:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tarvitseeko laiturin sitten todella olla aivan yhtä ohut kuin vaunun lattia? Kunhan toisessa kerroksessa laituri on tasan vaunun lattian tasalla, voi se toisessa olla 10cm ylempänä tai alempana. Tällöin saadaan laiturirakenteeseen se 10cm lisää paksuutta. Alakerran ovien kohdalla tällainen voisi aiheuttaa ongelmia, jos joskus satuttaisiin haluamaan reilusti ulospäin ovensa avaavia junia liikenteeseen. Tällöinkin tietysti ongelma ratkeaisi tekemällä laiturin uloimmista osista ohuempia kuin rakenne pääosin on. Molemmilla tasoilla läpikäytävän vaunun voi varustaa siten, että yläkäynti suljetaan vaunun ollessa kiinni yksikerroksisessa vaunussa. Mahdollisesti tämä vaatisi portaita tai muuta vastaavaa, jos alakerran päätyovi olisi liian matalalla. Ehkä myös mahdollisuuden liikutella yläkerran lattian viimeisiä metrejä ylös-alas -suunnassa, mikä voisi johtaa ehkä neljän istumapaikan - varsin siedettävä määrä - menettämiseen vaunun ollessa kiinni yksikerrosvaunussa. Joka tapauksessa, aivan järjestettävissä olisi. | ||||
|
|
26.09.2009 16:01 | Mika T. Polamo | ||
| Paikallistietoutta suorastaan tulvii. Kiitos "Joku". | ||||
|
|
26.09.2009 15:59 | Anton Carlsson | ||
| Alstikan katto on suhtellisen puhdas jos vertaa muihin Dr13-vetoisilla pikajunilla varustettuihin kuviin. | ||||
|
|
26.09.2009 15:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä ne tosiaan sykähdyttää! | ||||
|
|
26.09.2009 15:55 | Anton Carlsson | ||
| Ja juhannusvihtakin on paikallaan. | ||||
|
|
26.09.2009 15:26 | Tuomas Hyökyranta | ||
| Jaahas, 98 onkin sitten ollut urakalla M-junana =). Lähti Kannelmäestä Helsinkiin juuri äsken, 15:20. :) | ||||
|
|
26.09.2009 15:10 | Eljas Pölhö | ||
| Alumiinirunkojen taarat olivat 96-97t ja vastaavat puuvaunujunat (CEi+Eik+EFi tai Ei) 105-106 tonnia, joten kovin suuresta erosta ei ollut kyse. 29.9.1952 laadittujen junapainotaulukkojen mukaan Dm3 suurimmat junapainot olivat 165t (10‰) ja 125t (12,5‰) sekä Dm4 350t (10‰) ja 290t (12,5‰), mutta eipä näillä painoilla pikajunanopeuksia olisi saavutettu, pikemminkin nykyisiä museojunanopeuksia. | ||||
|
|
26.09.2009 14:56 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mukava kuva, viljasiilojen katollakin on vielä SOK-teksti. Tavaramakasiinilla tai oikeammin tavara-asemalla toimi myös Pohjolan Liikenne. Sairaalalaajennuksen takia tuo sitten purettiin ja Pohjolan Liikenteen/Transpointin varikko rakennettiin veturitallin taa. Sairaalalaajennus täytti sairaalan viereisen puistokorttelin ja tie vastaavasti siirrettiin kulkemaan lähemmäs rataa. Aiemmin tien ja radan väli oli aseman ja tavara-aseman välissä VR:n aluetta. Aidattu ja sijaitsipa siinä yksi varastorakennuskin ennen Shellin huoltoasemaa. | ||||
|
|
26.09.2009 14:56 | Anton Carlsson | ||
| Kaikki tämän päivän kuvat: http://tasoristeys.suntuubi.com/?cat=6&page=3 | ||||
|
|
26.09.2009 14:53 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Perusjuna kyllä, siinä ei paljon tupakoimattomille 2 luokan matkustajille paikkoja ole. Takana näyttäisi olevan lättä. | ||||
|
|
26.09.2009 14:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jep.. Noita Sr1 varataan 3812 aika lailla päivittäin .. | ||||
|
|
26.09.2009 14:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei se Sr2 kovin yleinen näky Porissa... Riippuen tietenkin kierrosta ja välillä Raumalta poikkeaa käymään. Mutta sanoisin että noin 2-4 kertaa kk. | ||||
|
|
26.09.2009 14:00 | Mika T. Polamo | ||
| Käy järkeen, en huomannut että ovat fuusioituja. Joku tietänee mitä toimintoja ja toimistoja jatkopalassa oli. | ||||
|
|
26.09.2009 13:57 | Timo Salminen | ||
| "Toinen tönö" lienee vanha tavaramakasiini, jota on päästään jatkettu? | ||||
|
|
26.09.2009 13:25 | Tunnus poistettu | ||
| Erinomainen otos tämä, ottaen huomioon rautatieharrastajan matalan iän! | ||||
|
|
26.09.2009 12:16 | Pirkko Alanen | ||
| Taitaa olla se sinun serkkusi tyttö jopa nuorin "harrastaja". | ||||
|
|
26.09.2009 12:08 | Timo Valtonen | ||
| Isi ja poju | ||||
|
|
26.09.2009 11:17 | Niila Heikkilä | ||
| Tästä voitaisiin johdatella samalla pieni pohdinta, menisikö oikein (?) jos sanoisi näin: Vanhemmalle Samikalustolle Suomen toiseksi pisin rautatiesilta on arkipäivää, pisimmän sillan kanssa ne ovat enemmänkin kasvotuttuja. Kolmanneksi pisimmän sillan on nähnyt vain ääriharva, ja neljänneksi pisimmän vain tämä Sm2 yksilö. Tuo X tosiaan sopii hyvin Keski-Suomen tunnukseksi, muistuttaen 1980-luvusta jolloin autojen rekisterinumerot alkoivat vielä läänin tunnuskirjaimella. | ||||
|
|
26.09.2009 10:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisko tällainen kokoonpano kannattava? | ||||
|
|
26.09.2009 10:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Selvää yhden näköisyyttä:D | ||||
|
|
26.09.2009 10:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Serkun tyttö kans nuorimpia "harrastajia" (2v). Aina junalla menossa ja muutenkin ihan hulluna niihin:D | ||||
|
|
26.09.2009 10:11 | Tapio Muurinen | ||
| Se kolmen vaunun alumiinirunko painoi n. 100 t (taara). Kolme puuvaunua, Ei ym. oli keskimäärin samanpainoinen, tosin eri vaunujen välillä oli useita tonneja painoeroa. Jos tuplarungoilla ajettiin joskus, niin varmasti on pitänyt olla enemmän voimaa. | ||||
|
|
26.09.2009 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Ne olivat ensimmäiset laitteet, jotka tulivat Jyväskylään ajolankaa hyödyntäen. Seuraavana päivänä oli tavarajunakoeajo, vetureina 3037 ja kohtalon oikusta 3089, jolle kävi myöhemmin huonosti Jyväskylässä. Veturit poistuivat P 104:ssä, jossa oli siis 2Sr1+(Dr13) Jyväskylästä Tampereelle. Kolmantena päivänä oli pikajunakoeajo, jolloin Sr1 3051 veti junat 103 ja 106 Dr13:n ollessa varmistajana. | ||||
|
|
26.09.2009 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| 6.9.1994, 6018+6019. Sähköistyksen Sm-koeajopäivä. | ||||
|
|
26.09.2009 09:23 | Ari Palin | ||
| Ja silloinkin kyseessä Sm1? | ||||
|
|
26.09.2009 09:08 | Eero Heinonen | ||
| Ei nelosta tai vitosta ole litteroitu mihinkään Tka-sarjaan. | ||||
|
|
26.09.2009 01:58 | Mika Hakala | ||
| Ja ensi vuoden lopulla ei ehkä enään yhtään. Mutta mikäpäs se onkaan suomalaisempana ollut kun vähän valkoinen lättähattu tai osittain siniset vaunut, jotka nyt pilataan hyvineen penkkeineen jonkun "scheisse" fiat toimesta. Onko siis nykyajan vaunujen väritys tyyliin ryssänpuoleiset vs. suomenpuoleiset(punaiset vs valkoiset)? No, ettei jokun paparazzi vedä tästä juttua esiin, kannattaa olla aina hiljaa siitä, että se voisi hyvinkin olla ruskea ja valkoinen. | ||||
|
|
26.09.2009 01:47 | Jouni Hytönen | ||
| Onko peräti niin, että edellisen kerran tämännäköisen kuvan saattoi ottaa 15 vuotta sitten? Eikä liene tilaisuuksia jatkossakaan luvassa kovin usein. | ||||
|
|
26.09.2009 01:22 | Markku Blomgren | ||
| Kuinka paljon puuvaununippua kevyempiä oli noi kiitojunarungot joita Dm4:llä vedettiin. Kiitojunarungossa oli vissiin 12 akselia, mitenkäs ne tupla-rungot, oliko silloin kaksi Dm4:kin? | ||||
|
|
26.09.2009 01:09 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo Haminan miesten matkahan (Ri-Kv) taisi taittua alle kahden tunnin, ei ollut pikajunia edessä ja "stokerin" syöttökin oli kohdillaan - ei muuta kuin lämmittäjän "jalat pöydälle" ja silloin tällöin vedentäyttöä kattilaan. Jonkin kuvan yhteydessä olen maininnnut, että Tr2 (1315) joutui erään kerran viemään P12:a Riihimäeltä Helsinkiin, 71km:n matka taittui 65min:ssa - jokuhan voisi laskea keskinopeuden, ei onnistu enää meikäläiseltä tähän aikaan yöstä, mutta kuitenkin kunnioitettava suoritus veturilta, jonka sn oli 65km/h. | ||||
|
|
26.09.2009 00:54 | Tapio Muurinen | ||
| Muutamia kertoja matkustin 13/14-junaparilla, sekä MP että P. Jo aamulla varhain piti olla menossa, sillä M14 lähti Kotkasta 5.50. Inkeroisissa noustiin mukaan kyytiin n. 6.30. Alkumatka oli hidasta, sillä juna jatkoi pikajunana vasta Lahdesta alkaen. Esimerkiksi syksyllä 1965 saattoi olla vetäjänä Dm4 1614, mutta jo vuotta myöhemmin Sr12 2704. Noita tuplavetoja MP13:lla oli ehkä joskus juhlapyhien jälkeen (palautuksia), mutta ne olivat satunnaisia. | ||||
|
|
26.09.2009 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylä-Äänekoski on ollut vuosikaudet C1-rataa. Aluksi korjataan Äänekoski-Saarijärvi C-tasoon ja myöhemmin Saarijärveltä Haapajärvelle kevyemmin B-tasoon. | ||||
|
|
26.09.2009 00:28 | Tapio Muurinen | ||
| Kouvolan Trumpat ovat kiinnostavia, vaikka se aika ei kestänyt kauaa. Muistaakseni ne olivat sarjan alkupään koneita. Ainoa lämmin Trumppa-kuvani on 1301 vanhan tallin kaarella 13.6.1965. 1960-luvulla niiden paino siirtyi Pieksämäkeen. Tr2:lla käytiin myös Kotkassa ja Haminassa. Kerran koulumatkallani sellaisen satuin näkemäänkin Poitsilan ratapihan pohj.päässä tavarajunan keulassa; vieläpä parivedossa Ukko-Pekan kanssa! Vuosi oli 1962 tai ennen, koska mitään muistiinpanoa ei ole. Paljon aikaisemmin kävi Trumanneja satunnaisesti Haminassa, jo 1950-luvun alussa, koska vetureita ei saatu käännettyä ympäri (näin vänhat kuljettajat kertoivat). - Haminan miehet joutuivat joskus reissuillansa Riihimäkeen saakka. Kerrankin oli paluu Kouvolaan iltayösta veturisiirtona. Tultiin niin kovaa, kuin Trumannista lähti! (P.Lindholm). | ||||
|
|
25.09.2009 23:46 | Riku Outinen | ||
| https://vaunut.org/kuva/8272 | ||||
|
|
25.09.2009 22:50 | Mika T. Polamo | ||
| fvr1 | ||||
|
|
25.09.2009 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| Kouvolan seudun Dm4-paikallisjunissa minullakin on kokemusta vain lyhyistä kokoonpanoista, tyypillisesti joko EFi tai Ei+F. Ennätys on 2 Ei+F (10 akselia). Ainoa Dm4-postijuna, jolla olen matkustanut, oli Dm4+EFi+Po. | ||||
|
|
25.09.2009 22:16 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Eikös Heinolan tulosiivet olleet käytössä ainakin 90-luvun loppuun? | ||||
|
|
25.09.2009 22:07 | Ari Palin | ||
| Heinolan ratapihan eteläpäässä oli vielä vuonna 1995 semafori. Oliko se käytössä vielä silloin ja milloin se katosi sieltä? | ||||