Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.09.2009 12:58 [Tunnus poistettu]  
  Tosta sais hyviä rättejä remonttihommiin vielä.
kuva 07.09.2009 12:56 Lari Nylund  
  Rc6-veturi kyseessä. Tervetuloa mukaan Antti.
kuva 07.09.2009 12:55 [Tunnus poistettu]  
  No se on sitä kun VR OY ei saanut tarpeeksi lahjuksia, niin piti heittää pois. Suomalaiset ovat yhtä persoja lahjuksille kuin venäläiset, kysykää vaikka kokoomuksesta.
kuva 07.09.2009 12:51 Lari Nylund  
  Pienkonelento Helsingin yllä on hieno tapa havainnoida maailman muuttumista. Topi teki kertaheitolla päivityksen vuoden 1983 tilanteeseen https://vaunut.org/kuva/46371. Tässä on yksi hyvä syy puolustaa Helsinki-Malmin lentoaseman pysymistä siellä missä se on vaikuttanut jo vuosikymmeniä ennen vastustajiensa syntymää.
kuva 07.09.2009 12:46 Lari Nylund  
  Vielä 1990-luvulla rantaradan pikajunat suorittivat Dr13-veturin ympäriajon Linnunlaulussa kuvassa näkyvän InterCity2-junan kohdalla, eikä vetureita tarvinnut seisottaa n.15-60 minuuttia Helsingissä tyhjän panttina.
kuva 07.09.2009 12:41 Lari Nylund  
  Huopalahdessa rantarata ylittää Vantaankosken radan sillalla. Myös pääradalla Lielahden pohjoispuolella 3-tie ylittää radan sillalla, vaikka välillä saa kuulla epäilyjä tunnelista.
kuva 07.09.2009 12:28 Topi Lajunen  
  Seuraavassa kuvassa, eli tässä https://vaunut.org/kuva/58442 näkyy tuo ratakuorma-auto paremmin.
kuva 07.09.2009 11:08 Pauli Ruonala  
  Vaunussa mainostetaan Helsinki Design Weekin tapahtumia, vaikka sitä voi olla vaikea havaita sponsorien mainosten alta. Tapahtumien mainoksia on myös vaunun sisällä ja on myös design-ikkunaverhot. Vaunu kiertää tällä viikolla linjoilla 6 ja 8. Design weekin päätapahtuma alkaa Kaapelitehtaalla 9.9.
kuva 07.09.2009 09:17 Tapio Muurinen  
  Sama täällä. Mukavaa, että tällaisia asioita on dukumentoitu, ja Eljas niitä "tiputtelee" meille toisillekin. Omat kommenttini perustuvat muisti- ja mielikuviin (eli tyypillistä nettiseurustelua). Matkustin P1:llä 1960-luvulla vajaa 10 kertaa, aina kesäisin, jolloin oli paljon kansaa liikkeellä, junat pitkiä, rataa kunnostettiin Ri-Kv välillä, jne. (mutta tämäkin on vain yleistys)
kuva 07.09.2009 08:55 Tapio Muurinen  
  Ajatuksen lähtökohta oli pohdiskeleva, "joko kesäkuun alussa -75 olisi siirrytty nopeampaan aikatauluun välillä Helsinki-Seinäjoki, koska Sr1 oli tällä välillä käytössä. Hr12, joka "tilapäisesti" (?) tuurasi, ei tietenkään voi pärjätä Sr1:lle. Matkani https://vaunut.org/kuva/58360 oli miellyttävä ja mielenkiintoinen. Seurasin tapahtumia sen mukaisesti. Tällaiset muistikuvat jäivät. Aikatauluvertailuja ennen ja jälkeen en ole voinut tehdä.
kuva 07.09.2009 08:21 Simo Porkola  
  Vertaa kuva: https://vaunut.org/kuva/26408
kuva 07.09.2009 07:46 Simo Virtanen  
  Väittäisin samaa. Uusi silta heti kuvaajan takana, ellei jopa kuvaajan päällä.
kuva 07.09.2009 07:10 Viljami Jokinen  
  Oikeassa kulmassa valkoisen radanpätkän alaosassa näkyy joku, mutta onko se ratakuorma-auto Tka 1, Tka 4, vai Tka 3? (Siis HKL:än Tkaoista)
kuva 07.09.2009 06:05 Markku Blomgren  
  Taisi olla nuo Metrovarikon siirtoraiteet pitkään aikaan ainoa 'flyover'-risteys suomessa vai tuliko Kouvolan 'flyover' aikaisemmin? Ja tietysti myös Martin-/Vantaanlaakson rata, joskin alkuperäinen ei täyttänyt tuota 'flyover'-ideaa sillä kyseessä oli tunneli rantaradan alitse. Olikos nykyinen ratkaisu tunneli vai silta? Flyoveriksi pitäisi kai hyväksyä vain pääraiteilta nouseva raide/-pari?
kuva 07.09.2009 00:59 Petri Nummijoki  
  Hr12-veturissa ei kentänheikennys riittänyt yli 100 km/h nopeudella. Näin siis ainakaan teoriassa. Käytännöstähän minä en tiedä mitään. Tuo 100 km/h raja löytyy Dieselveturit ja moottorivaunut II-kirjan sivulta 448. Myöskin Hr12-veturin vetovoimakäyrän muoto yli 100 km/h:n vauhdeilla viittaa siihen, että teho putoaa.
kuva 07.09.2009 00:16 Jorma Toivonen  
  Tuohon Petrim kommenttiin en uskalla ottaa mitään kantaa - mikähän rajoitti tehon käyttöä? Todellisuudessa "huruhan" oli melkoisen laiska, mutta sitkeä "hevonen". Pikajuna-käytöstä ei ole mitään kokemusta, mutta silti voisin uskoa Tapion kommenttia. Eikös Tampereelta lähtiessä ole nousua jonkun matkaa, vasta Parkanon jälkeen alkavat "lakeudet" - muistelot yli 20-vuoden takaa. Niilallekin kun annettasiin yllättäen Sr1 lähes 80-akseliseen pikajunaan, jonka sn on 110 tai 120km/h ja Tpe-Sk välin tulisi suoriutua reilusti alle kahden tunnin (pikkuisen vielä pyörät lipsuvat), niin varmaan vastannee tuonaikaista "hurulla ajelua". - Silti Hr12 oli ainut VETURI Suomen rautateillä (ehkä myös muutama höyryveturi-sarja), jolla sai junan kuin junan luotettavasti perille - ajasta viis.
kuva 07.09.2009 00:06 Eljas Pölhö  
  Voi olla, koska en muista vuotta enkä vielä tuolloin kirjoittanut kunnollisia muistiinpanoja.
kuva 06.09.2009 23:40 [Tunnus poistettu]  
  Erinomainen kuvasarja, joka on mahdotonta ottaa Finnairin reittilennolla Osakasta Helsinkiin.
kuva 06.09.2009 23:30 Ari Palin  
  Oho, katsoin junan kulkusuunnan väärin. :)
kuva 06.09.2009 23:29 Ari Palin  
  Jos mitä vain henkilökuntaa rajalla vaihtuukin, kaikki lienevät kuitenkin mukana koko osuuden Kouvola-Viipuri, jottei jouduttaisi Vainikkalassa ja Buslovskajassa pysähtymään. Kun kerran rajamuodollisuudetkin tullaan tekemään liikkuvassa junassa.
kuva 06.09.2009 23:28 Petri Nummijoki  
  Alkupään Hr12-vetureissa (2200-2231) ei voitu sähköisen voimansiirron puolesta käyttää täyttä tehoa kuin nopeuteen 100 km/h saakka, joten niiden kyky nostaa nopeutta tästä ylöspäin vähänkään raskaammalla junalla oli huono. Jos vedettävänä oli 10 teräsvaunua eli noin 500 t niin arvaan, että nopeutta 120 km/h ei edes saavutettu kuin muutamassa alamäessä.
kuva 06.09.2009 23:16 Ari Palin  
  Tuo sivusto näyttää vielä mainostavan matkapaketteja mainiten esimerkkeinä Helsinki-Lahti-Helsinki, Helsinki-Kerava-Helsinki, Helsinki-Riihimäki-Helsinki ja Helsinki-Tampere-Helsinki...
kuva 06.09.2009 23:07 Ari Palin  
  Ok. Tarkoittaa siis, että valoyksiköitä ei lainkaan uusittu, vaikka varoituslaitos muuten uusittiin. Ja ei noita kellojakaan näköjään ole uusittu. Onko puomejakaan uusittu, vai pelkkä ohjaustekniikka ja tekniikkatila?
kuva 06.09.2009 23:01 Petri Nummijoki  
  Kiitos mielenkiintoisista kulkuajoista. Ainakin 1962 oli P1:n aikataulun mukainen ajoaika Ri-Lh 51 min ja Lh-Kv 50 min. Sama aikataulu lienee ollut voimassa keväällä 1963. Talvi 1962-1963 oli sikäli poikkeuksellinen, että P9 oli kulussa myös talvikaudella kuljettaen Moskovan vaunut ja nyt myös suomalaisia vaunuja. Voi olla niinkin, että tuolloin vaihdeltiin tilanteen mukaan, kumpi junista P1 ja P9 vedettiin Hr1:llä ja kumpi Hr12-veturilla.
kuva 06.09.2009 22:50 Eero Hoikkala  
  Jättimarjat taitavat olla muodissa. Vastaavanlaisia voi hillaversioina ihailla Rovaniemellä Napapiirin ja Lentokentäntien maisemissa.
kuva 06.09.2009 22:40 Tuukka Ryyppö  
  Ajatus tarpeesta kalustoinventaariolle tasolla "Kuinkahan monta veturia meillä oikeastaan onkaan?" on aika friikauttava.
kuva 06.09.2009 22:39 Ari Palin  
  Mielenkiintoinen tapa poistaa varoituslaitteistosta vain valoyksiköt ja jättää kehykset paikoilleen. :) Ja noinhan ne ovat olleet jo kuukauden päivät.
kuva 06.09.2009 22:31 Petri Nummijoki  
  Mm. Resiina-lehdessä on väitetty, että junassa P9/10 käytettiin Tampereelta lainassa olleita Hv3-vetureita 781, 784 ja 785. Voisiko selitys olla sellainen, että ko. junia ajettiin 780-sarjan Hv3-vetureilla vuonna 1961 ja 990-sarjan Hv3-vetureilla 1960, jolloin Hv3-sarjaa oli vielä Kouvolan varikolla?
kuva 06.09.2009 22:29 Niila Heikkilä  
  Tuossa jäin pohtimaan Tapion mainintaa että Huruvedolla 67 olisi jäänyt koko ajan ennen Seinäjokea aikataulustaan jälkeen. Vanhoja grafiikoita katsomalla näyttäisi että 67 olisi pysähtynyt Tampereelta lähdön jälkeen vasta Seinäjoella, eli Parkanossa ei olisi pysähdytty, eikä sivullemenojakaan olisi ollut. Parkanon radalla ei ole kaarteista johtuvia hiljennyksiä, eikä maastokaan ole määrättömän mäkistä, eli ainakin teoriassa tuossa on voitu lasketella menemään 120km/h koko ajan. Joku voisikin muistella Hurun veto-ominaisuuksia, hyytyikö vauhti huippunopeudesta helpostikin 10-vaunuisella junalla jos tuli pientäkin nousua? Toki on mahdollista että yksikin ylimääräinen sivullemeno on myöhästyttänyt junaa jo melkoisesti, odotusajat (ja suojavälit) senaikaisella asemavälisuojastuksella olivat erittäin pitkiä. Osalla asemista on saattanut olla vielä paikallisuoritus, kauko-ohjauksen rakentamisvaihe on ollut tuolloin loppusuoralla.
kuva 06.09.2009 22:14 Eljas Pölhö  
  P9/P10 oli viimeinen Hv3-vetoinen pikajunapari Helsingin ja Kouvolan välillä. Näin P9:n usein Hyvinkäällä. Ehkä olin menossa koululta urheilukentälle urheilutunnille (tai päinvastoin) juuri sopivaan aikaan. Siinä oli aina 990-sarjan Hv3.
kuva 06.09.2009 22:07 Petri Nummijoki  
  Mutta P75:ssa Moskovan vaunut olivat 60-luvun alussa vain talvikausina 1960-61 ja 1961-62 mikäli aikatauluihin on uskominen. Kesällä oli kulussa P9 Helsingistä saakka, joka kuljetti neuvostoliittolaiset vaunut. P9 oli kai Hv-vetoinen vielä vuonna 1961. P75:ssa lienee myös ollut kiitettävästi mittaa tuolloin talvikausina ainakin lauantaisin, kun junassa oli suomalaisia vaunuja Kuopioon, Kouvolaan ja Imatralle (P705) sekä Moskovan vaunut päälle.
kuva 06.09.2009 22:02 Eljas Pölhö  
  Minulle ei P1 ole jäänyt mieleen mitenkään huonona aikataulunpitäjänä 60-luvulta. Pitkä ja painava se oli ja siksi kai ensimmäinen, joka sai Hr12:n Hr1 tai Pr2 sijaan. Tässä äkkiä etsimällä löytyi 5.11.67 Hr12 2216+5 Eit+CEit+Eik+Fo+EFi+CEi+4 venäläistä, Ri-Lh aikataulu 42min, todellinen 40min 11s, lähti Lahdesta 6min myöhässä, Lh-Kv aikataulu 44min, todellinen 40min 37s. Poikkeuksellisesti 27.1.1963 oli Hr1, tulo ja lähtö Riihimälle 4min myöh, Lahti 6/5 min myöh ja tulo Kouvolaan ajallaan. Ei ole a.o. aikataulua käsillä, joten en voi laskea ajoaikoja. Vähän aikaisemmin, 7.1.63 tyypillisesti Hr12, vähemmän tyypillisesti Riihimäki 13/13 myöhässä, Lahti 14/14 myöhässä ja tulo Kouvolaan 6min myöhässä.
kuva 06.09.2009 21:57 Simo Toikkanen  
  Tulee jokseenkin voimakkaasti mieleen Oriselän oikaisu.
kuva 06.09.2009 21:51 Tapio Muurinen  
  Pitkistä P1:stä vielä. - Muistaakseni Onkamon radan valmistuttua myös Joensuun vaunut kulkivat tässä junassa, aluksi vain kesäaikana. 1970-luvun alkupuolella myös neuvostoliittolaisten vaunujen lukumäärä kasvoi https://vaunut.org/kuva/36850 Hr13 jaksoi vetää paremmin kuin isoveljensä. Lopulta kuitenkin P1 kasvoi liian suureksi ja P9 pantiin kulkemaan omana junanaan. 1960-luvun alussa Moskovan vaunut tuotiin Kouvolaan P75:ssa.
kuva 06.09.2009 21:50 Antti Posti  
  Kiitos! :)
kuva 06.09.2009 21:49 [Tunnus poistettu]  
  Selvä täytyy kysyä.
kuva 06.09.2009 21:43 [Tunnus poistettu]  
  Hieno kuva! :)
kuva 06.09.2009 21:12 Jouni Hytönen  
  Kannattaisiko kenties kysyä suoraan sieltä SeaRaililta: http://www.searail.net/
kuva 06.09.2009 20:58 Topi Lajunen  
  Nyt jätkät kyllä liioittelee. Mä pitäydyn alkuperäisessä arviossani, että korkki on vain jo ehtinyt aueta, ei putkea takana.
kuva 06.09.2009 20:50 Topi Lajunen  
  Markku ei ilmeisesti tiedä, että tämä nimenomaan _ei kelvannut_, koska ei täyttänyt tilauksen vaatimuksia.
kuva 06.09.2009 20:07 Tapio Muurinen  
  Minusta se oli pikemminkin tavallista, että vähän kuljettiin myöhässä; ollaan vaan 7 min, tai 13 min myöhässä; tavallisia toteamuksia. Sellaista ei pidetty minään. Itseä se ei haitannut, koska Kotkan Mottiin (M743) tai suoraan Haminaan menevään Lättään (H759), silloin kun se vielä kulki, jäi reilusti aikaa. - Minulla on eräs dia (arvelen v.1970), jossa P1, Hr12 2212, veturi on km 190 kohdalla (n. 1 km ennen asemaa). Suomalaisia vaunuja pystyy laskemaan 11 kpl. Viimeisenä ovat nl:set, 4-5 kpl, jotka katoavat Korian suoralle. Että kyllä junalla kokoa oli. Joskus oli vielä vankivaunu veturin perässä.
kuva 06.09.2009 19:03 Petri Nummijoki  
  Oliko muuten P1 miten hyvin Kouvolassa aikataulussaan? Sehän oli melkoisen raskas juna niinä vuosina, kun neuvostoliittolaiset vaunut kulkivat Kouvolaan saakka P1:een kytkettynä ja ajoaika Helsingistä Kouvolaan oli kahden ja puolen tunnin pintaan. Junan P11/12 vetovoimaan saattoi 60-luvun alkuvuosina vaikuttaa, että sillä oli varsin nopea aikataulu (perusnopeus 84 km/h) ja Riihimäki-Kouvola -väli oli vielä pääosin sorarataa 43 kg:n kiskoilla, jolloin Hr12-vetureilla ei voitu käyttää täyttä nopeutta. P1:n ajoaikakin oli Helsingistä Kouvolaan vielä 3 h vuonna 1959 mutta nopeutui 60-luvun puoliväliin tultaessa noin puoli tuntia, kun Riihimäki-Kouvola -radan perusparannustyöt edistyivät. Minä varmaan sekoitan Suomen veturit osa 1:n kansikuvan johonkin toiseen kuvaan. Minulla on mielessäni kuva, jossa 1001:n vetämässä junassa olisi 4 puuvaunua ja 4 suomalaista teräsvaunua eikä yhtäkään neuvostoliittolaista vaunua.
kuva 06.09.2009 18:47 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos! Tiedätkö miten pääsis Searailin veturinkuljettajaksi?
kuva 06.09.2009 18:39 Pekka Viitamäki  
  Tais olla Kalevi Mäkinen. Yhes sen vanhas Seinäjoki-kirjas on värikuva, mis Hr11 nousee junan kans Haapamäen rataa.
kuva 06.09.2009 18:28 Joona Kärkkäinen  
  eihän tällä ole VR:n kanssa mitään tekemistä, omat kuskit niillä on.
kuva 06.09.2009 18:17 [Tunnus poistettu]  
  Hieno!
kuva 06.09.2009 18:16 [Tunnus poistettu]  
  Montako otso4 Turussa on? Kuka muuten näitä ajaa? Ajaako vr:n veturinkuljettajat vai onko Searaililla omat kuskit?
kuva 06.09.2009 18:14 [Tunnus poistettu]  
  Mitäs tälle kuluu?
kuva 06.09.2009 18:05 Jarno Piltti  
  Yksinkertaista ja tehokasta!
kuva 06.09.2009 16:58 Lari Nylund  
  Hyviä kokeiluja on ollut vuosien varrella, toki myös heikompia. Kuljettajarahastuksen kokeilemisen jälkeen on esimerkiksi Hanko-Karjaa välillä jouduttu turvautumaan jopa kahteen konduktööriin yhdessäkin kiskobussissa, että ehditään myydä liput kaikille matkustajille ennen määräasemalle saapumista.
kuva 06.09.2009 16:56 Tunnus poistettu  
  Melko kauan sitten otettu kuva, mutta venäjällähän on tunnetusti suuri toleranssi.