Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.02.2009 00:51 Jorma Toivonen  
  Tunnelmia herättää: vettä tihuttaa, vaatteet märkinä seuraat p.a.-säiliön täyttymistä, viluttaa - kaiholla ajattelet lämmintä kotisänkyä, väsyttää... Siirrät veturin talliin, lämpimässä konehuoneessa tarkistat voitelu-öljyn määrän, jäähd.nesteen riittävyyden, kytket höyrylämmityksen, ryömit avaamaan esilämm.pumppujen hanat, tyhjennät ylivuotokaukalot ja pyyhit niistä läikkyneen öljyn lattialta jne., mitähän vielä muuta?
Janihan voisi ottaa yhteyttä Haapamäelle, siellä varmaan mielellään esittelisivät OIKEAN VETURIN myös nuoremmalle kuljettaja-sukupolvelle.
kuva 22.02.2009 00:35 Jorma Toivonen  
  Skodan hyväksi havainnut korimalli. Slovakiassa (Tsekissä) sähköveturin numerosarjan ensimmäinen numero kertoo veturin hyväksikäyttämän virran: 1 = 3kV tasavirtaa, 2 = 25kV , 3 = 3kV + 25kV. 163-sarjalainen on vanhempi 1980-luvulta, 162-sarjalainen kymmenisen vuotta nuorempi - välityksiä muuttamalla nopeus nostettu 120km/h:sta 140km/h:iin. 131-sarjalaisia valmistettiin 1980-luvun alussa tavarajunien vetovoimaksi. Tehoa n.4480kW, nopeus 100km/h, paino 170tn, pituus 34,5m ja vetovoima 350kN.
kuva 22.02.2009 00:25 Mikko Mäntymäki  
  Juna on noin 300 metrin päässä, itse en lähtisi enään ylittämään hyvien käytöstapojen vuoksi koska tuossakin junalla saattaa olla vauhtia vielä 60km/h.
kuva 22.02.2009 00:15 Jorma Toivonen  
  300-sarjalaiset ovat 2-virtavetureita (3kV + 25kV), 200-sarjalainen 25kV:n jännitettä hyväksikäyttävä. 363 on valmistunut 1980-luvun alkupuolella, 362 kymmenisen vuotta myöhemmin - periaatteessa sama veturi, mutta välityksiä muuttamalla 362-sarjan sn on saatu nousemaan 140km/h, 363-sarjalla 120km/h. 240-sarjalainen on valmistunut jo 1970-luvulla, hieman tehokkaampi kuin edelliset, korimalli erilainen, mutta paino ja pituus vastaavaa luokkaa nuorempien kanssa.
kuva 22.02.2009 00:06 Jorma Toivonen  
  Näitä valmistettiin 1970/-80 lukujen vaihteessa. CKD K12V 230DR moottori tuottaa 1985hv:a kierrosluvulla 1100r/min. 74tn:n painoisen veturin pituus on 16,5m ja nopeus 100km/h. Veturissa on myös mahdollisuus antaa 400kW:a junanlämmitykseen. Vastaava korimalli on myös ex.753-sarjassa, josta on uudistusten jälkeen muotoutunut 750-sarja 1990-luvun alkupuolella.
kuva 21.02.2009 22:52 Janne Saanio  
  Pääraide menee edelleen suunnilleen samalla paikalla. Oik. alakulmassa oleva vaihde on poistettu, ja pääraide tekee siinä mutkan. Semaforin kohdalla on vaihde, josta pääsee 2-raiteelle (aseman edustalla siis enää kaksi raidetta). Vempun kohdilla on jäljellä (täysin uudestaan pari vuotta sitten rakennettu) kaksi pitkää raidetta, joissa matkustajarungot seisoo yön yli. Vasemmalta kaikki raiteet on katkaistu ja purettu aseman päästä Hka-vaunujen kohdalle asti, ja siihen on rakennettu huoltotie vaunusiivoojille. Vasemmalla olevan entisen tavaramakasiinin eteen pääsee vielä kiskoja pitki, mutta joutuu kiertämään valotolpan takana olevan metsäsaarekkeen. Liikennettä sinne ei ole ollut enään moneen vuoteen.
kuva 21.02.2009 22:27 Jorma Rauhala  
  Totta on, että itsekin, jos olisin tämän kuvan ottanut, kävelisin vielä kuvauksen jälkeen tuon tulevan junan editse ylikäytävän ylipuolelle, enkä pitäisi tehtyä mitenkään vaarallisena suorituksena. Junahan suorastaan matelee tuossa ja liki puolessa minuutissa ehtii tästä aika pitkälle Kyttälään.
kuva 21.02.2009 22:18 Jorma Rauhala  
  Pituus 26 m, valmistusvuosi 1966. Voisi sanoa, että kyseessä on luonnonkivinen maantiesilta. Yli kulkee paikallistie, jota varten olisi muussa tapauksessa jouduttu tekemään leikkauksen yli betonisilta. Mutta käytännöllinen ratkaisu oli sitten tämä.
kuva 21.02.2009 22:12 Aki Leppänen  
  Kappas, seisoin tuona päivänä juuri noihin aikoihin kakkoslaiturilla ja nappasin myös pari kuvaa. En tosin nähnyt muita kuvaajia.
kuva 21.02.2009 21:54 Kimmo Säteri  
  Etenkin Tsekissä ja Slovakiassa on suosittu pienemmillä asemilla tuollaisia kapeita laitureita, jotka kylläkin ovat sitten junan molemmilla puolilla.
kuva 21.02.2009 21:32 Joonas Hytönen  
  Nuo pylväät oli kyllä aika huteran näköiset,nythän nuo pilarit on jo valettu.
kuva 21.02.2009 21:28 Joonas Hytönen  
  Kyllä tämä palvelee linjasuojastusopastimena.
kuva 21.02.2009 21:25 Jussi Liimatta  
  Kyllä huomasin, en vaan ole sitä käyttänyt...lisäsin tähän kuvaan tasoristeyksen. Katsoin tuota koordinaattilinkkiä ja mielestäni nuolta pitäisi siirtää n. 100m Hyvinkään keskustan :) suuntaan niin oltaisiin kyseisen tasoristeyksen kohdalla.
kuva 21.02.2009 21:00 Joonas Hytönen  
  Oliko siellä oikeasti 02.07.2002 junasuoritus???? Muistaakseni asemarakennuksessa ei ollut edes ikkunoita kun kävin siellä 2002.
kuva 21.02.2009 20:53 Joonas Hytönen  
  Tässä on ainakin 2003 marraskuussa käännetty Tka 179,videokuvaa löytyy todisteena :)
kuva 21.02.2009 19:22 [Tunnus poistettu]  
  Saivartelut kohillaan tässä kuvatekstissä. Vertailuna: esimerkiksi jossain Kuurilan kaarteiden kohdalla sama juna voisi olla hyvinkin 23 sekunnin (eli melko tarkkaan yhden kilometrin) päässä ilman, että radanylittäjä edes näkisi, saati kuulisi lähestyvää junaa; näin ajatellen yhdelläkään radanylittäjällä ei paljoa järkeä ole polttimossaan.
kuva 21.02.2009 18:36 Heikki Halonen  
  Upea talvinen tunnelma tässä kuvassa!
kuva 21.02.2009 18:26 [Tunnus poistettu]  
  Hienosti saatoitte! :) Ei varmaankaan koskaa unohdu mielestä tuommoinen.
kuva 21.02.2009 18:19 [Tunnus poistettu]  
  Minkäs lainen tämä paikka on tänä päivänä? Eli onko raiteita purettu tai katkaistu? En ole käynykkään vaasassa 4 vuoteen.
kuva 21.02.2009 18:02 Aki Leppänen  
  Todella mielenkiintoista katseltavaa kun juuri pari päivää sitten tuli katseltua ja kuvattua samoja paikkoja.
kuva 21.02.2009 17:25 [Tunnus poistettu]  
  Haha :D :D.
kuva 21.02.2009 17:16 Pirkko Alanen  
  Toki, jos vek tavataan hurjastelmasta autolla. :D
kuva 21.02.2009 17:06 [Tunnus poistettu]  
  Viilataan nyt vielä pilkkua: sinisissä on käytössä öljylämmitys, mikäli se on kytketty päälle ja/tai 1500V:ia ei ole kytketty. Ja tietysti esimerkiksi Dr16-veturi tai aggregaattivaunu voi hoitaa tarvittavan sähkönsyötön myös sähköistämättömillä rataosilla.
kuva 21.02.2009 16:58 Toni Aitta  
  Sinisissä on sekä 1500V sähkö että öljypoltin. Sähköveturilla vedettävissä junissa lämmitys toimii sähköllä ja dieselvetoisissa taas öljypolttimella.
kuva 21.02.2009 16:54 [Tunnus poistettu]  
  Tässä tuli mieleen että voiko poliisi sakotaa yli nopeutta ajavaa veturin kuljettajaa?
kuva 21.02.2009 16:46 Janne Saanio  
  Muistaakseni "Radalla liikkuminen kielletty sakon uhalla" tms. Och samma på svenska. Samassa yhteydessä voisi kysästä, että löytyiskö jonkun kenkälaatikoiden kätköistä kuvia Vaasan Sokeritehtaalta (Vaskiluodossa) tai sisäsataman höyrymyllyltä, ajalta jolloin ne olivat vielä toiminnassa?
kuva 21.02.2009 16:41 Tunnus poistettu  
  Harvoilla on oma nimikkoasema, mutta onhan noita muutamia.
kuva 21.02.2009 16:37 Tunnus poistettu  
  Tuli muuten nähdyksi ennen Pasilaan pääsemistään.
kuva 21.02.2009 16:33 Jarkko Korhonen  
  Täytyy tunnustaa tyhmyyteni, mutta luulin, että sininssä on aina öljylämmitys, riippumatta onko sähkörata vai ei... Vai miten on, tietäjät?
kuva 21.02.2009 16:25 [Tunnus poistettu]  
  Viljami: jos tarkkoja ollaan, Helbiä ei tuolloin vielä ollut olemassakaan. Sen sijaan oli HKL-Bussiliikenne; nykyäänhän HKL:llä ei ole lainkaan kumipyöräliikennettä, muita liikennemuotoja sen sijaan on.
kuva 21.02.2009 16:25 [Tunnus poistettu]  
  Aika hieno.
kuva 21.02.2009 16:11 Toni Aitta  
  Lisää samalla reissulla otettuja kuvia: http://junailija.kuvat.fi/kuvat/Junat/Oulun+reissu+18.2.2009/
kuva 21.02.2009 16:03 [Tunnus poistettu]  
  Hieno kuva! Mitäpä mahtaa tuo valkoinen kyltti sanoa?
kuva 21.02.2009 14:22 Jani Kontiokoski  
  Tuohon aikaan näytti Vaasas olevan vielä tavaraliikennettä. Nykypäivänä on aikalailla lapsenkengissä..Hienoja Kuvia..!!
kuva 21.02.2009 13:48 Jarkko Korhonen  
  Farmari-Warre 353
kuva 21.02.2009 13:46 Tunnus poistettu  
  Joku taas on haukkumassa, että tämä ei liity juniin tai vaunuihin. Ei liitykään, mutta näinhän homman pitäisikin olla: kuvat kirvoittavat muistoja ja mielleyhtymiä.
kuva 21.02.2009 13:27 Tunnus poistettu  
  On tämäkin maisema muuttunut vuosien varrella. Kävin silloin tällöin 50-60-luvuilla tapaamassa isoisääni joka asui melko tarkkaan Purolan ja Saunakallion välillä. Purolassa oli oikein 'asemarakennus' ja lipunmyynti, josta voi ostaa pahvilipun Hakkariin! Saunakallio oli vaatimaton seisake: laituri ja nimikyltti.
kuva 21.02.2009 13:16 Tunnus poistettu  
  Noinhan se oli. 1957 aloitin oppikoulun Tampereella ja silloin siellä oli vielä muutama 'siirtomaatavarakauppa'.
kuva 21.02.2009 13:16 Jorma Rauhala  
  Tuo lahti-lax on oikeasti toisin päin, eli ensin on ollut suomenkielinen "lahti" ja se on ruotsinnettu äänteelliseen muotoon "lax". Muuta: Espoo on alunpitäen ollut Haapajoki, sitten Svean valloittajaviikingit hätistelivät suomalaiset sisämaahan ja käänsivät paikannimen Aspå:ksi. Aika kului ja nimi muuttui ihmisten suussa Esbo:ksi ja sitten oli 1900-luvulla jo aika suomentaa se Espoo:ksi. Myös tällainen nimen äänteellinen kehitys: Haapalahti->Hoplax->Huopalahti.
kuva 21.02.2009 13:00 Jouni Hytönen  
  Tuohon aikaan oli vielä varsin runsaasti niveliä linjoilla 18, 65A ja 66A.
kuva 21.02.2009 12:56 Viljami Jokinen  
  Myös HelB:in nivelbussi näkyy oikeassa kulmassa.
kuva 21.02.2009 12:53 Tunnus poistettu  
  Voipi olla ihan oikea selitys. Maassahan on paljon paikannimiä jotka ovat 'kansan suussa' kääntyneet vieraasta kielestä jotenkin oman kielen mukaisiksi. Eteläisessä Suomessa on paljon ruotsista suomeen ja päin vastoin käännettyjä nimiä. Tyypillinen on esim kaksoisnimen loppu: lahti-lax.
kuva 21.02.2009 12:17 Kari Lamberg  
  Asiakirjoissa,1500 luvulla, Lievestuore on muodossa LEFFUITORIJ. Sen aikaisiin karttoihin nimen on todennäköisesti kirjoittanut Ruotsalainen maanmittari.Joku on myös tutkinut nimen alkuperää,ja ollen sen saamea ja tarkoittaneen joko laitatuulta tai lohipatoa.
kuva 21.02.2009 12:14 Juha Paulavuo  
  Eipä ole laituria leveydellä pilattu
kuva 21.02.2009 12:08 Jorma Rauhala  
  Noinhan se oli ennen Suomessakin, oli lyhyttavarakauppaa ja siirtomaatavaraliikettä. Lyhyttavaraliikkeessä myytiin ompelutarvikkeita, kankaita ja jossain määrin pukineitakin, alusasuja yms. Eikös vain. Siirtomaatavarakaupassa, vaikka ei Suomella sellaisia valloituksia koskaan ole ollutkaan, myytiin hedelmiä, mausteita, kahvia ja sen sellaista kaukomaiden tavaraa. Siis esim. banaanit ja pippurit olivat noiden valikoimissa. Lyhyttavarakauppoja on ollut ympäri maata, mutta siirtomaatavarakaupat ovat selkeästi kaupunkilainen ilmiö.
kuva 21.02.2009 11:13 Tunnus poistettu  
  Kummallisia paikannimiä tässä maassa. Tietääkö joku mitä tuo lievestuore tarkoittaa?
kuva 21.02.2009 11:10 Tunnus poistettu  
  Lyhyttavaraliike? Tuollainen nimitys oli käytössä joskus Suomessakin. Mitähän tavaraa tuon nimikkeen alla myytiin? Tädilläni oli aikoinaan Viipurissa lyhyttavaraliike ja siellä myytiin kuulemani mukaan lähinnä ompelutarvikkeita.
kuva 21.02.2009 09:38 Joni Lahti  
  Kuin sukeltaja lasit päässään:) Snorkkeli vain puuttuu.
kuva 21.02.2009 09:04 Jani Aas  
  Tälläisethän on hienoja yksityiskohtia suur-kaupunkien vilskeessä.
kuva 21.02.2009 01:06 [Tunnus poistettu]  
  Samoin vankivaunulla pääsi ainakin vuoteen 1993 Helsingistä Haapamäen kautta Ouluun ja Parkanon rataa takaisin, voi olla että pääsi pidempäänkin. Nom lähti perjantaisin Helsingistä 141:ssä, vaunu siirrettiin Tpe-Hpk-Sk-junaan Tampereella ja sitten taas Seinäjoella johonkin pohjoisen junaan. Alas se tuli muistaakseni 54:llä parin päivän päästä. Nämä perustuvat nyt kuitenkin pelkkiin muistikuviin ja näitä juttuja on pikkusen haasteellisempi tarkistaa vanhasta Turistista.
kuva 21.02.2009 00:31 Jouni Hytönen  
  Istumalla vain samassa vaunussa paikoillaan pääsee Turkuunkin kahta eri reittiä ja vaihtoehdot vain lisääntyivät 14.12.2008. Toiseen suuntaan siivoojat varmaankin hätistelevät ulos, odotusaika on hiukan liian pitkä. ;)