|
|
18.01.2009 15:33 | Eljas Pölhö | ||
| 7.XI.07 voi olla 1907 tai 2007. Basel 14 voi myös olla 1907 tai 2007. Ihmettelen vaan, miten kortti on kulkenut nopeammin kuin juna-laiva-juna-laiva-juna-yhteys. Kirjekyyhkylläkö? Jos tuloleima olisi XII, niin uskoisin mukisematta. | ||||
|
|
18.01.2009 15:03 | Tauno Hermola | ||
| JR tuossa kyllä kertoo myös lähtöleiman olleen "Basel 14 - Fil.S.B.Bhof 7.XI.07"... | ||||
|
|
18.01.2009 14:34 | Eljas Pölhö | ||
| P1 (Hr1) 1001 ensimmäinen koeajo tapahtui 15.10.1937 reitillä Tampere-Toijala-Tampere. Virallinen esittelyajo tehtiin 21.10.1937 rataosuudella Helsinki-Riihimäki. Suurin nopeus tuolloin oli 115km/h. Hr1 1020:llä ja 1021:llä on ajettu koeajoilla 140km/h. Lisää keskustelua nopeuksista kuvassa https://vaunut.org/kuva/44456 | ||||
|
|
18.01.2009 13:24 | Riku Outinen | ||
| Tänään tulee kuluneeksi kymmenen(10) vuotta tämän, eli vaunut.orgin ensimmäisen kuvan lisäämisestä! | ||||
|
|
18.01.2009 13:03 | Eljas Pölhö | ||
| Huolimatta etupuolen päiväyksestä rohkenen ihmetellä, että millä ihmeen ilveellä Baselista olisi päässyt Raaheen neljässä päivässä vuonna 1907. Vielä suurempi ihme se olisi postikortin tekemäksi matkaksi. Arvellaan nyt 100v myöhempää joukkia (joke, pila). | ||||
|
|
18.01.2009 12:57 | Timo Salminen | ||
| Haku löytää TH:n linkittämän kuvan 27598, kun paikkakenttään kirjoittaa "Karhumäki, Venäjä". Jos kirjoittaa vain osittain, ei näytä löytävän. | ||||
|
|
18.01.2009 12:57 | Markus Sarkkinen | ||
| kuusankoskella teräspyörän pajalla rakennettu seulan apuvaunu, jolla siirretään sepeli kuljetusvaunuihin. vaunun rakentamisessa meni parin kuukauden työtunnit. kivaa oli tuota vaunua tehdessä! | ||||
|
|
18.01.2009 12:48 | Tapio Muurinen | ||
| Näille paikkeille ja tästä Kouvolan suuntaan suunniteltiin 1950-luvun puolivälissä kohtaamisraidetta/-raiteita, ettei Harjussa olisi tarvinnut odotella, jos Kouvola ei ollut valmis. Sitä kait alettiin rakentaakin talvella työttömyystyönä, mutta tuliko se koskaan valmiiksi? Onkohan mitään jälkiä enää tuosta projektista olemassa? Koko hanke olisi jäänyt muutenkin tarpeettomaksi n. 6 vuoden kuluttua Savonradan uuden linjauksen takia. Paikka sijaitsi "suolla varuskunnan alapuolella". Vaikka asuinkin tuossa vieressä muutaman kuukauden valtion täyshoidossa, ei täällä saakka tullut koskaan käytyä, vaikka Marjoniemen kenttä tutuksi tulikin. | ||||
|
|
18.01.2009 12:41 | Carl Henning | ||
| Samanoloisia mulkosilmävaloja näkyy olleen Berliinin vanhassa S- ja U-kalustossa. Puola on aina ollut Saksan naapuri, naapurivaikutteita?? Vuoden 1945 jälkeen esimerkiksi Danzigista tuli Gdánsk, jonka lähiliikennettä 1951-1976 hoiti 80 entistä Berliinin S-bahnin "neljännesjunaa" mulkosilmälamppuineen, kattovirroittimilla varustettuina. (Noin 140 vastaavaa yksikköä joutui sotakorvauksena Neuvostoliittoon, leveäraiteisiksi muutettuina, mm. Moskovaan ja Tallinnaan (!)) Tiedot: Peter Bley: Berliner S-Bahn, 1980, Alba Buchverlag, Düsseldorf | ||||
|
|
18.01.2009 12:39 | Markus Sarkkinen | ||
| veturi lähtösin kuusankoskelta upm:n vanhoja koneita. hyyryläinen osti pois ja me teräspyörällä asensimme siihen aurauskaluston. | ||||
|
|
18.01.2009 11:46 | Jarkko Korhonen | ||
| Tuo etualan valkea autius (ilmeisesti retusoitu autiudeksi) on nykyisin täysin lepikoitunut viidakko. Lähellä siiloa on hiukan arveluttavankin maineen asuinalueena saanut Meri-Toppila. | ||||
|
|
18.01.2009 11:40 | Jorma Toivonen | ||
| Elias on oikeassa, sotkin ohjausvaunuun UBF8Y. | ||||
|
|
18.01.2009 11:29 | Topi Lajunen | ||
| Varmaankin kyseessä on ollut jonkun valaisinhovihankkijan ainoa tuote. :) | ||||
|
|
18.01.2009 11:27 | Topi Lajunen | ||
| Väyrys-veturi. | ||||
|
|
18.01.2009 10:36 | Jarkko Korhonen | ||
| Mikähän perinne nimenomaan Puolassa on niillä tarjoiluvadin kokoisilla valoilla? | ||||
|
|
18.01.2009 10:12 | Timo Salminen | ||
| Postinkulun nopeus ei siis ole sadassa vuodessa juuri muuttunut. | ||||
|
|
18.01.2009 10:10 | Timo Salminen | ||
| Samoin kuin venäjän "glavnyj". Venäjässä muistaakseni "golova" on pää, joten kyseessä on Hbf. | ||||
|
|
18.01.2009 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollut tavaraosastoa. Ne oli tehty erityisen mukaviksi ja alunperin sijoitettiin pitkille linjoille pohjoiseen Ruotsiin. | ||||
|
|
18.01.2009 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko tuossa Y8-sarjalaisessa ollut mukana myös tavara-osasto ? Valmistusmäärä vain 29kpl. Muuta tietoa ei ole, lieneekö arveluni oikea ? | ||||
|
|
18.01.2009 01:04 | Teemu Niinikorpi | ||
| Tämän kun saisi kunnon resoilla ni olis taustakuva ainesta koneelle. Aivan loistava kuva. | ||||
|
|
18.01.2009 00:54 | Eljas Pölhö | ||
| Y6 istuimet olivat 3+2 (53 paikkaa) ja Y7 2+2 (47 paikkaa). Y8:ssa oli vielä mukavammat istuimet ja istuinpaikkoja oli vain 36. Haku ei muuten suostu hakemaan ruotsalaisia sarjamerkkejä, kuten Y6 tai Ra. Aika vaikea nähdä onko kysymykseen vastattu joskus aiemmin. | ||||
|
|
18.01.2009 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| EP:n silmät näyttävät hieman karsastavan... | ||||
|
|
18.01.2009 00:33 | Antti Busk | ||
| Toisaalta veturissa näyttäisi olevan tilavaraus automaattikytkimelle, joka kyllä kestäisi tuon 850 kN. Tarkoittaisiko tuo lukema sitä, että veturin vetolaitteisto on mitoitettu 850 kN kuormalle, vaikka itse kytkin ei sitä kestäisikään. Puolalaisessa rautatiekalustossa ei ilmeisesti koskaan ole nähty SA-3 -kytkimiä? | ||||
|
|
18.01.2009 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Alkuperäinen Ttv6 oli yksikkö, jolla jouduin yllättäen aloittamaan kuljettajan urani 7.9.1977 (ei edes koneapulaista ollut turvana). Tuolloin toimin ka:na ns. tavara-vuorossa. Alunperin piti lähteä JK-junalla Lohjalle Dv12-sarjalaisella, mutta vuoro muutettiin Hämeenlinnan iltapäivään Dr12 sarjan veturilla, koska Hl:sta oli lähdössä paljon tavaraa illalla, eikä vuoroon merkityllä kuljettajalla ollut "ajokorttia" raskaaseen sarjaan, niinpä hän sai lähteä ka:nsa kansa Lohjalle. Juuri ennen lähtöämme kaatui suuri kuusi Ihalemmen (Parolan pohj. puol.) seisakkeen kohdalla ajolankojen päälle, Ttv:ä tarvittiin ja olin lähin "lättä-kortin" suorittanut - yritin kyllä neuvotella vaihtoa kuljettajani kanssa (myös Dr12-ajokortti suoritettu) - olisi edes ollut koneapulainen turvana ensimmäisellä matkalla, mutta ei onnistunut. Dr12 joutui lopulta avustamaan sähkö-vetoisia junia vauriopaikan ohi itäisellä raiteella - myöskin virrattomana - koko iltapäivän ja illan. Seuraavana päivänä olikin sitten kuljettajan keikka Kouvolaan Dv12-parilla (ja Sr1-vetoisen junan työntö Tennilästä Riihimäelle), muutama lättä-reissu jne. | ||||
|
|
17.01.2009 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Alkuperäiseen verrattuna tehon lisäyshän oli n. 50%, voimalinja moottorin jälkeen oli ennallaan vanhoine osineen - varsinkin vaihdelaatikon alimpien vaihteiden "hihnat" joutuivat lujille. En joutunut työskentelemään tällä "linjalla", mutta muutamasta kokeilukerrasta jäi mieleen, että tasainen ja hidas liikuttelu oli vaikeaa "ärhäkästä" moottorista johtuen. Ehkä tästä johtuen II-teliin oli asennettu hydraulimoottori, jota asentajat pystyivät ohjailemaan työtasoltaan tarpeen mukaan. Siirto-ajossa ei tällä varmaan jäänyt toisten "jalkoihin". Tte:n ja alussa Tta:n tulon jälkeen työt vähenivät ja viimeinen isku oli tuo JKV. Huhujen mukaan tätä olisi yritetty myydä Viroon, mutta talli-alueella liikuttelun tuloksena taisi suuntalaatikko viimein hajota ja Ttv työnnettiin tallin uumeniin tuttuun 6-pilttuuseen. Kauan sai siellä seistä toimettomana, en tiedä vaikka olisi unohdettukin sinne... tämän hetkistä tilannetta en tiedä. | ||||
|
|
17.01.2009 23:35 | Leo Männistö | ||
| Kyllä. Lausutaan jotakuinkin "Gwovni". | ||||
|
|
17.01.2009 23:25 | Ari Palin | ||
| Puolan sana Główny tarkoittanee kaupungin keskusasemaa. | ||||
|
|
17.01.2009 23:18 | Ari Palin | ||
| Jännästi veturin valot heijastuvat linssistössä tuplana ja vieläpä ylösalaisin. | ||||
|
|
17.01.2009 23:14 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mitä eroa on Y6 ja Y7 sarjoilla? | ||||
|
|
17.01.2009 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Asiahan ei tietenkään ole näin: Alun perin asema on ollut tavallinen pienehkö junakohtauspaikka Etu-Simolan ja Viipurin välisellä vilkkaalla pääradalla perin tuntemattomassa Vainikkalan kylässä. Sittemmin Suuren Isänmaallisen Sodan jälkeen Molotovin koktaileilla höystetyn tarjoilun jälkeen tästä Vainikka-suvustaan tunnetusta kylästä muodostettiin tärkeä Idän ja Lännen välinen raja-asema. Tarvittiin lisätilaa Tax-Freetä varten, jota varten tehtiin ns. elintasosiipi ikiaikaiseen asemarakennukseen. Malli haettiin pika-asutuskomitean broshyyreistä; samaa art-deco -tyyliä löytää yhä ympäri Suomennientä lukuisten kirkonkylien raiteilta. | ||||
|
|
17.01.2009 23:07 | |||
| 264:ssä ei ole kaksikerrosvaunuja. Tämä on sitten varmaankin 274? | ||||
|
|
17.01.2009 22:34 | Jarkko Korhonen | ||
| Oliko tämä se päivä, kun yöjunat Roista olivat 7-9 tuntia myöhässä? Komea kuva! | ||||
|
|
17.01.2009 22:21 | Jarkko Korhonen | ||
| Aika järkky laajennus vanhassa asemarakennuksessa. Hui sentään. | ||||
|
|
17.01.2009 22:00 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva on sellaiselta tutkimusmatkalta https://vaunut.org/kuva/27155 | ||||
|
|
17.01.2009 21:52 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvakulma on mielenkiintoinen. Joskus "pikkupoikana" tuota hyllyä tuli tallit kierrettyä. Samalla näki ikkunasta, ketä oli "kotona". - Uusi talli kuvassa. | ||||
|
|
17.01.2009 21:28 | Tapio Muurinen | ||
| Sain tästä tapauksesta tarkempia tietoja urakoitsija Matilta, joka oli onnettomuutta raivaamassa. Yhdestä Gbl:stä katkesi taaempi akseli, jonka seurauksena 8 vaunua suistui kokonaan kiskoilta, 9. puoliksi. Paikka oli hankalassa maastossa, jonne piti kahdella telakoneella mennä rataa pitkin. Ensin piti saada vaunut tyhjäksi ja rata auki. Raivauksessa vaunut jouduttiin vyöryttämään penkalta . Polttoleikkaamaankin jouduttiin, jolloin yksi vaunu syttyi tuleen. Nähtävästi tämä ensimmäinen. Lopullisen raivauksen ajaksi nostureilla liikenne katkaistiin muutamaksi päiväksi. Ajankohta oli elokuu -88, ja paikka Kuluksen-Vian välillä, Kunnaruksesta 6 km etelään, Napapiirin merkin eteläpuolella. Mustalampikin radan varresta löytyy, mutta Saunalampi on lähempänä. | ||||
|
|
17.01.2009 21:03 | Tauno Hermola | ||
| Hannu Niskasen "Munktellista Valtraan" kirjassa mainitaan "... Valmetin ensimmäistä omaa tuotekehitystä edustanut suora kahdeksikko 815", mitähän Scania-fani siihen sanoo? ;-) | ||||
|
|
17.01.2009 20:37 | Tauno Hermola | ||
| Kah, kuvarvonta 'löysi' tuonkin https://vaunut.org/kuva/27598 , vaikkei tämä nykyinen haku sitä löydä ;-) | ||||
|
|
17.01.2009 20:22 | Timo Salminen | ||
| Taas tuli tämä kuva... | ||||
|
|
17.01.2009 18:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| "elämänsä kunnossa" :D | ||||
|
|
17.01.2009 18:12 | Jouni Hytönen | ||
| Tuohan on TEP60. | ||||
|
|
17.01.2009 18:11 | Jouni Hytönen | ||
| Jaaha, tämä on siis syy, miksi Ttv6 sai jäädä viimeiseksi sarjansa edustajaksi. Onko tämä edelleen Riihimäellä? Moottori, johon Valmet 815D perustuu, on tyyppimerkinnältään Scania 815D. Luulisi, että ne ovat aika samanlaisia. Joku Scania-fani saattaisi tästä kuvasta vetää kahvit väärään kurkkuun. :D | ||||
|
|
17.01.2009 18:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitähän sitten tehdään jos jo jonkun muun leimaamaan paperiin tuleekin vahingossa väärä leima? | ||||
|
|
17.01.2009 18:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sivun tulisi automaattisesti poistaa välilyönnit kalustonumerosta, jolloin olisi sama, miten ne on käyttäjä ilmoittanut. | ||||
|
|
17.01.2009 17:39 | Eljas Pölhö | ||
| Päiväys korjattu, junatyyppitunniste jäi väärin kun ole oikeaa vaihtoehtoa. Dm4 oli viimeisen kerran junassa MP28 18.12.1969 ja junassa MP27 19.12.1969. Kumpikin oli Dm4 1617. Sen jälkeen junaparin veturiksi tuli pääsääntöisesti Hr11, joskus Sr12 ja yksittäisissä poikkeuksissa Hr12 ja Vv16. | ||||
|
|
17.01.2009 16:57 | Eljas Pölhö | ||
| Uskomattoman hyvä tunnistus Jarmolta!! Olen kuvannut Hr13 2335 junassa P78 (Kuo-Hki) Suonenjoen eteläpuolella 8.7.1975. Ilmeisesti se on tämä kuva, vaikka CEit on mielestäni junan väärässä päässä. | ||||
|
|
17.01.2009 16:46 | Eljas Pölhö | ||
| Koneosaston HÄ-597 oli Tkv-Ko 1, vastaanotettu 31.8.1959, sijoituspaikat 31.8.59 Ri-2Sp/Ri-1.7.61 Hy knp-7/Lr-Hy knp. Tkv-Ko 2 (UÖ-315) oli samanlainen Nalle-Sisu, vastaanotettu 4.7.1961 ja sijoitettu Hy knp:lle. Rautatierakennusosastolla oli kolme hieman erilaista Nalle-Sisua, numerot Tkv-Rro 1-3. Rataosastolla oli yksi Nalle-Sisu, Tkv-Rto 1. | ||||
|
|
17.01.2009 16:17 | Jorma Rauhala | ||
| Muinainen lasten junanalle jääntipaikka oli suurinpiirtein tässä https://vaunut.org/kuva/31134. Paikalle ilmestyi aina "salaa" pölkkyjen väliin santaan piirretyt kolme ristiä. Turmapaikka oli Merisataman puomilaitoksen ja silloisen Rakennustaiteen museon ylikäytävän välillä. | ||||
|
|
17.01.2009 15:42 | Eljas Pölhö | ||
| En voi olla varma missä 569 on saanut tämän vaurion, mutta tarjotaan nyt yksi vaihtoehto: Yhteentörmäys tukkiauton kanssa Nuppulinnassa 15.1.1936. H8 569:n vetämä juna oli H4. Mikäli kyseessä oli tämä onnettomuus, niin veturi korjattiin Helsingin konepajalla. | ||||
|
|
17.01.2009 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| 2352 vastaanotto oli 3.6.1966 ja 2353 oli 9.6.1966, eli se oli viimeisenä vastaanotettu Hr13. Edellä viittasin valmistumiseen jo 1965 ja esimerkiksi 2352 vastaanottokoeajot tehtiin 21.9.1965, 23.9.1965 ja 27.5.1966 ja sen luovutustarkastus oli 31.5.1966 (paino 98,44 tonnia). | ||||
|
|
17.01.2009 14:36 | Eljas Pölhö | ||
| Korjausmerkintä vaunun kyljessä on B 6.68 Tku. Se oli yhdessä 11510 kanssa viimeisin B-korjausmerkintä EFia vaunussa. Varhaisin oli 11503 B 10.67. A-korjausmerkinnöistä ensimmäinen oli 11509:llä 3.63 ja viimeisimmät 11507:llä ja 11510:llä 6.64 (tosin kuvan vaunun A-korjausmerkintä minulta puuttuu ainoana EFia vaunuista). Linkit nykyisin https://vaunut.org/kuva/19236 ja https://vaunut.org/kuva/19237 | ||||