Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.01.2009 15:33 Eljas Pölhö  
  7.XI.07 voi olla 1907 tai 2007. Basel 14 voi myös olla 1907 tai 2007. Ihmettelen vaan, miten kortti on kulkenut nopeammin kuin juna-laiva-juna-laiva-juna-yhteys. Kirjekyyhkylläkö? Jos tuloleima olisi XII, niin uskoisin mukisematta.
kuva 18.01.2009 15:03 Tauno Hermola  
  JR tuossa kyllä kertoo myös lähtöleiman olleen "Basel 14 - Fil.S.B.Bhof 7.XI.07"...
kuva 18.01.2009 14:34 Eljas Pölhö  
  P1 (Hr1) 1001 ensimmäinen koeajo tapahtui 15.10.1937 reitillä Tampere-Toijala-Tampere. Virallinen esittelyajo tehtiin 21.10.1937 rataosuudella Helsinki-Riihimäki. Suurin nopeus tuolloin oli 115km/h. Hr1 1020:llä ja 1021:llä on ajettu koeajoilla 140km/h. Lisää keskustelua nopeuksista kuvassa https://vaunut.org/kuva/44456
kuva 18.01.2009 13:24 Riku Outinen  
  Tänään tulee kuluneeksi kymmenen(10) vuotta tämän, eli vaunut.orgin ensimmäisen kuvan lisäämisestä!
kuva 18.01.2009 13:03 Eljas Pölhö  
  Huolimatta etupuolen päiväyksestä rohkenen ihmetellä, että millä ihmeen ilveellä Baselista olisi päässyt Raaheen neljässä päivässä vuonna 1907. Vielä suurempi ihme se olisi postikortin tekemäksi matkaksi. Arvellaan nyt 100v myöhempää joukkia (joke, pila).
kuva 18.01.2009 12:57 Timo Salminen  
  Haku löytää TH:n linkittämän kuvan 27598, kun paikkakenttään kirjoittaa "Karhumäki, Venäjä". Jos kirjoittaa vain osittain, ei näytä löytävän.
kuva 18.01.2009 12:57 Markus Sarkkinen  
  kuusankoskella teräspyörän pajalla rakennettu seulan apuvaunu, jolla siirretään sepeli kuljetusvaunuihin. vaunun rakentamisessa meni parin kuukauden työtunnit. kivaa oli tuota vaunua tehdessä!
kuva 18.01.2009 12:48 Tapio Muurinen  
  Näille paikkeille ja tästä Kouvolan suuntaan suunniteltiin 1950-luvun puolivälissä kohtaamisraidetta/-raiteita, ettei Harjussa olisi tarvinnut odotella, jos Kouvola ei ollut valmis. Sitä kait alettiin rakentaakin talvella työttömyystyönä, mutta tuliko se koskaan valmiiksi? Onkohan mitään jälkiä enää tuosta projektista olemassa? Koko hanke olisi jäänyt muutenkin tarpeettomaksi n. 6 vuoden kuluttua Savonradan uuden linjauksen takia. Paikka sijaitsi "suolla varuskunnan alapuolella". Vaikka asuinkin tuossa vieressä muutaman kuukauden valtion täyshoidossa, ei täällä saakka tullut koskaan käytyä, vaikka Marjoniemen kenttä tutuksi tulikin.
kuva 18.01.2009 12:41 Carl Henning  
  Samanoloisia mulkosilmävaloja näkyy olleen Berliinin vanhassa S- ja U-kalustossa. Puola on aina ollut Saksan naapuri, naapurivaikutteita?? Vuoden 1945 jälkeen esimerkiksi Danzigista tuli Gdánsk, jonka lähiliikennettä 1951-1976 hoiti 80 entistä Berliinin S-bahnin "neljännesjunaa" mulkosilmälamppuineen, kattovirroittimilla varustettuina. (Noin 140 vastaavaa yksikköä joutui sotakorvauksena Neuvostoliittoon, leveäraiteisiksi muutettuina, mm. Moskovaan ja Tallinnaan (!)) Tiedot: Peter Bley: Berliner S-Bahn, 1980, Alba Buchverlag, Düsseldorf
kuva 18.01.2009 12:39 Markus Sarkkinen  
  veturi lähtösin kuusankoskelta upm:n vanhoja koneita. hyyryläinen osti pois ja me teräspyörällä asensimme siihen aurauskaluston.
kuva 18.01.2009 11:46 Jarkko Korhonen  
  Tuo etualan valkea autius (ilmeisesti retusoitu autiudeksi) on nykyisin täysin lepikoitunut viidakko. Lähellä siiloa on hiukan arveluttavankin maineen asuinalueena saanut Meri-Toppila.
kuva 18.01.2009 11:40 Jorma Toivonen  
  Elias on oikeassa, sotkin ohjausvaunuun UBF8Y.
kuva 18.01.2009 11:29 Topi Lajunen  
  Varmaankin kyseessä on ollut jonkun valaisinhovihankkijan ainoa tuote. :)
kuva 18.01.2009 11:27 Topi Lajunen  
  Väyrys-veturi.
kuva 18.01.2009 10:36 Jarkko Korhonen  
  Mikähän perinne nimenomaan Puolassa on niillä tarjoiluvadin kokoisilla valoilla?
kuva 18.01.2009 10:12 Timo Salminen  
  Postinkulun nopeus ei siis ole sadassa vuodessa juuri muuttunut.
kuva 18.01.2009 10:10 Timo Salminen  
  Samoin kuin venäjän "glavnyj". Venäjässä muistaakseni "golova" on pää, joten kyseessä on Hbf.
kuva 18.01.2009 01:49 Eljas Pölhö  
  Ei ollut tavaraosastoa. Ne oli tehty erityisen mukaviksi ja alunperin sijoitettiin pitkille linjoille pohjoiseen Ruotsiin.
kuva 18.01.2009 01:26 Jorma Toivonen  
  Olisiko tuossa Y8-sarjalaisessa ollut mukana myös tavara-osasto ? Valmistusmäärä vain 29kpl. Muuta tietoa ei ole, lieneekö arveluni oikea ?
kuva 18.01.2009 01:04 Teemu Niinikorpi  
  Tämän kun saisi kunnon resoilla ni olis taustakuva ainesta koneelle. Aivan loistava kuva.
kuva 18.01.2009 00:54 Eljas Pölhö  
  Y6 istuimet olivat 3+2 (53 paikkaa) ja Y7 2+2 (47 paikkaa). Y8:ssa oli vielä mukavammat istuimet ja istuinpaikkoja oli vain 36. Haku ei muuten suostu hakemaan ruotsalaisia sarjamerkkejä, kuten Y6 tai Ra. Aika vaikea nähdä onko kysymykseen vastattu joskus aiemmin.
kuva 18.01.2009 00:40 Jorma Toivonen  
  EP:n silmät näyttävät hieman karsastavan...
kuva 18.01.2009 00:33 Antti Busk  
  Toisaalta veturissa näyttäisi olevan tilavaraus automaattikytkimelle, joka kyllä kestäisi tuon 850 kN. Tarkoittaisiko tuo lukema sitä, että veturin vetolaitteisto on mitoitettu 850 kN kuormalle, vaikka itse kytkin ei sitä kestäisikään. Puolalaisessa rautatiekalustossa ei ilmeisesti koskaan ole nähty SA-3 -kytkimiä?
kuva 18.01.2009 00:22 Jorma Toivonen  
  Alkuperäinen Ttv6 oli yksikkö, jolla jouduin yllättäen aloittamaan kuljettajan urani 7.9.1977 (ei edes koneapulaista ollut turvana). Tuolloin toimin ka:na ns. tavara-vuorossa. Alunperin piti lähteä JK-junalla Lohjalle Dv12-sarjalaisella, mutta vuoro muutettiin Hämeenlinnan iltapäivään Dr12 sarjan veturilla, koska Hl:sta oli lähdössä paljon tavaraa illalla, eikä vuoroon merkityllä kuljettajalla ollut "ajokorttia" raskaaseen sarjaan, niinpä hän sai lähteä ka:nsa kansa Lohjalle. Juuri ennen lähtöämme kaatui suuri kuusi Ihalemmen (Parolan pohj. puol.) seisakkeen kohdalla ajolankojen päälle, Ttv:ä tarvittiin ja olin lähin "lättä-kortin" suorittanut - yritin kyllä neuvotella vaihtoa kuljettajani kanssa (myös Dr12-ajokortti suoritettu) - olisi edes ollut koneapulainen turvana ensimmäisellä matkalla, mutta ei onnistunut. Dr12 joutui lopulta avustamaan sähkö-vetoisia junia vauriopaikan ohi itäisellä raiteella - myöskin virrattomana - koko iltapäivän ja illan. Seuraavana päivänä olikin sitten kuljettajan keikka Kouvolaan Dv12-parilla (ja Sr1-vetoisen junan työntö Tennilästä Riihimäelle), muutama lättä-reissu jne.
kuva 17.01.2009 23:51 Jorma Toivonen  
  Alkuperäiseen verrattuna tehon lisäyshän oli n. 50%, voimalinja moottorin jälkeen oli ennallaan vanhoine osineen - varsinkin vaihdelaatikon alimpien vaihteiden "hihnat" joutuivat lujille. En joutunut työskentelemään tällä "linjalla", mutta muutamasta kokeilukerrasta jäi mieleen, että tasainen ja hidas liikuttelu oli vaikeaa "ärhäkästä" moottorista johtuen. Ehkä tästä johtuen II-teliin oli asennettu hydraulimoottori, jota asentajat pystyivät ohjailemaan työtasoltaan tarpeen mukaan. Siirto-ajossa ei tällä varmaan jäänyt toisten "jalkoihin". Tte:n ja alussa Tta:n tulon jälkeen työt vähenivät ja viimeinen isku oli tuo JKV. Huhujen mukaan tätä olisi yritetty myydä Viroon, mutta talli-alueella liikuttelun tuloksena taisi suuntalaatikko viimein hajota ja Ttv työnnettiin tallin uumeniin tuttuun 6-pilttuuseen. Kauan sai siellä seistä toimettomana, en tiedä vaikka olisi unohdettukin sinne... tämän hetkistä tilannetta en tiedä.
kuva 17.01.2009 23:35 Leo Männistö  
  Kyllä. Lausutaan jotakuinkin "Gwovni".
kuva 17.01.2009 23:25 Ari Palin  
  Puolan sana Główny tarkoittanee kaupungin keskusasemaa.
kuva 17.01.2009 23:18 Ari Palin  
  Jännästi veturin valot heijastuvat linssistössä tuplana ja vieläpä ylösalaisin.
kuva 17.01.2009 23:14 Joona Kärkkäinen  
  Mitä eroa on Y6 ja Y7 sarjoilla?
kuva 17.01.2009 23:11 Jorma Rauhala  
  Asiahan ei tietenkään ole näin: Alun perin asema on ollut tavallinen pienehkö junakohtauspaikka Etu-Simolan ja Viipurin välisellä vilkkaalla pääradalla perin tuntemattomassa Vainikkalan kylässä. Sittemmin Suuren Isänmaallisen Sodan jälkeen Molotovin koktaileilla höystetyn tarjoilun jälkeen tästä Vainikka-suvustaan tunnetusta kylästä muodostettiin tärkeä Idän ja Lännen välinen raja-asema. Tarvittiin lisätilaa Tax-Freetä varten, jota varten tehtiin ns. elintasosiipi ikiaikaiseen asemarakennukseen. Malli haettiin pika-asutuskomitean broshyyreistä; samaa art-deco -tyyliä löytää yhä ympäri Suomennientä lukuisten kirkonkylien raiteilta.
kuva 17.01.2009 23:07  
  264:ssä ei ole kaksikerrosvaunuja. Tämä on sitten varmaankin 274?
kuva 17.01.2009 22:34 Jarkko Korhonen  
  Oliko tämä se päivä, kun yöjunat Roista olivat 7-9 tuntia myöhässä? Komea kuva!
kuva 17.01.2009 22:21 Jarkko Korhonen  
  Aika järkky laajennus vanhassa asemarakennuksessa. Hui sentään.
kuva 17.01.2009 22:00 Tapio Muurinen  
  Tämä kuva on sellaiselta tutkimusmatkalta https://vaunut.org/kuva/27155
kuva 17.01.2009 21:52 Tapio Muurinen  
  Kuvakulma on mielenkiintoinen. Joskus "pikkupoikana" tuota hyllyä tuli tallit kierrettyä. Samalla näki ikkunasta, ketä oli "kotona". - Uusi talli kuvassa.
kuva 17.01.2009 21:28 Tapio Muurinen  
  Sain tästä tapauksesta tarkempia tietoja urakoitsija Matilta, joka oli onnettomuutta raivaamassa. Yhdestä Gbl:stä katkesi taaempi akseli, jonka seurauksena 8 vaunua suistui kokonaan kiskoilta, 9. puoliksi. Paikka oli hankalassa maastossa, jonne piti kahdella telakoneella mennä rataa pitkin. Ensin piti saada vaunut tyhjäksi ja rata auki. Raivauksessa vaunut jouduttiin vyöryttämään penkalta . Polttoleikkaamaankin jouduttiin, jolloin yksi vaunu syttyi tuleen. Nähtävästi tämä ensimmäinen. Lopullisen raivauksen ajaksi nostureilla liikenne katkaistiin muutamaksi päiväksi. Ajankohta oli elokuu -88, ja paikka Kuluksen-Vian välillä, Kunnaruksesta 6 km etelään, Napapiirin merkin eteläpuolella. Mustalampikin radan varresta löytyy, mutta Saunalampi on lähempänä.
kuva 17.01.2009 21:03 Tauno Hermola  
  Hannu Niskasen "Munktellista Valtraan" kirjassa mainitaan "... Valmetin ensimmäistä omaa tuotekehitystä edustanut suora kahdeksikko 815", mitähän Scania-fani siihen sanoo? ;-)
kuva 17.01.2009 20:37 Tauno Hermola  
  Kah, kuvarvonta 'löysi' tuonkin https://vaunut.org/kuva/27598 , vaikkei tämä nykyinen haku sitä löydä ;-)
kuva 17.01.2009 20:22 Timo Salminen  
  Taas tuli tämä kuva...
kuva 17.01.2009 18:57 [Tunnus poistettu]  
  "elämänsä kunnossa" :D
kuva 17.01.2009 18:12 Jouni Hytönen  
  Tuohan on TEP60.
kuva 17.01.2009 18:11 Jouni Hytönen  
  Jaaha, tämä on siis syy, miksi Ttv6 sai jäädä viimeiseksi sarjansa edustajaksi. Onko tämä edelleen Riihimäellä? Moottori, johon Valmet 815D perustuu, on tyyppimerkinnältään Scania 815D. Luulisi, että ne ovat aika samanlaisia. Joku Scania-fani saattaisi tästä kuvasta vetää kahvit väärään kurkkuun. :D
kuva 17.01.2009 18:08 Tuukka Ryyppö  
  Mitähän sitten tehdään jos jo jonkun muun leimaamaan paperiin tuleekin vahingossa väärä leima?
kuva 17.01.2009 18:04 Tuukka Ryyppö  
  Sivun tulisi automaattisesti poistaa välilyönnit kalustonumerosta, jolloin olisi sama, miten ne on käyttäjä ilmoittanut.
kuva 17.01.2009 17:39 Eljas Pölhö  
  Päiväys korjattu, junatyyppitunniste jäi väärin kun ole oikeaa vaihtoehtoa. Dm4 oli viimeisen kerran junassa MP28 18.12.1969 ja junassa MP27 19.12.1969. Kumpikin oli Dm4 1617. Sen jälkeen junaparin veturiksi tuli pääsääntöisesti Hr11, joskus Sr12 ja yksittäisissä poikkeuksissa Hr12 ja Vv16.
kuva 17.01.2009 16:57 Eljas Pölhö  
  Uskomattoman hyvä tunnistus Jarmolta!! Olen kuvannut Hr13 2335 junassa P78 (Kuo-Hki) Suonenjoen eteläpuolella 8.7.1975. Ilmeisesti se on tämä kuva, vaikka CEit on mielestäni junan väärässä päässä.
kuva 17.01.2009 16:46 Eljas Pölhö  
  Koneosaston HÄ-597 oli Tkv-Ko 1, vastaanotettu 31.8.1959, sijoituspaikat 31.8.59 Ri-2Sp/Ri-1.7.61 Hy knp-7/Lr-Hy knp. Tkv-Ko 2 (UÖ-315) oli samanlainen Nalle-Sisu, vastaanotettu 4.7.1961 ja sijoitettu Hy knp:lle. Rautatierakennusosastolla oli kolme hieman erilaista Nalle-Sisua, numerot Tkv-Rro 1-3. Rataosastolla oli yksi Nalle-Sisu, Tkv-Rto 1.
kuva 17.01.2009 16:17 Jorma Rauhala  
  Muinainen lasten junanalle jääntipaikka oli suurinpiirtein tässä https://vaunut.org/kuva/31134. Paikalle ilmestyi aina "salaa" pölkkyjen väliin santaan piirretyt kolme ristiä. Turmapaikka oli Merisataman puomilaitoksen ja silloisen Rakennustaiteen museon ylikäytävän välillä.
kuva 17.01.2009 15:42 Eljas Pölhö  
  En voi olla varma missä 569 on saanut tämän vaurion, mutta tarjotaan nyt yksi vaihtoehto: Yhteentörmäys tukkiauton kanssa Nuppulinnassa 15.1.1936. H8 569:n vetämä juna oli H4. Mikäli kyseessä oli tämä onnettomuus, niin veturi korjattiin Helsingin konepajalla.
kuva 17.01.2009 15:23 Eljas Pölhö  
  2352 vastaanotto oli 3.6.1966 ja 2353 oli 9.6.1966, eli se oli viimeisenä vastaanotettu Hr13. Edellä viittasin valmistumiseen jo 1965 ja esimerkiksi 2352 vastaanottokoeajot tehtiin 21.9.1965, 23.9.1965 ja 27.5.1966 ja sen luovutustarkastus oli 31.5.1966 (paino 98,44 tonnia).
kuva 17.01.2009 14:36 Eljas Pölhö  
  Korjausmerkintä vaunun kyljessä on B 6.68 Tku. Se oli yhdessä 11510 kanssa viimeisin B-korjausmerkintä EFia vaunussa. Varhaisin oli 11503 B 10.67. A-korjausmerkinnöistä ensimmäinen oli 11509:llä 3.63 ja viimeisimmät 11507:llä ja 11510:llä 6.64 (tosin kuvan vaunun A-korjausmerkintä minulta puuttuu ainoana EFia vaunuista). Linkit nykyisin https://vaunut.org/kuva/19236 ja https://vaunut.org/kuva/19237