![]() |
22.02.2023 09:29 | Jouni Halinen | ||
Yksi mun kaveri kertoi minulle joskus 90-luvulla, että hän tekee itselleen "peltoauton". "Resepti" oli seuraava: ostetaan 2 kpl remeli 343:sia rälläköidään ne etuoven takaa halki ja hitsataan etupäät vastakkain. Näin muodostuisi auto, jossa on nelipyöräohjaus, neliveto (moottorit kummassakin päässä) mukaan laitetaan lopuksi repullinen servomoottoreita ja sensoreita. Tämähän onnistuisi "remeli" Volvo kun liikkuu taaksepäin samaa vauhtia kuin eteenpäin, mutta eihän se onnistu takavetoisia malleja käyttäen. En ole kuullut hänen projektistaan mitään sitten 90-luvun. | ||||
![]() |
22.02.2023 08:42 | Pasi Seppälä | ||
Taiteellisen komea otos. Hienoja valoefektejä pimeydessä. Kyllä tykkään. | ||||
![]() |
22.02.2023 08:41 | Pasi Seppälä | ||
Olen käyttänyt Combine Zm-ohjelmaa pienoismallikuvauksessa. Noin kymmenkunta eri tarkennuksella otettua kuvaa ohjelma osaa yhdistää yhdeksi kuvaksi, jossa on kattava syväterävyys. N-skaalan kuvaaminen kun on muuten varsin haastavaa juuri tuon kapean tarkennusalueen takia. | ||||
![]() |
22.02.2023 08:33 | Kari Haapakangas | ||
Sukupuolisuojattu oma tila. Kuulostaa hyvin modernilta, paitsi että nykyään tuonne olisi tietenkin pääsy myös... No jaa, eipä käydä SITÄ keskustelua rautatiesivustolla. |
||||
![]() |
22.02.2023 08:26 | Kurt Ristniemi | ||
Kysyinpä ChatGPT:ltä samaa vielä ruotsiksi. Vastaus tiivisti mielestäni oleellisen: "Dessa rum var en nödvändighet eftersom kvinnors resor under 1800-talet och tidigt 1900-tal var mycket annorlunda än de är idag. Det var vanligt att kvinnor reste ensamma eller med andra kvinnor, och det var viktigt för dem att ha en trygg och bekväm plats att vila och ta pauser på under resan." Naisrauhasta oli kyse. |
||||
![]() |
22.02.2023 08:19 | Kurt Ristniemi | ||
Kysyin ChatGPT:ltä myös milloin Suomen rautatieasemille saatiin naistenhuone? ChatGPT vastasi: "Ensimmäinen naistenhuone avattiin Suomessa Helsingin rautatieasemalla vuonna 1874. Aluksi naistenhuoneet olivat varsin vaatimattomia ja niissä oli vain muutamia penkkejä ja pöytiä. Naistenhuoneen perustamisessa oli kuitenkin kyse enemmän periaatteellisesta kysymyksestä, sillä naisten oikeuksien puolustajat halusivat tarjota naisille samanlaiset mahdollisuudet matkustamiseen ja matkan varrella levähtämiseen kuin miehille. Ajan myötä naistenhuoneiden varustelu ja määrä paranivat huomattavasti Suomen rautatieasemilla. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalle valmistui uusi, moderni naistenhuone vuonna 1912, joka oli varustettu muun muassa sohvilla, peileillä, lavuaareilla ja pienellä keittiöllä. 1900-luvun alussa myös monet muut Suomen suuret kaupunkiasemat, kuten Tampereen ja Turun rautatieasemat, alkoivat tarjota naistenhuoneita matkustajille. On kuitenkin huomattava, että vaikka naistenhuoneet tulivatkin osaksi rautatieasemien palveluita jo 1800-luvulla, naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat kehittyneet Suomessa vasta ajan myötä. Esimerkiksi naisilla oli Suomessa oikeus äänestää vasta vuodesta 1906 alkaen, ja naisten oikeudet työelämässä ovat parantuneet merkittävästi vasta viime vuosikymmeninä." En voi kuin ihmetellä, mistä lähteistä ChatGPT käsityksensä hakee. Se kun ei lähteitään kerro. |
||||
![]() |
22.02.2023 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
Ihmeekseni en onnistunut löytämään mistään lähteestä selitystä sille, miksi rautatieasemilla - ja muissakin julkisissa rakennuksissa -oli naistenhuone. Niinpä kysyin kaikkitietävältä ChatGPT:ltä (joka muuten antaa väärää tietoa Helsingin - Hämeenlinnan rautatiestä): Miksi rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla? ChatGPT vastasi: Rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli se, että matkustaminen oli tuohon aikaan hyvin erilaista kuin nykyään. Matkustajat viettivät usein pitkiä aikoja junissa tai asemilla, ja naistenhuoneet tarjosivat naisille oman yksityisen tilan, jossa he voivat levätä, syödä ja käyttää wc:tä. Naistenhuoneet olivat myös tärkeitä siksi, että matkustaminen oli tuohon aikaan yleensä varattu vain varakkaammille ihmisille, ja usein matkustajat olivat miehiä. Naistenhuoneet tarjosivat naisille oman tilan, jossa he eivät joutuneet alttiiksi miehille tai miehisen kulttuurin normeille. Tämä oli erityisen tärkeää naisten oikeuksien kehityksen ja naisten vapautumisen aikakaudella. Lisäksi rautatieyhtiöt ja asemat halusivat tarjota asiakkailleen mahdollisimman mukavan matkustuskokemuksen ja naistenhuoneet olivat osa tätä kokemusta. Naistenhuoneet tarjosivat naisille mahdollisuuden levätä ja rentoutua, ja niissä saatettiin tarjota erilaisia palveluja, kuten juomia tai pikkupurtavaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että naistenhuoneiden olosuhteet ja varustelu paranivat vasta ajan myötä, ja naistenhuoneiden puuttuminen tai huonot olosuhteet ovat kertoneet siitä, miten yhteiskunta ei ole aina tarjonnut naisille samanlaisia mahdollisuuksia ja mukavuuksia kuin miehille. |
||||
![]() |
22.02.2023 07:22 | Teemu Sirkiä | ||
Kiitos Tuomas huomiosta. Tarkistin koordinaatit alkuperäisestä kuvasta, ja olin laittanut sijainnin hieman sivuun. Korjasin koordinaatit kuvaan 124957 kohdilleen. | ||||
![]() |
22.02.2023 04:47 | Esa J. Rintamäki | ||
Minä jo ajattelin, että Flirt olisi ekstraamassa metron lisävuoroina...? | ||||
![]() |
22.02.2023 02:09 | Matti Melamies | ||
Minä muistan asian niin, että henkilöautotuotannon myymisestä huolimatta DAF ajautui vuosia myöhemmin konkurssiin ja Paccar osti konkurssipesän ja kehitti DAFfin nykyiseen menestykseen. | ||||
![]() |
22.02.2023 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
400 - sarjan Volvoonkin tiämmä sai halutessaan tomaattilootan. Työkaverilla oli automaattivaihteinen 440. Ymmärtääkseni laatikko oli tavanomaista momentinmuunnin + pykälähässäkkä - tyyppiä. 440 oli hollantilaisvalmisteinen myös. Olen ollut kyydissä. | ||||
![]() |
21.02.2023 23:54 | Hannu Peltola | ||
Tästä kuvasta kaikki jo varmasti huomasivatkin, että se on palapeli kahdesta kuvasta. Minulla oli kaksi kuvaa täysin samasta kohdasta, joista toisessa S-2:n keula oli tarkka ja toisessa hytin alue. Pienoismallikuvissa syväterävyys jää helposti turkasen pieneksi, vaikka näissäkin kuvissa oli aukkona F22. Rajasin kummatkin kuvat tarkalleen hytin ikkunan oikean reunan kohdalta, mutta kuvien liitoskohtaa en enää saanut tehtyä nätiksi, Photoshop-taitoni loppuivat! Onko kenelläkään kokemuksia Focus Stacking -ohjelmista? Sellainen olisi ollut tässä vaiheessa hyvä ratkaisu! | ||||
![]() |
21.02.2023 23:53 | Tauno Hermola | ||
Kyllä 300 Volvossa oli kaksi "kumivariaattoria" hammashihnoilla, kummallakin puolella omansa. Noita lamellinippuja on sitten varmaan ollut noissa mainitsemissasi Nissanissa ja Audissa. Kaksi noita 300 Volvoja on itsellä ollut, manuaalilaatikolla kylläkin, ihan käypäsiä peleja minun käyttöön. |
||||
![]() |
21.02.2023 21:47 | Tuomas Pätäri | ||
Kyltistä onkin aika monta kuvaa Vorgissa ja yhdessä niistä oli sijainti merkittynä. Olen aiemmin yrittänyt bongata Keran puolelta Kehä kakkosta mutta tänään osasin etsiä Kauniasten suunnasta Kehää ja kyltti löytyi. On siis edelleen paikoillaan. Oikea paikka tosin oli Espoon puolella pari sataa metriä idempänä kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/124957 merkitty. |
||||
![]() |
21.02.2023 21:25 | Erkki Nuutio | ||
343 oli takavetoinen. Sen variaattori oli taka-akselin veto/tasauspyörästökotelon yhteydessä, näiden etupuolelle (eli variaattoreita oli yksi). Vaikka variaattori oli edelleen säätyvien kiilapyörien välinen, ei siinä vedetty kumihihnaa, vaan työnnettiin vetolankojen varassa pysyvää, ohuista teräslamelleista muodostuvaa lamellinippua (vrt. Nissan Micra, Audi A6). 343:n variaattorin valmisti van Doornes Transmissie BV Tilburg, Holland. Volvo 66:ssa oli oma kumivariaattori taka-akselin vasenta ja oikeata puolta pyörittämässä. |
||||
![]() |
21.02.2023 21:13 | Rainer Silfverberg | ||
Takavetoisia oli koko 300 sarja. Vaihdelaatikko oli takaisstuimen alla . Henkselimallissa remmit kulki lattian alla ilman mitään suojaa kuralta, manuaalivaiteisessa kardaani. 400 sarjassa jota valmistettiin myöhemmin samassa tehtaassa oli kaikki etuvetoisia ja henkselimallia ei ollut. |
||||
![]() |
21.02.2023 20:31 | Teppo Niemi | ||
Kyllä tuo Rainerin mainitsema kyltti on paikallaan. (korjattu kännykällä kyltin ääressä syntyneet typot) |
||||
![]() |
21.02.2023 19:57 | Jouni Halinen | ||
Oliko Volvo 343 "henkseli" etu vai takavetoinen? | ||||
![]() |
21.02.2023 19:18 | Hannu Peltola | ||
Juu, artikkeli oli minullekin varsin tuttu! :-) | ||||
![]() |
21.02.2023 18:52 | Timo Anttila | ||
Kiitos Hannu! Resiina-lehdessä oli pitkä juttu jonka kuvituksena oli käytetty pienoisrautatietä. Siitä rohkaistuneena nyt näitä kuvia tänne tiputtelen. Eli ketä lie kiittäisin... |
||||
![]() |
21.02.2023 18:37 | Erkki Nuutio | ||
Vähintään maripöllyssä suunniteltu auto oli paremminkin Smart Fortwo, jonka tekninen ratkaisu on järjetön (mm. takavetoisuus joka esti tavaratilan toteuttamisen). Smart = malliesimerkki suuren yrityksen (Daimler) muotioikkuun hassahduksesta ja rahojen polttamisesta. Munaus Dafin henkilöautojen osto oli Volvolta. Syyllinen oli kardinaalimunausten mestari, sosiopaatti P.G. Kultavasara (Gyllenhammar). Volvolaiset ovat ymmärrettävästi vähäsanaisia 343:sta. Paljolti myynnistä saamillaan rahoilla Daf laajentui kuorma-autoissa erääksi johtavista valmistajista (Paccarin lisätuella). |
||||
![]() |
21.02.2023 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
Muistaakseni Volvo 66 1970-luvun puolenvälin tienoilla oli silkkaa Badge - Engineeringiä (lue: logonvaihdospolitiikka). | ||||
![]() |
21.02.2023 18:19 | Tero Korkeakoski | ||
Taisivat rekkajunat mennä aikoinaan vaan Kemiin asti. | ||||
![]() |
21.02.2023 18:18 | Kurt Ristniemi | ||
Ymmärtääkseni naistenhuone oli enemmänkin ajankuva: Käsitys oli, että julkisuudessa naiset tarvitsivat sukupuolisuojatun oman tilan. Naisen paikka kun ei ollut julkisuudessa. Samaa sukua ovat naisten pääsykielto pubeihin ja kerhoihin Englannissa. Ja Suomessahan "naisen paikka oli kotona". Tosin viktoriaanisena aikana naistenhuoneille oli ihan käytännönkin syyt: https://www.bloomberg.com/news/features/2018-12-03/the-rise-and-fall-of-the-women-s-restroom-lounge |
||||
![]() |
21.02.2023 17:44 | Hannu Peltola | ||
Kalusto on kiiltävää ja vielä käyttökelpoisen modernia. Vaunut ovat Amtrakin Amfleet I -vaunuja, joita Budd Company valmisti vuosina 1975-1977 yhteensä 492 erityyppistä vaunua. Veturi on GE:n Genesis P42DC, joita valmistettiin 1992-2001 yhteensä 321 veturia. Kuvasarjassa https://vaunut.org/kuvat/?s=5675 tuskastelimme joukolla Mainen rautateiden huonoa yleiskuntoa. Amtrakilla ei ole Mainessa omia raiteita, vaan liikennöinti tapahtuu yhdysliikennesopimuksella paikallisten tavaraliikenneyhtiöiden radoilla. Koko Downeaster-junan reitti taitaa olla varsin pitkälle ex-PanAm Railwaysin, nykyisin CSX Transportationin raiteilla. PanAm oli surullisen kuuluisa täysin olemattomasta radan ja kaluston kunnossapidosta ja mm. Mainessa ratojen kunto romahti täysin. Radat olivat siirtyneet CSX:n omistukseen kesäkuussa 2022 ja jo tässä heinä-elokuun vaihteessa monilla kohdilla näkyi CSX:n aloittamat mittavat kunnostustyöt. CSX joutuu rakentamaan osan radoista käytännössä kokonaan uudelleen ja puhutaan miljardiluokan investoinneista. USA:n radat jaetaan yhdeksään laatuluokkaan ( https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_speed_limits_in_the_United_States ) ja tämä rataosa on todennäköisesti Class 4 -rataa, jossa henkilöjunat saavat ajaa 130 km/h. Amtrakin ainoalla omalla yhteydellä Northeast Corridorissa suurin nopeus on joko 180 km/h tai 201 km/h. Amtrak ja Mainen osavaltio ovat osallistuneet Downeasterin reitin kunnostamiseen, PanAmin jäljiltä se olisi ollut varmaankin Class 1 -rataa, kuten valitettavan suuri osa Mainen tavararadoista tänä päivänä on! Class 1 -radalla tavarajunat saavat kulkea 16 km/h ja henkilöjunat 24 km/h. |
||||
![]() |
21.02.2023 17:40 | Rainer Silfverberg | ||
Volvo 300 sarjan prototyypin oli DAF jo ehtinyt ottaa esiin ennen yrityskauppaa. Kirjassa World's worst cars Volvo 340 luonnehdittiin joksikin tekeleeksi jotka Amsterdamin hipit olivat maripöllyssä suunnitelleet jonkun coffee shopin nurkkapöydässä jonne aurinko ei paista. Mulla on itselläni ollut sellainen ja voin allekirjoittaa täysin. Tosin mun autossa oli manuaalivaihteisto eikä sukanauhoja mutta silti. | ||||
![]() |
21.02.2023 17:25 | Hannu Peltola | ||
Tämä on upea kuva täynnä tunnelmaa! Juuri tämän takia pienoisrautatiet ovat loistava harrastus, vanha historia herää konkreettisesti eloon! | ||||
![]() |
21.02.2023 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
Ich gratuliere Ihnen, herr Jimi! | ||||
![]() |
21.02.2023 15:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Toivotaan nyt, ettei joku tuskainen teini-ikäinen saa kipeään päähänsä ajatusta tulitikkuleikeistä...? | ||||
![]() |
21.02.2023 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Luontaisetuna rautatieläiset saivat niittää heinät ratapenkoilta omien "itikoidensa" ruuaksi. Jaa, että isommillekin eläimille...? |
||||
![]() |
21.02.2023 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Ettei tuo oven yläpuolinen peltinen lippa olisi lerpahtanut ajan taakan painamana? Toivottavasti asukas ymmärtää olla vaihtamatta oveaan rautakauppatusinatuotteeseen. |
||||
![]() |
21.02.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Suonenjoen asematalo oli rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyypin 2 piirustuksilla. Alunperin nimenä oli Suonnejoki. Samoilla piirustuksilla oli rakennettu myös: Pännäinen Kovjoki Pietarsaari Pieksämäki (vanha) Tohmajärvi Vammala Kotka (vanha) Jääski (neuvostoanastajille 1940) Hiitola (neuvostoanastajille 1940). Alkuperäinen III luokan odotussali oli kuvan odotussalin oikealla puolella, siinä missä on luettavissa sanat: KONT ja KON. Pois raaputetut portaat on tässä vielä erotettavissa. Naistenhuone oli vastaus naisten erityistarpeisiin (myös imeväisikäisten pikkulasten ruokintahuollon toteuttamiseen turhaa huomiota herättämättömällä tavalla). |
||||
![]() |
21.02.2023 15:13 | Esa J. Rintamäki | ||
Ja jos jos raakaöljy hupenee alle kannattavuusrajan, niin pikaruokapaikoista löytyy kyllä valtameren verran uppopaistorasvaa, heko heko. Katsos, kun MC Donaldseissa löytyy! |
||||
![]() |
21.02.2023 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Van Doorne Automobilfabriekin merkillinen innovaatio oli niin sanottu sukkanauhaveto-nimellä tunnettu automaattivaihteisto, eli Variomatic-systeemi. Volvo joskus 1970-luvulla osti DAF:in ja sai perinnöksi mainitun sukkanauhavedon. Sen voittokulku jatkui Volvo 343 - ja 345 - malleissa. Variomatic oli hyvin hauska peli, ajoin useinkin tätini 345:lla. Ihme kyllä, siinä oli toteutettu myös se välttämätön Kick - Down - toiminto. Olipa Sukkanauha - Volvolla ajettu myös rallia, siihen tosin oli heitetty sekaan tavanomainen kytkinsysteemi liikkeellelähdön terävöittämiseksi. |
||||
![]() |
21.02.2023 14:47 | Kurt Ristniemi | ||
Vestibyyli on fiinisti kirjoitettu vestibuuli. Ja se taas on isommanpuoleinen tampuuri. |
||||
![]() |
21.02.2023 13:59 | Kari Haapakangas | ||
Ei tainnut III luokan sali olla mitenkään lämmin talvipakkasella. Jatkuvasti avattu ovi ja vain yksi kakluuni varsin isossa tilassa. | ||||
![]() |
21.02.2023 13:53 | Tuomo Kärkkäinen | ||
Vestibyyli on rakennuksen eteisaula tai porrashalli. Nimitys on peräisin latinan kielen sanasta vestibulum, joka tarkoittaa kotilieden jumalatar Vestalle pyhitettyä (Wikipedia). | ||||
![]() |
21.02.2023 13:11 | Kari Haapakangas | ||
Ihan kohtuullisen kokoinen yhden perheen asunnoksi. Vallankin kun tähän kuuluu vielä ulkorakennus. | ||||
![]() |
21.02.2023 13:07 | Kari Haapakangas | ||
Joutilas? Vestibyyli? Jopa säätyläisnaiset sekä toisen luokan salin käyttäjät joutuivat kulkemaan rahvaan odotussalin kautta. |
||||
![]() |
21.02.2023 12:35 | Jimi Lappalainen | ||
En käynyt tässä viime lauantaina, joten en itse ainakaan osaa sanoa. | ||||
![]() |
21.02.2023 12:31 | Timo Anttila | ||
Kiiltävää modernia kalustoa... Varmaankin... Kuvasarjaa katsellessa puiset ratapölkyt ja mutkittelevat kiskot näyttää vähän "menneltä ajalta" Eli onko tuo vielä maan tapa? Kun ei pidä kiirettä niin mikä ettei. |
||||
![]() |
21.02.2023 12:29 | Jimi Lappalainen | ||
Harjataan siksi että tämäkin raide tasoristeyslaitoksineen kuuluu kunnossapidon piiriin, vaikkei liikennettä olisikaan. | ||||
![]() |
21.02.2023 12:27 | Jimi Lappalainen | ||
Päivitin tunnisteita, mutta jätin Tka6:n sinne jotta kuva sitten löytyy helpommin kuvahaulla. | ||||
![]() |
21.02.2023 12:16 | Jimi Lappalainen | ||
Rainer: kyllä on. Jan: lumen takia en onnistunut näkemään tekstejä, mutta muistan nähneeni ne sulan maan aikana viime vuosien aikana. | ||||
![]() |
21.02.2023 11:52 | Timo Anttila | ||
Kiitos Teille Kaikille! Kurt asiaa tuntevana on tehnyt hyviä huomioita. Kalusto ja Figuurit tuli tunnistettua. Veturiksi vaihdetaan 20489. Ja ei näitä voi jättää yöksi ulos. Työläiselle kuten minä nämä on arvokkaita. |
||||
![]() |
21.02.2023 11:41 | Jan Jahkola | ||
Ja eikö Keran laitureilla ole lisäksi vielä myös teksti Varokaa junaa - Se upp för tåget? | ||||
![]() |
21.02.2023 11:10 | Mikko Herpman | ||
Tämä oli hiilipolttoinen kun oli tässä. Mutta muutettiin öljylle kunnostuksen yhteydessä. Syynä oli polttoaineen helpompi saatavuus, ja ehkä myös vähemmän kipinöitä ajon aikana piipusta ulos. Taisi olla että yksi big boy ehkä 4005 oli aikanaan jo koemielessä muutettu öljylle ja samaten ottivat oppia toisesta museohöyrystä 844 joka on myös muutettu öljylle. |
||||
![]() |
21.02.2023 11:03 | Eljas Pölhö | ||
Minä kannatan 1939 Angliaa. Astinlaudat olivat vain De Luxe-versiossa. | ||||
![]() |
21.02.2023 10:56 | Martti Vuorikoski | ||
Vastaan itselle, hiili. | ||||
![]() |
21.02.2023 10:52 | Martti Vuorikoski | ||
Onkos tämä öljypolttoinen, tenderistä päätellen, yt tallenteesta nähtynä. | ||||
![]() |
21.02.2023 09:56 | Jorma Rauhala | ||
Ratatyövaunu ei ole varsinaisesti Tka6, sillä se ostettiin 'Helsingin kaupungin Metrotoimistolle' suoraan Saalastilta (31/1972) eli ei siis ole liikkunut koskaan Tka-tunnuksen alla. Mainittakoon vielä että vaunun runko on alunperin ollut Hk-vaunu nro 108774 (Psl knp/1960). Soravaunu on myös nro HKL 2 ja se on entinen VR:n Mas nro 88332 vuodelta 1958. (lähde: Raitio 4/2022) |