Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.02.2023 10:52 | Martti Vuorikoski | ||
| Onkos tämä öljypolttoinen, tenderistä päätellen, yt tallenteesta nähtynä. | ||||
|
21.02.2023 09:56 | Jorma Rauhala | ||
| Ratatyövaunu ei ole varsinaisesti Tka6, sillä se ostettiin 'Helsingin kaupungin Metrotoimistolle' suoraan Saalastilta (31/1972) eli ei siis ole liikkunut koskaan Tka-tunnuksen alla. Mainittakoon vielä että vaunun runko on alunperin ollut Hk-vaunu nro 108774 (Psl knp/1960). Soravaunu on myös nro HKL 2 ja se on entinen VR:n Mas nro 88332 vuodelta 1958. (lähde: Raitio 4/2022) | ||||
|
21.02.2023 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Käskystä ehdotan Daf 600 (tuotannossa 1959-1963, eli on jo ehtinyt kuraantua). Muitakin vaihtoehtoja taitaa olla. | ||||
|
|
21.02.2023 08:20 | Kari Haapakangas | ||
| Vaikuttaa hyvinkin huhtikuiselta. Autoniiloilta on muuten vielä tuo kurakylkilaatikko tunnistamatta ;) |
||||
|
21.02.2023 08:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Saksilainen herrasväki odottaa omaa junaansa tulevaksi. Sitä, jossa on 1. ja 2. luokan vaunuja. Takana oleva tavallisen kansan juna 3. ja 4. luokan vaunuineen lie jo oman lastinsa purkanut. LGB:n G-skaalan vaunut 31353 ja 31354? Ja veturina 20481? Figuurit lienevät Preiserin? Era I ja II. Tätä näkymää ei ole luotu ihan pienellä rahalla! |
||||
|
21.02.2023 07:34 | Ilkka Hovi | ||
| Vuoden 2023 helmikuuhun on vuodesta 1957 yhteensä 66 vuotta. Vuodet vierivät. | ||||
|
|
21.02.2023 06:53 | Tapio Keränen | ||
| Negatiivi oli eksynyt väärään negatiivilehteen. Kalenterini mukaan seuraava kevätaikaan sopiva Tikkurilan kuvaus oli huhtikuussa 1972. | ||||
|
21.02.2023 01:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Vieläkö Keran aseman portaissa on alaspäin kun menee kyltti: "Varokaa polkupyöräilijöitä - Se upp för cyklister"? | ||||
|
|
21.02.2023 01:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
20.02.2023 23:34 | John Lindroth | ||
| Tämä on kiva kuva ja tunnelma. | ||||
|
|
20.02.2023 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paikallisen lukion vanhojen tansseihin meneviä matkustajia? Hienoa! |
||||
|
20.02.2023 21:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko kyltti vielä jäljellä vai pelastettu jo johonkin yleiseen tai yksityiseen museoon? :) Muutaman kerran olen yrittänyt nähdä sitä radan viereisiltä kevyen liikenteen väyliltä, mutta en ole huomannut. En ole mennyt pusikkoon enkä tiedä aivan täsmällistä sijaintia, niin en ole varma onko vain jäänyt näkemättä. | ||||
|
20.02.2023 20:38 | Antti Grönroos | ||
| Väärinkirjoitus korjattu, kiitos. | ||||
|
|
20.02.2023 20:14 | Ilkka Hovi | ||
| Mielessäni kummittelee luulo tai tieto että Valkon aseman pyöreä eteinen olisi purettu LR (Rauma-Repolan) tai VR:n aikana. Kuvassa näkyy satamakapteenin putka, joten se voisi auttaa ajoitusta. | ||||
|
|
20.02.2023 20:11 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on pienoisrautietä varten ostettu pari autoa joissa on ryppykatto. N-mittakaavassa en saanut selvää mistä johtuu, kommenteista sekin selvisi minulle. Museorautien arkistossa on hienosti merkitty kuva kuuluvaksi Pentti Kähärän kokoelmaan. Olen ainakin sen verran sekottanut pakkaa että olen lainannut LWR / LR radan kuvia museorautatieläisille ja en pysty kertomaan kaikista kuvista mistä olen ne saanut. 1969 kiersin Loviisassa olevat vanhat veturinkuljettajat ja muita lähteitä ovat olleen Loviisan rautatien Loviisan konepajan johtaja, (oli Lahden varikonpäällikkönä), Pentti Kähärä, Ole Wither-Laursen (DK) (kävi Loviisassa ja Lahdessä helmikuussa 1957eli 55 vuotta sitten), Loviisan asemapäällikkö. Siis, merkitkää kuvat omaan kokoelmaan kuuluviksi jolloin tietoa etsivä tietää mistä / keneltä etsii. Miksi en merkinnyt mistä olen saanut kuvat. Osaksi lainatut alkuperäiset kopioi valokuvaliike ja sen ajan kuulakyniä varoin käyttää valokuvien merkitsemiseen. Kuvat kuitenkin osasin palauttaa lainasta, niitä ei ollut montaa kerralla lainattaviksi. | ||||
|
20.02.2023 20:03 | Jan Jahkola | ||
| Rekkajunaliikenteen palaamista odotellessa! Tuosta samasta ajettu sekä rekkoja että (turisti)busseja vaunuihin? | ||||
|
|
20.02.2023 19:57 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kaivinkone lähinnä harjaa..mutta sinnepäin! | ||||
|
|
20.02.2023 19:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oinko näinkin upea Muistomerkki siis olemassa.?? Upeaa. Ja on jopa näiltä turhanpäiväsiltä ihmisiltä, eli spraymaalien käyttäjiltä säästynyt kohde..ainakin vielä;) | ||||
|
|
20.02.2023 17:23 | Ari Virtanen | ||
| En tiedä onko päivystäjä yrittänyt repiä betoniramppia mukaan, mutta Jimin pohdinnasta muistuu tapaus Pasilan tavararatapihalta. Joskus 2000-luvun puolella silloinnen metallinen ajoramppi lähti rekkajunan matkaan aiheuttaen kohtuulliset vauriot ratapihan portaaleille ja opastimille. En muista oliko rampin "vapiti" unohtunut nostaa, vai oliko tipahtanut itsekseen alas. | ||||
|
20.02.2023 16:12 | Timo Salo | ||
| ...catches the worm! Hieno otos! | ||||
|
|
20.02.2023 16:10 | Markku Naskali | ||
| Tosi osuva teksti ja nätti talvikuva. | ||||
|
|
20.02.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so! Arkkitehtinä ollut salaisten Stasi-kansioiden kertoman mukaan Erwin Trabantfahrer! Hän oli päässyt YYA-Suomeen Demokratiens-Verteidigung-Führer Erich Mielken suosiollisella luvalla ja saanut työnsä onnistuneesta lopputuloksesta kaikkein suurimman palkinnon, mitä tuolloin voi DDR:ssä saada - Erich Honeckerin valokuvan omistuskirjoituksella lainaksi kahden viikon ajaksi! |
||||
|
|
20.02.2023 14:22 | Markku Naskali | ||
| Jos rikoksia tutkittaisiin samalla antaumuksella kuin yhtä kuvatekstiä, niin eipä jäisi monta selvittämättä. | ||||
|
|
20.02.2023 13:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstissähän viittasin tietenkin tähän: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14047 | ||||
|
|
20.02.2023 13:10 | Marko Nyby | ||
| Jotenkin keväisempi tunnelma tässä on. Jos kelloon on luottamista, niin myös aurinko olisi helmikuun aamukymmeneksi varsin korkealla. Mainion https://www.eeki.biz/paivan_pituus.php -sivun mukaan auringon korkeuskulma olisi tuolla kellonlyömällä Tampereen tasalla vähän yli 10 astetta. | ||||
|
20.02.2023 12:52 | Antero Airola | ||
| Asema lienee Barcelona Franca | ||||
|
|
20.02.2023 11:56 | Petri Sallinen | ||
| Kera on kotiasemani. Alkuperäinen DDR-läinen arkkitehtuuri on säilynyt lähes koskemattomana. Suurempia justeerauksia ei ilmeisesti ole kannattanut tehdä, kun alueella tapahtuu valtaisat muutokset. Jos ottaa sopivasti valokuvan radan pohjoispuolelta, niin Kutojantien huipulta metsän takaa näkyyvät neuvostotyyliset kerrostalot täydentävät maiseman :) Nyt otan säännöllisesti alueelta kuvia. Harmittaa, kun niin moni asia jäi aikoinaan kuvaamatta — esim. alueen teollisuuslaitosten raideliikenne. AGA:n raiteella sijainnutta nosturia katselin usein ja ajattelin, että tuon käyn vielä kuvaamassa — kunnes se oli hävinnyt :( |
||||
|
20.02.2023 11:54 | Timo Salo | ||
| Eilen testailin tuota Jarnon epäilemää juttua seuraavalla kalustolla:2*Lenovo pöytäkone LG/Philips-monitoreilla, Panasonic CF-53 omalla näytöllä, Samsung tabletti, I-phone 8-puhelimen irvikuva. Kaikissa sama juttu.Mutta mikä tästä kuvasta tekee teknisesti erittäin mielenkiintoisen on se, mitä tulee näkyviin pienemmällä valotuksella: Jalanjäljet, kuivaa kasvillisuutta ja hyvin erikoinen vaakatasossa oleva raidoitus ja hiukan ylempänä vastaavasti pystysuuntainen aidan tapainen "kuvio" lumisateen seassa. Nuo "mystiset" kuviot ovat juurikin vasemmassa nurkassa... Harvoin myöskään veturin perässään vetämä lumipölly kulkee veturin edellä... Vrt. https://vaunut.org/kuva/153171?u=349https://vaunut.org/kuva/153172?a=1 Kinofilmiaikaan hiukan tuollaisia haamukuvia esiintyi, kun kamera syystä, tai toisesta otti pari kuvaa samalle ruudulle. Digikameroissa myös mahdollista moiset haamukuvat??? Karin luvalla voisin ladata tuon tuunatun kuvan tänne, koska aihe tuntuu herättävän erilaisia "intohimoja"! | ||||
|
|
20.02.2023 11:23 | Petri Sallinen | ||
| Kuvassa on draamaa ja meininkiä. Ympäröivän maailman mustavalkoisuus korostaa veturin vihreyttä. Tykkään — tätä voisi hyvin käyttää lehden taitossa, jos olisi joku sopiva rautatieaiheinen juttu. Aloitimme toimituksessa kokonaan digitaalisen taiton jo 1990-luvun alussa — ensimmäisten lehtien joukossa Suomessa. Tuolloin se ei passannut alkuunkaan, että toimittajat tekivät graafisen alan töitä. Työmarkkinajärjestöjen piti sopia asiasta poikkeusluvalla ennen kuin kirjapaino suostui ottamaan vastaan toimittajien tekemän taiton. Kuvat otettiin dioille Mamiyalla ja Canonin F1 -kinarilla. Kirjapaino teki dioista skannaukset, jotka toimituksessa asemoitiin taittoon. Alussa teimme digitaalisen taiton ilman kuvia ja kuvat asemoitiin kirjapainon järeämmillä laitteilla paikoilleen. Muistaakseni ensimmäinen Photo Shop otettiin käyttöön toimituksessa 1990-luvun alkupuolella. Tätä ennen kirjapainoissa oli jo käytössä tietokoneellinen kuvankäsittely, mutta en enää muista ohjelman nimeä — sitä pyöritti joku suurtietokone. Photo Shopin ilmaantumisen jälkeenkin kirjapaino teki skannaukset dioista, mutta me pääsimme käsittelemään niitä toimituksessa. Painokelpoista työtä varten konttoriskannerit tuottivat tuolloin heikkolaatuista jälkeä — sitä paitsi painoimme tuolloin lehdet syväpainossa, mikäli edellytti kovempaa resoluutiota kuin offset. Kuvien käsittely ei siis vaatinut digitaalista kameraa, vaan hyvälaatuista skanneria, jolla kuvat saatiin digitaaliseen muotoon jatkokäsittelyä varten. Sitä en enää muista, milloin otimme käyttöön digitaaliset kamerat. |
||||
|
20.02.2023 11:21 | Jyrki Längman | ||
| 08.10.2011 Sm5 10 Nikkilässä https://vaunut.org/kuva/125662 | ||||
|
|
20.02.2023 10:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä on eräänlaista leikkimieltä mukana, eikö vain? Kera tulee muuttumaan jonkin verran kaupunkiradan (jatkeen) rakentamisen seurauksena. Kuvan Sm5-yksiköstä ei kai ole tässä galleriassa tätä ennen julkaistuja kuvia tässä asussa? | ||||
|
|
20.02.2023 10:54 | Jouni Hytönen | ||
| Kun kuvaa rauhassa ja ajoissa arkipäiväisiä näkymiä, ei tarvitse sitten viimeisinä vuosina juosta niin paljon. :) Ja jotkut muutokset tapahtuvat ilman isompaa melua, kuten nyt vaikka Eil-kaluston jäänti pois suurimmasta osasta ruuhka-ajan veturivetoisia junia. | ||||
|
|
20.02.2023 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ja toisen kuvan mukaan tältä: https://vaunut.org/kuva/153217 EPön kuvan kuvausajankohdasta ei tainnut olla täyttä varmuutta päivän tarkkuudella. | ||||
|
|
20.02.2023 10:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoittaessani kuvauspäiväksi ilmoitetaan 20.2.1970. Todettakoon että tuosta noin viikkoa aikaisemmin eli 12.2.1970 Helsingin asemalla näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/83355 | ||||
|
|
20.02.2023 10:45 | Jarno Piltti | ||
| Monitorin säätö pitää huomioida myös. Toinen ruutu näyttää saman kuvan ylivalottuneelta siinä missä toinen näyttää yksityiskohdat. En tiedä miten kännykkäruudut keskimäärin näyttää. Mielestäni tämä on hyvä, valkoinen kehystää veturia hyvän näköisesti joka puolelta, vaunut sulautuu lumituiskuun. |
||||
|
|
20.02.2023 10:43 | Petri Nummijoki | ||
| Talvi 1970 oli niin ankara, että merenkulkua jouduttiin rajoittamaan voimakkaammin, kuin yhtenäkään muuna talvena 70-luvulla ja 60-luvun talvinakin satamia pystyttiin pitämään auki paremmin lukuun ottamatta vuosia 1963 ja 1966. Tietysti jäänmurtajalaivaston suorituskyky kasvoi vuosien mittaan, joten eri vuodet eivät ole täysin vertailukelposia. Silti 70-luvun alkupuolen talvista tähän varmaan kävisi mikä tahansa muu paremmin. | ||||
|
|
20.02.2023 09:57 | Kari Haapakangas | ||
| Sähköistys Keravalle valmistui 1970, joten ei tuo vanhempikaan voi olla. | ||||
|
|
20.02.2023 09:19 | Erkki Nuutio | ||
| Valmet laiturivaunu noin vuodelta 1968 | ||||
|
|
20.02.2023 09:04 | Erkki Nuutio | ||
| Auton valmistumisvuodeksi katson 1934-1938. Oletan kuvan olevan 40-luvun loppupuolelta tai viimeistään 50-luvun alkuvuosilta. Ottaen huomioon että auto ehti nauttia sodasta viisi vuotta, se tuskin olisi kuvan loistokunnossa ilman mittavaa remonttia. Mielestäni takapyörät ovat ylisuuret, eli kyseessä olisi dragsterin esiaste jolla kierreltiin Loviisan katuja hyvän saaliin toivossa. Automerkkiä ja -mallia joutuu arvailemaan. Kaksiovinen (kaksi sivuikkunaa) Ford Y Junior 1934 kävisi, mutta sen etupuskurissa kuuluu olla keskellä kaari alaspäin. Etupuskuri voitu vaihtaa suoraksi myöhemmin. Melko samanlaisia ovat myös muut brittien pikkuautot ja esimerkiksi Opel. |
||||
|
|
20.02.2023 08:59 | Petri Nummijoki | ||
| Voikohan kuvausvuosi olla joku muu? Talvi 1970 oli se, kun jo käytöstä poistunut viimeinen höyrymurtaja jouduttiin vielä kerran ottamaan käyttöön ankaran talven vuoksi. Hieman epäilyttää, että ankarana talvena Tikkurilassa olisi helmikuun lopulla näyttänyt tältä. https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Tarmo_(1907) |
||||
|
Kuvasarja: John Lindrothin pienoismalleja |
20.02.2023 00:10 | John Lindroth | ||
| Juha! Kiitos palautteesta ,itsekin sain kipinän nuorena harrastajana silloisilta pienoismallien rakentajilta ja junaharrastajilta. | ||||
|
20.02.2023 00:01 | Uwe Geuder | ||
| Pitää kai ilmoittaa yhdistykselle, että ensi kerta ei tolpan taakse, kiitos! :) | ||||
|
|
19.02.2023 23:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä Massikoita on metrossa useampi, joten en tiedä vaunun käytössä ollutta numeroa. https://vaunut.org/kuva/121393 | ||||
|
|
19.02.2023 23:35 | Roope Prusila | ||
| Esitän, että palaamme keskustelemaan kuvan tylsyydestä 50-vuoden kuluttua ;) | ||||
|
|
19.02.2023 23:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkistin DKW:n, IFA:n ja Opelin 30-50 luvun mallien kuvat eikä täsmännyt. Mutta joku 30-luvun eurooppalainen pikkuauto tai sellaisen uusintapainos itä-Euroopasta sen täytyy olla. | ||||
|
Kuvasarja: John Lindrothin pienoismalleja |
19.02.2023 23:04 | Juha Kutvonen | ||
| Junat-lehden numerossa 1/1985 julkaistu artikkeli Johnin silloisesta kotiradasta oli minulle mahtava inspiraation lähde. Se innoitti paitsi malliharrastukseen, niin myös dokumentoimaan suomalaista rautatiemiljöötä ja -kalustoa. | ||||
|
|
19.02.2023 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Pitkä kolmonen. 1111 on jäljellä Haapamäellä ja sen tenderin kunnostus ehti edetä pitkälle ennen kuin päätettiin vaihtaa kunnostettava veturi 1136:ksi. Niinpä 1136:lla on mukanaan 1111:n tenderi. Sorsapoikue 2222 on puolestaan romutettu jo kauan sitten, mutta jäi yhdeksi viimeisistä käytössä olleista Dr12-vetureista. Viimeinen ajo oli 26.11.1990 Jyväskylän Pv3:na. 3333 pysyy liikkeellä vielä pitkään. | ||||
|
19.02.2023 22:47 | Jouni Hytönen | ||
| Taaempi on 3109. | ||||
|
19.02.2023 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Hauska VKM-tunnus: D-ZUG. Sehän tarkoitti perinteisesti Saksassa pikajuna. | ||||
|
|
19.02.2023 22:20 | Petri Nummijoki | ||
| Eivät tainneet 1940-luvulla rakennetut henkilöautot olla Suomessa yleisiä sodan ja säännöstelytalouden vuoksi, joten olisiko 1930-luvun puolelle ajoittuva vuosimalli todennäköisempi? Se voi muuttaa asiaa, jos auto olisi käytettynä tuotu esim. Korean suhdanteen aikaan mutta silloin kuva olisi pakostakin 1950-luvulta. | ||||
|
|
19.02.2023 22:02 | Heikki Jalonen | ||
| Epähelppo on tämä. 1-sukupolven Ford Anglia E04A (1939-47) on vähän tuota muotoa, mutta siinä olisi astinlaudat ja maskin kehys maalattua peltiä, ilman tuota pientä koristetta. Lyhtyjen paikat sopisivat siihen tasan just, ja monissa oli tuollainen kangaskatto. Vaan ei oikein ole tuo sellainen. Morrikset ja Austinit jäävät pois laskuista, niissä oli maskeissa sellaista kaarevuutta ja alaspäin kapenevaa muotoa. Etulokasuojatkin olivat useimmisssa malleissa sutjakkaasti astilaudoiksi venyvää mallia. Mutta, entäpäs DKW F7? Mallia Meisterklasse Cabrio Saloon ja vuosiluokkaa 1938-39. Ehkäpä jopa jonkin matkaa 1940-luvun puolelle, sellaisia aikansa "uustuontiautoja", suoraan ensimmäiseltä omistajalta; rekisterikilven alku "WH"... Siihen suuntaan vinkkaisi kenttämallinen suora etupuskuri. Lokasuojien muoto ja korin astinlaudattomuus sopisivat melkoisen hyvin DKW:lle. Paremmissa varusteluissa maski oli kromikehäinen, keskellä olevalla pystypienalla ja siinä oli täsmälleen tuollainen pikku embleemi ja tasan tuossa samassa kohdassa. Tuossa embleemissä oli - sattumoisin - ne tutut neljä rinkulaa, jotka nykyään löytyvät merkin perillisen keulalta. Nykyinen mallisto ei tosin ole kaksitahtista... |
||||