|
|
10.11.2008 04:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mua ihmetyttää, että miten voi kestää noin saamarin kauan yhden hiton ratikkaradan rakentaminen. Täällä Berliinissä repivät kadun auki, tekevät radan parissa päivässä ja sulkevat kadun. Tsädäm. Ei siihen ihan oikeasti tarvitse kulua niin paljoa aikaa kuin Stadissa kuluu. Mikä niitä siellä oikein hidastaa?! | ||||
|
|
10.11.2008 04:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huh, kylläpähän on leveät sängyt junan sängyiksi! Aika eri luokkaan kun Venäjän platskartojen kallistetut sivu-ylälaverit, joilta kylkeä kääntäessä mätkähtää käytävälle ja joissa lämpötila on noin 200 astetta. (kyse ei kelvineistä) | ||||
|
|
10.11.2008 03:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Höö? Onhan Kouvolassa KooKoo! Hyvää lätkää se pelaa, mutta samperin lappeen Rantalaiset ottivat ja fuskasivat itsensä viime hetkellä divarin ykkösiksi ja siten sadomasoliigaan. Hyvin se pelasi silloin ja vain tuomarin takia jäi liigasta ulos (7-vuotiaana muodostettu mielikuva, olin nääs katsomossa kun joukkueen junnuna sain ilmaisliput kaikkiin seuran kotimatseihin ;)). Ja hyvin se pelaa vieläkin, mutta nyt ne teki sen salaliiton, että sadomasoliiga on suljettu, ihan vain jotta KooKoo saataisiin pysymään ulkona! | ||||
|
|
10.11.2008 00:44 | Jari Kuusinen | ||
| Subteeveellä nähtiin tänä vuonna tämän aiheen ympärille tehty matkailuohjelmasarja masokisteille, joka alkoi juurikin Kouvolasta ja jossa vierailtiin toki myös Pieksämäellä. Muut "paskat" kaupungit olivat Forssa, Vantaa, Kajaani, Pietarsaari, Tornio, Heinola, Riihimäki ja Mänttä. Toimittajan mukaan kauneinta, mitä Kouvolassa voi koskaan tapahtua, on junan lähteminen Kouvolan asemalta kohti Helsinkiä! :) Suomen turhimman kaupungin maineelle ei ole valitettavasti mitään tehtävissä, sitä ei paranna mikään muu kuin aika kun kyseessä on vitsi. Kalevi Kullasvaara sentään hoksasi 90-luvun alussa kääntää Kouvolan ja kouvolalaisuuden edukseen ja pyöräytti aiheesta ainokaisen hittinsä. HS:n jutun yhteydessä kerrottiin myös Oulun "menestystarinasta" sekä muuttohalukkuustutkimuksesta, jonka perusteella Suomen halutuimmat asuinpaikat olisivat Tampere ja Jyväskylä - kaikki siis maakuntiensa keskuksia, amerikoita. Kuntaliitoksen myötä Kouvolalta puuttuu kuitenkin yhä niin yliopisto kuin menestyksekäs kiekonhakkausjoukkue, jotka kaikilta kolmelta edellämainitulta löytyvät. Kouvola on hankalassa asemassa myös maantieteellisesti: Lappeenranta, Mikkeli, Lahti ja Kotka halunnevat olla vastaavia keskuksia, joten kyllä niille turhillekin kaupungeille tilaa Suomessa on! :) | ||||
|
|
10.11.2008 00:32 | Joni Lahti | ||
| Tässä ylläsanotun kommentin pääsisältö: Reijon kysymykseen paikasta en osaa vastata muuta kuin, että paljon on mahdollisuuksia. Asiayhteydestä jotenkin veikkaisin aseman olevan Tomitsy tuossa kaupungin pohjoispuolella. Tomitsassa suomalaisilla kun oli Sv. leiri 5 miehityksen ajan. Siinä toiminnassa tarvittiin sotilaita vartiohommissa. Leiri muutti peräytymisen aikana 1944 ensin Loimolaan ja sitten Kiteelle. - Kuvassa keskellä nahkaturkissa oleva on mielestäni kapteeni, vasemmalla vänrikki ja sinelliniekka oikealla on ilmeisesti stm, en erota arvomerkkejä. Jos kuva liittyy leirin historiaan, siinä voisi olla jopa johtaja läheisine apureineen Tomitsyn (Tomitsan)asemalla? | ||||
|
|
09.11.2008 23:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Enpä ole ko. juttua vielä lukenut, mutta nuo negatiiviset asiat, mm. turhimman kaupungin arvonimi ja sen saamiseen liittynyt ankeus lienevät 80-luvun juttuja, joista ei paljoakaan ole enää jäljellä. Silloin 6-tien varteen tehdyt suuret automarketit olivat imeneet keskustan autioksi, ja keskustan yleisilme oli muutenkin... no, autoilun ehdoilla rakennettua asfalttikenttää ja koristelematonta betonia. Paljon on niistä ajoista eteenpäin menty, ja yhä vaikeampaa kouvolalaisuuden häpeämiselle on syitä löytää. Ihan päinvastaista ajattelu on nykyään: Tänään toisessa lehdessä (Kouvolan Sanomat) kenraalimajuri Jukka Pennanen oikein hehkuttaa, miten "Millään muulla Suomalaisella kaupungilla ei ole esittää sellaista sotahistoriaa kuin uudella Kouvolalla". No, pointtini tähän keskusteluun oli, että itse olen sitä mieltä että kasvojen puhdistukselle ei ole enää mitää syytä, sillä se on tehty jo. | ||||
|
|
09.11.2008 23:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kouvola on ihan sika paras paikka minun mielestäni! :) | ||||
|
|
09.11.2008 22:57 | Jouni Hytönen | ||
| Jos oli tarkoitus häivyttää Kouvolan negatiivista mainetta, HS:n jutun vaikutus oli kyllä täysin päinvastainen. Siinä kerrattiin monta vanhaa juttua, joita kukaan ei olisi enää edes muistanut. Kyllähän Kouvolassa on hmm... tiettyä reaalisosialistista henkeä, mutta ei se nyt mikään mahdoton paikka olisi asua. | ||||
|
|
09.11.2008 22:53 | Jouni Hytönen | ||
| Hmm... makuutilan pituus vaikuttaa rajalliselta. Mahtuvatko tuonne täysikasvuisetkin? :) | ||||
|
|
09.11.2008 22:30 | Mika T. Polamo | ||
| ...korjataan numba... | ||||
|
|
09.11.2008 22:26 | Eljas Pölhö | ||
| Pränttivirhe kaikissa kolmessa kuvassa, kohde on numero 940. Hienoja kuvia. Lukeeko tuossa puskinpalkissa "Manattu". | ||||
|
|
09.11.2008 22:08 | Joni Lahti | ||
| Antin antama selvitys tynnöreiden käytöstä tuntuu järkevältä. Ainoa seikka, mitä hiukan ihmettelen on se, että täytössä olisi käytetty vain tuota pientä reikää. Ehkä se ruutta meni siitä kivutta:) Osa on voinut mennä sitten hiekoille. | ||||
|
|
09.11.2008 21:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nuo tynnyrit voi olla seuraavaan tarkoitukseen: kun veturia voideltiin niin laakereiden öljykaukaloiden pohjalla oli usein vettä, varsinkin jos kone oli seissyt sateessa jonkin aikaa. Vesi imaistiin kaukalosta ruuttaan ja roiskaitiin jonnekin, ehkä Kouvolassa noihin tynnyreihin.Tulihan sieltä tietysti vähän öljyäkin mukana. Huomattavasti fiksumpaa jos öljyvesi sotku on ruutattu tynnyriin kuin maahan. Monen tallin maaperästä löytyy vieläkin "öljysoraa" noitten rasvausten muistona. | ||||
|
|
09.11.2008 21:50 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos tiedoista. Kotkan eka Kisko-Kalle taisi olla KK15 (58.08.05-61.12.31), joka siirrettiin Haminaan 62.01.01 (en tiedä kuinka pitkäksi aikaa). Se ei kuitenkaan ollut Haminan ensimmäinen KK, koska joku oli siellä jo kesäkuussa 1960, mutta ei maaliskuussa 1961. | ||||
|
|
09.11.2008 21:49 | Pirkko Alanen | ||
| Luin itsekin HS:n jutun Kouvolan maineesta enkä minäkään ole koskaan ajatellut, että Kouvola olisi mikään erityinen ankeuden tyyssija. Ei se ainkaan käymäseltään sellaiselta vaikuta. Sensijaan Pieksämäellä on jonkun äänestyksen mukaan kyseenalainen kunnia olla Suomen ankein paikkakunta. | ||||
|
|
09.11.2008 21:39 | Joni Lahti | ||
| Sorry typo: po. kategoriaan. - Ei kouvolalaisuudessa mitään vikaa ole sen enempää kuin ei muissakaan juurissa! Tarkoitan lähinnä laajojen ratapihojen antamaa kaupunkikuvaa. Vuoden vaiheesta kouvolalaisia asuu sitten tosi kaukanakin asemasta. Eipä hävetä minunkaan sanoa, että juureni ovat maitokaupungissa... | ||||
|
|
09.11.2008 21:38 | Tapio Muurinen | ||
| Pia eemmeli: Kyllä varmasti niin oli, että lämmittäjä-riepu oli välillä kovilla varsinkin talvella. Mätät työvuoron aikana kymmeniä kuutiota halkoja tai tonneittain hiiliä heiluvassa veturissa. Voitelut ja alleryömimiset tarvittaessa. Isot eväät sai olla, että jaksoi. Välillä uupumus niin kova, että jalat alta, ja kuljettaja joutui auttamaan. Ei ihme, että apulämmittäjää kovasti yritettiin saada raskaimmille linjoille. | ||||
|
|
09.11.2008 21:21 | Eljas Pölhö | ||
| Da-veturi näytti ensisilmäyksellä jotenkin oudolta tässä kuvassa, mutta sitten alkoi seljetä: Numerokyltti on poistettu ja tilalla on valkoisella maalattu numero kyljessä ja oveen teipattu uusi SJ:n logo. Keulanumerot on poistettu puskimien päältä ja maalattu etuoveen. Da 896 oli yksi viimeisistä käytössä olleista ja sen tehtävä talvella oli tuurata hyytyneitä X1-junia Tukholman paikallisliikenteessä. Se on nykyisin museoitu. | ||||
|
|
09.11.2008 21:20 | Tauno Hermola | ||
| No ei niiden kovin nopeasti passaa vanheta, jos nykyisillä JKV-laitteillakin pitäisi pärjätä jonnekin vuosisadan puoliväliin! ;) Vai laskeekos VR sen STM:n varaan? | ||||
|
|
09.11.2008 21:20 | Tapio Muurinen | ||
| Jonin kysymykseen, noiden öljytynnyreiden tarkoituksesta en osaa sanoa. Ympäristö oli kyllä välillä hyvin öljyinen. Joskus välejä peitettiin puhtaalla hiekalla, kunnes maanpinta jälleen sotkeentui. Veturithan vaihtuivat tässä vähän väliä, voisiko kuitenkin olla voiteluöljytynnyreitä? | ||||
|
|
09.11.2008 21:17 | Jarkko Korhonen | ||
| Itse olen tuonut usein peittelemättä julki kouvolalaistaustani ja hyvä niin, luu kurkkuun kuulijoille suoraan =) | ||||
|
|
09.11.2008 21:14 | Joni Lahti | ||
| Hm, mielessäni olen aina yhdistänyt Kouvolan, Riihimäen ja Pieksämäen samaan kateroriaan.... Toisaalta Kouvolasta tulee nyt maaseutuilmeinen seutukaupunki. Se voi todella puhdistaa kasvot! Toisaalta uudesta Kokkolasta tulee samaan aikaan maan johtava maitokaupunki:) | ||||
|
|
09.11.2008 20:58 | Topi Lajunen | ||
| Etenkin, kun tunnin tunnus on pieni h. Iso H on tunnus yksikölle "henry", jolla mitataan mm. induktanssia, keskinäisinduktanssia sekä permeanssia. Autopesun tapauksessa en tiedä, mihin 24 henryä liittyy. Ja ei, en tiedä näitä asioita, lunttasin. | ||||
|
|
09.11.2008 20:40 | Tapio Muurinen | ||
| Kisko-Kalle oli tosiaan Haminassa 60-luvun alussa useita vuosia. En tiedä, oliko se sama, vai vaihdettiinko koneita. Se ei ollut mitenkään suuren kiinnostuksen kohde. Kalle hoiteli lähinnä kaupungin ratapihan päivystyshommia, samalla se vapautti vahvempia vetureita, Vv14, vaativampiin tehtäviin. En muista, kävikö se edes Tervasaaren satamassa kertaakaan. - Yhden kerran se liikkui kauempana reviiriltään. Oli virkamislakko maaliskuussa 1963. Veturimiehet olivat lakossa, mutta RH:n erikoisluvalla Kisko-Kallella ja muistaakseni Veto-Jussilla sai tehdä töitä, kenellä oli siihen taito ja koulutus. Esimerkiksi satamissa tehtiin töitä, tehtaat pyörivät, mutta junat eivät juuri kulkeneet, paitsi tehtaiden omilla vetureilla. Kalle ähräsi Summan tehtaan ratapihalla kahden Vgk-vaunun kanssa. Vaunut olivat seisoneet pitkään paikoillaan. Ehkä Kallen voimat tai miesten osaaminen ei riittänyt, mutta siihen vaunut jäivät. - Koulusta oli tuolloin hiihtoloma. - Kotkaan ensimmäinen Kisko-Kalle tuli -58-lopulla Kauppiaitten Myllyn ja Superfosfaattitehtaan alueelle vaunujen siirtoon. - Haminaan tuli kaupungin asemalle keväällä -63 myös Saalastin Veto-Jussi. Ainakin silloin annettiin veturinlämmittäjille siihen koulutus. Se teki jo vahvempia vetoja kuin Kalle, ja oli laivauskaudella yleinen näky myös Tervasaaressa. | ||||
|
|
09.11.2008 19:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| En tiedä onko semmoista aikataulua! Ehkä joskus 2030-luvulla sitä varmaan rakennetaan? Pysyvää ratkaisua ei taida ollakaan. Kaikki tällaiset järjestelmät on vähän uhanalaisia ja turhan hinnakkaita muutaman junan ajamiseksi vuodessa. Pitäisi myös tietää kauanko veturilaitteet kestää käyttöä ja miten nopeasti se "vanhenee"... kyseessähän on kuitenkin vain tietokone, joka vanhenee. | ||||
|
|
09.11.2008 18:59 | Timo Salminen | ||
| Maantie Herajoen kylästä Hausjärven kirkonkylälle kulki siitä, missä nyt on Istuinkiven silta (jolla tämän kuvan kuvaaja siis seisoo) ja väitetään, että juuri siinä olisi ollut jonkinlainen kirkollemenijöiden levähdyspaikka, ilmeisesti iso kivi tai vastaava. Tosin muitakin selityksiä olen lukenut, mutta tämä on vakiintunein. | ||||
|
|
09.11.2008 17:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä johtuu nimitys "istuinkivi"? | ||||
|
|
09.11.2008 16:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Autopesu 24 H. Ensimmäiset tunnelmat: "Hohhoijaa, kun kestää..." :) | ||||
|
|
09.11.2008 14:55 | Jukka Voudinmäki | ||
| Keuruuta on. | ||||
|
|
09.11.2008 14:45 | Tauno Hermola | ||
| Mikä sen ETCS:n rakennusaikataulu mahtaa olla, koska esim. Helsinki - Oulu välillä, tai edes osalla siitä, voisi olla ETCS käytössä? STM taitaa olla niin kallis tilapäisratkaisu, ettei museoliikennöitsijän sen varaan kannata mitään laskea? | ||||
|
|
09.11.2008 14:28 | Petri Miikkulainen | ||
| Niin kummassas tää ny oli, Petäjävedellä vai Keuruulla? :) Vai onko siellä tehty kuntaliitos mulle kertomatta? | ||||
|
|
09.11.2008 14:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Saahan niitä. Jos/kun hintataso tippuu tuolta pilvistä maan tasalle... Toivotaan, että niitä laitteita aletaan tekemään Aasian suunnalla joskus... Johonkin lättään on varsin helppoa asentaa jkv ja/tai etcs. Olis vaan jollain varaa siihen... :) | ||||
|
|
09.11.2008 13:57 | Joni Lahti | ||
| Tomitsy (Tomitsa)? Ks. kommenttini kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/53059 yhteydessä. | ||||
|
|
09.11.2008 13:55 | Joni Lahti | ||
| Tässä kartassa näkyvät Petroskoin radat nykylinjauksissaan. http://www.afanas.ru/maps/kar112.htm Reijon kysymykseen kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/51901 paikasta en osaa vastata muuta kuin, että paljon on mahdollisuuksia. Asiayhteydestä jotenkin veikkaisin aseman olevan Tomitsy tuossa kaupungin pohjoispuolella. Tomitsassa suomalaisilla kun oli Sv. leiri 5 miehityksen ajan. Siinä toiminnassa tarvittiin sotilaita vartiohommissa. Leiri muutti peräytymisen aikana 1944 ensin Loimolaan ja sitten Kiteelle. - Kuvassa keskellä nahkaturkissa oleva on mielestäni kapteeni, vasemmalla vänrikki ja sinelliniekka oikealla on ilmeisesti stm, en erota arvomerkkejä. Jos kuva liittyy leirin historiaan, siinä voisi olla jopa johtaja läheisine apureineen Tomitsyn (Tomitsan)asemalla? | ||||
|
|
09.11.2008 13:44 | Pirkko Alanen | ||
| Eemeli: Niin sähkö-, dieseli- kuin höyryveturit kokeneena voin todeta, että höyryssä on höyrynhenki! Arille sanoisin, että vauhti saattoi olla lepppoisaa, mutta lämmittäjälle se oli kovaa ja raakaa työtä josta leppoisuus oli kaukana. (Käyttäjä muokannut 09.11.2008 13:49) | ||||
|
|
09.11.2008 13:33 | Joni Lahti | ||
| Olen edelleenkin vakuuttunut siitä, että höyryvetureilla oli sielu! Pikkupoikina niitä kuunneltiin ja hakeuduttiin mahdollisimman lähelle, vaikka pelotti ihmeellinen ääntely ja kipakat höyryt, mutta viereen piti ängetä. Tuoksuistakin otettiin kaikki irti. Onnistuinpa pääsemään kyytiinkin kaksi kertaa. Ensin hetki Vr1 "Kanan" kopissa ja toisen kerran Tv1:n kyydissä. Se oli pelonsekaista juhlaa! - Mikä noiden tynnyrien tehtävä tässä Pekan vieressä on mahtanut olla? Ei kai ihan noin runsaasti voiteluaineita sentään tarvittu? | ||||
|
|
09.11.2008 13:22 | Anton Carlsson | ||
| Jarkko: Neljässä Sm1:sessä laatat ovat vielä ulkoseinillä, 6x06:ssa, 6x31:ssä, 6x33:ssa ja 6x35:ssa. | ||||
|
|
09.11.2008 13:03 | Eljas Pölhö | ||
| Hamina oli toistakymmentä vuotta ainoa paikka, missä näitä näki (lukuunottamaata satunnaisia konepajamatkoja) ja siksi kai työkuvatkin ovat harvinaisia. Tapio on tainnut ottaa yli puolet niistä mitä olen nähnyt. Tuli mieleen toinen Haminan vaihtoveturi: Kisko-Kalle -pienvetureiden sijoituslistojen mukaan Haminassa on ollut sellainen ainakin vuodesta 1960 vuoteen 1966. Minulla ei ole aukotonta sijoituslistaa niille, joten en näe kaikkia muutoksia, mutta viimeisin oli ilmeisesti Lko-KK/Trr-Lko 10 ajalla 1965.10.12-1966.05.06. Onko niistä mitään muistikuvaa ja mitä työtä ne tekivät Haminassa tai Hillossa? | ||||
|
|
09.11.2008 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/19318 jatkojutuissa oli puhetta myös näistä Vv14:stä. Koko sarja, 1705-1709, oli Haminan vakituista kalustoa 1950-60 -luvulla. Tämä mekaanisella voimansiirrolla varustettu tyyppi oli kuljettajien mielestä tehokkaampi ja pidetympi, kuin Vv13. Haminassa kokeiltiin myös vaihtoveturina Vr1:tä, mutta se oli epäkäytännöllinen satamapäivystäjänä huoltojen ja täydennysten kannalta, koska talli oli kaupungissa, jonne oli matkaa Salmenkylän kautta kymmenkunta kilometriä. Kuulemma Kana ei myöskään tahtonut pysyä heikoilla kiskoilla. Vv14 oli yksin vaikeuksissa, kun raskaita laivoja tms. laskettiin tai nostettiin Lakulahden laskuraiteelta. Tavallisesti käytettiinkin kahta veturia vetämässä tai jarruttamassa suhteelisen jyrkällä laskuraiteella. | ||||
|
|
09.11.2008 01:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tää on hieno kuva! :) | ||||
|
|
09.11.2008 01:03 | Simo Haavisto | ||
| Eikös sen pitänyt markkinointiyksikön mukaan kuvata vauhtia ja tehokkuutta ja ties mitä muuta, mutta ei missään nimessä kirjainta V ? | ||||
|
|
09.11.2008 00:06 | Simo Haavisto | ||
| En päässyt kertaakaan matkaamaan tuolla! :( Sen kulkuvuorot eivät osuneet mitenkään yksiin oman työajan yms. kanssa. Kovasti kansa kritisoi sisämeteliä ja muovisuutta. | ||||
|
|
09.11.2008 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Isojen veturien välissä ensi kertaa liikkuessa oli samalla sekä hieman pelottava että juhlava oli. Helposti voi yhtyä sanontaan - "Höyryvetureilla oli sielu", kun ne hiljalleen pihisivät, tussahtelivat ja napsuivat. Tallipäivystäjä kierteli joskus veturien ympärillä. Ymmärsi nuoren lukiopojan kiinnostuksen, koska ei poikaan käskenyt; jonkun sanankin vaihdoimme. - Samalla reissulla olen ylöskirjannut: Tr2 (1 kpl), Pr1 (1), Hr1 (2), Hr12 (1), Dm4 (5), Tr1 (9) ja Hr13 (18). Vr3:t olivat mäessä ja Vr1:ä en edes viitsinyt merkata; että olihan noita. | ||||
|
|
08.11.2008 21:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oli huoltokuljettajia ja huoltolämmittäjiä. Huoltolämmittäjän tehtävänä oli huolehtia tulenhoidosta pesässä ja veden riittämisestä kattilassa. Eipä vettä liiemmin kulunut mutta hiilet tai puut paloivat hiljalleen "mopassa". Moppa tehtiin yleensä veturin saapuessa tallille, muutama lapiollinen hiiliä kasaan luukun alle pesään. Muuten hiiliä ei enää lisätty ja painekin sai hieman laskea ettei varoventtiilit tallilla alkaisi puhaltaa.Puupolttoisissa vetureissa säästettin mahdollisimman paksuja puita tallille, tuli säilyi niissä pitempään. Kattilan vedensyöttöimurin käyttöön piti olla vähintään lämmittäjän koulutus.Veturien siirtoa tallilla sai suorittaa vain kuljettaja. Paineastialaki vaati paineenalaiselle kattilalle jatkuvan vartioinnin. | ||||
|
|
08.11.2008 21:22 | Anton Carlsson | ||
| Kiva nähdä myös Sm2 6061 saneeraamattomana. | ||||
|
|
08.11.2008 21:21 | Anton Carlsson | ||
| Veikkaan että vuonna 2010. Eli ensi kesänä näitä täytyy siinä tapauksessa siis aktiivisesti kuvata :) | ||||
|
|
08.11.2008 21:05 | Tauno Hermola | ||
| Niin mites näiden lämmöt päällä 'huilaavien' koneiden hoito oli järjestetty, talleillako oli miehiä sitä varten, että kiersi näitä kattomassa? | ||||
|
|
08.11.2008 20:43 | Ari Palin | ||
| Kuva saa mietteliääksi: Tässä eletään vielä leppoisaa höyryaikaa, mutta vain kuusi kuukautta myöhemmin muurattiin sähköistyksen ja kiireen aikakauden peruskivi Tuomarilassa... | ||||
|
|
08.11.2008 19:25 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva on kutakuinkin Kouvolan itäisimmän l. uuden tallin tasalta. Taustan puutalo on yksi "isoista kasarmeista". Niitä oli neljä samassa rivissä. Kussakin talossa asui 7-10 veturimiesperhettä. Uudemmasta kerrostalosta taustalla voisi saada jotain kiinni. Etualalla, jossain Kanan tasalla oli runsaasti pienempiä rakennuksia, mutta ne purettiin, kun uusi asema rakennettiin ja ratapihaa laajennettiin tuohon suuntaan. | ||||
|
|
08.11.2008 19:14 | Matti Kotiniemi | ||
| Löytyipä vielä kuva itse opastaulusta: http://www.imagebam.com/image/8329b417777842 Toivottavasti tuosta jotenkin saa selvää. | ||||
|
|
08.11.2008 18:46 | Toni Aitta | ||
| http://junailija.kuvat.fi/kuvat/Junat/Videot/T5251%20kohtaa%20P710%20utj%20161008.avi Kohtaamis video löytyy linkin takaa. Myös pari muuta videota samassa kansiossa. | ||||