Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.10.2008 22:23 Ari Palin  
  Tuossahan näyttääkin oleva hyvä kuvauspaikka. Sähkörataportaalit ovat sen verran korkealla, etteivät pahemmin pääse häiritsemään. Ja harvemmin nykyisin näkee dieseleitä pääradalla. Kun lapsena 1980-luvun puolivälin tienoilla katselin junia juurikin Malmilla, dieselveto tavarajunissa pääradalla oli enemmänkin sääntö. En tiedä, miksi. Sähköistyshän kuitenkin ulottui pääradan kautta tuolloin Ouluun, Iisalmeen, Imatra T:lle, Kotkaan ja Haminaan. 1980-luvun lopulla myös matkustajajunat Helsinki-Pori-Helsinki vedettiin dieselillä (Dr13) koko matka. Jyly Malmin aseman alla oli mahtava Alstikan mennessä ärjyen ohi.
kuva 15.10.2008 22:14 Simo Toikkanen  
  Apuveturina toimi tällä kertaa kuitenkin Dv12 2560.
kuva 15.10.2008 22:13 Tuukka Ryyppö  
  Haha, jotenkin katoinkin, että onpas hämmentävän tutunnäköinen juna.
kuva 15.10.2008 22:13 Tuukka Ryyppö  
  Suurkiitokset huomattavan selkokielisestä vastauksesta!
kuva 15.10.2008 22:09 Tuukka Ryyppö  
  Afrikaans on vaan niin pirun.. söpö kieli! :) "oorspronklike" <3
kuva 15.10.2008 22:04 Tuukka Ryyppö  
  Edellisessä kuvassa oli rautatieasemalla mainokset hollanniksi ja tästä tämän kuvan olisin vannonut hollantilaiseksi, jos en paremmin tietäisi. En osannut odottaa tuota maata tämän näköiseksi.
kuva 15.10.2008 22:03 Tuukka Ryyppö  
  Autonkuljetusvaunu ei oikeastaan tuonkaltaisessa maassa ole mikään ylläri. Onko muuten mistään saatavilla netissä selkeää karttaa Zuidafrikan rataverkosta, mielellään vielä siten että näkee erikseen, mistä löytyy sähköt ja mistä ei ja missä on matkustajaliikennettä ja missä vain tavaraa.
kuva 15.10.2008 22:02 Tuukka Ryyppö  
  Hö. Johtuuko sitten mun maanvaihdoksestani, mutta en mä osaa nähdä tuota asemahallia mitenkään erityisen basaarimaiseksi. Eihän tuossa ole muuta eroa standardiin eurooppalaiseen kuin että tuotteiden esillepano on kojuissa erilainen. Eli hyllyjä tai seinsätä kunnolla erkanevia vaatetankoja ei ole.
kuva 15.10.2008 21:53 Olli Keski-Rahkonen  
  Täydennän vielä vähän Simon vastausta 15 kV vaihtojännitteen taajuudesta. Syyt erikoiseen taajuuteen juontavat juurensa 1900-luvun alkuvuosiin ja senaikaiseen vahvasähkötekniikkaan. Markku on arvailuissaan parikymmentä vuotta aikaansa edellä, sillä 50-luvun alussa ei vielä osattu valmistaa veturikäyttöön sopivia tasasuuntaajia jotta tasavirtakoneita olisi voitu käyttää ajomoottoreina. Toisaalta, tasavirran (ja samalla matalan jännitteen) käyttäminen sähköistyksessä ei olisi Ruotsissa tullut kyseeseen suurten junapainojen ja pitkien etäisyyksien takia. Ensimmäinen Ruotsissa sähköistetty pidempi rataosuushan oli juuri Kiirunasta Norjan rajalle vuonna 1915. Ohmin laista voidaan johtaa näitäkin asioita aika pitkälle. Da-veturin tyylisissä vanhemmissa vaihtovirtasähkövetureissa käytetään vierasmagnetoituja tahtimoottoreita, joiden pyörimisnopeus määräytyy syötetyn virran taajuuden ja moottorin käämitysten mukaan. Tyypillisesti veturikokoisten tahtikoneiden käyttöön soveltuva taajuus on noin 15 Hz, ja jakamalla normaalin jakeluverkon taajuus 50 Hz kolmella on päästy sopivan lähelle optimaalista taajuutta. Taajuuden muuttaminen jakeluverkossa ei tunnetusti onnistu, joten ratkaisuksi jää säätää veturin nopeutta käämikytkimellä.
kuva 15.10.2008 21:53 Jussi Kortman  
  Onkohan tämäkin samaa firmaa? ;D https://vaunut.org/sivukuvat/24550.jpg
kuva 15.10.2008 21:45 Riku Outinen  
  Tämä on kyllä perin ilahduttavaa että Hpk-Sk välille on piiitkän tauon jälkeen saatu vakinaista tavaraliikennettä. 4 Occ tuntuu olevan tämän junan vakiokokoonpano.
kuva 15.10.2008 21:31 Tuukka Ryyppö  
  Tuohon taajuuskeskusteluun (Miksi 16 2/3 Hz) liittyen voisi heittää tähän taas tällaiselta sivulta linkin: http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_sixteentwothirds.php . Artikkeli ei oikeastaan kunnolla vastaa oman otsikkonsa kysymykseen, mutta on muilta osin ihan mielenkiintoista luettavaa ainakin meille jotka emme niin paljoa ennästään tiärä.
kuva 15.10.2008 21:24 Tuukka Ryyppö  
  Tuohon Yppiksen ideologiaanhan perustuu sekin, että graffitit pyritään poistamaan mahd. nopeasti. Ei ehkä ihan väärin oikeastaan. Kyllä itsessäänkin usein huomaa, että saattaa kuseskella seinille julkisella paikalla jos paikalla on esim. rikottuja ikkunoita. Ja jos ikkunat olisivat ehjiä, tuntuisi muuten tasan samassa paikassa sopimattomalta lirutella. Kaipa se voi tosiaan olla joukkoliikenteessä sama juttu. Jos rakennetaa vaunu sen mukaan että siitä näkee _ulospäin_ että siinä on huomioitu häiriökäyttäytyminen, tuntuu jotenkin luvallisemmalta toteuttaa häiriökäyttäytymistä. En ole asiaa tullut aiemmin ajatelleeksi, mutta saattaisin jos (yhä epävarmalla käsialalla) allekirjoittaa ajatuksen.
kuva 15.10.2008 21:20 Tuukka Ryyppö  
  Vähän mietityttää, että ainakaan Platskarta-vaunuissa ei liene kovin helppoa pysyä vuoteen alueella vauhdin kiivetessä sataankuuteenkymppiin. 100km/h maksiminopeudella oli kyllä ihan ok. Tuossa tosin lieni vain kupé-vaunuja, mutta ei kai niissäkään mitään ole matkustajan sängyltälipsahtamista pysäyttämässä? Onko Suomessa muuten ollut ikinä platskartavaunuja liikenteessä? Entä, onko Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana edes kerran nähty platskarta-vaunua?
kuva 15.10.2008 21:16 Tuukka Ryyppö  
  Siirto_maa_henkinen tämä kuva ei ole. Siirto_laisuus_henkinen sen sijaan hyvinkin. Tulee jotenkin ihan mieleen jenkkilän keskilännen eurooppalaisillevalloittamisen romantiikka. Ei kai Jenkkilässä oikeasti juuri tällaista ole, koska junat tulivat kuitenkin paljon sen "valkoisten vankkureiden kyljessä törröttää intiaanien nuolia" -vaiheen jälkeen vasta varsinaisesti. Mut jotenkin silti tulee tässä kuvatusta maailmasta sellainen yritteliäs "mennäänpäs asuttamaan uusi maailma! (kun ei täällä kerta ennästään /ihmisiä/ asu)" -henki mieleen.
kuva 15.10.2008 20:59 Jari Kuusinen  
  Hyvä kysymys ja erittäin ajankohtaiseen aikaan esitetty. Sivusto on kohta puoliin toiminut vuoden verran uuden ylläpidon alaisuudessa, joten pienimuotoisia yhteenvetoja sivuston kehittymisestä ja uudistumisesta, tai kehittymättömyydestä ja uudistumattomuudesta varmaan jotkut muutkin ovat päissään pohtineet. Resiina-lehden pääkirjoituskin on hyvä viimeistään tässä vaiheessa lukea ja miettiä mitä uusia mahdollisuuksia netti tarjoaa kuvaajille, harrastajille ja kuvien julkaisulle ylipäätään. Tärkein on se, mitä Timokin edellisessä kommentissa ajaa takaa - hakuominaisuudet. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi tämä kuvien nettijulkaisun tärkein ja oleellisin ominaisuus on jätetty oman onnensa nojaan ja sekin vähä kuvien lisääjien vastuulle, ilman että sitä on edes yritetty missään vaiheessa kehittää. Vai onko? Vai onko sitä vielä edes osattu ajatella sen kummemmin. Joka tapauksessa netti on tullut jäädäkseen ja sen tarjoamia ominaisuuksia pitäisi kehittää ja jalostaa, ehkä uskaltautua tekemään kokeilujakin. Jokainen aktiivinen kuvaaja kuitenkin sitä kautta kyttää rautatiemaailman tapahtumia. Tämä kaikki vaatii toki aikaa ja osaamista, sekä motivaatiota, joten tähän loppuun sopii legendaarinen lausahdus "Näillä mennään"! :)
kuva 15.10.2008 20:19 Jukka Voudinmäki  
  Jassoo, minulla sitten vanhentunutta tietoa. Korjaan numeron kuvateksiin ja kuvan nimeen.
kuva 15.10.2008 19:55 Jari Kuusinen  
  Eikö juna kulkenutkaan numerolla 3383 kuten se on näkynyt ainakin maanantaina tehneen junaliikenteen havaintojärjestelmän perusteella? Junahan on ollut vakituinen kulkija 29.9. lähtien Säännöllisen liikenteen luettelon mukaan ja sitä ennen kulkenut ilmeisesti kuvassa mainitulla numerolla 3929?
kuva 15.10.2008 19:21 Timo Salminen  
  Esimerkiksi tämä kuva ja muutama muukin pisti tässä juuri tänään pohtimaan sitä, miten näiden sivujen kuvamäärä on paisunut niin valtavaksi, että paljon hienoja otoksia hukkuu kaiken joukkoon. Pystyisikö ylläpito lyömään viisaat päänsä yhteen ja kehittelemään jotakin keinoa, miten kuvien hakujärjestelmää voisi kehittää? Taannoin edellisen ylläpidon kokeilema tagien lisääminen ei oikein toiminut.
kuva 15.10.2008 18:57 Otto Tuomainen  
  Luultavasti Turengin käytännöt vaihtelevat melko paljon. Venäläisiä viljavaunuja on ainakin haettu sillä tavalla, että Hämeenlinnasta Riihimäelle matkaava veturi ottaa vaunut mukaansa Turengista. Esim. http://www.t3676.1g.fi/kuvat/Ri/080704_3964.jpg/full
kuva 15.10.2008 18:56 Pirkko Alanen  
  Muista asentaa fillariisi myös jonkinlaiset sivutuet ettei fillari kaadu kun kipuat "kuvaustelineelle". :D
kuva 15.10.2008 18:29 Matti Kotiniemi  
  Käydäänkös Turengissa Hämeenlinnasta vai Riihimäeltä ja kuinka usein suunnilleen? Graafisten mukaan Hämeenlinna olisi vastuussa?
kuva 15.10.2008 16:44 Tuukka Ryyppö  
  (..tai polkupyörään. Pitäähän ekologia aina ottaa huomioon :))
kuva 15.10.2008 16:44 Tuukka Ryyppö  
  Ei kai mikään estä asentamasta tuollaista omaan autoon ;)
kuva 15.10.2008 16:30 Olli Keski-Rahkonen  
  Pikkukontteja on Suomessakin kuljetettu junalla, ja tarkoitukseen oli oma vaunusarjakin, Obb. Siihen meni kuusi tuommoista yksinään vaunussa olevan keltaisen kontin kaltaista kuormatilaa.
kuva 15.10.2008 15:05 Johannes Erra  
  Da-vetureita lienee Ruotsissa käytössä kolme kappaletta, tämä Net Railin omistama Da 941, Tågfraktin 887 ja malmiliikenneyhtiön 889.
kuva 15.10.2008 14:15 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Askeettinen maisema. Aivan kuin pienoismalli. Voin melkein kuvitella, että Heljanin tai Primexin talopienoismalli olisi rakennettu laatikosta suoraan radalle ja kuorutettu pienellä kerroksella pölyä. Preiserin figuuritkin loistavat poissaolollaan.
kuva 15.10.2008 14:08 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Jänniä nuo kapeat kontit, mutta eniten vielä herättää hämmästystä kontit ovat vaunussa poikittain. Tuolla tavalla seteltuna lienevät helposti purettavissa trukeilla, vai kuinka?
kuva 15.10.2008 11:49 Tero Korkeakoski  
  Eikös Ratkiriemukkaat Neekerit asusta Namibiassa eikä Etelä-Afrikassa ;) (en nyt jaksa etsiä levyä ja kuunnella...)
kuva 15.10.2008 04:30 Juha Tuhkanen  
  Ratkiriemukkaat Neekerit.:-8
kuva 15.10.2008 03:35 Juha Tuhkanen  
  En oo ennen huomannakkaan että nuo jäykistevekit o er tasossa Sm1 junan vaunuissa.Pitäs varmaan täällä Rättimäen pysäkillä kahtoo vähä tarkemmin. (Ylläpito muokannut 15.10.2008 09:08)
kuva 14.10.2008 23:50 Juha Nieminen  
  Metrorail kulkee myös Johannesburgissa mm. Soweton alueella: http://www.youtube.com/watch?v=AjzufaN6A5s ...Ei ole kavereilla vissiin paljoa menetettävää.
kuva 14.10.2008 23:22 Eljas Pölhö  
  Näitä tehtiin 115 ja ne oli tarkoitettu ensisijaisesti Namibian liikenteeseen (silloin South West Africa) eli liikennöivät De Aar'ista (Et. Afrikassa) luoteeseen niin pitkälle kuin rataa riitti. 1966 tuli vielä 10kpl lisää, sarja 32.200 (ne siirrettiin Amabele-Umtata linjalle toiselle puolelle maata vuosiksi 1972-1974). Alkuperäisen sarjan 32.000 yksilöitä oli lainassa Natal'issa vuosina 1971-1976.
kuva 14.10.2008 23:16 Jorma Rauhala  
  Afrikkalaisen sähköjunaliikennöitsijän nettisivut sopivat tähän ihan mielenkiinnosta: http://www.capemetrorail.co.za/ .
kuva 14.10.2008 23:12 Olli Keski-Rahkonen  
  Sinulta Eljas löytyy varmasti enemmän lähdekirjallisuutta kuin keneltäkään muulta meistä Vorgin lukijoista. Paljonko näitä yhteensä toimitettiin Namibiaan? Youtubesta löytyy muuten video tämän vetämästä museojunasta: http://www.youtube.com/watch?v=ONF8cZGYcFQ . Tasoristeyskäyttäytymisessä Etelä-Afrikka ei yhtään häviä Suomelle. :)
kuva 14.10.2008 22:53 Eljas Pölhö  
  Tämä on muuten oikeasti 32-002, mutta uudelleennumeroitiin sarjan ensimmäiseksi museota varten. Tieto on Namibian rautateiden 100v historiikistä, joka ilmestyi 1997 (2. painos 1999). Se on GE 33723/1959, mutta en tiedä huomasivatko vaihtaa valmistelaatan 33722:ksi museoimisen yhteydessä. Näissä "vaihtovetureissa" oli kolminajolaitteet ja suurin nopeus 96km/h.
kuva 14.10.2008 22:52 Tero Korkeakoski  
  Niin siis ulkonäköä tarkoitinkin, mulla ei ollut hajuakaan sisälmyksistä.
kuva 14.10.2008 22:41 Jouni Hytönen  
  Uusia vihreitä Tverin vaunuja ei tosiaankaan liikaa ole Suomessa näkynyt. Vanhaa Ammendorfia ovat talvivaunut pitkälti olleet.
kuva 14.10.2008 22:25 Olli Keski-Rahkonen  
  T46:lla ja tällä on yhteistä lähinnä ulkonäkö ja käyttövoima: Nohab on tunnetusti ennenkin katsonut mallia ison rapakon takaa. Tämä kuvan veturi taas on tavallaan askeleen lähempänä syntysijojaan, valmistajana on General Electric ja tyyppi on U18C1. Tätä tyyppiä (1'Co)'(Co'1)' -pyörästöllä valmistettiin vain South African Railwaysille vuosina 1959-61. Tehoa on vain noin 1,5 MW, mutta eihän se tällaiselle vaihtoveturille olekaan tärkein suure. Akselipainoa on saatu alas juoksuakseleiden avulla, ja siksipä tämä tyyppi onkin jäänyt harvinaiseksi GE:n vientituotteeksi.
kuva 14.10.2008 22:06 Anton Carlsson  
  Niin, ja onhan esim. Pasilan alaratapiha vieläkin käytössä.
kuva 14.10.2008 22:04 Tero Korkeakoski  
  Ruotsin T46, tai ainakin melko lähellä sitä(?)
kuva 14.10.2008 22:04 Anton Carlsson  
  Onkohan joskus varhain aamulla otettu, vai mitä Mika? Ajattelin sitä ensinnäkin siksi, että silloin oli yöllä (ja ilmeisesti myös aamullakin) pääradalla pakettikatko, jonka vuoksi T-junat ja aamun H-junat ajettiin deeverillä ja sinisillä vaunuilla. (Käyttäjä muokannut 14.10.2008 22:04)
kuva 14.10.2008 22:01 Joonas Hytönen  
  Ei sentään, n.1000 käytettyä tai uutta puupölkkyä vaihdetaan tähän tietoon
kuva 14.10.2008 21:57 Anton Carlsson  
  Tällaisia talvi-iltakuvia Helsingin asemalta ei enää voi saada, tuon laiturikatoksen takia. Ja sen katoksen takiakin nämä laiturit ovat talvella aina lumettomia (jos nyt ulkonakaan sattuu olemaan lunta, tiedättehän kuinka lumetonta nykyään on talvisin.
kuva 14.10.2008 21:56 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa Sm1:issä, Eioissa ja Eiobeissa ei ollut liitoskohdan "pikkuosastoissa" istumapaikkoja, ellei WC-pyttyä joku lue istuimeksi. Todettakoon, että Eio-vaunuissa 6234 ja 6237 oli hieman ennen saneerausta yleisöpuhelin WC:tä vastapäätä tuossa välikössä. Puhelin toimi kortilla.
kuva 14.10.2008 21:55 Jorma Rauhala  
  Kyseessähän on SMJK:n (Suomen maajoukkueen kannattajat ry) tilausjuna Moskovaan ja takaisin. Suomi-Venäjä -jalkapallo-ottelu Moskovan Lokomotiv-stadionilla! Ehkä junan mielenkiintoisin vaunu eli Smena-junan ravintolavaunu, jää juuri tuon alikulkukatoksen taakse. Itse en ollut nähnyt vielä kertaakaan tätä ennen Smenan vaunustoa Suomessa (Smena-junat: nro 26, Moskova 23.00 - Pietari 6.41, nro 25, Pietari 23.00 - Moskova 7.00. Nuo vihreät Sn160-vaunut, jotka ovat siis retkeläisten makuuvaunuja, näyttivät olevan kaikki aivan viimeisintä huutoa ja vain pari kuuta vanhoja. Torstainahan tuo tulee uusintana, ketkä eivät sitä vielä nähneet! Matkatoimisto on Aikamatkat, kotisivuilta loput tiedot. (Käyttäjä muokannut 14.10.2008 22:00)
kuva 14.10.2008 21:51 Riku Outinen  
  Kyllähän ne Helsingin satamaradat toki vielä käytössä on kun uusi Vuosaaren satama joka korvaa nykyiset Länsisataman ja Sörnäisten sataman avautuu marraskuun lopussa ja sitä myötä liikenne nykyisillä satamaradoilla loppuu. Kyseiset radat olivat siis viimeistä kesää käytössä koska en usko että uutta kesää ehtii tulla ennen ratojen lopettamista :) (Käyttäjä muokannut 14.10.2008 21:55)
kuva 14.10.2008 21:10 Anton Carlsson  
  Tamperelaisuus.
kuva 14.10.2008 21:05 Anton Carlsson  
  Kyllä siellä sanotaan että "Länsisataman ja Sörnäisten satamaradat ovat viimeistä kesää käytössä".
kuva 14.10.2008 20:42 [Tunnus poistettu]  
  Mielestäni asia on niin että karu ja askeettinen vaununsisustus altistaakin juuri häiriökäyttäytymiselle. Aikoinaan T-junissa käytettiin sunnuntaisin illalla sinistä vaunukalustoa ja tunnelma oli rauhallinen, vaikka junassa oli aina muutama juopunutkin matkustaja.
kuva 14.10.2008 20:33 Olli Keski-Rahkonen  
  Ei siellä Anton toki noin sanota. Luepa artikkeli uudelleen ihan ajatuksen kanssa. :)