Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.02.2023 15:00	Jimi Lappalainen
		Molemmat virroittimet ylhäällä vain kuvanoton ajan? :)
	11.02.2023 14:32	Esa J. Rintamäki
		DB:n keksit, eli logot tukevasti paikoillaan! Maffei aikoinaan oli väsännyt kuuluisat baijerilaiset S3/6:tkin (Maffei-Pazifik, myöh. BR 18.4-5, nelisylinteriset kompoundivehkeet.) Suunnittelijoista mainittakoon Anton Hammel, jonka koneisiin verrattuna preussilaiset Richard Garben luomukset näyttivät kovin teknisiltä putkihässäköineen (mm. P8/BR38) kaikkineen.
	11.02.2023 14:23	Esa J. Rintamäki
		Se ruotsalainen kasvatustieteen professori, joka lanseerasi ja onnistuneesti myi vapaan kasvatuksen, oli itse lapseton!
	11.02.2023 14:21	Esa J. Rintamäki
		Muistan, että ollessani kansakoulun I luokalla, Mäntän entisessä puu-yhteiskoulussa "Kahvimyllyssä" talvella 1966, eräänä aamun välitunnilla katselin Koulukadun viereiseen aitaan nojaten höyryveturin vetämää tavarajunaa, meni kohti Mäntän asemaa entisen Koskelan seisakkeen kohdalla. Veturi näytti silloin siksi isolta, että voin sen tulkita näin 57 vuoden jälkeenkin olleen Risto. Kirkas pakkaspäivän sininen aamu silloin oli.
	11.02.2023 14:14	Esa J. Rintamäki
		Herra Petri, ettei kyseessä olisikin ollut se tapaus, kun Poriin menevä P 43 ajoi marraskuussa 1965 syyssateen syövyttämään pengersortumaan jossain Vammalan tienoilla? Siellä rymsteerasi mm. Sr12 2710, EFi 22377 ja yksi Eis-vaunukin, 22725. Muistan Aamulehden otsikon aiheesta: Pikajunan matkanpää.
	11.02.2023 14:08	Esa J. Rintamäki
		Kuva ylösalaisin siksi, kun se onkin alunperin australialaisen turistin kuvaama...? Hehehehee.
	11.02.2023 13:53	Jimi Lappalainen
		Vaunujen Suomessa käytetty sarjatunnus on Vop.
	11.02.2023 13:52	Juha Toivonen
		Erittäin hyvä kysymys...selvitetään ja vaihdetaan....
	11.02.2023 13:51	Jimi Lappalainen
		Miksi kuva on ylösalaisin?
	11.02.2023 12:49	Petri Nummijoki
		Resiina-lehden 2/89 Pr1-artikkelissa kerrotaan vesitilojen mitoituksena olleen välit Helsingistä Järvenpäähän (37 km) ja Siuntioon (52 km). Käytännössä kai Helsingistä Kevaralla (29 km), Järvenpäässä ja Kirkkonummella (38 km) käytäessä vettä otettiin paluumatkaa varten lisää mutta Tikkurilaan (16 km) onnistui edestakainen matka ilman vesitystä. Helsingistä Riihimäelle mentäessä vettä tarvittiin lisää. Järvenpää lienee ollut tyypillinen vesiasema mutta sieltä ei vettä tainnut käytännössä saada enää 1960-luvun puolelle tultaessa, vaikka aikataulukirjassa Järvenpää säilyi vesiasemana melko pitkään. Sen jälkeen Riihimäen käynneillä vesitys oli Keravalla. Isäni muisteli erästä tapausta 1960-luvulta, kun Porin radalla oli suistunut vaunuja ja Pasilasta lähetettiin nosturi raivaustöihin. Junaohjauksesta tuli määräys, että nosturille on varmistettava esteetön kulku ja kaikki muut junat väistävät. Pasilan tallilta oli kuitenkin veturiksi annettu Pr1 ja kuljettaja ilmoitti, että vesille on ensimmäisen kerran päästävä Keravalla. Kiireet loppuivat siltä erää siihen.
	11.02.2023 11:53	Mikko Herpman
		Kun Paikkuja on tilattu, niin miten on mitoitettu veden ja polttoaineen riittävyys? Tokihan viskureita taisi olla tuolloin paljon, Helsingistä lähtiessä vettä varmaankin sai jo Keravalla tarvittaessa ihan pääraiteen vierestä.
	11.02.2023 11:47	Timo Salo
		Asiansa tuo suojaus ajaa hyvin, mutta kuvaus on erittäin hankalaa vallankin kirkkaana päivänä heijastusten takia. Ja kaikki vaan vapaan kasvatuksen tuotteiden takia. Pitää perustaa työryhmä pohtimaan miten se kirottu töhriminen saadaan loppumaan... (tosikoille: viimeinen lause on vitsi nykysuomen tavasta hoitaa erilaisia ongelmia. Kokouspalkkioita ei voi juuri helpommalla saada. Tuloksista viis!!!)
	11.02.2023 11:05	Petri Nummijoki
		Tuo 3 % vastaisi Tampereen ja Oriveden välillä karkeasti 120 höyryvetoista tavarajunaa vuodessa eli suunnilleen yksi höyryjuna kolmessa päivässä. Oriveden ja Haapamäen välillä sen sijaan olisi ollut suunnasta riippuen noin 220-250 höyryvetoista tavarajunaa vuodessa, jos junat kulkivat koko välin. Jakelujunat eivät ole luvuissa mukana mutta niitä on merkitty Tampereelta Orivedelle, Jäsänkoskelle ja Haapamäelle vain moottorivetureille. Sen sijaan päivystykset ja työjunat ovat pääasiassa höyryvetureilla ja nekään eivät ole luvuissa mukana. Oriveden ja Haapamäen välinen vilkkaampi höyrytavarajunaliikenne voisi selittyä sillä, että Vilppulan työt lienee hoidettu pääasiassa höyryvetureilla, koska Vilppulan ja Mäntän alueen päivystykset on tilastoitu höyryvetureille. Se on voinut olla päivittäistäkin liikennettä, jos oletetaan Vilppulan päivystäjän tulleen Haapamäeltä eli juna kulki vain Haapamäen ja Vippulan välin (25 km).
	11.02.2023 10:28	Vesa Höijer
		Tuollainen suojaus pitäisi saada Jyväskylän asemallekin.
	11.02.2023 10:26	Esa J. Rintamäki
		Kuvan vaunu on tunnistettavissa C1:n entiseksi tenderiksi nimenomaan akselien välissä, aluskehyksessä olevien kevennysaukkojen muotoilun perusteella. C2:ssa aukkojen toisiaan lähinnä olevien päiden muoto oli pystysuunnassa suora. Kummassakin tenderissä akselivälimitta oli 2 571 mm. C1:ssä edelleen tenderin jarrukengät olivat/ovat puisia! C1:ssä vesitila oli 5,5 m3 ja tässä vaunussa näyttää se olevan 9,4 m3. C2:n vesitila oli 5,0 m3. Olisi kiinnostavaa tietää enemmän tuosta vasemman pään pumppu (?) -laitteesta. Onko siinä kaksisylinterinen höyrykone? Vesioinas se ei ainakaan ole. Ihan kuin ylimpänä oleva osa olisi suojahatun alla oleva paineensäädin, vähän samaan tapaan kuin höyryvetureiden ilmapumpuissa...? Laitteen oikealla puolella oleva pieni käsipyörä avaa vesiventtiilin, joka sijaitsee säiliön pohjassa.
	11.02.2023 10:05	Timo Salo
		Sattumana kiva kuva! Näenkö väärin, vai onko puikoissa rouvashenkilö? Alkaa olemaan tänäpäivänä TKL:n autoissakin 50/50% tasa-arvoista...?
	11.02.2023 09:56	Esa J. Rintamäki
		Numeron perusteella on.
	11.02.2023 09:30	Keijo Honkanen
		C1:n tenderi eli valmistunut Glasgowissa (Neilson & Co) vuonna 1869?
	11.02.2023 09:27	Raimo Harju
		Onkohan uusin Dr13.
	11.02.2023 06:02	Esa J. Rintamäki
		Kirkkonummen junasuorittaja (nti Koski), kerran kertoi minulle, että ajoittain oli kova työ estää herra Saalastia lähtemästä noin vain Tka:n kanssa linjalle, koeajoja tekemään. Saalasti poltti päreensä, vaikka kuinka olisi pikajunia tulossa.
	11.02.2023 05:26	Esa J. Rintamäki
		KAUHAVA: - Kauhavan asema avattu yksityiselle lennätinliikenteelle 1.5.1886 alkaen. (Cirkulääri eli kiertokirje 12/1564, 27.3.1886.) - Runsaan sota-ajan liikenteen vuoksi Kauhavan asemalla otetaan käyttöön 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, 200 m ja 300 m päähän tulovaihteista. Otetaan käyttöön 15.6.1917 alkaen. (Cirk. 45/2259, 5.6.1917.) - Kauhavan aseman yleinen sähkösanomanvaihto lakkautetaan 1.11.1956 lukien. (KL = Käskylehti 39/56 - 2.) - Kauhavan IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.2.1958 lukien. (KL 2/58 - 4.) Kyseessä on palvetutasoluokituksen parannus. - Kauhavan aseman III luokan asema alennetaan IV lk asemaksi 1.9.1961 lukien. (KL 34/61-3.) Asemapäällikön palkkaluokkakin aleni hiukan. - Kauhava ilmoitetaan olevan Seinäjoen RAP-satelliittipaikka. (VT 2a/75, eli Viralliset tiedotukset-lehti.) RAP oli tuolloin uusi rautateiden automaattinen paikanvarausjärjestelmä. Alkuun tietokonepäätteitä ei tietenkään riittänyt joka asemalle, joten satelliittipaikat hoitivat asiansa puhelimitse. Kha tapauksessa soittamalla Seinäjoelle, kun asiakas paikanvarausta tilasi. -Kauhavan aseman liikennöintitapa 1.10.1976 lukien on oleva: HTt, eli täydellinen henkilöliikenne, tavaraliikennettä vain täysin vaunukuormin. (VT 39/76.) Kauhavan sijainti Aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan: km 455 + 739. Sen verran sieltä on matkaa Helsinkiin, Haapamäen kautta. Kauhavan aseman alaisia seisakkeita: eli Kha oli ennen vanhaan ns. päällystöasema näille, tilinpidollisessa mielessä. - Hahtomaa: km:llä 449 + 992, avattu liikenteelle 15.1.1932. Suljettu 1.12.1955. Avattu uudelleen 1.2.1957 ja lakkautettu lopullisesti 28.5.1972. Se oli ollut ilman liikennettä vuoden ajan ennen sulkemistaan. - Somppi: km:llä 452 + 820, avattu liikenteelle 1.6.1933 ja suljettu 1.6.1942. - Ilmailukoulu: km:llä n. 458, avattu liikenteelle 15.1.1932 ja suljettu 1.6.1942. Tariffikilometreissä sanottuna Ilmailukoulu oli 2 km Kauhavalta. Tariffikilometrien mukaan liikennepalvelut hinnoiteltiin, henkilö- ja tavaraliikenteessä. Ilmailukoulun luona oli ollut myös pistoraide Ilmavoimien lentopolttoainesäiliövaunuliikennettä varten. Vuoden 1923 raidekaaviokirjassa ei Ilmailukoulun raiteesta ole merkintää. - Hopiavuori: km:llä 459 + 684, avattu liikenteelle 15.2.1932 ja suljettu 1.6.1942. Avattu uudelleen 24.1.1955 ja suljettu 1.12.1955. - Mikkilä: km:llä 462 + 312, avattu liikenteelle 15.1.1932 ja suljettu 1.12.1955. Avattu uudelleen 2.6.1957 ja lakkautettu 28.5.1972. Mikkilä on välillä ollut suljettuna liikenteeltä, mutta ei tällöin lakkautettuna. - Lammi: km:llä 462 + 798. Lammin laituri, [8 km Kha, 10 km Hm (=Härmä)] avataan heti Kauhavan alaisena laiturina matkustaja- ja kappaletavaraliikenteelle. Kuitenkin siten, että vain tavarajunat 1321 ja 1322 siellä pysähtyvät. (Cirk. 1/8, 2.1.1909.) Lammin laiturin luona sijaitseva läpikulkuraide (= sivuraide) on valmistunut ja Rautatiehallitus on määrännyt, että kyseinen laituri on Cirk.:ssä 1/8, 2.1.1909 määrätyin ehdoin avattava myös täysien vaunulastien liikenteelle. (Cirk. 74/11854, 31.8.1909.) Kauhavan ja Härmän välillä sijaitseva Lammin seisahduslaituri on heti suljettava kaikelta liikenteeltä 1.7.1912 lukien. (Cirk. 25/1680, 14.5.1912.) Lammin Platformskjul - pysäkkirakennus siirrettiin sittemmin pohjoisemmas, Rimmiin. Suurinpiirtein samanlainen pysäkkitalo on nykyisin nähtävissä Humppilassa, kapearaiteisen museorautatien asemana. Se tosin on siirretty Riipasta, edelleen Pohjanmaan radalta, vuonna 2018. Alkuperäistä Lammin Platformskjulia muistuttivat tarkemmin rantaradan (Helsinki - Turku) Huopalahti (vanha) ja Kauhainen, muun muassa. Lähteet: Valtionrautateiden kiertokirjekokoelmat, Käskylehti, Viralliset tiedotukset (olivat sisäisiä tiedotuslehtiä), netti ja Jussi Iltasen kirja Radan varrella. Tämän verran sain aikaiseksi.
	11.02.2023 03:28	Esa J. Rintamäki
		BT 01134 oli vuodelta 1953. Sen aluskehys oli entinen O 70'055 - avotavaravavaunu vuodelta 1908. Siinä oli paikat 14 hengen työkunnalle. Lämmityksenä vesilämmitys ja täydennykseksi konduktöörivaunun kamina. Työkuntakansa sai valoa Pintsch-painekaasuvalaistuksesta ja sähköstä, liitäntäjohdolla. Nestekaasua oli ilmeisesti keittiön liettä ja jääkaappia varten. Hylätty marraskuussa 1982.
	11.02.2023 03:21	Esa J. Rintamäki
		BG 040033 valmistui 1960-luvun alkupuolella, sen perusvaunu oli entinen CEi 2595 vuodelta 1934. 2595 oli "Mulatti", eli paikkalukuna 16/69. Vaunun entisen 1. luokan pään sivuovesta kurkistettuna näkyi ovi osastoon, oven lasissa oli merkintä 1 lk/kl. Siinä oli ollut sähkövalaistus ja Pintsch - höyrylämmitys. 1980-luvun puolivälin tienoilla 040033:a ei enää Riksussa näkynyt. Näyttää siltä, että vaunun vasen pää oli karvalakkipuolta.
	11.02.2023 03:02	Esa J. Rintamäki
		Oh shit!
	11.02.2023 03:01	Esa J. Rintamäki
		Kuvan oikeassa alanurkassa on näköjään "Mäntän Saha"...! Isot pojat: - "Jos saha on Kansassa vakuutettu, niin se on puoleksi poltettu".
	11.02.2023 02:24	Esa J. Rintamäki
		Taiteilija ollut Turussa Viipurin pamahduksessa!
	11.02.2023 01:54	Esa J. Rintamäki
		Ihmisten sullominen ghettoihin ei ainakaan todista päättäjien osaamisesta ja viitseliäisyydestä. Juuri ghetot ovat erityisen tehokkaasti toimineet ääriajattelukiihdyttiminä! Lisäksi se kertoo vavisuttavasta muukalaispelosta ja päättömistä ennakkoluuloista! Eräs tuttavani on/oli sisätautien erikoissairaanhoitaja, urallaan assisteerannut "miljoonia" sisälmysremontteja kaikennäköisten ja - väristen inehmojen parissa. Hän kerran sanoi, että oli sitten sukupuoli, ihonväri, kansallisuus, veriryhmä ja nenänkin malli mikä hyvänsä, ne sisuskalut olivat aina samanlaisia ja samassa järjestyksessä. Minua henkilökohtaisesti harmittaa se, että eduskunnassa on henkilöitä, jotka eivät kykene kohdistamaan katsettaan ja asennettaan pidemmälle kuin juuri kuluvaan äänestysväliin. Ilmiö on oikeastaan aivan liian inhimillinenkin, kieltämättä.
	11.02.2023 01:34	Esa J. Rintamäki
		Pukki, minä jo luulin, että se kalju ja partasuinen potkupalloilija...?
	11.02.2023 01:27	Esa J. Rintamäki
		Huomattavasti paremman näköinen ja oloinen kuin jonkun "taitavan" engelsmannin visioneeraama Kiasma - rakennusvikasimulaattori. Täällä voipi (yllätys - yllätys!) tulla frysis ja kalis ja snögeekin!
	11.02.2023 01:18	Esa J. Rintamäki
		Kuljetusvaunun filosofian ja tarpeen selittää sanomalehtipostin (bulkkitavaraluonteisuus) kuljettaminen pitkin koko laajaa Suomenmaata. Ja kuljetettavaa riitti: ruuhka-aikoina (jouluna, jostain ihme syystä?) pakettipostia, muutoin nipuittain Hesaria, rantaruotsalaisille Höblää tai Huusista, aatteen tukijoille Sonta - Siionia ja sen toisen aatteen kannattajille Taudinkantajaa!
	11.02.2023 00:21	John Lindroth
		No jopas on onnistunut kuva!
	11.02.2023 00:11	Arto Papunen
		Onko traktoreilla kohteena Vuosaari, mistä laivalla eteenpäin?
	10.02.2023 23:56	Rainer Silfverberg
		Maaliskuussa ei vuonna 1977 ollut liputuspäivää. Helmikuussa oli 5.2. Runebergin päivä ja 28.2. Kalevalanpäivä. Vaaleja ei järjestetty myöskään 1977. Yksi mahdollisuus on Helsinki-Hämeenlinna rautatien 115-vuotis juhlapäivä 17.3.1977 mikä voisi selittää Pasilan aseman liputuksen. Kuvaaja tainnut kuitenkin valita varsinaiseksi kuvauskohteeksi "Arkku" -mallisen raitiovaunun linjan 2 päätepysäkillä, ne kun olivat silloin viimeistä vuottaan aktiivikäytössä.
	10.02.2023 23:30	Mikko Ketolainen
		Otin T7146:sta kuvan kun se seisoi lähtövalmiina ratapihalla. Tarkoitus oli mennä kuvaamaan juna Mansikka-ahon tasoristeykseen. Huomasin, että etelän suunnasta on tulossa juna, eli tämä PAI65899 ja jäin odottamaan sitä. Sitten ajoin nopeasti sinne tasoristeyksen luo. Nousin autosta ja huomasin, että takanani tullut pakettiauto jäi odottamaan tasoristeykseen, jolloin tajusin, että T7146 on tulossa. Ehdin kuitenkin tasoristeykseen kuvaamaan junan tulon, joten ensimmäinen Fenniarailin veturin vetämä juna on saatu ikuistettua. Veturinkuljettaja tervehti soittamalla pari kertaa veturin pilliä.
	10.02.2023 23:18	Jan Jahkola
		Liputuspäiväkin tai muu liputuksen aihe sattunut sopivasti.
	10.02.2023 23:01	Jimi Lappalainen
		Ai jai, tämän kuvan kun saisi uudelleen skannattuna korkealla resoluutiolla. Upea.
	10.02.2023 22:41	Petri Nummijoki
		Veturi oli siirtoajolla Ouluun, joten varmaankin vaati ennakkotietoa, että höyryveturin sai tässä kuvaan talletettua https://www.vaunut.org/kuva/136692. Itse asiassa jo kymmenen vuotta aikaisemmin eli 1962 oli tilaston mukaan höyryvetureiden osuus Tampereen ja Oriveden välillä tavarajunien ja kiitotavarajunien yhteenlasketuista junakilometreistä enää 3 % ja Orivesi-Haapamäki-välillä 7-8 %, joten taisi höyryveturin näkeminen Haapamäen suunnan tavarajunassa vaatia jo silloin pientä tuuria tai ennakkotietoa.
	10.02.2023 21:57	Juha Toivonen
		Juuri tästä näkymästä olen varsin katkera. Kuvan oton aikoihin 1972-73 vietin varsin paljon aikaa "Tampereen ratapenkoilla", mutta en koskaan onnistunut näkemään vielä jäljellä olevia höyryjä junien vetokalustona. Toki niitä Tampereella kulki yhä, kuten kuvakin todistaa, mutta ohi meni....Rrrh-kele!
	10.02.2023 21:52	Juha Toivonen
		Erinomainen kuva ja suorastaan kiitettävä ajankuva! Erilaista rautatiekalustoa/miljöötä runsaasti, sekä aikakauden volkkarit, volvot ja mosset taustalla.
	10.02.2023 21:46	Juhana Nordlund
		Ensimmäinen Ei-vaunu näyttää eniten 83-paikkaiselta versiolta eli lähiliikenteen tarpeisiin muutetulta. Seuraava vaunu näyttää päällisin puolin samanlaiselta, voisi tosin kuulua sarjaan 22651 - 22660. Tepon kanssa olen siis samaa mieltä siitä, että lähiliikennevaunut olisivat kyseessä.
	10.02.2023 21:43	Juha Toivonen
		Tuo kyseinen silta katosi jo 1980-luvulla, ja nyt sen teräksinen seuraajakin todennäköisesti katoaa. Tampereelle on luvassa todella suuria rautatieinfran remontteja heti 2023 jääkiekon MM-kisojen jälkeen. Useiden vuosien ajan. Kuvassa näkyvä Erkkilän silta on yksi kohteista. Seuraa tuolle tekee siltaremonteissa Sorin silta, Viinikan ojan 4-raiteinen vanha teräspalkkisiltakompleksi, sekä Järvensivun - Viinikan kolmioraiteen teräspalkkisilta. Kokonaan oman osansa tuossa jättiremontissa muodostaa Tampereen henkilöratapihan täydellinen remontti. Kaikki edellä mainitut tehdään keskelle jo käytettävää infraa, eli varsin haasteellisesta projektista on kokonaisuudessaan kysymys.
	10.02.2023 21:35	Juha Toivonen
		Sfc-vaunuja ei ole kulkenut Tampereen seutuvilla enää aikoihin. Kloori ei ole kai enää IN?
	10.02.2023 21:33	Juha Toivonen
		Kaikin puolin upea kuva ja hieno löytö kerrassaan! Onnittelut!
	10.02.2023 21:22	Juha Toivonen
		Sv-1 veturia en koskaan tavannut Livenä, mutta Dr 15 kylläkin. Vehmaisten asemalla eräänä iltayönä 1980-luvun alkuvuosina. Olin silloisen tyttöystäväni kanssa iltakävelyllä etäältä heidän kotoaan, sillä tytön isä ei sietänyt "kolleja nurkissaan". Vehmaisten asemalle päästyämme havaitsin erinomaisen massiivisen dieselin rumputuksen. Se lähestyi ja voimistui Messukylän suunnasta. Wärtsilän jyly veti suorastaan sanattomaksi, ja siinä samassa ahneen kieleni pois hänen kitalaestaan, samalla kun Super-Hurun tarjoama äänimaailma sen kuin voimistui. "Tyttöystävää voi suudella aina, mutta Dr-15 on vain tässä ja juuri nyt"!
	10.02.2023 21:11	Juha Toivonen
		Totta. Silloin "neloselta" olisi vain kolme suuntaa: Haapamäen kautta Seinäjoelle, Jyväskylään, ja/tai sen kautta kauemmaksi, tai Turkuun. Hyvin pienenä neljäntenä mahdollisuutena olisi P42 Helsinkiin (Sk-Hpk-Tpe-Hki)
	10.02.2023 21:03	Petri Nummijoki
		Kuuluisiko pylvään takana oleva teräsvaunu kuitenkin samaan junaan? Jos näin niin lienee joku pitkämatkaisempi, kuin Oriveden paikallisjuna.
	10.02.2023 21:01	Rainer Silfverberg
		Kolmas vaunu on teräsvaunu.
	10.02.2023 20:57	Juha Toivonen
		Kuva viittaisi varsin vahvasti 1980-luvulle. Uskomatonta kyllä, mutta Hurulla vedettiin tuolloin 2-vaunuisia paikkuja Orivedelle. Olivat tippuneet 1983/84 pois pikajunakäytöstä, joten nyt niille sai kelvata 1980-luvun "maakunnan" lähiliikennejuna. Myös raide 4 puoltaa tuota kulkusuuntaa. PS Tepolle: - Jos oikein muistan, niin nämä olivat kyllä ns. blyysipenkki Ei:tä, eli ei ollut muutettu lähiliikenteelle?
	10.02.2023 20:53	Juha Toivonen
		PMK:n talo. Tuolta löytyi vielä 1970-luvulla jokunen irtotenderi ja isohko kasa veturihiiltä.
	10.02.2023 20:48	Juha Toivonen
		Tuon 115:n kanssa identtinen 112 on edelleen olemassa, jopa täysin entisöitynä. Ja tuon Rollikan (vastaavan) voi niin ikään tavata eräässä Linja-automuseossa, numerolla TKL 5.
	10.02.2023 20:32	Lasse Hinkkanen
		On jarruvaununa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset