Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.02.2023 19:33 | Juha Toivonen | ||
| Jup. Näitä valmistui tasan 2 yksilöä. Oliko niin, jotta BR 65 vei voiton vetokyvyllään? | ||||
|
12.02.2023 19:26 | Juha Toivonen | ||
| Jopa on Oulun "ykkösen" miljöökin muuttunut sitten 1990-luvun, jolloin viime kerran saavuin Ouluun junalla... | ||||
|
12.02.2023 19:25 | Juha Toivonen | ||
| Kuinka monta Dr16 on vielä palveluksessa? | ||||
|
12.02.2023 19:22 | Juha Toivonen | ||
| Aivan sama, kuka oli(on vapaan kasvatuksen "isä". Tupaan/käräjille, jopa Haagiin, jos kynnys vain suinkin ylittyy. Rikoksenaan "rikos länsimaista ihmisyyttä ja sen tulevaisuutta vastaan". Nykyään ei enää osata kunnioittaa henkilön tai toisen omaisuuden koskemattomuutta, sillä tuo vastuuton liberaalisuus opitaan/saadaan jo äidinmaidossa, vastuuttomien liberaalisten vanhempien hedelmänä. "Kuri ja tavat" - eivät kuulu enää suomen kielen sanavarastoon. Katosivat joskus 1980-luvulta lähtien... | ||||
|
12.02.2023 18:50 | Juha Toivonen | ||
| Miten koeajo sujui? Junapaino? | ||||
|
12.02.2023 18:48 | Juha Toivonen | ||
| Tämähän on todella upea kuva. Nostalginen ja futuristinen luomus yhdessä otoksessa....vai pitäisikö sittenkin sanoa: - Kuvamanipulaatiossa? Hieno joka tapauksessa. | ||||
|
12.02.2023 18:46 | Juha Toivonen | ||
| Ei vaan suostu kääntymään/poistumaan tuo upsidedown kuvani..... | ||||
|
12.02.2023 18:44 | Juha Toivonen | ||
| Syy kai lienee veturin (junan) havainnointi esim. tasoristeyksissä. Mutta totta....eiväthän nuo neonvihreät pysty/vaakaraidat tee oikeutta itse veturille. | ||||
|
|
12.02.2023 18:19 | Timo Anttila | ||
| Tunnustan olevani tietämätön amatööri. Mutta sen tiedän että täältä löytyy vastaus kaikkeen. Eli Jimille paljon kiitoksia tuosta tiedosta! |
||||
|
12.02.2023 18:18 | Juha Toivonen | ||
| Kuva on erittäin hyvä. | ||||
|
12.02.2023 18:16 | Juha Toivonen | ||
| Savolaiset artesaanit ovat iskeneet sillan pilareihin. Savolainen sammal iskee saman sillan kansirakenteisiin, eli vihreää siirtymää on. | ||||
|
12.02.2023 18:14 | Juha Toivonen | ||
| Valko-vihreäksi maalattu deeveripari näyttää 30 vuotta nuoremmilta, kuin mitä todellisuudessa ovat. (Jos joku naispuoleinen harrastaja lukee tätä, niin ei ehdottomasti kannata tukeutua tuohon 30v nuorentumiseen, vain ulkoisen maalipinnan värisävyjen perusteella) | ||||
|
12.02.2023 18:10 | Juha Toivonen | ||
| ...toinen asia, joka allekirjoittanutta askarruttaa, on se, miksi CZLOKO on lopettanut Dr-18 kaltaisten vetureiden valmistuksen tuoteohjelmassaan? Kysyntä-, vaiko tarjontaongelmia? | ||||
|
|
12.02.2023 18:06 | Juha Toivonen | ||
| Kuinka monta kuvan kaltaista vaunua Suomeen on tuotettu Baltian maista? Ilmeisesti vaunuroikkia on kasattu useampia? | ||||
|
12.02.2023 17:56 | Juha Toivonen | ||
| 1960-luvun designiksi ja 1970-luvun tuotokseksi 103 oli kyllä jotakin tajunnan täysin ylittävää. Muotoilusta miljoona lisäpistettä. Sarjatuotantovetureiden teho 7,440 kW (9,980 hp). Nopeus min. 200 Km/h. ...jospa Valtiollinen opeRaattorimme pyrkisi pikaisesti korjaamaan Vectron tilaustaan ja viimeiset 20 yksilöä tulisikin BR 103 - 2,0 versioina, kaikkine mahdollisine päivityksineen, mutta alkuperäisellä ulkoisella muotoilulla. Kelpaisi noita maalata vihreiksi..... Mutta ei koko-sellaisiksi! | ||||
|
|
12.02.2023 17:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on mainio kuva! :) | ||||
|
|
12.02.2023 17:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivät ne ole "milloin mitenkin päin", vaan pitkässä päässä on vaakaraita ja lyhyessä päässä kaksi pystyraitaa. | ||||
|
|
12.02.2023 16:13 | Kimmo Säteri | ||
| Eleganttisuuden multihuipentuma. | ||||
|
|
12.02.2023 15:13 | Otto Tuomainen | ||
| Ihan hienot "Balkanin" maisemat täällä, Srbsko siis tarkoittaa tšekiksi Serbiaa. Tämä Prahan ja Berounin välinen rataosa seuraa mutkitellen Berounka-jokea. Uutta tunnelissa kulkevaa nopeaa ratayhteyttä on suunniteltu tällä välille. | ||||
|
|
12.02.2023 13:20 | Timo Anttila | ||
| Hieno värikäs kuva! Nuo Dv:n milloin mitenkin päin olevat vihreät raidat on kyllä aika rasittavia katsella. VR:n keksintö tuokin... Mikä lie syy moiseen? |
||||
|
|
12.02.2023 11:14 | Mikko Herpman | ||
| Tämä veturi on kyllä aivan todella hieno ja kun näin tämän pienenä poikana tulevan kovaa Esslingenin aseman ohitusraidetta IC-junan vetäjänä oli vaikutus pysyvä! | ||||
|
|
12.02.2023 10:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Moni on varmaan kuullut, mutta kerta kiellon päälle. 60-luvulla ainoastaan kaverilla, jonka isä oli merikapteeni, oli E03:n H0-malli (Märklin-Katalog 1966/67). Äiti sanoi minulle toivomukseeni jouluina, että veturit kannattaa hakea Saksasta, ne ovat siellä halvempia. Olen muistuttanut äitiäni (94) tuosta useamman kerran. Nyt niitä on 52/80. H0-malleille sain dioraaman työantajalta https://vaunut.org/kuva/118836?kd=13.5.2017&kd2=13.5.2017 |
||||
|
|
12.02.2023 00:46 | Hannu Peltola | ||
| Hieno vihreän kesäinen kuva ja tässä ollaan kunnolla vuoristossa! | ||||
|
12.02.2023 00:29 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jarno tarkennuksesta! Maalaus on siis samanikäinen kuin itse asemarakennuskin. | ||||
|
|
12.02.2023 00:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä yksi hienoimmista saksalaisista sähkövetureista! Ja hienon kuvan on Krauss-Maffein mainosväki ottanut! | ||||
|
11.02.2023 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Mäntän joulupukkijuna Pr1-vedolla oli näemmä 26.11.1994. Eipä löytynyt enää ihan heittämällä muistipaikoista. :) | ||||
|
11.02.2023 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harvinaisen "fotorealistinen" kuva, väreineen sävyineen kaikkiaan! | ||||
|
|
11.02.2023 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Tuollainen "lasikaappi" saattaisi hyvinkin sijoittua myös Riihimäen asema-aukiolle. Hieman nostattaisi muisteluita Riihimäen rautatiepaikkakunnasta, näyttely-esinekin olisi "lähes" valmiina https://vaunut.org/kuva/126620 . | ||||
|
11.02.2023 20:55 | Petri Nummijoki | ||
| Tr1-vetureilla oli lupa liikennöidä Vilppulan ja Mäntän välillä 30 km/h nopeudella jo silloin, kun radalla olivat 30 kg:n kiskot, vaikka yleensä Tr1 sai kulkea keveillä kiskoilla vain ratapihoilla. Moista poikkeuslupaa ei varmaankaan olisi kannattanut antaa ellei ollut aitoa tarvetta käyttää Tr1-vetureita ko. radalla. Havainto vaikuttaa siis täysin uskottavalta. | ||||
|
|
11.02.2023 20:44 | Miitre Timonen | ||
| Hauska tuo pikkudeeveri kuvan oikeassa reunassa. | ||||
|
11.02.2023 20:31 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei enää 2000 -luvulla. Sellun valkaisu toteutetaan nykyisin eri tavoilla - jos edes toteutetaan. | ||||
|
|
11.02.2023 20:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Ympäri Satakuntaa kumipyörillä | ||||
|
|
11.02.2023 20:14 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Järvenpäästä oli 9 ‰ nousu Saunakallion suuntaan, joten ehkä siellä ei kannattanut pysähtyä, jos ei ollut pakko. Keravalla lienee ollut useammin pysähtymistarvetta myös vaunujen jättämisen tai ottamisen vuoksi. Järvenpää ei näytä olleen vesiasema ainakaan enää vuoden 1963 aikataulukirjassa, joten poistui sieltäkin aikaisemmin, mitä muistin. Sen sijaan Tikkurila oli varapaikka vesityksille. Mitähän mahtoi tarkoittaa? Oliko Tikkurilassa vesitys jollain moottoriruiskulla, jos sorakuopalle ajettiin esim. Tk3:lla, joka sekään ei omannut kovin pitkää toimintasädettä? Vai oliko Tikkurila varalla, jos Kerava olisi mennyt vedenottokieltoon? |
||||
|
11.02.2023 19:57 | Jarno Piltti | ||
| Polar-Expressin aina sympaattinen jääkarhu havaittavissa myös. | ||||
|
11.02.2023 19:17 | Ilkka Hovi | ||
| Suomalaiset ihmettelivät luovutettavaksi ehdotettuja vaunuja, jarruletkut puuttuivat. Selvitys oli kuulemma, köyhän virolaiset tekivät letkuista pohjallisia kenkiin. Muuten joutui kävelemään paljain jaloin. Valloitetussa maassa oli aina vaikeaa. | ||||
|
11.02.2023 19:14 | Ilkka Hovi | ||
| Knorrin esilämmitinlaitteessa oli samanlainen, Ivalon höyryvetuin oppikirjasta löytynee selvitys toimintaperiaatteesta. | ||||
|
|
11.02.2023 18:43 | Markku Naskali | ||
| Mistä se puutavara Poriin tulee? | ||||
|
|
11.02.2023 18:33 | Eljas Pölhö | ||
| Vuosien 1940-1941 kulkuaikamittauksissa N1 (Pr1) vetoisilla tavarajunilla Pasila-Riihimäki-Pasila tyypillisin vedenottopaikka oli Kerava. https://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/1940.0416-1941.0828%20N1%20Tj%20%20Psl-Ri-Psl.pdf |
||||
|
11.02.2023 18:11 | Mikko Mäntymäki | ||
| Se oli muistaakseni JTT vuodelta 2000. Onneksi CD-levyt toimivat vaikka ovat olleet pakkasessa autotallissa muutaman vuoden. | ||||
|
11.02.2023 18:06 | Tapio Keränen | ||
| Pumppu näyttää kovasti Knorrin esilämmittimen vesipumpulta. | ||||
|
|
11.02.2023 17:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tehtaan piharakennuksessa on S 3/6 18528 vuodelta 1928. Syitä kahden virroittimen käyttöön: - vanhoissa sähkövetureissa, joissa oli virroittimessa vain yksi hiili - raskaiden junien yhteydessä - suurella nopeudella ensimmäisen virroittimen aerodynaamisen vaikutuksen vuoksi jälkimmäisen nostovoimaan - sää (huurretta ajolangassa) - määräys käyttää yhdenmukaisuussyistä sekä vanhoissa että uusissa vetureissa kahta virroitinta |
||||
|
|
11.02.2023 16:59 | Johannes Erra | ||
| Saksassa ajetaan toisinaan molemmilla virroittimilla. Todella harvinaista se nykyisin on, mutta sitä kuitenkin tapahtuu. Täysin eri tilanne siis kuin 25 kV 50 Hz systeemin maissa (Suomessa esimerkiksi). | ||||
|
|
11.02.2023 16:33 | Jarno Piltti | ||
| La enciclopedia libren mukaan lasimaalaus on vuodelta 1948. Ensimmäistä kertaa näen lasimaalauksen jossa kaivosrata vaunuineen! | ||||
|
|
11.02.2023 16:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös vapaan kasvatuksen isänä pidetä skottilaista Alexander Sutherland Neilliä, Summerhill-koulun perustajaa? Hänellä oli tytär. | ||||
|
|
11.02.2023 16:24 | Jarno Piltti | ||
| Vaikea kuvitella Vectronin ympärille yhtä legendaarista mainetta kuin tällä on. No, mille tahansa muulle veturille. | ||||
|
|
11.02.2023 16:20 | Jarno Piltti | ||
| Onnistunut kuva vaikeasta kohteesta! Mukavaa nähdä veturiaarre hyvässä kunnossa. | ||||
|
|
11.02.2023 16:15 | Jarno Piltti | ||
| Pilkunviilausta: Pitkä rapuvaunu on Vocp, mutta missä metrimäärässä menee raja? Ylipäätään mikä on "virallinen" lähde näille idän litteroille? VR:n vaunukuvasto? Ennen oli Jt ja siihen liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet. | ||||
|
11.02.2023 15:12 | John Lindroth | ||
| Perustettu v.1950(1992 ylläpitävä yhdistys).Raideleveys 381mm,radan kokonaispituus 7,2km, suuri ratakierros 5,6,km ja pieni 4,4km.Matka aika 36min.Vetureita 4 ja matkustajavaunuja 35,tavaravaunuja 4 ja muita raidekulkuneuvoja 10.Junan suurin nopeus 20 km/t,max junan pituus 10 vaunua.Matkustajia vuosittain n 210.000-250,000,Ennätysvuosi 1976 jolloin kuljetettiin 615.824 matkustajaa.(Lähde Parkeisenbahn Dresden De) | ||||
|
|
11.02.2023 15:10 | Petri Nummijoki | ||
| Tuo Pr1:llä nosturin vienti oli joku muu tapaus, kuin P43:n ajo Pengersortumaan Porin radalla. Isä oli Oulunkylässä, kun ko. nosturia lähdettiin viemään mutta talvella 1965-1966 hän oli vaununjaossa, joka sijaitsi silloin Helsingin aseman länsisiivessä. | ||||
|
|
11.02.2023 15:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Molemmat virroittimet ylhäällä vain kuvanoton ajan? :) | ||||
|
|
11.02.2023 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| DB:n keksit, eli logot tukevasti paikoillaan! Maffei aikoinaan oli väsännyt kuuluisat baijerilaiset S3/6:tkin (Maffei-Pazifik, myöh. BR 18.4-5, nelisylinteriset kompoundivehkeet.) Suunnittelijoista mainittakoon Anton Hammel, jonka koneisiin verrattuna preussilaiset Richard Garben luomukset näyttivät kovin teknisiltä putkihässäköineen (mm. P8/BR38) kaikkineen. |
||||