Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.02.2023 20:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| On jarruvaununa. | ||||
|
|
10.02.2023 20:21 | Juha Toivonen | ||
| Mikä tuon A17 tarkoitus on tuossa hinauksessa? | ||||
|
10.02.2023 20:19 | Juha Toivonen | ||
| Oikein hyvä kuva. | ||||
|
10.02.2023 20:16 | Juha Toivonen | ||
| ...ja jos tuota "kirottua lasista vandalisminsuojaa" ei olisi, itse vandalismi suorastaan asuisi tuossa veturissa. Voi sitä graffitien määrää, ja messinkihelyjen hävikkiä... | ||||
|
10.02.2023 20:08 | Jimi Alppimaa | ||
| Kyllä se on Tka7 186. Seissyt tuossa paikassa jo jonkun aikaa. | ||||
|
|
10.02.2023 20:02 | Juha Toivonen | ||
| Dv 12 uusi imago ei ole ollenkaan hullumpi - oikeastaan aika hyvä. | ||||
|
10.02.2023 19:59 | Juha Toivonen | ||
| 1960/70 luvuilla rautatieympäristöstä löytyi "kaikkea kivaa ja virikkeellistä" 7-10 vuotiaille pojankoltiaisille. Jännää - etten sanoisi. Oli vanhoja vaunuja, tendereitä, ovelta ovelle - hylättyjä kuorma-autoja, kolmipyöräresiinoita hieman syrjäisemmillä pistoraiteilla, jne... Vyörytysantolaituri, jossa oli paljon pieniä liikuteltavia vaunuja pienillä kiskoilla. Rautatien/Viinikanojan/Hatanpään valtatien rajaamalla tontilla oli tuolloin satamäärin Pekka Mäkisen Sisu, Vanaja, MB, Volvo, Bedford, M.A.N, Dodge, Magirus, Scania, Ford, jne kuorma-autoja, joissa kelpasi leikkiä, - joskin kai luvatta? Perkiön varikolta Tampereen asemalle siirtyvien Hurujen kuljettajat mahdollistivat Viinikanojan siltojen liepeillä käsimerkein näyttäen, pennin kolikoiden liiskaamisen kiskoilla, Hurujen mankeloimana, - toki samalla varottaen, jotta pysykää ipanat sivussa, ja olkaa muutenkin varovaisia kunnes veturi on mennyt ohi. Junan alle ei kuulemma saanut jäädä. Ja kun seikkailut oli vienyt tarpeeksi kauas, niin nöyrällä lapsen pyynnöllä perkiöstä sai kyydin (yleensä lätällä, mutta joskus myös vempulla) Tampereen rautatieasemalle. |
||||
|
10.02.2023 19:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Hinataanko metrojunat Jyväskylän kautta siksi ettei kulkusuuntaa tarvitse vaihtaa? | ||||
|
|
10.02.2023 19:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onko kuvaajalla tarkempaa tietoa, mikä on toi Tka:n hylkiö tuolla taustalla.? Oliskohan seiskasarjan 186..? Kun pidän kirjaa... | ||||
|
10.02.2023 17:31 | John Lindroth | ||
| Veikkaus H3. | ||||
|
|
10.02.2023 17:22 | Timo Salo | ||
| Joku OIKEA veturiasiantuntija kertoo varmaan tyypin piipun silhuetin perusteella? (eli ainaska mulla ei ole mitään huonoa arvausta edes) | ||||
|
10.02.2023 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Wau, satunnaiskuvana pompsahti todella upea Tuomaksen otos! | ||||
|
|
10.02.2023 16:18 | Niko Salo | ||
| No voihan harmi. Tuossa "mahdollisesti" ensimmäisen M200 siirron päivä ja aikataulu. https://juliadata.fi/timetables?s=4947&d=15.2.2023 |
||||
|
|
10.02.2023 16:14 | Hannu Peltola | ||
| Mikä veturi kuvassa on? Ilmeisesti jokin G-sarjalainen? | ||||
|
10.02.2023 16:10 | Hannu Peltola | ||
| Ilkka, kiitoksia! Tunnistuksesi on taatusti oikea, minä en tunne ollenkaan espanjalaisia tai ranskalaisia höyryvetureita. Tulkitsin veturin espanjalaiseksi ja sielläkin näkyy olleen erilaisia 0-6-0 -vetureita pilvin pimein käytössä. Irúnissa nimenomaan on sekä leveä- että normaaliraiteista raidetta rinnakkain ja tämän veturin ollessa ranskalainen, kuvan ottamispaikkakin on helpompi hahmottaa. Tämä on siis otettu SNCF:n ratapihalta ja kuvan vasempaan reunaan juuri kuva-alan ulkopuolelle jää normaaliraiteisen radan asemarakennus ( https://vaunut.org/kuva/160591?s=1 ) ja siitä edelleen vasemmalle on leveäraiteinen ratapiha ja RENFEn asemarakennus. | ||||
|
10.02.2023 16:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Kommentistasi tuli mieleen vanha kylmän sodan aikainen vitsi: Miten Neuvostoliiton asevoimat kouluttaa sotakoiriaan? - tietysti komennolla "Pure Jenkki" |
||||
|
|
10.02.2023 15:48 | Ilkka Hovi | ||
| Paikka on varmaankin oikea, mutta veturista päättelisin sen olevan ranskalainen. Espanjalaisten vetureiden ainakin etumaisessa puskinpakissa luki usein RENFE, jos tämä veturi olisi ranskalainen voisimme todeta puskinpalkin merkinnöistä sen olevan 030B sarjaa eli 0-6-0 veturi numerolla 137. Merkintä 4 vasemmalla olisi alueen nimi "Règion Sud-Ouest" (Lounainen alue.) . Näitä vetureita oli Ranskassa käytössä vuoteen 1957. Silti on mahdollista raja-asemalla raiteet ja veturit saattoivat olla sekä leveillä että normaaleilla raiteilla. Haaparanta on hyvä esimerkki tällaisesta järjestelmästä. | ||||
|
10.02.2023 15:41 | Jouni Hytönen | ||
| Silloin, kun Paikku oli vielä ajokuntoinen, pidin siitä höyryvetureista eniten. Olikos siinä kuitenkin käytön kannalta ikäviä rajoitteita vesitankkien ja hiilitilan koko? Pitikö vaikka matkalla Helsingistä Riihimäelle pysähtyä ottamaan vettä jossain Järvenpäässä? Höyryveturipuiston ensimmäisenä kesäkautena 1988 Paikulla vedettiin säännöllistä viikonloppuliikennettä Haapamäeltä Keuruulle ja takaisin. Tuolle reissulle nyt vesi ainakin riitti. Jonain vuonna 90-luvun alussa ajettiin joulupukkijuna Haapamäeltä Mänttään ja takaisin, muistaakseni myös pari vuoroa Vilppulan ja Mäntän välillä ja sellaisena päivänä paloautoa jo tarvittiin juottamaan hepo. | ||||
|
|
10.02.2023 15:31 | John Lindroth | ||
| Kyllähän tuo Paikun näkeminen ajossa olisi hieno juttu! | ||||
|
|
10.02.2023 15:29 | Petri Sallinen | ||
| Entisen Sota-arkiston (nyk. Puolustushallinnon arkisto) aineistoissa on myös Virosta Suomeen tuotua kalustoa koskevia dokumentteja. Saksalaiset pyysivät suomalaisia arvioimaan kerätyn kaluston käyttökelpoisuutta ennen kuin kamaa ryhdyttiin roudaamaan Virosta Suomeen. Arviointiraporteissa on myös piirustuksia tarjolla olleesta kalustosta. Suomalaiset arvioivat osan kalustosta korjauskelvottomaksi romuksi. | ||||
|
|
10.02.2023 14:36 | Erkki Nuutio | ||
| Radan varrella -kirjan kuva (väitetysti noin 1920) poikkeaa yllä olevasta kuvasta lähinnä Rautatiekirjakaupan kioskin osalta. Kirjan kuvassa kioski seisoo oikealla. Samalla paikalla ei kioskia ole oheisessa kuvassa, vaan nyt se on kaukana vasemmalla. Arvailuun taipuvaisena arvioin oheisen kuvan ajankohdaksi 20-luvun loppua tai 30-luvun aivan alkua. Kioskien elinkaaresta voi löytyä lisätietoa. Radan varrella -kirjan kuvaa (likimain) vastaavia kioskeja oli käytetty toistakymmentä vuotta Rautatiekirjakauppa o/y 1910-1935 -kirjan mukaan. Sen perusteella kyseinen kuva olisi aikaisintaan noin vuoden 1922 vaiheilta. Vanhimman tyyppiset Rautatiekirjakaupan kioskit ovat noin vuodelta 1911 |
||||
|
|
10.02.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva! "Pure yenki!" (Vanhasta telkkarin Jenkki-purkkamainoksesta, siitä moottoripyöräpoliisiversiosta. Siltä ajalta kun "In Kekkonen we Trusted"!) Hah hah! |
||||
|
10.02.2023 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeiset jäljellä olleet puukoriset CEi:t korvattiin aika rapsakasti CEhit - sarjalla vuonna 1977. Ja aikaa myöten CEhitistäkin tuli CEi, ja sitten asiaan liittyvä C-tunnuskin sai mennä. Niin katoaa mainen kunnia. |
||||
|
10.02.2023 13:39 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja tätä ei jostain syystä kukaan ole kommentoinut. Onpa kivan kesäinen kuva mukavalla rajauksella! | ||||
|
10.02.2023 13:28 | Kimmo Huhta | ||
| Kaj Dahlin kirja Småstad, ett bildreportage om Ekenäs (1979) kuvailee sataman tavaravirtaa näin: "Den viktigaste importvaran är kaolin. Järnprodukter och styckegods både importeras och exporteras." Kuvassa näkyy paitsi irtolastialus Kare, myös satamaraiteella seisova Hkkg. | ||||
|
|
10.02.2023 13:11 | Vertti Kontinen | ||
| M200-sarja ei ilmeisesti käy Pieksämäellä http://www.hel.fi/static/public/hela/Liikenneliikelaitoksen_johtokunta/Suomi/Paatos/2022/Kymp_2022-12-19_HKLjku_14_Pk/2D7070A3-45A0-C85C-86F1-8534FCF00000/Liikenneliikelaitoksen_johtokunta_poytakirja_19122.pdf täällä mainitaan: Lisäksi lisäsopimuksella L2 muutetaan M200-metrojunien peruskorojauksen toimituslaajuutta niin, että alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältynyt vaunukorien pintakäsittely jätetään pois, koska vaunukorien kunnon on katsottu olevan riittävän hyvä M200-metrojunien jäljellä oleva käyttöikä huomioiden. Tämä muutos laskee peruskorjauksen hintaa noin 0,5 milj. euroa ja muutoksen vaikutukset hankintasopimuksen |
||||
|
10.02.2023 12:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Itse olin tulossa kuvaamaan T7146:n lähtöä, mutta lähti vartin etuajassa ja kuulin vain Catepillarin mölyn Suojärven yli. | ||||
|
10.02.2023 11:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä pienoismallikuva on otettu pikkuisen matkaa tästä verrokkikuvasta vasemmalle (pohjoiseen) päin: https://vaunut.org/kuva/98620?s=1 | ||||
|
|
10.02.2023 10:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! Snohomish on hyvinkin todellinen paikka, mutta tässä mallissa olen käyttänyt pikkuisen taiteilijan vapautta. Minulla asemarakennuksena on Great Northernin vakiomallin puuasema, joka on samankaltainen kuin esikuvan Snohomishissa oli, mutta oikea oli toteutettu pikkuisen lyhyempänä. Kuvan polttoainevarastoa ei välttämättä ollut esikuvassa, mutta tällaisia pieniä varastoja oli käytännössä melkein jokaisella asemalla ympäri Yhdysvaltoja 1920-1970 -luvuilla. Tämä pienoismallikuva olisi otettu pikkuisen vasemmalle tästä verrokkikuvasta: https://vaunut.org/kuva/155115?paik=snohomish Hakutoiminnolla löydät lisää esikuvan kuvia Snohomishista. | ||||
|
|
10.02.2023 10:48 | Timo Anttila | ||
| Hieno kuva! Ja kovin on realistisen näköinen maisema. |
||||
|
|
10.02.2023 09:39 | Hannu Peltola | ||
| Tämä olisi upeaa nähdä vielä liikenteessä! | ||||
|
|
09.02.2023 23:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Seuraavaksi sitten M200. | ||||
|
09.02.2023 20:28 | Petri Nummijoki | ||
| Vai ovatko numerot menneet jossain sekaisin? Sr2-sarjasta 3201:n on väitetty olevan varaosalähde https://www.vaunut.org/kuva/149873 mutta sen sijaan Pendolinoista runko 2 oli ensimmäisenä käytöstä poistunut https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm3. | ||||
|
|
09.02.2023 20:16 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joidenkin tietojen mukaan tämä 3202 piti olla varaosalähteenä? | ||||
|
09.02.2023 20:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljon yksinäinen Dr19 pystyy tuottamaan vetovoimaa irtiotossa ja mikä on jatkuva vetovoima. | ||||
|
|
09.02.2023 18:28 | Eljas Pölhö | ||
| Olen kyllä kuvannut Petrin mainitsemasta kansiosta veturi- ja vaunulistat, jotka on järjestetty saapumispäivän mukaan laivalasteittain. En kuitenkaan kuvannut nosturien, satamahinaajien yms laskuja. Kuvaamisen jälkeen en ole tehnyt listoille mitään, koska veturit olin käsitellyt jo aiemmin ja vaunuihin ei kiinnostus ole riittänyt. Niistä tuli melkoinen määrä kuvia. Vaunuista kerrottiin niiden numerot saapuessa Suomeen, kunto ja jotain muita tietoja. Joskus kun jaksan, niin poltan kuvat DVD:lle ja toimitan Toijalan veturimuseoon. Vastaavan hieman erilaisen listan (kymminiä sivuja pitkä sekin) olen kuvannut joskus aiemmin, ehkä 10-20 vuotta sitten ja kyllä sekin jollain levyllä on tallessa. Näiden listojen vertailu ja naputtelu numero- tai sarjakohtaiseen järjestykseen voisi olla sopiva projekti jollekin vaunuharrastajalle. | ||||
|
09.02.2023 18:13 | Eljas Pölhö | ||
| XG-sarjassa hylättyjen vaunujen tai vesitenderien numerot käytettiin uudestaan, joten numerosta ei voi päätellä vaunun muutosvuotta. Tendereissä sitä voi paremmin arvailla tai ajoittaa karkeasti veturisarjan hylkäysvuosien perusteella. | ||||
|
|
09.02.2023 17:41 | Niko Salo | ||
| Liittynee Digirata kokeiluihin. "Testilaitteisto on asennettu Sr2-veturiin. Veturin etu- ja takapäätyihin asennetaan tutkat ja katolle lisätään antennit. Lisäksi konetilaan asennetaan tietokone ja verkkolevy sekä monikanavareititin." https://digirata.fi/digiradan-pilottiprojekti-testausvaiheessa-uusi-paikannusjarjestelma-mahdollistaa-junien-tarkan-sijainnin-maarittamisen/ |
||||
|
09.02.2023 16:23 | Mikko Ketolainen | ||
| 103 näkyi olevan T7145/T7146:sen vetäjänä. | ||||
|
|
09.02.2023 16:13 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mikä toi pönttö on tossa numeron edessä keulassa? Oo aikasemmin nähnyt... | ||||
|
09.02.2023 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päädyssä oleva, maalilta välttynyt soikio, onko tenderin laatta lähtenyt pitkäkyntisen matkaan? | ||||
|
|
09.02.2023 14:51 | Petri Sallinen | ||
| Samaa aihepiiriä. https://vaunut.org/kuva/21486 |
||||
|
|
09.02.2023 14:33 | Tapio Keränen | ||
| Vaunu seisoi elokuussa 1971 Lieksan veturitallialueella. Silloin siinä oli merkinnät: V.R. 04098 XG, pyöreäkulmaisessa ruudussa kotiasemalyhenne Jns ja aluskehyksessä täyskorjausmerkintä 3.60 Pm. | ||||
|
|
09.02.2023 12:55 | Kari Roininen | ||
| Veturin tendereistä oli myös vesakontorjuntaaineen levitykseen tehtyjä. Olikohan niitä sitten kuinka paljon? | ||||
|
09.02.2023 12:18 | Petri Sallinen | ||
| Venäjän sisällissodan aikana britit roudasivat vuonna 1919 valkoisille venäläisille tankkeja, jotka kuitenkin päätyivät puna-armeijan käsiin. Saattaisiko tässä olla yhteys? | ||||
|
09.02.2023 12:15 | Timo Salo | ||
| Jimi: Huomaatko vinkkisi tulleen tehokkaaseen käyttöön? (saa paljon selkeämpiä textejä) :-) | ||||
|
09.02.2023 12:13 | Timo Salo | ||
| Tässä on IDEAA!! Vielä, kun noista kiskoista ei näkyisi mitään! | ||||
|
09.02.2023 12:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen nähnyt havainnekuvissa sekä sellaisen yhden sillan jossa on kaksi raidetta, sekä sellaisen että on kaksi erillistä siltaa. | ||||
|
|
09.02.2023 11:40 | Kari Haapakangas | ||
| Vaan miksi mallina on käytetty "Mesopotamian vesitankkia"? Eihän sellaisia näillä suunnilla näkynyt. Ylemmän kuvan "hyppy-Heikkejä" meillä kyllä käytettiin. | ||||
|
|
09.02.2023 11:32 | Petri Sallinen | ||
| Tankki on nostettu hahmotelmassa kahden itsepurkautuvan Ma(o)-soravaunun alustan päälle. | ||||
|
|
09.02.2023 10:57 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoinen viimeinen sivu tässä mustan kirjan edeltäjässä, varhainen panssarivaunu kuormattu kahden I-vaunun päälle. | ||||