Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2024 22:44 | Hannu Peltola | ||
| Tuo rata ei käynyt edes mielessäni! En tiennyt, että radalla oli sähkövetureita enkä tiennyt vilkkaasta tavaraliikenteestä. Huippumielenkiintoinen kuva! | ||||
|
13.02.2024 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun edesmennyt isä sanoi n 50 vuotta sitten kun ajettiin mökille tuota taaempana kulkevaa maantiesiltaa pitkin, osoittaen lättähattujunaa joka ajoi rautatiesillalla, että "10 vuoden päästä nuokin junat kulkee sähköllä". Hieno kuva joka tapauksessa! |
||||
|
|
13.02.2024 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä, AEG on valmistaja ja rautatie on Portugalissa Sociedade Estoril yhtiön rata, joka siirtyi valtiolle 1977. Pari vuotta sitten julkistettiin suunnitelma sähköistyksen muuttamiseksi samaksi kuin muuallakin maan rautatieverkolla. En ole seurannut onko tehty tai onko edistynyt. | ||||
|
|
13.02.2024 21:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen tulokseen minäkin olen tullut, koska mikän muu kuin Siemens ja AEG eivät valmistaneet ainakaan isoja sähkäreitä Saksassa 1926, ja Siemensiläisiähän on VR:llä. Tämä veturi on Portugalista, Lissabon-Estoril-Cascais paikallisradalta. Sinne on ainakin valmistunut AEG:n Bo' Bo' tyyppinen veturi 1500 V tasavirtajärjestelmälle. Tässä https://presenteepassado.blogspot.com/2014/05/a-linha-de-cascais.html on kuva kanssa |
||||
|
|
13.02.2024 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| AEG-veturi. | ||||
|
13.02.2024 19:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Paulin myöhemmässä kuvassa Ohn-vaunuineen kerrotaan osoitteena olleen nimenomaan Kuusankoski: https://vaunut.org/kuva/55988 | ||||
|
13.02.2024 19:38 | Jarno Piltti | ||
| Mites tuo oveen maalattu tai maalin alta esiin haalistuva X? Muistelen jostain lukeneeni että itsenäisen Viron rautateillä tuollainen X tarkoitti vaunua, joka ei saa liikennöidä Venäjälle (vai oliko se toisin päin vaunu joka saa). Jotenkin koskettavaa jos entisen itsenäisen Viron vaunu käy sotilasjunassa Porkkalassa. | ||||
|
|
13.02.2024 19:37 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Millekähän sellutehtaalle menivät? Ihan vain Kuusankoskelle, Kymijokilaaksoon vai Lappeenranta-Joutseno-Imatra -akselille? | ||||
|
|
13.02.2024 19:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää vinkkejä: Veturin valmistusmaata on sivuttu tavalla tai toisella, joten se on Saksa. Valmistaja on toimittanut vetureita Suomeen yksityisille, VR:lle vain koneistoja ja voimansiirtoja. Veturilla liikennöidyllä radalla oli kolmaskin sähköveturi, valmistettu Englannissa 1950/51. Muutoin yhtiöllä oli vain höyryvetureita, pienvetokalustoa ja suurin osa kalustosta oli sähkömoottorivaunuja/sähköjunia. Tästä radasta löytyy Vorgista kyllä kuva tai kuvia valtion liikennöintiajalta ja rata on edelleen ainakin henkilöliikennekäytössä. | ||||
|
|
13.02.2024 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Häkellyttävän pieniä verrattuna nämä syrjäyttäneeseen Ohn-vaunuun. Isoja tietysti jos vertaa tuon Transitin lavaan. | ||||
|
13.02.2024 19:08 | Jarno Piltti | ||
| Hkba ja kaksi venäläistyyppistä teräskelavaunua, toisesta puuttuu kate. Moista ei paljon kuvissa näy! Vai onko kyseessä katteeton kelavaunutyyppi? | ||||
|
|
13.02.2024 19:01 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on laadukas knoppi. Vihjeitä on vaikka kuinka ja siltikään ei löydy. Eniten häiritsee tuo että valmistaja on tehnyt vetureita myös Suomeen, sitä ei sanota onko valtiolle vai kenelle... | ||||
|
|
13.02.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut olivat entisiä Hdk:ta. | ||||
|
13.02.2024 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Juha. Luulisi VR:n pinttyneimmällekin kolikonsäästäjälle olevan kokemusperäisesti selvää, että keskellä tammi- ja helmikuun kylmiä ei pihakoivu yhtäkkiä puhkea lehteen ja ala samalla peipposet liverrellä, suvisen auringonpaisteen myötä. Ei, vaikka kuinka palavasti rukoilisit polvillesi vaipuneena ja silmät luotuna ylös taivaaseen...! |
||||
|
|
13.02.2024 18:46 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt tuli taas varsin mieluinen otos. Tällaisesta hakejunasta olisi kiva nähdä samanikäinen linjakuva. | ||||
|
Kuvasarja: Umpitavaravaunujen sisustaminen armeijan kuljetuksissa |
13.02.2024 18:04 | Juha Toivonen | ||
| Gd, Gb, Ga vaunuissa en ole milloinkaan matkustanut, mutta 1980-luvun "rintamajermuna" jouduin kerran ja hieman vastentahtoisesti vastaanottamaan valtion tarjoaman ilmaisen Tammikuun helteiden meno-paluun Kv - Tpe - Sk - Kok - Kn. Vaunuluokka oli ruhtinaallinen Gbkk/Gblk - all inclusive, mutta ei ylimääräinen lämpö. Toki vaunukamiina oli, mutta pskatkos tuosta... ei turhia hiostanut. | ||||
|
|
13.02.2024 17:26 | Juha Toivonen | ||
| Miksi VR:n kaluston paineilmajärjestelmiä ei huolleta säännöllisesti, tai tarpeen vaatiessa jopa tihennetyin huoltovälein? Eihän tässä kai ole mistään muusta kysymys? Talvi ja pakkanen, tulee Suomeen yhä, - vieläpä joka ainoana vuotena. | ||||
|
13.02.2024 17:22 | Juha Toivonen | ||
| Nättihän tuo Vectron on Fennian väreissäkin. BTW: - Miten Fenniarailin vaunu-uudistus etenee? Onko tullut uusia vaunuja, tai edes uus-maahantuotuja eu-vaunuja? | ||||
|
13.02.2024 15:52 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Viime kesänä, rakennus oli pystyssä mutta rakennuksen käyttöaste on ilmeisesti 0% | ||||
|
|
13.02.2024 15:18 | Erkki Nuutio | ||
| Ei samanlainen, mutta tyylillisesti läheinen on ollut kapearaiteinen (600 mm) Berliner Maschinenbaun historiikissa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927) sivun 177 kuvassa 266 näytetty sähkö- ja benzolkäyttöinen veturi Kolonialen Bergbau-Gesellschaftille Lounais-Afrikkaan. | ||||
|
|
13.02.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on myös varustettu tyhjiöjarruilla ja onko käytössä ollut jokin poikkeava kytkin? Ruuvikytkimen alla on melkein kuin Rocon lähikytkin... | ||||
|
|
13.02.2024 14:45 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan: Euroopassa ollaan ja valmistaja on tehnyt vetureita myös Suomeen. Kuvan veturi on vuosimallia 1926, 1500V dc, nykyisin rata kuuluu valtiolle ja sen operaattorille (kuvausaikaan oli yksityinen yhtiö). | ||||
|
|
13.02.2024 13:49 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, nyt on suljettu jo pois Espanja, Itävalta, Italia ja Balkanin maat! Veturi saattaisi periaatteessa olla saksalainenkin, mutta mitään tämänkaltaista ei ole koskaan tullut kuvissa vastaan. Sveitsistä ei ole koskaan tullut vastaan kuvia tämännäköisistä koneista. Katsoin myös esimerkkejä Unkarista ja eksoottisemmista rautatiemaista Turkista, Tunisiasta ja Algeriasta, eikä niistä löytynyt tällaisia. | ||||
|
13.02.2024 12:58 | Raimo Harju | ||
| Tummanpuhuva tausta korostaa hyvin veturien väriä. | ||||
|
|
13.02.2024 11:50 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Balkan koostuu seuraavista maista: ent. Jugoslavia (Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Kroatia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia), Albania, Bulgaria, Kreikka ja Romania, niin kuvassa ei olla missään näistä maista. | ||||
|
|
13.02.2024 11:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaankohan Balkanilla? | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
13.02.2024 11:37 | Jorma Rauhala | ||
| Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/1094 | ||||
|
|
13.02.2024 11:18 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole Nord Milano ja helpotetaan: ei ole mikään muukaan Italian lukuisista rautatieyhtiöistä. Laitoin Nord Milanon monipuolisen sähkö- ja moottorikalustoluettelon (n. 1975 asti) keskustelupuolelle https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14569.0 |
||||
|
|
13.02.2024 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Nyt menee vahvasti arvauksen puolelle, mutta onko kyseessä Ferrovie Nord Milanon E600-sarjan sähköveturi? Netissä olevissa kuvissa on yhteneväisyyksiä tämän kuvan veturin kanssa, mutta nykyinen museoitu E600-veturi on ilmeisesti palautettu alkuperäiseen asuunsa ja se ei täysin vastaa tätä kuvaa. EDIT: Ei kyllä olekaan E600! Telit poikkeavat toisistaan... |
||||
|
|
13.02.2024 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| 1920-luku on oikein, mutta ei ole Itävallasta eikä Espanjasta. Veturia käytettiin tavaraliikenteessä, joka oli jo hiipunut 1970-luvulle tullessa, sekä toimi varaveturina henkilöliikenteessä. Tähän veturisarjaan kuului kaksi samanlaista veturia, joista tämä on se toinen. | ||||
|
|
13.02.2024 08:34 | Jari Välimaa | ||
| Liikenne jatkaa sähköistymistään. | ||||
|
|
13.02.2024 01:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalainen mutta ei ÖBB:n. Jonkun paikallisradan, Wiener Lokalbahnen tai vastaavan, työveturi. 1920-luku. | ||||
|
13.02.2024 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kalterit ikkunoissa, asemakassan varjelemiseksi? Vai onko Soson vaikutusta sen vuoksi? | ||||
|
13.02.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkä juna, mutta onhan kuvauspäivänä sunnuntai. "Ja pålle, pålle, pålle, älä aisalles kaki, sillä huomenna on markkinapäivä!" |
||||
|
12.02.2024 23:59 | John Lindroth | ||
| Tapsalta upea kapsukuva täynnä aitoa nostalgiaa! | ||||
|
|
12.02.2024 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! Näin se liikenne muuttuu! | ||||
|
|
12.02.2024 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on mielenkiintoinen kuva! Veturia en tunnista, mutta jotenkin tulee Espanja mieleen... | ||||
|
12.02.2024 19:05 | Mika Hakala | ||
| Kuvan voi ladata harmaan alueen alaoikean ikonista. | ||||
|
|
12.02.2024 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva ei sisällä pornoa kuten ei sisällä mikään muukaan Flickr-galleriani kuvista. Ongelma on tiedossani ja olen sitä yrittänyt ratkaista. | ||||
|
12.02.2024 16:26 | Timo Salo | ||
| https://illustrationprize.com/fi/217-electrical-tachometer.htmlSuurin DC-käyttöjen nopeusongelmien aiheuttaja on tuo DC-tako. Jo pelkästään se, että tuota staattoria pidetään huollon aikana ilman rautaa sisällään aiheuttaa sen, että kestomagnetismi heikentyy. Se taas aiheuttaa sen, että takon antojännite laskee. Ja se taas aihettaa moottorin nopeuden nousua, kun moottorin täytyy pyöriä kiivaammin, että tavoitearvo saavutetaan... Kieroa, mutta totta!Tuolla nelinapaisella johdolla yleensä vain varmistetaan takon ja säätäjän välinen yhteys tuplajohdotuksella. | ||||
|
|
12.02.2024 16:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi hyvinkin olla edelleen alkuperäiset takot hiilillä. Sr1 Kuljettajan ohjekirjassakaan (Helsinki/Novocherkassk 1987) ei kerrota tarkemmin, mitä takot ovat syöneet, mutta niitä on yksi jokaisella akselilla, ja niistä jokaiseen menee 4-napainen johto, jonka toinen pää löytyy ympärilyönninestolaitteiston (YLE) elektroniikkayksiköstä. YLEä voi koittaa kuittailla edellä linkittämässäni kuvassakin näkyvällä hälytykset- ja ohjauspiirit -nappulalla, mutta kun oire ei toennut silläkään, soittelin siitä vikailmoituksen. Vika pysyi siksi lievänä, ettei se haitannut menemistä muuten, kuin ravintolavaunussa saattoivat verhot heilahtaa parissa kohtaa. Ainakin Parolan jälkeen ja Vanattaran paikkeilla. | ||||
|
12.02.2024 15:39 | Tommi K Hakala | ||
| https://www.metsagroup.com/fi/uutiset-ja-julkaisut/tiedotteet/2024/metsa-group-suunnittelee-merkittavaa-investointiohjelmaa-pehmopaperitehtaalleen-manttaan/ Eipä investoinneissa ja hiilineutraalisuustavoitteissa ainakaan rautatieliikenne ole ykkösenä. Vai onko sitten tavoite muuttaa kumipyöräliikenne akkukalustoon - mitä suuresti epäilen. |
||||
|
|
12.02.2024 15:23 | Timo Salo | ||
| Takometrin hiilet jumissa, tai kuluneet. Piuhassakin voi olla sanomista, mutta menevät/tulevat/tilapäiset häiriöt usein juurikin hiilien jumittumisesta. Näinä päivinä ei enää erillistä takoa tarvita, vaan nopeustiedon saa pulssianturista F/V-muuntimella. F= taajuus ja V=tasajännite... (Sudessa vielä hiilillä tehdyt takot?) Akselisäätäjissä yleensä ns. tako-valvonta, joka heittää pyyhkeen kehään, jos nopeustakaisinkytkentäsignaali puuttuu... | ||||
|
12.02.2024 15:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava nähdä kaveri 43 vuoden takaa vielä linjalla. Long live 3040! https://vaunut.org/kuva/139581?u=2471&tag0=2%7CSr1%7C3040 Taylor Swift - Long Live https://youtu.be/F5TMU6916U8 |
||||
|
|
12.02.2024 13:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttävä kuva harmillisesta myöhässäkulkutilanteesta. Helsingistä Tampereelle asti junaa veti Sr1 3029, jossa esiintyi ajoittain kuvassa https://vaunut.org/kuva/80817 näkyvää oiretta siihen liittyvine satunnaisine vetovoiman katkomisineen. | ||||
|
|
12.02.2024 12:21 | Jussi Tepponen | ||
| Yllättävän paljon kuvasta on vielä tänäänkin jäljellä. JR 3, JR 1 (projektina osissa), JR 11 ja aika monia avotavaravaunuja. Myös Humppilan meijeri on edelleen pystyssä, vain kapeat kiskot sen edestä puuttuvat (nyt rata päättyy pari sataa metriä ennen meijeriä). Hyvin samankaltaisen junan saisi vieläkin liikkeelle. Joskus olin mukana kun ajettiin kaksinajoa museorautatielläkin ja silloin käytettiin vihellintä ja ajotuntumaa (vaihteiden vaihdot olivat konekohtaisia, kun esim pyörät ovat eri tavalla kuluneita). Kännykkä tai radio ei näissä vanhoissa vetureissa oikein toimi, kun melu hytissä on sen verran kova, että mitään ei kuule. |
||||
|
|
12.02.2024 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kuva ja mainio todiste tällaisestakin liikennetilanteesta: Perinteistä kaksin/yhteisajoa, eli kahta veturia ajetaan kahdesta veturista. Miten viestittiin: lähtökiihdytys ja vaihteiden vaihdot käsimerkeillä ja jarrutukset ääniopasteilla? Kännykät olivat vielä tulevaisuutta. |
||||
|
12.02.2024 09:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vetureiden siirroissa on tosiaan monenlaisia konsteja, ja tähän liittyen Hannu Taanila mainitsi radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001 eräästä havaitusta tapauksesta. Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteeri Juhani Forsberg olivat soittaneet Taanilalle edellisiltana, torstaina 19/7-2001, Pylkönmäestä yrittäen houkutella Taanilaakin sinne saunomaan ja kupattavaksi. »...No sitten sanoi väliin Huovisen Eero ― tämä piispa siis ―, että hänellä on hiukan huono omatunto siitä, että kun hän oli nyt, maanantainako, ollut vastassa niitten poikaa Jaakkoa, joka tuli junalla ― tottakai ― Helsingistä, sitten Tampereelta Haapamäelle, ja sitten Myllymäen asemalle. Ja Eero sanoi, että siinä oli kaksi dieselveturia ja kolme matkustajavaunua. Että se, että siinä oli kaksi niitä vetureita, että se häkelsi hänet niin, että häneltä unohtui panna muistiin niitten vetureitten numerot, ja tehdä sitten minulle veturi-ilmoitus ― jonka mainitun veturi-ilmoituksen tekemisessä piispa Huovinen on tunnollisesti ja erittäin kristillisesti kunnostautunut. Minä Eerolle, että älä ota murheita, että ne ovat olleet ne kaksi veturia Dv12-sarjan vetureita ― joko 2500-sarjaa tai 2700-sarjaa. Ja se, että niitä on ollut kaksi, tarkoittaa vain sitä, että Tampereelta on siirretty Seinäjoelle yksi veturi lisää. Vielä ylistin piispa Huovista sen tähden, että hänessä elää ja sykkii pyrkimys hyveeseen ja sen toteuttamiseen käytännön elämässä, mutta että eihän meistä kukaan ole aina täydellinen. Niin että sitten kun seuraavan kerran kuljet junalla ja katsot veturit ja niitten numerot, niin ihan rauhassa sitten merkitset numerot muistiin ja soitat minulle.» |
||||
|
11.02.2024 21:57 | Rasmus Viirre | ||
| Kylmän kuulas keli, pöllyävä pakkaslumi, jäinen veturi ja vaunusto. Kyllä hieno on kuva ”arktisesta” teräsjunasta! | ||||
|
11.02.2024 21:49 | Rasmus Viirre | ||
| Vai että oikein punkkavaunu! Onkohan särmätty.. :D | ||||
|
11.02.2024 17:42 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä eihän se laitonta ole mennä tämänkaltaiselle varastoalueelle vaikka siellä olisi kyltti missä lukee "yksityisalue". | ||||