|
|
23.08.2008 20:26 | Timo Salminen | ||
| Poikkesin tässä kahvilassa viime tiistaina 19.8. ja kokemukseni perusteella voin suositella muillekin. Herkullisia syötäviä, ystävällistä palvelua ja vallan kohtuulliset hinnat. (Käyttäjä muokannut 23.08.2008 20:33) | ||||
|
|
23.08.2008 20:24 | Mikko Nissinen | ||
| Jos oikein muistan, niin lipunmyymättömyyspaikka otettiin käyttöön tämän vuoden helmikuussa. | ||||
|
|
23.08.2008 20:01 | Pauli Kyllönen | ||
| Pitkämäki kolmas eli pronssille, Järvenpää neljäs ja Wirkkala viides. | ||||
|
|
23.08.2008 16:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Vai täytyykö tonnien kohdalla puhua pikemminkin akselimassasta, huomautetaan nyt itse ennen kuin kukaan ehtii väliin :) | ||||
|
|
23.08.2008 15:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Joo, kilonewtonit ovat se "virallinen". Siinä mielessä niitä onkin vääristävää ilmoittaa tonneina, koska oikeasti esim. ns. 25t:n radalla (mikä virallisesti on 25 kN -rata) suurin sallittu askelipaino on todellisuudessa noin 25,5t. | ||||
|
|
23.08.2008 15:51 | Tapio Muurinen | ||
| Oikein, silloin oli tosin hämärää, mutta vasta alkuilta ja aikaakin on vierähtänyt tovi:). Näytti niin ravintolasalin tapaiselta tuossa ovien takana. | ||||
|
|
23.08.2008 15:30 | Marko Anttila | ||
| 1970-luvun loppupuoliskolla on tämäkin oikaisu tehty samaan aikaan kun Savon rataa oiottiin reilumminkin Kuopion eteläpuolella. | ||||
|
|
23.08.2008 14:48 | Mika Kärki | ||
| Jo syyskuun 2008 lopussa radan Talvivaaraan pitäisi olla ajettavassa kunnossa. VR-rata käyttää omaa junaa radan rakennusvaiheessa nyt alkuun. Vuoden päästä elokuussa liikennöinti dieselveturein alkaa ja muistaakseni joulukuussa 2009 sähköveturi liikenne voi alkaa. | ||||
|
|
23.08.2008 13:43 | Matti Lehtonen | ||
| Olet Tapio yön hämärässä tainnut tunnistaa ovet väärin. Kaikki nämä kuvat on otettu salin etelänpuoleiselta seinustalta, jonka ratapihan reunalla ( tässä kuvaajasta oikealla ) on ravintolan ovet, nykyisin kiinalaisen sellaisen. | ||||
|
|
23.08.2008 13:18 | Timo Salminen | ||
| "Asemaverkon kehittämissuunnitelma" - kai sitä sitten niinkin voi nimittää... Toijalan asemalla on tullut vaihdetuksi junaa useinkin mutta sisällä en muista koskaan poikenneeni. Yksinkertaisuudessaan tyylikäs asemahalli. | ||||
|
|
23.08.2008 12:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Varmaan suurin syy Botniabananin yksiraiteisuuteen on tunnelien rakentamiskustannukset. Tunnelit ovat yksiraiteisia, mutta radalla on niin monta kohtauspaikkaa että voisi melkein sanoa maanpäällisten osuuksien olevan kaksiraiteisia :) | ||||
|
|
23.08.2008 11:20 | Joni Lahti | ||
| Valitettavasti kirjoitusvirhe tärkeässä kohtaa. Pitää olla rekuparation eikä rekuperaration. Yksi tavu liikaa:( Sitä saa, kun leikkaa ja liimaa sekä sitten vielä sormeilee. Mutta asia selvisi joten kuten tätä kautta. | ||||
|
|
23.08.2008 11:12 | Joni Lahti | ||
| Botniabanan ei tule olemaan hiljainen liikenteen satamarata, vaan liikenne tulee olemaan melkoisen raskasta. Se on huippumoderni ja sillä tullaan ajamaan henkilöjunilla jopa 250 km/h ja tavarajunillakin noin 120 km/h. Rataosuus tulee kilpailemaan tavaraliikenteen osalta nopeana väylänä valtatie E4:n kanssa. Yksiraiteinen ratkaisu perustuu radan moderniin profiiliin, 22 kohtaamispaikkaan ja ERTMS/ETCS -kulunvalvontaan. Mielenkiintoinen kompromissi tässä mielessä. Projektilla on mainio sivu http://www.botniabanan.se/ | ||||
|
|
23.08.2008 09:38 | Topi Lajunen | ||
| RHK näyttäisi rataverkon kuvaus -dokumentissaan käyttävän nousun jyrkkyydestä yksikköä "mm/m", joka luonnollisesti on yksi yhteen promillejen kanssa. Akselipainotkin ilmoitetaan nykyään korrektisti kilonewtoneina :) | ||||
|
|
23.08.2008 01:44 | Markku Blomgren | ||
| Yhden promillen nousu tarkoittaa siis yhden tuhannesosan nousua matkalla, eli yksi metri kilometrillä. Itseä mietitytti pitkään brittien tyyli ilmoittaa nousut '1 in xxx'-formaatissa, mutta loppujen lopuksi se tarkoittaa käytännössä samaa kuin promillet. Suomessa taisi olla maksiminousu normaaliliikenteen radoilla 12.5 promillea eli 1,25% eli '1 in 80'. Teollisuusraiteilla oli sitten kovempiakin nousuja kuten Vesijärvi - Lahti, jyrkkyyttä en muista. Englannissa muuten kovimmat normaaliliikenteen nousut ovat luokkaa 1in36, eli hilpeät 28 promillea, tosin maksimi junanpainotkin jotain 1200t luokkaa kun suomessa jopa 5000t. Ja ylösnousussa voimalla ei tee mitään jos pyörät eivät pidä, eli kitkapainolla on merkitystä. Toivovattavasti matematiikka ei taas pettänyt. | ||||
|
|
23.08.2008 01:22 | Miika Rissanen | ||
| Niin että mitä? | ||||
|
|
23.08.2008 01:21 | Miika Rissanen | ||
| Riippuu radalle tulevan liikenteen määrästäkin, eihän sitä tuplaraidetta kannata kevyttä liikennettä varten vetää. Varsinkin jos suuri osuus liikenteestä on rahtia jolloin junilla on jonkin verran varaa seisoa. | ||||
|
|
23.08.2008 00:38 | Lasse Härkönen | ||
| Lipunmyyntikyltti on kohta täälläkin historiaa: http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_471.html | ||||
|
|
23.08.2008 00:32 | Joni Lahti | ||
| Energiaa takaisin syöttävää jarrujärjestelmää kuvataan sveitsiläisellä sivulla http://www.seak.ch/Ftxt_Bremsenergie_1.htm ...eine auf generatorisch arbeitenden Fahrmotoren basierende elektrodynamische Bremse für Energierückspeisung auf, sofern das Antriebssystem auf einem mit steuerbaren Halbleiterventilen versehenen Stromrichter beruht. Derartige Bremseinrichtungen sind unter der Bezeichnung Netzbremse oder Rekuperationsbremse bekannt.- Siis kysymyksessä on verkkojarru tai rekuperaration(tai myös Rückgewinnung, ehkä jotakin vapaasti suomeksi palautushyöty tms.)jarru. Siitä tuo venäjän kielinenkin nimi tulee. - Sen sijaan Widerstandsbremse tai rheostatic brake tarkoittavat enämmänkin vastusjarrua, jossa energia menee harakoille, kuten Olli asian hyvin kuvaa. Sähköjarru voi siis tarkoittaa molempia, energiaa tallentavaa (Sr2) tai sitä hukkaavaa menetelmää (Sr1). Suomen kielisiä nimiä en tiedä, mutta näin tämän nyt maallikkona ymmärrän. Ugh, mutta meniköhän metsään? | ||||
|
|
23.08.2008 00:22 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmanpuoleinen pariovi vei ravintolaan. Oven pielessä nuori portsari ojenteli kättään, josko jonkun lantin saisi. Ravintolassa tavalliset antimet; hernekeitto, lihapullat Mummon muussilla, jne. Ihan syötäviä. - (Herkkähermoiset älkööt lukeko enempää) Kerran 1970-luvulla pe-iltana asemahallissa odotteli kymmeniä ihmisiä junanvaihtoa. Isokokoinen mies harppoi äänekkäästi röystäillen asemahallia edestakaisin. Yhtäkkiä ihmiset lakosivat seinustoille; kuului lotinaa, kun oksennus lensi kaaressa. Joku isompi klöntti lensi siinä mukana - tekohampaat. Mies poimi tekarit oksennusta, kloppasi ne takaisin suuhunsa ja harppoi ulos kaupungin puoleisesta ovesta (oikealla). | ||||
|
|
22.08.2008 23:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä, Hankopaanalla on silloin ollut eri kiireet. Hattua nostan näille työn sankareille. Jotain asiasta Paulin kanssa keskustelimmekin. | ||||
|
|
22.08.2008 22:51 | Jouni Halinen | ||
| Minä ihmettelin niihin aikoihin kun näitä auto/rata tunneleita alettiin jyrsimään,että miksi ihmeessä ratatunneli täytyy nostaa maan pinnalle natura-alueella ja juuri ennen tuota jorpakkoa, mutta nyt olen ymmärtänyt että kyse on niistä promilleista, ratapiha alkaa heti tuosta mutkan takaa, ja aika paha sitä tunnelia olisi ollut sinne jatkaa, eli pienestä oli kiinni, mutta taisi tämä pieni "naturaloukkaus" viivästyttää töitä muutaman vuoden, juttu taisi käydä Brysselissä asti kääntymässä. Voisiko joku promilleasiantuntija selittää minulle minkälaisia huippupromilleja on suomen rataverkkoon "puhallettu" ja miten vauhdinotto auttaa näitä mäkiä ylös nousemaan vai onko vain raa-asta voimasta apua, ja oliko se promilleluku per 1 kilometri. Kiitos jo etukäteen. |
||||
|
|
22.08.2008 22:50 | Viljami Jokinen | ||
| Aikas ruosteessa nuo "kiskoilta tippumis suojat", vai ovatko nuo tuotu vaihteet jostain? (Käyttäjä muokannut 22.08.2008 22:50) | ||||
|
|
22.08.2008 22:49 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Tuossa osoitteessa on nyt ensimmäisiä kuvia kesältä julkaistu. Myöhemmin tulosse vielä paljon paljon lisää kuvia... :) | ||||
|
|
22.08.2008 22:48 | Joona Kärkkäinen | ||
| Vrt https://vaunut.org/kuvasivu.php/49623 | ||||
|
|
22.08.2008 22:46 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Osoitteessa http://www.sivuraide.net/ on lisää kuvia... | ||||
|
|
22.08.2008 22:38 | Lasse Härkönen | ||
| Ylen Elävästä arkistosta löytyy video 50-luvulta "Kouvolan miesten kyydissä", missä näkyy myös ko. operaatio noin 9:30 kohdalla http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=508&a=2718 | ||||
|
|
22.08.2008 22:23 | Perttu Karttunen | ||
| Ei sitten kuvaan jäänyt yhtään salamaa :) Itse joskus kuvasin kun T4077 meni ukkoskuuron keskellä, junaa ennen ja heti junan jälkeen välähti salama mutta ei junan aikana | ||||
|
|
22.08.2008 22:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kas kas, luonnonkivi on tehnyt paluun uusien siltojen kantaviin rakenteisiin! :) Veikkaan kuitenkin, että kyse on vain kivipinnoitteesta betonipilareissa. Jos näin, niin tarkoitus lienee hidastaa betonin rapautumista. (Käyttäjä muokannut 22.08.2008 22:23) | ||||
|
|
22.08.2008 22:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuo on varmaan se kipsiläjä, josta tuolla on keskusteltu: https://vaunut.org/kuvasivu.php/2885 Jäävuori keskellä kesää! | ||||
|
|
22.08.2008 21:31 | Lasse Härkönen | ||
| Luhdanjokilaakso oikoradalla on kanssa luontoarvokohde, mutta oliko se Natura-aluetta... | ||||
|
|
22.08.2008 20:56 | Jouni Halinen | ||
| Sillasta on tarkkaanottaen puolet Helsingin ja puolet Vantaan puolella. Kaukalomaisuus ja kuperuus johtuu myös siitä että mahdolliset öljyvuodot saadaan valumaan sillan päissä oleviin öljynerotuskaivoihin, VR:n imago ei varmaan kestäisi öljylorautteluja natura-alueelle. |
||||
|
|
22.08.2008 20:52 | Topi Lajunen | ||
| Joo, eli Vantaalla ollaan, raja menee tuossa jorpakossa. | ||||
|
|
22.08.2008 20:50 | Jorma Kattelus | ||
| Taitaa olla joku käynyt raivaussahalla hommissa. https://vaunut.org/kuvasivu.php/1991 | ||||
|
|
22.08.2008 20:42 | Joona Kärkkäinen | ||
| V..t........per.. | ||||
|
|
22.08.2008 20:41 | Antti Havukainen | ||
| Tämä kuva tosin on otettu Vantaan puolelta. | ||||
|
|
22.08.2008 20:41 | Topi Lajunen | ||
| Helsingissä, kaukaloisuus ehkäisee äänisaastetta sekä mahdollistaa korkeamman alituskorkeuden, alla on Porvarinlahden luonnonsuojelualue. | ||||
|
|
22.08.2008 20:39 | Ilari Eskelinen | ||
| Helsinki, Vuosaari, Natura-alue | ||||
|
|
22.08.2008 20:37 | Mika Björkqvist | ||
| Elokuu viikot 34-35 ti,ke tai to päivinä Oulun henkilöratapihan vaihteiden vaihto. Estää liikenteen raiteelle 3. Henkilöjunat tavararatapihan kautta. Vaihdettavat vaihteet ovat englantilaisia ja vaihde numerot ovat : 073 ja 082 |
||||
|
|
22.08.2008 20:25 | Joni Lahti | ||
| Tavarajunaliikenne Helsingistä länteen kulki Porkkalan vuokra-alueen takia käsittääkseni kauttaaltaan Hyvinkään kautta. Matkustajajuniahan pääsi tietty määrä Porkkalan tunneliin vuodesta 1947 lähtien korvausta vastaan, 50 dollaria junalta. Turusta ja Hangosta tulleen tavaran piti siten näihin aikoihin kiertää lenkki päästäkseen pääkaupunkiin ja siitä itään ja tietenkin päinvastoin. Ikäva vuokralainen, joka laskutti vuokraisäntää:) - On siinä pojilla ollut hommia ajaa kuormia! | ||||
|
|
22.08.2008 20:12 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva, joka johdattaa miettimään radanrakentamisen perusteita nykyteknologialla. - Pitäisikö radat rakentaa kaksiraiteisina vaiko riittävän hyvällä kulunvalvonnalla ja ohjauksella varustettuina vain yksiraiteisina? Kaksiraiteisen rakentaminen on investointina varmasti kalliimpi, mutta sen vetokyky on sinänsä suurempi. Yksiraiteisen investointi on todennäköisesti vastaavasti pienempi. Ruotsin suurin nykyaikainen ratahanke Botniabanan tehdään yksiraiteisena riittävine kohtaamispaikkoineen. Siksikö, että se on näin halvempi vaativassa maastossa toteuttaa ja että nykytekniikka sallii myös tällä ratkaisulla riittävän suuren läpäisykyvyn ja turvallisuuden? Mitä sanovat asiaa tuntevat tahot, ainakin periaatteessa? | ||||
|
|
22.08.2008 19:59 | Tapani Kunnas | ||
| Juu tosiaankin. Kiitos tarkennuksesta, siellähän tosiaan on tuo 073 numero myös. Pitäisi taas ottaa silmä käteen ja katsoa, mitä on itse kuvannut... | ||||
|
|
22.08.2008 19:54 | Tapio Muurinen | ||
| Jos ajankohtaa yrittää veikkailla, niin kuva on 1950-luvun alusta. Lakin embleemi muuttettiin k.o.-näköiseksi 1951. Sk3 397 kuului Karjaan kalustoon 1949 ja Riihimäen kalustoon 1953. | ||||
|
|
22.08.2008 19:41 | Pekka Porkkakoski | ||
| 2-kärkiristeyksiä kaksoisristeysvaihteen kahden kielielementin välille vaihteisiin Oulu 073 ja 082. (muutettu vaihteet monikkoon) (Käyttäjä muokannut 22.08.2008 19:42) | ||||
|
|
22.08.2008 19:37 | Joona Kärkkäinen | ||
| Missäköhän tämä nykyään liikkuu, pitäis saaha kuvatuksi. | ||||
|
|
22.08.2008 19:26 | Joona Kärkkäinen | ||
| Asiallisuuden ilmentymä. | ||||
|
|
22.08.2008 19:23 | Joona Kärkkäinen | ||
| No just niin. | ||||
|
|
22.08.2008 18:20 | Antti Busk | ||
| Erittäin onnistunut kuvakulma! | ||||
|
|
22.08.2008 17:11 | Ville Ukkonen | ||
| Nythän sitä puuta varastoidaan tänne Kymintehtaallekin. | ||||
|
|
22.08.2008 16:37 | Ville Saarelainen | ||
| Ei käytetä enää. Nämä Huutokosken semaforit olivat Suomen viimeiset, jotka poistetiin käytöstä 3.11.2003. | ||||
|
|
22.08.2008 16:24 | Perttu Karttunen | ||
| Hiekoitettu kiskoja? :D Veikeä vaunu kyllä tämä. | ||||