Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.01.2023 13:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä noi piuhat ja valkoiset pyöreät mötikät ovat? | ||||
|
|
27.01.2023 13:03 | Hannu Peltola | ||
| Meinasin jo kommentoida, että tämä kuva on kuin pienoisrautatieltä! Tien säistäminen on onnistunut hienosti! Oletko käyttänyt tässä dioraamassa Pecon betonipölkkyistä metrikiskoa? Valkoiset kaivonkannet ovat vielä liian puhtaita ja vaativat pienen säistämisen... | ||||
|
27.01.2023 12:52 | Pertti Miettinen | ||
| Matias : Noi variotramit oli ajettavina aivan per...stä. Hirvittävimpiä mitä olla voi. Varsinkin linjoillla 7A/B. | ||||
|
27.01.2023 10:25 | Erkki Nuutio | ||
| Tietosanakirja 1 (1909) Aavasaksa : 232 m yl.merenp. kohoava yksinäinen graniittikumpu Tornionjoen varressa, 18 km napapiiristä etelään.Rinteet kasvavat metsää, ainoastaan ylin tasalakinen kukkula on kalju. Huipulta näkyy pari yötä keskiyön aurinko, jota ihailemaan saapuu etenkin juhannusaatoksi paljon matkailijoita. Huipulla olevassa valtion huvimajassa on juhannuksen aikana ravintola. Aavasaksa (foxtrot), säv. Valto Tynnilä, san. Tynnilä - Jäppilä , Dallapé -vihko 4 (1929) : Tuo Aavasaksa vaan on paikka Suomenmaan, miss´yötä juhannuksena ei ole ollenkaan. Sinne silloin matkustaa se, jonka kannattaa... Kanss´rouvansa tai ilman he siellä kuhertaa... Siellä aurinko yölläkin loistaa - valoisaa on taivas sekä maa - . Silloin lemmenvalojansa toistaa moni siellä armaallensa saa. - - - Ei muistot romantiikan yöstä heti mielestä haihtua voi pois; ei lempeä luotansa voi syöstä. kun kutsu öisen juhannuksen soi. Dallapé -orkesteri 1929, Kertosäe : Ville Alanko . Säveltäjä Tynnilä katosi Talvisodan aikana 1940, entinen viilari ja orkesterin ensimmäinen laulusolisti Alanko kuoli "espanjalaiseen" 1931, entinen viilari ja punavanki, orkesterin johtaja Jäppilä kuoli 1971. |
||||
|
27.01.2023 10:04 | Timo Salo | ||
| Taas sattumana Jukalta upea/luonnollinen luontokuva + junakin se siinä... :-) | ||||
|
27.01.2023 09:58 | Timo Salo | ||
| Samalla sattumana kodikas makuuhyttikuva, toista kun nuo hermeettisesti suljetut muovi-/alumiinikopit tänäpäivänä... | ||||
|
27.01.2023 09:52 | Timo Salo | ||
| Onhan tuo komia kuva, mutta huomio kiinnittyy siihen, että mitä lie polttavat asemalla? Minun monitorilla/silmillä savu on sinistä. Onko siellä esim. joku taiteilija lasittamassa jotain taidetta? (tai öljypitoista jätettä) | ||||
|
27.01.2023 09:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tämä vielä olemassa? Olisi myös kiva nähdä kuvat niistä merkinnöistä. | ||||
|
27.01.2023 09:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Enpä olisi kyllä itsekään vuonna 2006 arvannut, mitä Ex-vaunuille tulee käymään ALLE 20 vuoden aikana. | ||||
|
27.01.2023 08:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Mukava kirjoitella lähes 20 vuotta vanhaan kuvaan, mutta kun katsoo kuvia junasta 823, niin siltä tämä kuvankin juna tosiaan näyttää. | ||||
|
|
27.01.2023 08:56 | Kari Haapakangas | ||
| Pienoismallitunnelma | ||||
|
|
27.01.2023 08:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuin tasoristeysmerkki :) | ||||
|
|
27.01.2023 08:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva asemarakennuksineen! | ||||
|
27.01.2023 08:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva :) | ||||
|
27.01.2023 00:17 | John Lindroth | ||
| Upeeta ja toivotaan myös lisää ajoja! | ||||
|
|
26.01.2023 23:13 | Arttu Räsänen | ||
| Wau, miten hieno kuva. | ||||
|
|
26.01.2023 21:51 | Arto Papunen | ||
| Noh laajenee ja laajenee. Saman verran kuormia liikenteessä, mutta tällöin taas Kaipolan kuormat peruttuna siltä päivältä. | ||||
|
|
26.01.2023 20:24 | Aapo Niemelä | ||
| Todellakin, kaksi radan erikoisuutta samassa kuvassa. | ||||
|
|
26.01.2023 20:01 | Panu Breilin | ||
| Melkoisen hieno tilanne on muuten saatu tähän kuvaan tallennettua. | ||||
|
|
26.01.2023 19:59 | Panu Breilin | ||
| Fenniarailin raakapuuliikenne laajenee. Viime viikolla alkoi liikenne Joroisiin, nyt Suolahteen ja maaliskuussa taas alkaa liikenne Heinävedelle ja Vihtariin. | ||||
|
26.01.2023 18:06 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kiitos näiden koneiden päivityksestä! Kun pidän listaa 168-247...väliltä.;) | ||||
|
|
26.01.2023 17:22 | Mikko Ketolainen | ||
| Mites tuo on tännepäin "eksynyt"? Näyttäisi Julian mukaan olevan kulussa täälläpäin tunnuksella T7145 8 ja 22 helmikuuta ja samoilla päivämäärillä maaliskuussa ja sitten numerolla T7146 9 ja 22 helmikuuta ja samoilla päivämäärillä maaliskuussa. Täytyy yrittää muistaa nuo päivämäärät, tai ainakin nuo jälkimmäiset. Tosin kai tuo juna seisoo tuolla ratapihalla päivällä? | ||||
|
26.01.2023 17:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Näyttää Julian kartassa tuo HDM486:n lähtöpaikka olevan Seinäjoen sijasta tällä hetkellä Äänekosken biotuotetehtaan kuorimon raiteilla. | ||||
|
26.01.2023 15:58 | Antti Havukainen | ||
| OpenStreetMapin dataan, johon OpenRailwayMappikin perustuu, on erikseen määritelty nopeusrajoitukset kallistuvakoriselle sekä "normaalille" kalustolle. OpenRailwayMap osaa näyttää näistä vain jälkimmäiset riippumatta siitä, onko kallistuvakoriselle kalustolle määritetty erikseen korkeammat rajoitukset. Toisaalta tuo ei ole nykytilanteessa edes kovin olennaista tietoa, koska Suomen rataverkolla ei tällä hetkellä liiku säännöllisesti mitään toimivalla kallistusjärjestelmällä varustettua kalustoa, jolla kyseisiä nopeuksia pystyisi hyödyntämään. Raide-Jokerin ja metron osalta kyseinen data puolestaan sisältää selkeästi virheellistä tietoa. |
||||
|
26.01.2023 15:53 | Mikko Nyman | ||
| Kuten Jorma kirjoittaa, tuo kyseinen suojastusopastin näytti "maksimissaan" keltaista, joskaan St. Mårtensdalista tullessa Huopalahdessa ei normaalitilanteessa menty sn35-raudoista rantaradan pohjoiselle raiteelle, vaan jatkettiin rantaradan eteläiselle raiteelle pitkän vaihteen kautta. Jos muistan oikein, Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan Martinlaakson radan raiteella näytti aina Aja-opastetta, jos mentiin vain myötävaihteeseen sn80-raudasta, ei siis vihreä-keltaista Aja sn35 -opastetta. Tämä johtui siitä, ettei kyseistä pääopastinta ennen ollut numero-opastinta. Sen sijaan Helsingistä tullessa Hämeenlinnantien ylittävällä sillalla oli numero-opastin, joka paloi silloin, kun kulkutie oli turvattu Martinlaakson radalle. Vastaavasti Huopalahden numero-opastimen jälkeisessä tulotolpassa oli vihreä-keltainen, joka tässä tapauksessa tarkoitti Aja sn80 -opastetta; jos Hämeenlinnantien sillalla ollut numero-opastin oli sammuksissa ja Huopalahden tulo-opastin näytti vihreä-keltaista, tarkoitti se silloin puolenvaihtoa Huopalahden itäpään PVP:ssä nopeudella 35 km/h. Mutta mitä sitten tulee tuon Pohjois-Haagan ja Huopalahden välisen suojastusopastimen Aja varovasti -opasteeseen, voisin kuvitella sen johtuneen siitä, että Huopalahden itäpään suojavaihde oli poikkeavalle raiteelle niin pitkään, kunnes Martinlaaksosta tullut juna ohitti ko. suojastusopastimen. Luonnollisesti niin kauan kuin Hpl:n lähtöopastin näytti Seis-opastetta, tämä kyseinen suojastusopastin helotti keltaisena. Näin ollen esitän seuraavaa: tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ollut kyse "Käpylän kytkennästä". |
||||
|
|
26.01.2023 14:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä viitataan ns. Käpylän kytkentään, joka oli tehty muutamiin opastimiin. Kyseessä oli paikka, jossa on peräkkäin suojastuksen viimeinen suojastusopastin, ja seuraavana pääopastin, jolla voidaan antaa aja sn 35 -opaste. Yleensähän tällaisessa paikassa on näiden opastimien välissä esiopastin, mutta näissä paikoissa esiopastinta ei ollut. Turvalaitteisiin tehtiin kytkentä, että pääopastinta ei voi asettaa aja-asentoon, ennen kuin juna on sivuuttanut sen viimeisen suojastusopastimen. Tällöin veturinkuljettaja näki suojastusopastimen aja varovasti -opasteen ja alkoi valmistautua pysähtymään pääopastimelle, joka oli seis-asennossa, ja pysäytti junansa pääopastimelle, ellei opaste vaihtunut. Mutta opaste saattoi vaihtua opasteeseen aja sn 35, ja tässä nojauduttiin siis siihen, että veturinkuljettajaa oli varoitettu seis-opasteesta suojastusopastimen aja varovasti -opasteella ja junan vauhti oli hiljenemässä ja näin katsottiin, että tässä tilanteessa voidaan pääopastin asettaa asentoon aja sn 35, vaikka siitä ennakkotietoa kertovaa esiopastinta ei olekaan. Systeemi on kaukaista sukua muinaisen Jt:n opastinvaroitukselle, jossa tulo-opastinta pidettiin tietyssä poikkeustilanteessa seis-asennossa, kunnes veturinkuljettaja antoi vihellinopasteen juna tulee, ja sitten tulo-opastimeen vaihtui ajon salliva opaste ja tästä tilanteesta veturinkuljettajan oli ymmärrettävä, että tämä oli opastinvaroitus ja nyt tulee junasuorituspaikalta käsiopasteena poikkeavaa tietoa. Ns. Käpylän kytkentää ei löydy Jt:stä eikä vastaavista virallisista dokumenteista, vaan joskus oli sovittu, että helpoin tapa hoitaa ongelma, on kehittää tällainen turvalaitekytkentä ilman, että aletaan virallista tietä tehdä Jt:hen muutosta kaikkine selvityksineen ja muutoksineen, puhumattakaan, että näissä paikoissa oli alettu asentaa esiopastimia, joille ei välttämättä ollut pituussuunnassa tilaa; esim. 1500-2000 metrin matkalle on paha sovittaa peräkkäin suojastusopastin, esiopastin ja pääopastin. Niinpä ns. Käpylän kytkennällä poistettiin vaaran mahdollisuus ja se on tietysti Jt-teknisesti täysin oikea. Esiopastimella oli näissä paikoissa suuri merkitys: on todennäköistä, että Riihimäen junaonnettomuuteen vaikutti ainakin osittain sieltä puuttuva esiopastin: veturinkuljettaja oli tottunut siihen, että seis-opastetta edeltää aina esiopastin, jossa on vilkkuva valkoinen valo; ja Riihimäen eteläisellä tulo-opastimella ei esiopastinta ollut; P 1 lähestyi etelästä Riihimäkeä, ja tuli suojastusopastin, jossa oli keltainen valo: aja varovasti, ja veturinkuljettaja jäi odottamaan sitä esiopastinta, joka kertaisi pääopastimen opasteen ja näyttäisi joko sitä vilkkuvaa valkoista tai sitten vihreää; sitä ei tullut, vaan 1680 metrin päässä oli pääopastin, joka näytti seis-opastetta ja sen takaa mönki juuri tavarajuna Korttiosta suoraan eteen. Jt-teknisesti kaikki oli tehty täysin oikein, mutta melkein kaikissa muissa paikoissa oli ennen liikennepaikkaa suojastusopastin, esiopastin ja tulo-opastin, mutta Riihimäellä asia oli toisin, ja ehkä linjavuoron kuljettaja ei ollut tähän kiinnittänyt riittävästi huomiota, koska pikajunille järjestettiin "aina" Riihimäellä vapaa kulku etelästä tuloraiteelle koko ajan vihreitä opastinvärejä katsellen, ja tällä kertaa sitten ei näin ollutkaan. Havahtuminen tilanteeseen, jossa Riihimäen eteläisellä pääopastimella ei olekaan omaa esiopastinta, oli melko karu. Tapahtumien kulku on toki osin kuvitteellinen, toisen ihmisen ajatuksia kun ei voi tietää. Tiedän tapauksen, jossa olisi saattanut tapahtua merkittävän suuruusluokan junaonnettomuus, kun ns. Käpylän kytkentää ei oltu tehty. Heinäkuussa 1995 (varmaankin) Lielahdesta Tampereelle päin oli sn 80 -vaihteet ja vielä sillä kohdalla nopeusrajoitus oli 120 tai 140, vaikka 80-rajoitus Tampereelle päin alkaa siinä pikapuoliin, mutta ei ihan vielä siinä. Ilmeisesti katsottiin, että tämä oli riittävän turvallista ilman ns. Käpylän kytkentääkin ja junia ajatettiin Parkanon suunnasta Lielahden ratapihan pääraidetta läpi ja lähtöpäässä oli sn 35 -opaste ja sn 80 -vaihteet. Sitten rataremontin yhteydessä nämä sn 80 -vaihteet vaihdettiin sn 35 -vaihteiksi eikä kukaan työtä teettävällä tai liikenteenohjauksen puolella ajatellut tätä asiaa loppuun saakka. Parkanon suunnasta lähestyi sn 140 (vai 160?) -pikajuna, Lielahden Parkanon päässä opastimet näyttivät aja, ja tulo-opastimen mastossa oleva kolmitoiminen esiopastin vilkutti totutusti vihreää, kuten silloin piti ollakin, ja juna tuli toistasataa Lielahden pääraidetta kohti Tamperetta; parin, kolmen kilometrin päässä alkaa sn 80 -nopeusrajoitus Pispalanharjun kaarteissa ja sitten yhtäkkiä raiteen päässä lähtösuunnan pääopastin näyttää aja sn 35 ja sen takana on sn 35 -vaihteet, jotka siihen oli muutamaa päivää aiemmin vaihdettu. Vähänkin lisää viivettä havahtumisessa ja kenties huono näkyvyys, niin se pikajuna olisi ajanut niihin sn 35 -vaihteisiin ja kaatunut siihen Lielahden Tampereen-pään vaihdekujiin. Lopputulosta voidaan vain arvella. Mutta siis siitä puuttui ns. Käpylän kytkentä. Tapahtuman jälkeen veturinkuljettajat nostivat metelin siitä, miksi tuollainen vaaranpaikka on päästetty syntymään, ja asia korjattiin kiirreellisesti tavalla, jota en tiedä. Mutta Tamperetta etelästä lähestyttäessä pääraiteet kulkivat Viinikan järjestelyratapihan vieressä ja sn oli varmaan 120, ja laskumäen kohdalla oli viimeinen suojastusopastin ja sen jälkeen Tampereen matkustajaratapihaa suojaava pääopastin ja tässä välissä ei ollut esiopastinta eikä siinä suojastusopastimessa ollut ns. Käpylän kytkentää. Matkustajaratapihalle yleinen sn 40 -rajoitus tuli vasta joskus 1990- tai 2000- luvulla, joten siinä oli mahdollisuus nähdä suojastusopastimessa aja-opaste ja sen jälkeen puolentoista kilometrin päässä pääopastimessa aja sn 35 -opaste; jostain syystä siihen ei ollut asennettu ns. Käpylän kytkentää. |
||||
|
|
26.01.2023 14:15 | Juhana Nordlund | ||
| OpenRailwayMapin nopeusrajoitustiedot eivät kaikilta osin pidä paikkansa. Raide-Jokerin ja Helsingin (ja Espoon) metron kohdalla on ihan selkeästi virheellistäkin tietoa. Miksei sitten valtakunnallista rataverkkoa koskevissa tiedoissakin. | ||||
|
26.01.2023 13:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta sitten :) | ||||
|
26.01.2023 13:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Eltsun koulu on kyllä mainio muinaisjäänne tuolla laatikoiden maailmassa :) | ||||
|
|
26.01.2023 13:07 | Mikko Nyman | ||
| Tampereella oli Viinikan laskumäen kohdalla niin ikään "viimeinen suoja" ennen Tampereen aseman tulo-opastinta, jolle ei ollut erillistä esiopastinta. Tämäkin "viimeinen suoja" näytti musitikuvieni mukaan aina punaista tai keltaista, mutta ei siis koskaan vihreää. Kysymykseni sekä Huopahden että Tampereen "viimeisiin suojiin" liittyen on seuraava: jos nämä suojastusopastimet näyttivät Aja varovasti -opastetta, tarkoittiko se sitä, että näitä seuraava pääopastin oli aina asennossa Seis ja vaihtui joko vihreäksi tai vihreä-keltaiseksi vasta sen jälkeen, kun juna oli ohittanut ns. viimeisen suojan? |
||||
|
|
26.01.2023 13:05 | Miitre Timonen | ||
| Kiitos Topi. Käsitykseni perustui Open railway mappiin, mutta ilmeisesti se ei siis kerro koko totuutta. Ajattelin että rajoitus olisi esim. kunnossapidon vaatimuksien tms. syiden takia asetettu alemmaksi, kun mikään juna ei aja kovempaa. | ||||
|
26.01.2023 13:04 | Antti Grönroos | ||
| Lentopelolle en tiedä syytä mutta Jong-Il kyllä pukeutui poikkeuksellisen näköiseen pukuun jos vertaa muiden pukuihin. Varmaan oli vaan hänen tyylinsä ja ei ollut tarvetta muuhun pukeutua. K.J.-I. oli ilmeisesti enemmän junien ystävä ja sillä hän matkusti. Isä aurinkoinenkin pelkäsi lentämistä. | ||||
|
|
26.01.2023 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Itse olen ollut Pendolinon kyydissä rantaradalla kun ajetaan 220 km/h, eikä se ollut virhe monitoreissa tms. :) | ||||
|
26.01.2023 12:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| KaLi kuulostaa vähän veriseltä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kali | ||||
|
|
26.01.2023 12:56 | Jimi Lappalainen | ||
| EJR sekoittaa nyt nykyisen ja edellisen johtajan :) Kim Jong-Ilillä ei ollut noita habitusongelmia. | ||||
|
|
26.01.2023 12:51 | Miro Heinonen | ||
| KLOY:kin kuulostaa hyvältä. Se on tosiaan JKOY:n tyylinen. Voisi ehkä käyttää myös lyhennettä KaLi. | ||||
|
26.01.2023 12:46 | Pasi Seljas | ||
| Sama vika, pullosta opeteltiin ottamaan. Pulpetissa oli kolokin mustepullolle. Olisko ollut Rapidograph terät kynissä. Niitä varoiteltiin kovasti liikaa painamaan paperia vasten, kun olivat kalliita. Nyt on Nekalan kansakoulukin jo kosteusvaurioiden uhrina ja parakit pihassa. | ||||
|
|
26.01.2023 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, herra Antti! Epäilenpä, että Kakkein kalleimmalla ja Suurenmoisimmalla Toverilla numero 1 taitaisi habituksensa takia olla huomattavia vaikeuksia pukeutua pohkoiskorealaiseen vakiomittaiseen hävittäjälentäjän G-pukuun...? Lentopelko: sitäkö, että lentää liian aikaisin...? |
||||
|
|
26.01.2023 10:42 | Antti Grönroos | ||
| Tuota yhtä kommenttia jatkaakseni rakastettu johtaja Kim Jong-Il oli taitava hävittäjälentäjä vaikka kärsikin lentopelosta ja sävelsi kahden vuoden aikana kuusi oopperaa. Neuvostomaisia junia tuossa maassa kylläkin on Googlen kuvien mukaan. | ||||
|
26.01.2023 10:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Olikohan nää menossa Kaskisiin (tai tulossa sieltä) | ||||
|
|
26.01.2023 03:26 | Topi Lajunen | ||
| Kallistukset käytössä suurin sallittu nopeus on suurempi, suurimmillaan 200 km/h. Jostain syystä rajoitukset on koodattu siten, että ilman kallistusta rajoitus oli suorillakin korkeintaan 160 km/h. JKV:n kannalta siis koko ratosa oli "mutkaa", ja kyllähän se käytännössäkin hyvin pitkälti sitä on. Muilla rataosilla kallistuksen käyttäminen/käyttämättömyys vaikuttaa vain kaarteista johtuviin rajoituksiin. |
||||
|
26.01.2023 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22243 valmistui vuonna 1947. Se hylättiin vuonna 1982 ja vuonna 1987 siitä tuli sotilasvaunu Eims 21522. Muutostyö ilmoitettiin valmistuneeksi vuonna 1988. 25.1.1981 oli sunnuntaipäivä, joten 22243 ilmeisesti meni lisävaunuksi Seinäjoelta etelään lähteneeseen junaan...? |
||||
|
26.01.2023 02:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Hannu! Rotuyhdistyksen kokouksissa joku joskus kertoi, että berni päästi vieraan pihaan, mutta ei päästänytkään enää pois, ennenkuin isäntäväestä joku "antoi vieraalle luvan". Kymenlaaksossa 1990-luvulla joku käyttii jänismetsällä koiranaan berniä, pärjäsi kuulemma hyvin. Eräässäkin perheessä oli pikkuvauva ja berni. Vauvan köllötellessä lattialla viltillä berni asettui viereen. Eräs kyläilevä täti meni ihastelemaan vauvaa, että ööt tööt. Berni laittoi tassunsa varovasti vauvan mahalle ja näytti hampaansa: - tämä on minun, jotta kauemmas siitä. Berni sanalla sanoen on kaikkien kotikoirien äiti ja perikuva! Se on ulkonäöltäänkin täysosuma, sveitsiläiset talonpojat uskoivat, että musta koira karkoittaa paholaisenkin. Suomessa rotua alkoivat harrastaa alkuaikoina enimmälti ruotsinkieliset naiskasvattajat (A-L Relander, G. Holm, J. Aminoff, jne). Sanotaankin bernin olevan pääasiassa naisten koira, helpon käsiteltävyytensä ansiosta. Se vaan, että niiden elinikä on lyhentynyt vuosien saatossa, sanotaanpa sitä syöpäroduksikin. Omistani meni kaksi imusolmukesyöpään. |
||||
|
|
26.01.2023 00:17 | Miitre Timonen | ||
| Nykyään rantaradalla on käsittääkseni koko matkaltaan max 160 km/h rajoitus? Milloin tämä rajoitus tarkkaan ottaen tuli, ja oliko jonkin aikaa niin, että radan rajoitus oli 200 km/h mutta mikään juna ei ajanut suurinta nopeutta? Olenko väärässä, kun muistelen vielä joskus 2015 tienoilla Turun-päässä ajetun pendolla kovempaa? | ||||
|
|
25.01.2023 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Esa kattavasta bernihistoriasta! Meillä eivät Iiris ja Bianca osanneet yhtään vahtia. Jos joku tuli ovelle, kuonosta irtosi ihan katu-uskottava vahtihaukahdus, mutta sen jälkeen häntä heilui vierasta odottaessa! | ||||
|
25.01.2023 22:08 | John Lindroth | ||
| Radanrakentajille löytyy valmisista viaduktia ainakin Kibri,Atlas,Faller ja monet muut tekevät näitä ne ovat melko suosittu rakenelun aihe ainakin alppimaissa.Eipä tarvitse ruveta noita kaaria sahailemaan. | ||||
|
|
25.01.2023 20:19 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole sama järjestelmä, vaikka toiminnallisesti onkin identtinen. Kehitetympi ja sitä myötä luotettavampi järjestelmä Sm6:ssa. | ||||
|
|
25.01.2023 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, on todellakin huikea lay-out! Kiitän ja kumarran! | ||||
|
|
25.01.2023 19:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, kyllä berni vahtii, hyvinkin tarkasti. Kun itselläni oli Jutta ja hankin myös Maikki-pennun (Anssilan Fran-Mirabella), niin vanhempi delegoi vahtimisen tuota pikaa nuoremmalle, joka hiukkahölmönä hutkulana otti homman hoidettavakseen. Mitä bernin käyttökelpoisuuteen tulee, niin käytettiinpä niitä myös ruokanakin! Kun rodun löytymisen jälkeen pelastajana tunnettu professori Albert Heim rupesi etsimään jalostuskelpoisia uroksia, niin hän joutui havaitsemaan, että monetkin laadukkaat Dürrbachinkoirat (berninpaimenkoirien alkuperäinen rodunnimi) oli kastroitu. Syy: maistuivat siten paremmilta! Dürrbach löytyy Bernin kantonista. Berniläisten alkuperähän juontuu jo Rooman vallan aikoihin, kun armeijoiden sotakoirille syntyneet ylimääräiset pennut luovutettiin "alkuasukkaille" eli syrjäisten laaksojen talonpojille. Näissä laaksoissa koirat "kehittyivät" sitten ilman aikojaan. Talonpojat pitivät arvossa vetokykyisiä pihavahteja, jotka jättävät kissat ja kanatkin rauhaan, joten liian metsästysviettiset kokivat nopean lopun. Aivan aikojen alusta bernien esi-isiä olivat roomalaiset molossikoirat tai assyyrialaiset mastiffit. Tämä siis teoriassa. Itse olen kuullut vihjauksen, että vielä kauemmas taakse päin mennessä vastaan tulisi tiibetinmastiffeja. Joka tapauksessa, berniläisten ensiesiintyminen koiranäyttelyssä oli vuonna 1908. Rotumääritelmä oli laadittu samana vuonna. Rodun pelastamiseen oli vaikuttanut myös burgdorfilainen kauppias Franz Schertenleib. Bernhardilainen, vaikkakin "sukunäköisenä", on huomattavasti nuorempaa perua, 1600 - luvulta. St Bernhardin luostarin munkit alkoivat niitä viljellä pelastuskoiriksi. Niidenkin alkuperä oli molossikoirissa. Munkit suosivat lyhytkarvaista "berhantilaista", lumi ei tartu lyhyeen turkkiin. 1910-luvulla syntyneet bernit ovat aika lailla nykybernien kaltaisia. Newfoundlandinkoira Pluto von Erlengutin ja bernin Christine von Luxin myötä (7 pentua), ulkoasu parani hieman. Näistäköhän johtuen minun ekalla bernilläni oli räpylät varpaissa, kunnon uimarin tapaan? |
||||
|
Kuvasarja: Tuulian nouto |
25.01.2023 14:19 | Timo Salo | ||
| Tiedät Jorma vallan hyvin, että kiinnostaa! On hiukan tekniikkaa, ohjaamoa ja ulkokuva laitteesta jota en ole ennen nähnyt edes kuvassa! Mainio sarja, ei tolkutonta läjää toistensa kanssa samanlaisia kuvia. Parasta kontenttia! | ||||
|
|
25.01.2023 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Rauhala: Miksi JTT:n pitkien vaihteiden luettelossa oli sitten mainittu, että Huopalahdessa on vaihteita, joissa suurin sallittu nopeus oli 85 / 80 km/h. Olisikohan Hyvinkään museolla vielä vanhoja JTT:n korjauslehtiä myynnissä? |
||||