Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.11.2023 12:54 | Eljas Pölhö | ||
| Paimiossa oli kääntöpöytä, joten tenderi edellä ajaminen rajoittui junaan H N6. Loimaalla oli myös riittävä kääntöpöytä Hv1-2:lle, joka oli tyypillisin vetovoima veturijunissa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla noin 1964/65 saakka, sen jälkeen Vv15. Itse en ole nähnyt Turku-Loimaa-junia ennen vuotta 1966. Tapani Kilpinen listasi ajoittain Turun junien vaunustoja jo 1960-luvun alkupuolella, mutta minulla ei ole hänen matkakertomuksiaan.. | ||||
|
28.11.2023 11:27 | Markku Naskali | ||
| Seinällä ilmeisesti asbestia, aikansa ihmeainetta jota tuputettiin taloihin sisälle ja ulos. Nyt noiden rakenteiden purkamiseen vaaditaan erikoisvarusteet ja luvat. | ||||
|
|
28.11.2023 11:01 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Höyryveturilla(kin) varmaan ajettiin toiseen suuntaan takaperin mutta onko tiedossa, kumpaan suuntaan näin tehtiin yleensä? Olivatko Turun ja Loimaan väliset veturijunat samalla tavalla sekalaisella kalustolla ajettuja vai vakiintuneempia kokoonpanoltaan? Hr11 ei nyt tietysti voinut tulla kysymykseen niissä vetovoimana ennen 1960-luvun puoliväliä keveiden kiskojen vuoksi. Ilmeisesti Loimaan kääntöpöytä oli riittävän pitkä, jotta Hv1-2:n kokoinen veturi saatiin siellä ympäri? | ||||
|
28.11.2023 09:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Äänekoski-Suolahti -rautatien (ÄSR) Äänekosken asema. Kun valtion rataa jatkettiin Äänekoskelta pohjoiseen 1950-luvulla, asemarakennus jäi nykyäänkin käytössä olevan teräsbetonisillan penkereen alle. Vasemmalla, etualalla oleva kiviarkkuinen, nk. "Valkoinen silta", on vieläkin olemassa. | ||||
|
27.11.2023 17:48 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä entinen Kaukaan ja Juantehtaan veturi https://vaunut.org/kuva/52381 ja https://vaunut.org/kuva/20144 on nyt tuossa vasemmalla osiin purettuna. | ||||
|
27.11.2023 17:31 | Esko Peranto | ||
| Vaunut on poissa ja hiljentynyt tehdas sementin suhteen. Vaunukorjaamo ja veturitalli kertoo menneistä ajoista. Jokunen irtosäiliö löytynee vielä tehtaan alueelta. | ||||
|
27.11.2023 17:29 | Esko Peranto | ||
| Kiitoksia Tapio. Ilo katsella lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja vaunuja. | ||||
|
27.11.2023 16:51 | Juha Pokki | ||
| Hieno kuva jälleen! Ai niin, mitä tulee väitettyyn väärin lennättämiseen: -Ensinnäkään tässä kuvassa ei olla RSU:n sisäpuolella, johon Väyläviraston alle 20 metrin korkeudessa kiskon pinnasta lennätettäessä ratatyölupaa vaativassa TURO:n kohdassa viitataan, jos sillä nyt olisi mitään merkitystä muutenkaan tähän tapaukseen. -Toisekseen kuvasta ei voida mitenkään päätellä, onko itse drone muutenkaan alle 20 metrin korkeudessa, sillä kameran kuvasta ei lentokorkeutta voi yksiselitteisesti todeta. -Väylävirasto ei mediaohjeissaankaan enää nykyään ota kantaa dronekuvaamiseen muuten kuin että lennättäjän pitää tutustua droneinfoon ja noudattaa yleisiä sääntöjä. -Näissä säännöissä ja Suomen laissakaan ei rautateiden yläpuolista aluetta määritellä lentokieltoalueeksi. Ellei voimassa ole tapauskohtaisia rajoitteita, rautatien yli saa pääsääntöisesti kyllä lentää dronella, henkilökohtaisen droneluvan ja lennättämänsä dronen mahdollistamissa puitteissa. Nämä ovat sitten oma kokonaisuutensa, ja jokainen valveutunut lennättäjä suorittaa tarvittavat luvat ja pitää kalustonsa kunnossa, ajan tasalla hyväksyntöineen, sekä on perillä em. lentokieltoalueista ja niihin liittyvistä ehdoista. -Se, että joku jossain ehkä joskus perseilee, ei tarkoita, että juuri tästä kuvasta pitäisi huomautella, kun mikään tässä ei viittaa sellaiseen toimintaan. Huomauttelut kannattaa suunnata suoraan ja ainoastaan niille, jotka sellaista tekevät. |
||||
|
|
27.11.2023 16:42 | Ossi Rosten | ||
| Niin no, tässä se tulnee Rissalasta ei Livn ohjeistuksesta, päätellen siitä miltä näyttää kun zoomaa ulospäin karttaa | ||||
|
|
27.11.2023 15:44 | Timo Salo | ||
| https://flyk.com/map?drone&lang=fi#p=16.04/62.897388/27.677488 Kuvauskohtaa kun klikkaa, niin info on max. 50 metriä ylös sallittu. | ||||
|
27.11.2023 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| Viiden vuoden sisällä maisema muuttui melkoisesti, tässä ei vielä näy merkkiäkään uudesta sillasta. Nyt vanha silta on jälleen avoinna alatason ajoneuvoliikenteelle. | ||||
|
27.11.2023 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kymmenessä vuodessa kuvauskalustoasia on muuttunut täysin toiseen asentoon. Lähtökohtaisesti melkein joka taloudessa on nyt älypuhelin tai useampia ensisijaisina kuvauslaitteina ja tämän lisäksi ehkä saattaa olla digijärjestelmäkamera, jos joku perheenjäsenistä on kiinnostunut valokuvauksesta. | ||||
|
|
27.11.2023 14:55 | Jouni Hytönen | ||
| Hiipunut, kun on tarkemmin ymmärtänyt, mistä on kyse. :D | ||||
|
|
27.11.2023 13:48 | Ossi Rosten | ||
| Tässähän tuo suristin on kohtuulisen korkealla ilmojen teillä niin mietin että mihinkähän rajaan tuo Väylän ohjeistus koskee ylöspäin? Dronejen 150m rajaan asti? | ||||
|
27.11.2023 13:26 | Ossi Rosten | ||
| Huutokoskella oli moinen myös mutta näkyy jonnennii kadonneen sieltä, liekö uusi asukas syynä vai evakuioitiinko tiuku enenn myyntiä? | ||||
|
|
27.11.2023 12:25 | Timo Salo | ||
| https://vaunut.org/kuva/19718?a=1 Yllättävän samannäköinen, liekkö samasta tehtaasta...? | ||||
|
|
27.11.2023 12:09 | Roope Prusila | ||
| Liikenneviraston ohje lienee näitä jotka on suunnattu niille jotka työnsä puolesta joutuu kuvaamaan jossain rata-alueella niin heille ohjeena. Maailma on täynnä kaikkia muitakin kivoja ohjeita, joiden noudattamista/noudattamattomuutta aletaan luultavasti pohtia vasta sitten kun on ensin sattunut jotain, otetaan nyt esimerkkinä vaikka dronen lennättäjän pätevyys vaatimukset. | ||||
|
27.11.2023 11:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun isällä oli kun oliin pikkupoika 1960-luvulla 403 sedan versio eli "Berline" ranskalaisittain. Jotain hämäriä muistikuvia on siitä, se oli tummansininen. | ||||
|
27.11.2023 11:41 | Rainer Silfverberg | ||
| No entä jos rakentaa toisen laiturin Uudenkaupungin radan raiteiden viereen joihin on vedetty sähkötkin, silloin kai telakkaliikenne ei häiritsisi ja "kisajunan" saisi ottelun ajaksi karkuun joko Turun ratapihalle tai Raisioon. | ||||
|
|
27.11.2023 10:28 | Simo Virtanen | ||
| Eiköhän typhooni hiljene ennen kuin telakka. Toivottavasti ainakin niin. Turkulaiseen tapaan uuden hallin suunnittelu ja muu veivaus voi kyllä ottaa neljännesvuosisadan, eikä siltikään olla päästy alkua pitemmälle. | ||||
|
|
27.11.2023 10:26 | Simo Virtanen | ||
| Mikäs tuollainen Liikenneviraston ohje on? Ja kuinka se ulkopuolisia koskee? | ||||
|
Kuvasarja: Robertsfors Bruksjärnväg |
27.11.2023 10:26 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsin ainoa yleiselle liikenteelle avattu 750 mm rautatie oli Glava glasbruks järnväg. Tiedot siitä löytyvät esim. 1) Svante Forsæus: Glava glasbruks järnväg 1886-1938; SPÅR 2002, s.4-21 (Ruotsin rautatiemuseon vuosikirja) 2) Järnvägsdata (SJK:n tietokirja Ruotsin rautateistä, ainakin neljä painosta) 3) Davis Scotney: 30inch Railways Worldwide; Stenvalls 2013, s. 376 Robertsforsin rautatien historia on esim. 1) Eric Forsgren: Historien om Robertsfors; omakustanne, 1997; s. 355-361 2) artikkeleita ainakin Meddelanden från SJK-småbaneavdelning/Spårläget ja Karven-lehdissä. Kaikkiaan Ruotsissa on ollut 1800-1900-luvuilla noin 30 rataa 750/762 mm raideleveydellä, mainittuja kahta lukuunottamatta huomattavasti vähäisempiä. |
||||
|
27.11.2023 10:09 | Heikki Jalonen | ||
| Jorma, nimenomaan takapuolelle. Jos pantiin etupuolelle niin pian päästiin hautajaisiin. Ei traktorin vaan kuskin... | ||||
|
27.11.2023 10:00 | Jussi Tepponen | ||
| Hauskana yksityiskohtana kuvasta näkee miten 5-lankaisen piikkilanka-aidan ylin lanka on vedetty asemalaiturin kulmalle matalaan tolppaan ja siitä siitten asemalaiturin ja nurmikon(?) reunaa matalissa tolpissa eteenpäin. Neljä muuta lankaa kulkevat suoraan asemarakennuksen kulmalle. Huurteen perusteella tuo ylin lankakin näyttää piikkilangalta (ei rautalangalta). Aseman kello on myös kätevästi ripustettu lennätintolppaan. |
||||
|
27.11.2023 09:39 | Hannu Peltola | ||
| Vahvasaukko on kyllä hauska nimi veturille, ilmeisesti tämä on ollut nimensä veroinen! | ||||
|
|
27.11.2023 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo outo ruotsalainen sähköveturitehdas Luth & Roséns Elektriska AB on rakennellut tällaisia käypäisiä vetureita jo ennen A.S.E.A:a, siis siihen aikaan kun Kummer sähköisti Hesan raitsikaa. https://sv.wikipedia.org/wiki/Luth_%26_Ros%C3%A9ns_Elektriska |
||||
|
|
26.11.2023 23:54 | Roope Prusila | ||
| Sen verran pitää henkilöä tuntematta Eemiliä puolustaa, että itselläkin drone on olemassa, enkä kyllä näe tässä ongelmaa. Ei ole matkustajajunaa asemalla, eikä laiturilla ihmisiä. Toinen vaihtoehto hoitaa homma on ottaa kunnon hajurako ja ihmetellä kun juna on kärpäsen kakka kaukaisuudessa. | ||||
|
|
26.11.2023 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen, että peltoon uponneen Majorin tai Nuffin vetopyörän taakse tuo "hirsi" sidotiin ja pakilla hivuttamalla saatin traktori turvallisemmin ylös "suosta", jos kytkinjalka sattui hieman vipattamaan polkimella. | ||||
|
Kuvasarja: Robertsfors Bruksjärnväg |
26.11.2023 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisa kuvasarja useimmille meistä täysin tuntematttomasta ruukkiratamuseosta! Oliko muuten muita 750 mm ratoja Ruotsissa, se lienee ollut aika harvinainen raideleveys siellä? | ||||
|
26.11.2023 23:14 | Heikki Jalonen | ||
| Zhopaulaisten kaksitahtisten kanssa tällä ei ole mitään yhteistä. KMZ (Dnepr) ja Irbit (Ural)-pyörien alkuisä oli BMW R71. KMZ-alkuperän tuossa resiinassa tunnistaa jakopäänkopan kannessa olevasta logosta. |
||||
|
26.11.2023 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan tämä ollut jonkun Hämeenlinnalaisen ryhmän "pikkujoulujuna"? Mennessä seisoi puolisen tuntia Hl:ssa ja Nokialla juna vietti aikaa nelisen tuntia (Edenissä käynti?). Paluumatkalla Hl:ssa vartin pysähdys. | ||||
|
|
26.11.2023 21:45 | Petri Nummijoki | ||
| Vakolan johtopäätökset Valto 28-dieseltraktorista: "käyttöominaisuuksiin nähden on ollut olosuhteitamme silmällä pitäen runsaasti huomauttamista. Suoritetussa koetuksessa traktori osoittautui jo n. 530 käyttötunnin kuluttua kestävyydeltään hyvin huonoksi. (Normaali koetus kestää 1500 käyttötuntia) ...valtioneuvostolle on tehty esitys Valto 28-dieseltraktorin myynnin kieltämisestä." | ||||
|
26.11.2023 21:39 | Roope Prusila | ||
| Kävi siis perinteiset, että kun kyllästyy odotteluun ja lähtee niin sitten juna tulee. Itsellekin joskus käynyt pari kertaa. Mikähän se puolen tunnin tauko juuri ennen Lahden asemaa oli, liekö jouduttiin keittämään lisää höyryä. | ||||
|
|
26.11.2023 21:33 | Heikki Jalonen | ||
| Vihje: laskekaapa etupyörien puolien lukumäärä. Amerikan Farmall F-20 Wide Front-traktorissa niitä olisi 12 kpl/pyörä. Tuo detalji pisti tunnistukseen uuden ilmansuunnan. Koska pienoisradan mallimaailma sijoittuu 1930-luvulle, niin tuon koneen oikea "merkki" olisi Punainen Putilov tai Kirov Universal-2, sijaintipaikka Leningrad. S.M.Kirovin murhan (joulukuussa 1934) jälkeen tehdaskompleksi nimettiin Kirovin tehtaiksi. Farmall-lisenssikoneiden valmistus oli alkanut joskus 1934. Rohkenen kuitenkin epäillä, että ensimmäisten vuosien tuotantosaavutuksista ei olisi montaakaan vientikonetta liiennyt. Sinänsä on teollisuushistoriallisesti hauska sattumus, että Universal-traktorin (joka siis pohjautui International Harvester-tuotteeseen) valmistus alkoi samassa paikassa, jossa oli valmistettu Fordson-Putilovets-traktoria (neuvostoväittämän mukaan joka useampia...) eli keskeisen kapitalistisen kilpailijan tuotteeseen perustuvaa konetta. Putilovin tehtaat eli nykyinen (edelleen) Kirovin tehdas (edelleen myös traktorivalmistaja) on myös merkittävä paikka rautatiehistorian suhteen, siellä alkoi 1870-luvulta alken merkittävä kiskokaluston, erikoisesti veturien, tuotanto. Nikolai Putilov vaikutti laajasti myös Suomessa. Vladimirin traktroritehdas rakennettiin vasta sodan aikana, panssarivaunujen tuotantoa varten. Traktorituotantoon siirryttiin 1945, jolloin tuon mallisarjan tuotanto siirtyi sinne ja koneen merkiksi tuli VTZ. Meilläkin joskus nähtiin (erittäin vähän) tehtaan mallia VTZ-28, joita Konela toi noin 20 kpl erän, myyntinimellä Valto 28. Lukaiskaapa Vakolan koetusselostus nro 350, vuodelta 1960. Hämmästytte... |
||||
|
|
26.11.2023 21:22 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni lapsuudenkodissa oli 1950-luvun alkupuolella traktorina rautapyöräinen Mörkö-Majuri https://fi.wikipedia.org/wiki/Fordson_Major. Kuulemma piikkipyörä ei toiminut hyvin lumella ja jäällä, vaikka toisin saattaisi ajatella. Yksi etu rautapyörässä kuitenkin oli kumipyörätraktoriin verrattuna. Hevosaikakauden pelloilla traktoreiden uppoamistaipumus oli yleinen ongelma mutta rautapyöräinen nosti itse itsensä ylös pellosta, kun piikkien eteen laitettiin sopiva hirsi. Vastaavaa hirsitekniikkaa käytettiin kyllä kumipyörätraktoreidenkin kanssa mutta niissä hirsi piti sitoa ketjuilla pyörään kiinni, joka teki operaatiosta paljon vaarallisemman, jos jalka lipesi kytkimeltä kriittisellä hetkellä. | ||||
|
26.11.2023 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ja pienoisrautatien luoja sanoi: "Tulkoon asema, nimeltä Pääkolahti". Ja katso, tapahtui niin. Ja pienoisrautatien luoja näki että se oli hyvä." |
||||
|
|
26.11.2023 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veroluokka, siis verohevosvoimia olisi tässä 7. CV tulee muistaakseni sanasta "chevaux" eli juuri hevonen. Rättisitikassa verotettavia "hopottimia" oli siten ollut kokonaista 2,0 kpl. |
||||
|
|
26.11.2023 20:44 | Marko Nyby | ||
| Lieneekö taustalla Peugeot 403:n Familiale-versio, eli 7-paikkainen. Pinin Farinan muotoilu vuonna 1955. Farmarimallia valmistettiin lokakuun 1966 loppuun. 4,6 m pituutta, 48 kW ja siten ranskalainen veroluokka 7CV, ilmeisesti valmistuksen loppuun saakka. Kehitys on kehittynyt, oma ranskalaisfarmari 4,8 m ja 120 kW. | ||||
|
26.11.2023 20:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nyt kun tarkemmin katsotaan, näissä uudemmissa Silk-vaunuissa onkin paljon eroja vanhempaan sarjaan. Olettaisin että vaunun alusta on suunniteltu tähän uuteen sarjaan täysin puhtaalta pöydältä ennemminkin 100 km/h suunnittelunopeudelle kuin 80 km/h. Käytännössä huippunopeutta tuskin on tarvittu, mutta kulkuominaisuudet ovat varmaan olleet paremmat, ja uusi alusta on parempien jarrujen myötä mahdollistanut suuremman kuorman. Pyöräkerrat ovat tässä uudessa sarjassa mallia 130R, eli samaa 20 tonnin akselipainon sallivaa kartiorullalaakeroitua mallia jota ruskeissa tavaravaunuissa yleisesti käytettiin. Samalla toki sarviraudat ja jousitus on suunniteltu uudelleen. Jarrujärjestelmä on myös uusittu: tässä uudemmassa sarjassa on ns. 3-painejarruventtiili vanhan 2-paineisen sijaan. Käytännössä kolmipainejarrut olivat Knorrin jarruventtilillä varustettua tyyppiä KE-GP, vanhemman kaksipainejärjestelmän ollessa Silk-vaunuissa Westinghousen W-GP. Kolmipainejärjestelmän suurimpana etuna on se, että jarruvoimaa voi jarrutuksen aikana muuttaa, ja jarruja voi myös portaittain keventää. Kokonaan uutena ominaisuutena kolmipainejarruventtiilin myötä tuli kuormajarru. Kuormavaihdeventtiili näkyy hyvin sivupalkissa, se on vivuston avulla kytketty keskimmäisen akselin jousen ripustukseen. Se muuttaa paineilman ja kuormavaihteen välityksellä vaunun jarruvivuston välityssuhdetta ja näin myös jarruvoimaa, kun vaunun paino ylittää 22 tonnia. Taarahan on 13,1 t ja täysi kuorma 40 t. |
||||
|
|
26.11.2023 19:26 | Hannu Peltola | ||
| Ai tämä olisi neukkukopio? Uskottava se on, Heikillä on aina äärettömän tarkka tunnistus! Ja selvää on, että tämä on jonkin valmistajan valmismalli. | ||||
|
26.11.2023 19:24 | Hannu Peltola | ||
| Baribali? Enpä ole sellaista lempinimeä kuullutkaan, vaikka Akkarista kyllä oppii paljon! Tämä on tosiaan grizzly bear. | ||||
|
26.11.2023 19:21 | Hannu Peltola | ||
| Esa, 104 on todennäköisesti ollut caboose varsinaisessa työelämässään. Siitä puuttuu kupoli ja muutenkin se on sen näköinen, että sen on valmistanut rautatieyhtiön oma konepaja halvalla. | ||||
|
26.11.2023 19:21 | Marko Laine | ||
| Kyröskosken sähkörautatien numero 2 vuodelta 1937 on varsin samannäköinen. | ||||
|
26.11.2023 19:20 | Marko Laine | ||
| Tässä on hyvin paljon samaa näköä kuin Mustion sähköveturissa eikä iässäkään ole eroa kuin kuusi vuotta. | ||||
|
|
26.11.2023 19:17 | Hannu Peltola | ||
| Heh Esa! Vielä ei ole luomistyö ihan raamatullisissa mitoissa puhumattakaan, että 6 päivässä ehtisi luoda mitään! Mutta kieltämättä, on se ihan palkitsevaa huomata, miten kaksi vuotta sitten suunniteltu maisema muodostuu ja miten tyhjä vanerinpala muuttuu eloisaksi skottilaiseksi kyläksi, jonka asukkaillekin on jo muodostunut omat persoonat! | ||||
|
26.11.2023 19:14 | Hannu Peltola | ||
| Mukavan näköinen pienoisrautatie! | ||||
|
26.11.2023 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| VR Käskylehti 49/46. 6. kirjoittaa: "Rataosan Orivesi–Torkkeli tultua avatuksi liikenteelle 1 päivästä joulukuuta 1946 liitetään samasta päivästä lukien tällä rataosalla liikennöiviin rakennusosaston työjuniin n:o T1, T2, T3 ja T4 matkustajia varten yksi E-vaunu." (Seuraavaksi kerrotaan junien aikataulut; T1 sekä T3 liikennöivät Orivesi–Torkkeli, ja T2 sekä T4 Torkkeli–Orivesi.) Sen jälkeen on vielä seuraavanlainen maininta: "Edellämainitut junat pysähtyvät tarpeen vaatiessa (S) Lyytikkälän, Kortejärven ja Hoivalan seisakkeilla." | ||||
|
|
26.11.2023 18:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänään mietin kuvan lisäämistä Torkkelin asemasta, kun se ei ole kovinkaan paljon edustettuna täällä vaunut.orgissa. Tutkiessani omia kuviani, huomasin että kuvani Torkkelista on täällä jo, se oli vain ollut neljän vuoden ajan merkitty Talviaiseksi! Olin vuonna 2019 kuvaa lisätessäni tehnyt virheen. Tässä kuvassa on siis Torkkelin asema. Siitä löytyy vain yksi toinen kunnollinen kuva, tämä https://vaunut.org/kuva/160968 vuodelta 1975. | ||||
|
26.11.2023 18:04 | Tapio Keränen | ||
| Vaunu on todennäköisesti valmistettu Fredriksbergin pajalla 1909. Pasilan konepaja rakensi vuonna 1930 aluskehykselle työläisvaunun T 1213. | ||||
|
|
26.11.2023 16:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs Hilpan rautatieharrastusura on edennyt? ;) | ||||
|
|
26.11.2023 16:00 | Heikki Jalonen | ||
| Tuon donkey-koneen kaksi vaijerikelaa paljastavat, että se on erityisesti tarkoitettu tukkien siirtämiseen, johon työhön sisältyy sekä nostoa että vetoa, usein molempia samanaikaisesti. Googlatkaapa "steam logging donkey". Löytyy kyllä muutakin käyttöä, aina poniin menneiden junien nostoista. | ||||