Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.11.2023 13:27 | Timo Salo | ||
| Tapiokin sortunut aikanaan taiteen puolelle, HIENO! | ||||
|
29.11.2023 13:19 | Timo Salo | ||
| Paikka oli IHAN samannäköinen 8/2023... Ilma vaan sattui olemaan suorastaan hieno, mutta ennen ja jälkeen lomareissun satoi! (Kuvaaja=OH5YW?) | ||||
|
29.11.2023 12:07 | Eljas Pölhö | ||
| Kuriositeettina voidaan mainita, että tilaisuudessa jaettiin Resiina-lehden ensimmäistä numeroa. Siihen oli hyvä syy: Halvasta tilaushinnasta johtuen piti jakaa nyrkkipostilla niin paljon kuin mahdollista ja toisekseen se oli ainoa tapa kasvattaa lukijakuntaa, kun yhdistyksen jäsenluettelo oli vielä hyvin lyhyt (siihen aikaan monistettu jäsenluettelo sisälsi kaikkien osoitteet). | ||||
|
29.11.2023 12:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkkasilmainen katsoja huomannee, että Scania-Vabiksella on vilkku päällä ja se on kääntymässä vasemmalle huoltoaseman pihalle (saattoi olla Kesoil). Jono siis seisoo kuljetuksen takana, mikä selittää lyhyet etäisyydet autojen välillä. Edelleen vielä tarkempi havaitsee, että Simca 1000 on vuosimallia 1964 ja kuljettajan vieressä istuu useimmille tuttu TPL. | ||||
|
|
29.11.2023 09:33 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös kuvassa ole kuitenkin kaksi veturia? | ||||
|
|
29.11.2023 08:55 | Lasse Reunanen | ||
| Lava Crown oli paljon yleisempi kuin voisi kuvitella. Lienee pakettiautojen verovapaudella ollut osuutta. Ja erikoisuuden takia niitä harrastajat ovat onnistuneet säästämään suhteellisen paljn maahantuontimäärään nähden. Usampia itsekin tiedän olevan edelleen tallessa. | ||||
|
|
29.11.2023 08:10 | Kari Roininen | ||
| Crown näyttäs olevan pic up mallia,niitä taisi olla vähän? Vm 1968-1971. | ||||
|
29.11.2023 06:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Parannampa" mieltäni ja muistiani vaivanneen pikku vaimalluksen ja muistikuvan nostaman kutituksen: Mitä tulee herrojen Heikki ja Petri toteamukseen VTZ-prötköteksen korkeasta laadusta, niin tässäpä tulee: Muistin isä Camillon ja toveri Pepponen harrastamat vastakkainasettumiset pienessä italialaisessa kylässä, Po-joen varrella, missä aurinko paahtamistaan paahtaa päihin ja tekee ihmisistä joskus vähemmän järjellisiä olentoja. Kirjailija Giovanni Guareschin kirjassa "Isä Camillo ja hänen laumansa" on luku nimeltä "Kolhoosi". Peppone tovereineen hankki käyttöönsä sata tynnyrinalaa käsittävän tiluksen viideksi vuodeksi yhden (1) liiran vuosivuokralla. Kyseinen tilus oli niin karu, ettei sinne voinut kylvää mitään muuta kuin dynamiittia, ja pelkkiä kiviä se tuotti runsain määrin. Moni aikaisempi vuokraviljelijä oli jo moneen kertaan luopunut lannistuneena toivosta. Ja toveri Peppone teki tiettäväksi: "Italian Volgan rannoille on nyt kansan uhrimielen ja hehkuvan yritteliäisyyden hinnalla kohonnut Tasavallan ensimmäinen kolhoosi". Aikaa kului. Peppone julisti: - "Me emme ole hätähousuja, mutta ensimmäinen viisivuotissuunnitelma toimii jo kuin rasvattu. Joka elää se näkee". Kolhoosista oli jo tullut ilonaihe koko tienoon taantumuksellisille. Maatilan ympärillä parveili uteliasta väkeä kieltä pieksämässä. Lopulta tuli uutispommi: Peppone: - Maineikas neuvostokansa tarjoaa meille veljenkäden ja toimittaa Kansan Osuusviljelmälle taktillista apua!" Ja koska sanat tulevat Lännestä ja teot Idästä, hän päätti näyttää kansalle tositekoja. Ja niinpä tietä pitkin alkoi edetä suunnaton venäläinen traktori, joka oli osoitettu Pepponen k o l h o o s i l l e. Soittokunta viritti "Punalipun". Hetki oli ylevä. Vahinko vain, että traktori pysähtyi, mikä oli synti ja häpeä. Juuri ennenkuin se oli tarkoitus seppelöidä kukkaseppeleillä. Kuskina ollut punikki "Liukas" hypähti alas ja ryhtyi kopeloimaan moottorin sisuksia. Epätoivoisena hän levitti kätensä, ei onnistu. Pepponelle ei ollut olemassakaan sellaista moottoria, johon voisi kätkeytyä pahaenteisiä salaisuuksia. Hän alkoi takkinsa riisuttuaan töihin, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Traktori jouduttiin hinaamaan Bellettin amerikkalaisella fordilla keskelle toria. Mutta: traktori joka tapauksessa oli olemassa, mikä oli kuultavissa sen synnyttämästä korviahuumaavasta metelistä. Ja olipa myös mahtava aura, mikä todisti todeksi Pepponen vakuuttelun viisivuotissuunnitelman täydessä käynnissä olemisesta. Koko seuraavan yön ja päivänkin Peppone punnersi traktorin kimpussa, huomattuaan, että melkoinen joukko pikkuosasia oli asennettu väärin. Sitten koitti suuri päivä. Kivikkoon ryntäsi väkeä katsomaan kuinka suuri uudisraivaustyö piti aloitettaman. Kolhoosin vanhin työmies tarttui koneen kampeen antaakseen sille alkuvauhdin. Ratissa oli kolhoosipojista nuorin. Koko asetelma oli syvästi vertauskuvallinen. Soittokunnan virittäessä "Kansainvälisen", alkoi vanhus pyörittää kampea, mutta lysähti parahtaen maahan. Koneen huitaisema takaisku oli halkaissut hänen oikapäänsä. Peppone hypähti tilalle ja antoi lähtövauhdin itse. Traktori lähti liikkeelle ryskien ja räiskien. Tuo tosi majesteettinen ilmestys jatkoi kulkuaan kuutisen metriä kunnes se juuttui paikoilleen. Vain puoli tuntia korjaustyötä ja koneen teho oli saatettu korkeimmilleen. Ja taas mentiin. Kolmekymmentä metriä ja taas teki tenää. Taantumuksellisten vahingoniloa riitti. Pepponen sappi paisui ilmalaivan kokoiseksi ja hän ahersi hiki hatussa neljä päivää saadakseen traktorin toimimaan traktorina ja auran aurana. Raivaustouhu vain ei edennyt, sillä vastakunnostettunakin traktori kulki rauhassa vain parikymmentä metriä ja vikuroi sitten kuin muuli. Eräänä iltana Peppone meni isä Camillon luo pappilaan, hän ei enää käsittänyt mikä tuolla traktorilla oli sielunelämässään. - " Se ei käy! Kun saan sen oikean kyljen kuntoon, menee vasen rikki. Ja juuri kun saan valmiiksi alakerran, niin yläkerta alkaa lakkoilla. Tämä panee minut ymmälleni, olen tarkastanut kaiken, huomannut kaiken, olen yrittänyt kaikki keinoni. Se ei käy. Se ei käy!" Isä Camillo siirtyi koneen äärelle, pirskotti sen ylle vihkivettä ja mutisi seremoniaan kuuluvat sanat. Ja kun hän pääsi loppuun, kiersi Peppone kampea. Traktori alkoi toimia jyskyen ja savuttaen, ikäänkuin se olisi ryhtynyt ajamaan riivaajansa ulos pakoputken kautta. Peppone nousi koneeseen, asettui ohjaupyörän ääreen ja alkoi ajaa. Traktori vaelsi kohti alkamaansa vakoa. Eikä se pysähtynyt. Tarinan opetus: - joskus henkimaailman viatkin on hoidettavissa. |
||||
|
|
29.11.2023 04:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki: "selkähydrauliikalla" ja kansanperinteen lisäyksenä/talletuksena: "hauishiiapilla". | ||||
|
29.11.2023 00:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä 4132 törmäsi 27.2.1962 Laukaan Lievestuoreella järjestäjäjunan kanssa yhteen. Tämän törmäyksen jälkeen lätän keula oli "hieman ehjemmän" näköinen kuin 20 vuotta myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Eskolan metsärata |
28.11.2023 22:12 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuvasarja Eskolasta. Vähän vanhempia kuvia Eskolan metsäradasta löytyy MRY:n valokuva-arkistosta Reino Kalliomäen kokoelmasta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/list/14?limitstart14=0&mry_kuvatietokanta___rautatie=1 |
||||
|
28.11.2023 21:44 | Jussi Tepponen | ||
| Kapeat kiskot -kirjan mukaan Äänekosken asemarakennusta laajennettiin kuvassa näkyvän kioskin päästä 1920-luvulla (kuva sivulla 181), joten kuva on todennäköisesti otettu 1930 luvulla, kuten Erkki arvelee. Kuva ei voi olla 1900-luvun alusta, sillä aseman joen puolisen pään laajennus tehtiin noin vuosien 1902 - 1905 välillä ja toisen päädyn laajennus siis 1920-luvulla. Kuvassa tuo hirsinen laajennus on jo laudoitettu ja maisemoitunut. Noin 1904 asema oli vielä ilman noita päätyjen laajennuksia: |
||||
|
|
28.11.2023 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Lavetin kyydissä, kaulalla, näkyvät myös toiset selänsärkijät: ajoraudat. Niitä käytettiin, kun kyytiin piti sivulta käsin ajaa mekaaninen kaivinkone tai muu huonosti kiipeilykyinen ja mieluusti kaatumishaluinen kömpimäkone. Telapuskukoneen yleensä pystyi ajamaan kyytiin peräpakan yli. Puhumattakaan hydraulisesta kaivinkoneesta, sellainenhan hyppää lavetille ihan itsestään mistä vain suunnasta. Lavetin takapäässä näkyvät myös käännettävät ajosillat. Arvasittekin jo, selkähydrauliikalla niitäkin käytettiin. |
||||
|
Kuvasarja: Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs |
28.11.2023 20:56 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
28.11.2023 20:44 | Heikki Jalonen | ||
| Vetoauto on Scania, edelleen vielä myös Vabis, malli 76 Super eli jo uusi 11 litrainen ahdettu voimamoottori tuolla piiitkän pellin alla. Teliveto. Lavetista enemmän toisen kuvan kommenteissa. Mahtaakohan tuo Consul olla kuljetusta dokumentoineiden kameradien ajokki? |
||||
|
|
28.11.2023 20:33 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sama kuva on kirjassa Äänekosken-Suolahden yksityisrautatie. Siinä kuvan arvellaan olevan 1900-luvun alusta, ehkä vuodelta 1904. | ||||
|
|
28.11.2023 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Lavetti on Siimet Oy, Mikkeli, tekemä "40-tonninen". Akselistossa on 16 pyörää, kokoa 10"20. Akselisysteemissä on molemmin puolin pitkittäiset telikeinuvarret, joiden päissä lyhyet poikittaiset keinut ja niiden päässä pyörännapa kussakin; yhteensä 8 napaa joissa paripyörät. Varsinaisia läpimeneviä akseleita ei ole, vaan systeemi on täysin tasaava. Mitään jousitusta ei ole, joten suurin sallittu nopeus olisi ollut 50km/h. Siis periaatteessa. Käytännössä vetoauton kulkuhalut olivat ainoa rajoite. Tuossa liipettiparrun kohdalla peräpakalla on ylöspäin olevat aukot, joista keskimmäiset pyörät on - juuri ja juuri ja juuri - mahdollista vaihtaa. Vaihtoon "riittävä" rako näkyy rekisterikilven alapuolella. Arvatkaapa, onko noiden keskimmäisten pyörien vaihtaminen mukava askare; varsinkin jos maassa on rapaa ja räntää ja pakkasta ja lavetin kyydissä jokin liikuntakyvytön mötikkä peittämässä po. aukkoja. Oli onni ja ihme, jos kyydissä oli toimintakuntoinen (ja käyntiin lähtevä) hydraulikaivinkone, sillä nostaminen onnistui paremmin kuin pelkällä selkähydrauliikalla... Siimet valmisti joskus aikanaan myös 8-pyöräistä versiota samalla idealla, siinä akselistossa oli ainoastaan poikittaiset keinut. |
||||
|
|
28.11.2023 20:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen kanssa kuullut juttuja että Karkkilan pohjoispuolella olevalla Essolla olisi ainakin pysähdytty, vaikka se tuntuu aika lyhyeltä matkalta lähdön jälkeen, mutta jos haluttiin tarkistaa kuorman kiinnitys niin varmaan aiheellista. | ||||
|
|
28.11.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Simca tonni. Mainos sloukanit olivat tosiaan seuraavat "jolla ei mitään tee" ja "korjaamon onni" https://elavatkuvat.fi/view?id=kavi.elonet_elokuva_1321054 Kaupparatsu ja "65 Simca siis" https://www.youtube.com/watch?v=71B9w_T_b1E |
||||
|
|
28.11.2023 19:42 | Jussi Tepponen | ||
| Tässä pari kuvaa veturista hetki ennen yllä olevaa kuvaa: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/4093 https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/4193 https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/4092 |
||||
|
28.11.2023 19:16 | Timo Haapanen | ||
| Vanha teekkariviisaus: "Tarkoituksenmukainen kalu on aina kaunis". | ||||
|
|
28.11.2023 18:45 | Erkki Nuutio | ||
| Simca 1000 voittaa pyöreiden lyhtyjen ja konepeiton keskiosan notkomuodon vuoksi. Fiiuissa ei konepeiton notkoa ollut ja lyhdyt olivat pienet ja suorakaiteet. | ||||
|
|
28.11.2023 18:26 | Timo Haapanen | ||
| Simca tonni korjaamon onni. | ||||
|
|
28.11.2023 18:24 | Esko Maasalo | ||
| Se on Simca 1000E jollei mitään tee. | ||||
|
|
28.11.2023 18:23 | Eljas Pölhö | ||
| HKR 5 pysähtyi jollain huoltoasemalla, joka sijaitsi eri puolella päätietä kuin tuo lampi. Olisikohan ollut aika lähellä Karkkilaa. | ||||
|
28.11.2023 18:20 | Eljas Pölhö | ||
| "Minne nuo tavaravaunut kulkivat tässä junassa?" Aluksi Turkuun, mutta sitä en tiedä minne jatkoivat sieltä. | ||||
|
|
28.11.2023 18:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi olla Voutilaisen kohdalla koska jos se olisi Salkola niin silloin yhdistelmä kulkisi toiseen suuntaan? Pysähtyikö HKR 5 jossain vaiheessa matkaa kaffella, Salkolassa, Autokeitaalla? |
||||
|
|
28.11.2023 18:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Minne nuo tavaravaunut kulkivat tässä junassa? | ||||
|
28.11.2023 18:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun mielestäni rantarata olisi sopivin kohde, voisi junamatka Turkuun lyhentyä 5-10 minuutilla nykyiseen verrattuna, ja ehtisi Kirkkonummellakin pysähtyä. | ||||
|
28.11.2023 17:47 | Timo Haapanen | ||
| Onnistunut kuva, kerrankin Stadler vähän tuprauttaa :) Varsinaista vauhdin hurmaa kuski ei kuitenkaan liene kokenut, koska nopeus välillä KON-HYS oli suurimmillaankin alle kuudenkympin (Julian mukaan, kaiketi perustelluista syistä). | ||||
|
|
28.11.2023 17:45 | Eljas Pölhö | ||
| Paikalla oli muutoinkin aika monta senaikaisista jäsenistä. Mikko Alameri kirjoitti Resiinaan 2/1969 kaksisivuisen artikkelin siirto-operaatiosta. | ||||
|
|
28.11.2023 17:45 | Eljas Pölhö | ||
| Arnen takana yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, Tapio Eonsuu (TAE), tarkkailee operaation sujumista. | ||||
|
|
28.11.2023 17:30 | Pasi Utriainen | ||
| Hieno kuva. Lapsuuden automatkat kesähelteisessä Suomessa ja vilvoittava pysähdys järvenrannan P-paikalle tulevat tästä mieleen. Tuollaisella punaisella pöytä-penkki yhdistelmällä on syöty monet eväät, huoltoasemille ei pysähdytty kuin auton tankkaukseen. | ||||
|
|
28.11.2023 17:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Erikoisempi lavetti kun näkyy olevan neliakselinen. Kaksi rinnan. | ||||
|
|
28.11.2023 17:10 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuljettaja löi hometta putkeen.. | ||||
|
|
28.11.2023 17:04 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kunhan Laurila-Tornio- sähköistys valmistuu, niin reitille Oulu-Kemi-Tornio-Oulu vaan.;)) Nooh, jos ei Allegroa kummiskaan, niin kyllä Möttö aloittaa Sm2:lla kys.välillä.. | ||||
|
28.11.2023 16:58 | Erkki Nuutio | ||
| Nätisti maalattu sopusuhtainen asema viihtyisässä talvimaisemassa. Aseman kello on tietysti läpättävä kello, ei viisarikello Aseman piirsi Knut Nylander. 1918 kai tuhottiin 13 asemarakennusta polttamalla. Lisäksi poltettiin Rajajoen yli tykillä ampumalla Valkeasaaren asemarakennus. |
||||
|
|
28.11.2023 16:45 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee 30-luvun loppupuolelta filmimateriaali-vaikutelman kannalta. Pystyykö varmentamaan / tarkentamaan ? | ||||
|
|
28.11.2023 16:39 | Erkki Nuutio | ||
| Pikkufiiu (126?) on jo onnistunut tekemään jonon. Toyota Crown noudattaa metrin turvaväliä. | ||||
|
|
28.11.2023 16:35 | Teppo Niemi | ||
| Onkos tämä valtatie 2:lla siinä kohdassa Voutilaisen tiehaarojen välissä jossa on hiljan lopettanut kahvikioski. | ||||
|
|
28.11.2023 16:34 | Erkki Nuutio | ||
| Alkuhdistys Veturien Ystävät perustaja ja puheenjohtaja kuvaushetkelläkin, Arne Boström astelee kuvassa kohti kuvaaja Eljasta. | ||||
|
28.11.2023 15:32 | Petri Nummijoki | ||
| Ei taida olla Tr1 1033, kun eikös tuossa ole reikälevy esteenraivaajana? Olisiko Hr1 1004 tai 1009? | ||||
|
28.11.2023 14:58 | Timo Järvi | ||
| Hieno ajankuva. Taustalla nähtävissä myös perinteistä puhelintolppaa ja piuhaa poikineen.... | ||||
|
28.11.2023 14:46 | Pasi Seppälä | ||
| Dramaattinen kuva, jossa vasemmalla rajumpaa menoa ja oikealla sinisävyisempää rauhallista ja rauhoittavaa tunnelmaa. Täyden kympin otos, tykkään. | ||||
|
|
28.11.2023 13:57 | Timo Salo | ||
| Jukan ottama kuva on kiva, mutta tuosta juutuubivideosta en sano mitään... :-) | ||||
|
28.11.2023 13:45 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva! Mutta asiaan: Noin siinä käy, kun laitetaan junapainoksi maksimimäärä rautaa... Hiukan pitäisi olla "reserviä", ettei tuo Sr3 joudu keskittymään pelkästään avustustehtäviin. Tuo 6MW ei heti kyykkää, toisin kun hädissään huutava diesel! (Niitä kuulee lähes päivittäin, kun lähtevät kiihdyttämään Siurosta Nokialle) | ||||
|
|
28.11.2023 13:03 | Sergei Chebunin | ||
| Voi olla. Esim. Helsingin ja Turun välissä. :) Suomen raja on suljettu. |
||||
|
|
28.11.2023 12:54 | Markku Naskali | ||
| Mahtavatko vielä joskus tulla käyttöön? Ja jos tulevat, niin minkälaiseen ja missä? | ||||
|
|
28.11.2023 12:54 | Eljas Pölhö | ||
| Paimiossa oli kääntöpöytä, joten tenderi edellä ajaminen rajoittui junaan H N6. Loimaalla oli myös riittävä kääntöpöytä Hv1-2:lle, joka oli tyypillisin vetovoima veturijunissa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla noin 1964/65 saakka, sen jälkeen Vv15. Itse en ole nähnyt Turku-Loimaa-junia ennen vuotta 1966. Tapani Kilpinen listasi ajoittain Turun junien vaunustoja jo 1960-luvun alkupuolella, mutta minulla ei ole hänen matkakertomuksiaan.. | ||||
|
28.11.2023 11:27 | Markku Naskali | ||
| Seinällä ilmeisesti asbestia, aikansa ihmeainetta jota tuputettiin taloihin sisälle ja ulos. Nyt noiden rakenteiden purkamiseen vaaditaan erikoisvarusteet ja luvat. | ||||
|
|
28.11.2023 11:01 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Höyryveturilla(kin) varmaan ajettiin toiseen suuntaan takaperin mutta onko tiedossa, kumpaan suuntaan näin tehtiin yleensä? Olivatko Turun ja Loimaan väliset veturijunat samalla tavalla sekalaisella kalustolla ajettuja vai vakiintuneempia kokoonpanoltaan? Hr11 ei nyt tietysti voinut tulla kysymykseen niissä vetovoimana ennen 1960-luvun puoliväliä keveiden kiskojen vuoksi. Ilmeisesti Loimaan kääntöpöytä oli riittävän pitkä, jotta Hv1-2:n kokoinen veturi saatiin siellä ympäri? | ||||