Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.01.2023 10:42 | Antti Grönroos | ||
| Tuota yhtä kommenttia jatkaakseni rakastettu johtaja Kim Jong-Il oli taitava hävittäjälentäjä vaikka kärsikin lentopelosta ja sävelsi kahden vuoden aikana kuusi oopperaa. Neuvostomaisia junia tuossa maassa kylläkin on Googlen kuvien mukaan. | ||||
|
26.01.2023 10:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Olikohan nää menossa Kaskisiin (tai tulossa sieltä) | ||||
|
26.01.2023 03:26 | Topi Lajunen | ||
| Kallistukset käytössä suurin sallittu nopeus on suurempi, suurimmillaan 200 km/h. Jostain syystä rajoitukset on koodattu siten, että ilman kallistusta rajoitus oli suorillakin korkeintaan 160 km/h. JKV:n kannalta siis koko ratosa oli "mutkaa", ja kyllähän se käytännössäkin hyvin pitkälti sitä on. Muilla rataosilla kallistuksen käyttäminen/käyttämättömyys vaikuttaa vain kaarteista johtuviin rajoituksiin. |
||||
|
26.01.2023 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22243 valmistui vuonna 1947. Se hylättiin vuonna 1982 ja vuonna 1987 siitä tuli sotilasvaunu Eims 21522. Muutostyö ilmoitettiin valmistuneeksi vuonna 1988. 25.1.1981 oli sunnuntaipäivä, joten 22243 ilmeisesti meni lisävaunuksi Seinäjoelta etelään lähteneeseen junaan...? |
||||
|
26.01.2023 02:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Hannu! Rotuyhdistyksen kokouksissa joku joskus kertoi, että berni päästi vieraan pihaan, mutta ei päästänytkään enää pois, ennenkuin isäntäväestä joku "antoi vieraalle luvan". Kymenlaaksossa 1990-luvulla joku käyttii jänismetsällä koiranaan berniä, pärjäsi kuulemma hyvin. Eräässäkin perheessä oli pikkuvauva ja berni. Vauvan köllötellessä lattialla viltillä berni asettui viereen. Eräs kyläilevä täti meni ihastelemaan vauvaa, että ööt tööt. Berni laittoi tassunsa varovasti vauvan mahalle ja näytti hampaansa: - tämä on minun, jotta kauemmas siitä. Berni sanalla sanoen on kaikkien kotikoirien äiti ja perikuva! Se on ulkonäöltäänkin täysosuma, sveitsiläiset talonpojat uskoivat, että musta koira karkoittaa paholaisenkin. Suomessa rotua alkoivat harrastaa alkuaikoina enimmälti ruotsinkieliset naiskasvattajat (A-L Relander, G. Holm, J. Aminoff, jne). Sanotaankin bernin olevan pääasiassa naisten koira, helpon käsiteltävyytensä ansiosta. Se vaan, että niiden elinikä on lyhentynyt vuosien saatossa, sanotaanpa sitä syöpäroduksikin. Omistani meni kaksi imusolmukesyöpään. |
||||
|
|
26.01.2023 00:17 | Miitre Timonen | ||
| Nykyään rantaradalla on käsittääkseni koko matkaltaan max 160 km/h rajoitus? Milloin tämä rajoitus tarkkaan ottaen tuli, ja oliko jonkin aikaa niin, että radan rajoitus oli 200 km/h mutta mikään juna ei ajanut suurinta nopeutta? Olenko väärässä, kun muistelen vielä joskus 2015 tienoilla Turun-päässä ajetun pendolla kovempaa? | ||||
|
|
25.01.2023 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Esa kattavasta bernihistoriasta! Meillä eivät Iiris ja Bianca osanneet yhtään vahtia. Jos joku tuli ovelle, kuonosta irtosi ihan katu-uskottava vahtihaukahdus, mutta sen jälkeen häntä heilui vierasta odottaessa! | ||||
|
25.01.2023 22:08 | John Lindroth | ||
| Radanrakentajille löytyy valmisista viaduktia ainakin Kibri,Atlas,Faller ja monet muut tekevät näitä ne ovat melko suosittu rakenelun aihe ainakin alppimaissa.Eipä tarvitse ruveta noita kaaria sahailemaan. | ||||
|
|
25.01.2023 20:19 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole sama järjestelmä, vaikka toiminnallisesti onkin identtinen. Kehitetympi ja sitä myötä luotettavampi järjestelmä Sm6:ssa. | ||||
|
|
25.01.2023 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, on todellakin huikea lay-out! Kiitän ja kumarran! | ||||
|
|
25.01.2023 19:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, kyllä berni vahtii, hyvinkin tarkasti. Kun itselläni oli Jutta ja hankin myös Maikki-pennun (Anssilan Fran-Mirabella), niin vanhempi delegoi vahtimisen tuota pikaa nuoremmalle, joka hiukkahölmönä hutkulana otti homman hoidettavakseen. Mitä bernin käyttökelpoisuuteen tulee, niin käytettiinpä niitä myös ruokanakin! Kun rodun löytymisen jälkeen pelastajana tunnettu professori Albert Heim rupesi etsimään jalostuskelpoisia uroksia, niin hän joutui havaitsemaan, että monetkin laadukkaat Dürrbachinkoirat (berninpaimenkoirien alkuperäinen rodunnimi) oli kastroitu. Syy: maistuivat siten paremmilta! Dürrbach löytyy Bernin kantonista. Berniläisten alkuperähän juontuu jo Rooman vallan aikoihin, kun armeijoiden sotakoirille syntyneet ylimääräiset pennut luovutettiin "alkuasukkaille" eli syrjäisten laaksojen talonpojille. Näissä laaksoissa koirat "kehittyivät" sitten ilman aikojaan. Talonpojat pitivät arvossa vetokykyisiä pihavahteja, jotka jättävät kissat ja kanatkin rauhaan, joten liian metsästysviettiset kokivat nopean lopun. Aivan aikojen alusta bernien esi-isiä olivat roomalaiset molossikoirat tai assyyrialaiset mastiffit. Tämä siis teoriassa. Itse olen kuullut vihjauksen, että vielä kauemmas taakse päin mennessä vastaan tulisi tiibetinmastiffeja. Joka tapauksessa, berniläisten ensiesiintyminen koiranäyttelyssä oli vuonna 1908. Rotumääritelmä oli laadittu samana vuonna. Rodun pelastamiseen oli vaikuttanut myös burgdorfilainen kauppias Franz Schertenleib. Bernhardilainen, vaikkakin "sukunäköisenä", on huomattavasti nuorempaa perua, 1600 - luvulta. St Bernhardin luostarin munkit alkoivat niitä viljellä pelastuskoiriksi. Niidenkin alkuperä oli molossikoirissa. Munkit suosivat lyhytkarvaista "berhantilaista", lumi ei tartu lyhyeen turkkiin. 1910-luvulla syntyneet bernit ovat aika lailla nykybernien kaltaisia. Newfoundlandinkoira Pluto von Erlengutin ja bernin Christine von Luxin myötä (7 pentua), ulkoasu parani hieman. Näistäköhän johtuen minun ekalla bernilläni oli räpylät varpaissa, kunnon uimarin tapaan? |
||||
|
Kuvasarja: Tuulian nouto |
25.01.2023 14:19 | Timo Salo | ||
| Tiedät Jorma vallan hyvin, että kiinnostaa! On hiukan tekniikkaa, ohjaamoa ja ulkokuva laitteesta jota en ole ennen nähnyt edes kuvassa! Mainio sarja, ei tolkutonta läjää toistensa kanssa samanlaisia kuvia. Parasta kontenttia! | ||||
|
25.01.2023 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Rauhala: Miksi JTT:n pitkien vaihteiden luettelossa oli sitten mainittu, että Huopalahdessa on vaihteita, joissa suurin sallittu nopeus oli 85 / 80 km/h. Olisikohan Hyvinkään museolla vielä vanhoja JTT:n korjauslehtiä myynnissä? |
||||
|
|
25.01.2023 14:01 | Juhana Nordlund | ||
| Hpl:n tolpassa oli mahdollisuus antaa Sn35-opaste, mutta minä kyllä olen siinä käsityksessä, että sitä näytettiin vain silloin, kun syystä tai toisesta jouduttiin siirtymään puolenvaihtovaihteissa toiselle raiteelle. Huopalahden aseman silloiselta raiteelta 1 (nyk. 4) Ilmalaan (ja Hki-suuntaan muutenkin) mentiin alunperin Sn85-vaihteen kautta, Sn putosi 80:een siinä vaiheessa, kun numeronäytöt otettiin käyttöön Hpl:n pitkissä vaihteissa. Puolenvaihtovaihteet olivat kuitenkin lyhyet, samoin vaihde turvaraiteelle. Mutta tuo keltaisen valon tavallisuus kuvan suojastusopastimessa sinänsä kyllä perustuu JR:n kertomaan taustaan. | ||||
|
|
25.01.2023 13:10 | Julius Viherranta | ||
| Allegrossa on samanlainen ellei jopa sama kallistusjärjestelmä. Kallistuskulma on molemmissa sen 8°. | ||||
|
|
25.01.2023 13:00 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa oli vanhaan aikaan aina keltainen (tai tietenkin punainen jos juna oli varatulla raideosuudella). Ihan turvallisuussyystä, sillä seuraava tolppa oli Sn35 ja lyhyet vaihteet Rantaradalle. Tähän saakka tultiin Myyrmäen asetinlaitteen ja rantakaukon valvomalla matikalla ja Hupikassa siirryttiin Helsingin asetinlaitteelle. Rautatiemuseossa on näittenkin käyttösäännöt, kun niitä sinne autokuorman joskus toimitin. | ||||
|
|
25.01.2023 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Eikös se löydy... Pystysuora violetti raita säiliön keskellä. Mitäs T. Kuntonen kirjoittikaan noista raidoista.... | ||||
|
|
25.01.2023 12:44 | Jorma Rauhala | ||
| Miksiköhän oikeasta vaunusta puuttuu tunnusväri? Riittääkö se että kerrotaan "erittäin myrkyllistä"? | ||||
|
|
25.01.2023 11:54 | Markus Räsänen | ||
| Kuinkahan paljon eroa Sm3:n ja liikenteestä poistuneen Sm6 (Allegron) kallistuskulmissa? | ||||
|
25.01.2023 10:38 | Teemu Saukkonen | ||
| Jos tämä kuva olisi nykyajalta esimerkki miten ei pidä kuvata, se olisi pystykuva... Mutta terävyys, tarkennus jne. ovat kyllä kohdallaan. Liekö ollut sen ajan kamera jossa ne laitettiin jo tehtaalla? | ||||
|
25.01.2023 10:28 | Timo Salo | ||
| Tuolla koululla oli joku kumma "lempinimi", olisiko voinut olla: Rooppila? Anteron luulisi muistavan pitääkö tuo minun muistikuva paikkansa... (itse kävin 4lk kansakoulua Linnavuoressa vaikka asuin alle kilometrin päässä tuosta koulusta) | ||||
|
|
25.01.2023 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| Onpa hauskasti maantiede sekoittanut koulujen normaalinimityksen... | ||||
|
25.01.2023 09:31 | Kari Haapakangas | ||
| Sillan kohta ei ole millään muotoa myllylle soveltuva, mutta hieman alavirtaan on 20 cm putouskorkuinen koski, johon mylly on ollut ihan omiaan. Muinaissuomalaiset ovat näitä myllyjä sijoittaneet varsin syrjäisiinkin paikkoihin, ainakin nykynäkökulmasta... |
||||
|
|
25.01.2023 08:57 | Antero Kalliomäki | ||
| Penttilän kansakoulusta paloi "alakoulu", jossa oli 3-6 luokat, yläkoulu pienen mäen päällä (jossa kävin 1-2 luokat) on edelleen jäljellä, toimi pitkään taiteilija Ossi Somman ateljeena. | ||||
|
|
25.01.2023 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tässä on esimerkkejä, miten amerikkalainen pienoisrautateiden guru John Allen toteutti vuoristomaiseman 1950-luvulla. Vuoristo ulottui lattiasta katonrajaan. Lattiiaan oli maalattu kulkukäytävän kohdalle joki. https://www.trains.com/mrr/how-to/model-train-layouts/john-allens-gorre-daphetid-online-extras/ | ||||
|
25.01.2023 07:41 | Jaakko Harjuvaara | ||
| Kuurilan onnettomuudessa kuoli veturinkuljettaja järvenpääläinen Mauno Malmi https://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvia2/mauno_malmi01_800.jpg Hänen isänsä oli jo rautateillä työssä https://www.jaakkoharjuvaara.net/kuvia2/kalle_malmi01_800.jpg sen ajan virkapuvussa, Vanha kuva on hämärä, mutta VR:n tunnukset erottuvat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuurilan_junaturma |
||||
|
|
25.01.2023 05:19 | Kari Haapakangas | ||
| Tuostahan hyvin näkeekin mihin asti on ollut suoraviivaista pylvään muuraamista.sitten vain kaaren muotti pylväiden väliin ja latomaan tiiliä... | ||||
|
25.01.2023 03:42 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Pikkujumbo värikuva! | ||||
|
25.01.2023 02:04 | John Lindroth | ||
| Tuohon Heikin alkuperäiseen kysymykseen melusta on se että meteli ohjaamossa oli pelottavan korviahuumaava,muisto Vaasan radan junasta 60 luvun alkuvuosilta lähes täydessä vauhdissa!Tein junassa pienen kävelyn ja tulin avanneeksi vetovaunun oven ohjaamoon siellä hirmuinen meteli , jonka jälkeen käännyin takaisin mennäkseni takaisin omalle paikalleni se oli sellainen kävely se! | ||||
|
|
24.01.2023 23:29 | Hannu Peltola | ||
| Berninpaimenkoira olikin Alppien yleiskone, samalta karvaturrilta hoitui niin vetotehtävät, lauman paimentaminen, (vahtiminen...?, no ei nyt sentään), ruoka-aikoina kotona olo ja rapsutuksien kerjääminen perheeltä. WUF! | ||||
|
|
24.01.2023 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienoisrautatiellä tuollainen maisematoteutus on hyvin kiehtovaa katsottavaa: pistää samalla miettimään, että kuinkahan viaduktin rakentaminen oikein tehtiinkään? Ristikkosilta nyt tietenkin olisi selvää pässinlihaa. Kivenmurikka kerrallaan nyt ainakin. |
||||
|
|
24.01.2023 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuh-armeijan "sotahuuto": Muumuu siellä, muumuu täällä ja joka puolla muumuu! Armeijan tuotokset eivät suinkaan olleet "Cargo 200", vaan Emmental-juustotahkoja, joita kuljetettiin markkinoille berninpaimenkoirien vetämissä rattaissa. - Vuh! - |
||||
|
24.01.2023 20:31 | Heikki Jalonen | ||
| Epävalpuri. Kyllä se taitaa olla Ford York diesel, tyyppi 4/AA, 2.4 litrainen. Aikanaan myös Suomessa niin kovin tuttu Ford Transit 100-sarjan pakettiautoista. VR:nkin riveissä niitä riitti ja teknikka oli tuttua. Yorkkilaisella Transistoria tehtiin noin 1972...1981, se oli sitä koppanokkaisen korin aikaa. |
||||
|
24.01.2023 18:07 | Markku Naskali | ||
| Ei ollut meillä täytekyniä. Omasta pullosta tökättiin mustetta kynän nokkaan. Yleensä tuli liikaa ja mahtavia tahroja paperille... | ||||
|
24.01.2023 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Stig Lundinin sivusto on kyllä erinomainen, sieltä löytyy kaikki tarvittava tieto suurinpiirtein asemapäällikön kengännumeroon saakka! | ||||
|
|
24.01.2023 16:39 | Martti Vuorikoski | ||
| Onkohan valmet? | ||||
|
|
24.01.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tilannetta ajatellen suojastusopastimessa paloi keltainen valo (ja Hpl:n lähtötolpassa punainen) jo senkin takia, että samaan aikaan Pitäjänmäen suunnasta Huopalahtea lähestyi järjestely- ja keräilyjuna, joka näkyy puolisen minuuttia tämän kuvan jälkeen otetussa kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Hpl_1986.jpg | ||||
|
24.01.2023 16:37 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja tuo paineilma käyttöinen tuulilasin pyyhin, volvo B57 Wiima vm. 1972 samanlainen, aiheutti nuorelle kuljettajalle hauskoja hetkiä.(varsinkin yksin ajaessa) | ||||
|
|
24.01.2023 15:38 | Jukka Voudinmäki | ||
| Digitaltmuseumin jatkoksi linkki Stig Lundinin mainioille liikennepaikkasivuille: http://www.stiglundin.se/jarnvag/18109564/ulnj/linje/norrtalje.htm | ||||
|
|
24.01.2023 15:31 | Mikko Nyman | ||
| Ainakaan uusien nopeusmerkkien aikakautena tuossa suojatolpassa ei palanut koskaan Aja-opaste. En tiedä, miten asia oli vanhojen nopeusmerkkien aikaan, mutta hieman epäilen, että asetinlaitteen logiikkaa olisi lähdetty muuttamaan vain siksi, että maaston nopeusmerkkejä vaihdettiin malliltaan pyöreiksi. | ||||
|
24.01.2023 14:25 | Antti Grönroos | ||
| Tämä puoli on saanut uudet tasoristeysvalot ilmeisesti 2016. | ||||
|
Kuvasarja: Yölliset kulkijat |
24.01.2023 14:14 | Simo Virtanen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
24.01.2023 13:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä tavalla minuakin vielä opetettiin kaunokirjoittamaan 1980-luvun peruskoulun toimesta. Kaunokirjoitustapa taisi muuttua 90-luvun puolella ja omathan lapset sitä eivät enää tämän päivän peruskoulussa opettele. | ||||
|
24.01.2023 13:27 | Mikko Herpman | ||
| Paikkatietoikkunan ilmakuvien (1946) mukaan rata on koukannut tästä silloiselta ehkä tavararatapihalta tuonne henkilöasemalle kulkien nykyisen valtatie 4 (E75) pohjaa. | ||||
|
|
24.01.2023 13:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys on aiheellinen. Rovaniemen nykyinen asema on tosiaan alingossa keskustaan nähden, joten nousua vanhalle asemalle saavuttaessa on ilmeisesti täytynyt olla tai sitten maastoa on jotenkin leikattu entisiin aikoihin verrattuna. | ||||
|
|
24.01.2023 10:14 | Timo Salo | ||
| Jopas nyt löytyi "kohde" ensi kesäksi. Rovaniemestä kuitenkin tulee ajettua läpi Pohjois-Norjaan mennessä, niin täytyy samalla mennä katsomaan nuo molemmat rakennukset. Ilmeisesti tuo linkkaamani rakennus on todella asemapäälikön talo(?) päiväkotikäytössä ja tuo varsinainen asema muussa uudiskäytössä (kuvataidekoulu?). Joku paikallinen historiafriikki: Miksi niitä ei poltettu 1944?Ihmetyttää myös radan kulku tuohon paikkaan, muistaakseni nousu uudelta asematasolta on melkoinen. Onko ratalinja kiertänyt jotenkin?https://www.google.fi/maps/place/Rovaniemi/@66.5014587,25.7221573,101m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x442b4bbd76772553:0x158088adb48841c4!8m2!3d66.5039478!4d25.7293906 | ||||
|
|
24.01.2023 09:53 | Hannu Peltola | ||
| En ole käynyt Norrtäljessä ja minulle tämä upposi hyvin vanhana rautatieasemana. Kiitos Panu täsmennyksestä ja mielenkiintoisista linkeistä! | ||||
|
|
24.01.2023 09:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin, Google mapsissakin lukee kuvan rakennuksen kohdalla "Norrtälje busstation". | ||||
|
24.01.2023 00:45 | Arttu Räsänen | ||
| Laitetaan, kun ehditään =) Kivaa saada tällaistakin palautetta joskus, kiitos vaan. | ||||
|
24.01.2023 00:24 | John Lindroth | ||
| G1 tenderi hyvinkin! | ||||
|
|
24.01.2023 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tuulia Saalasti on Tapion tytär. | ||||
