|
|
19.01.2024 21:25 | Simo Virtanen | ||
| Rautatiekuljetusten näkökulmasta Sopenkorvessa ei ollut oikein mitään sen jälkeen kun kappaletavarakuljetukset siirtyivät kumipyörille tai vähintään niin, että kumipyörät toivat kollit tavara-asemille. Ehkä sinne on sahalta tuotu vaunukuormittain puutavaraa, mutta uskoisin senkin hiipuneen viimeistään 70-luvun alussa. Sopenkorvessa oli pari huonekalutehdasta ja useampi iso teurastamo. Siitä lienee aika kauan kun teuraskyydit tai ruhojen kylmäkuljetukset ovat olleet rautateillä. Lahden maine Chigagona perustuu ilmeisesti juurikin useisiin teurastomoihin. |
||||
|
|
19.01.2024 21:08 | Tomi Hämäläinen | ||
| Voi hyvinkin olla että liikenne on hiljennyt voimakkaasti jo 70-luvulla. Topparoikka lehdessä 2/2005 on kuva jossa on vaunuja säilytyksessä Sopenkorvessa vielä niinkin myöhään kuin vuoden 1997 alussa. Eli ainakin silloin siellä on käyty satunnaisesti. | ||||
|
Kuvasarja: Seislevyjä Lahdessa |
19.01.2024 20:29 | Simo Virtanen | ||
| Rautatieoperaattori on saavuttanut tavoitteensa. Näitä hiljentyneitä ratoja ja raiteita Lahdessa tosiaankin riittää. Positiivista on se, että hiljentyminen on ollut rautatielähtöistä eikä niin, että firmat olisivat kaikonneet. | ||||
|
|
19.01.2024 20:25 | Simo Virtanen | ||
| 80-luvun lopun Sopenkorpea muistavana uskallan sanoa rautatieliikenteen sinne lakanneen jo viimeistään 70-luvulla. Ratayhteys kyllä oli ja jotain satunnaista liikennettä on tietysti voinut olla. | ||||
|
|
19.01.2024 19:59 | Kari Haapakangas | ||
| Mutta mikäs tämän keskimmäisen raiteen funktio oikein on? | ||||
|
|
19.01.2024 19:46 | Jimi Lappalainen | ||
| LIV-tunnuksen voisi nyt muuttaa esim. VV:ksi :) | ||||
|
|
19.01.2024 16:37 | Erkki Nuutio | ||
| 23 on oikea numero. Katsoin harhaan 1966-vuoden kartastani, johon tämän kadun toisen puolen parittomia numeroita ei ole merkitty. Taustalla ei ole suurta merkitystä eikä siitä ole varmuuttakaan. Helka sijaitsee toki linjalla, joka kulkee 23:n oikean reunan ohi. Lapinlahdenkatu alkaa heti siitä oikealle. VR 1912/37 II s. 333: mukaan näitä vaihdonkielto-opastimia tuli 10 kpl vuosien 1929- noin 1936 välillä. VR 1937/62 ei enää kerro lukumääriä ja seuraava historiikki ei kerro milloin näistä luovuttiin. Ohjesääntöjä minulla ei ole, mutta lyhyesti sanottuna opastin vaaka-asennossa kieltää liikkeet jotka voisivat olla vaarallisia saapuville tai lähteville junille. Opastin pystyasennossa sallii vaihtamisliikenteen. |
||||
|
|
19.01.2024 15:37 | Petri Kiviniemi | ||
| Janin linkittämä rakennus on osoitteessa Ruoholahdenkatu 23. Eikö kaukana taustalla ole todennäköisemmin Lapinlahdenkadun rakennuksia. Joskin merkityksetöntä tietoa tämä. | ||||
|
|
19.01.2024 14:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eioc 6267 oikeanpuoleisena? | ||||
|
|
19.01.2024 13:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno! Ja Steam Plant Hotellia voin lämpimästi suositella kaikille rautatieharrastajille. Sijainti on loistava aivan keskustassa, hotelilla on oma parkkipaikka ja harrastajia ei haitanne, että seinän takaa kuuluu 3-5 minuutin välein läpi yön isojen EMD:n tai GE:n koneiden jumputus! | ||||
|
|
19.01.2024 13:39 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, FRED-laitteiden (Flashing Rear End Device) punainen led-vilkku on todella kirkas! Juuri mietin, että tällä matkalla en tainnut nähdä yhdessäkään junassa FRED:ä (loppupäässä oli lähes aina veturi) ja edellinen havaintoni FRED:stä olisi tässä junassa https://vaunut.org/kuvat/?s=5586 | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Spokanen ympäristössä Washingtonissa |
19.01.2024 13:36 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! | ||||
|
|
19.01.2024 13:27 | Lasse Reunanen | ||
| Sääli kun tuolta Boresta tuhottiin höyrykone niinkin myöhään kuin 1987. | ||||
|
|
19.01.2024 10:19 | Tomi Hämäläinen | ||
| Lahdestahan tämä on. Taisi olla liian helppo arvoitus.. | ||||
|
|
19.01.2024 10:15 | Teemu Halttunen | ||
| Lahti. Vasemmalle mennään Heinolaan/Mukkulaan ja oikealla kaksoisraide Kouvolan suuntaan. | ||||
|
|
19.01.2024 07:42 | Jari Välimaa | ||
| Myydään Ruotsiin ? | ||||
|
|
19.01.2024 07:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei näissä mitään messinkinumeroita ole koskaan ollutkaan. Numero lukee tarrakirjaimilla luukussa. | ||||
|
|
18.01.2024 23:14 | Jarno Piltti | ||
| Missähän vaiheessa opastimiin tuli kirjaintunnukset? Näissä kun ei ole? | ||||
|
|
18.01.2024 23:12 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva upealta kuvauspaikalta. Sarja muutenkin on tuttua taattua laatua. | ||||
|
|
18.01.2024 23:12 | Henri Hovi | ||
| Olen jenkkien junakameroista huomannut, että myös takapään yksinäinen vilkkuva punaledi on todella kirkas. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
18.01.2024 23:06 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä olleet alkujaan - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 29 Työ n:o 31611 VETURISSA 1808 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 3 Työ n:o 31608 VETURISSA 1806 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1103. VETURISSA 1807 |
||||
|
|
18.01.2024 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli niinkuin sanotaan; ei vika, vaan ominaisuus. | ||||
|
|
18.01.2024 22:22 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä jaksanut apukompura taistella järjestelmän ilmavuotoja vastaan... | ||||
|
|
18.01.2024 21:46 | Simo Virtanen | ||
| Vuosituhannen vaihteessa asuin Turussa Wärtsilän moottoritehtaan naapurissa ja 8. asuntoni oli liki suoraan Wärtsilän koeajokeskuksen piipun vieressä. Siellä siis koeajettiin valmistuneet laivadieselit ja ajoittain ison kaksitahtidieselin jumputus tunkeutui suoraan pakopiipun päästä seinienkin läpi kämppääni. Vielä ehtivät kytkeä näiden koeajojen tuottaman lämmön Turku Energian kaukolämpötuotannon osaksi, mutta melkein heti sen jälkeen Wärtsilä siirsi tuotannon Italian Triesteen. |
||||
|
|
18.01.2024 21:34 | Petri Soronen | ||
| Muuten, tuo karjalankartat on mainio palvelu mutta teknisesti tosi huonosti tehty. Kännykällä selaaminen on käytännössä mahdotonta ja aina ei ole tietokone käytössä kun haluaisi selata. Näyttää olen mml:n palvelu, olisivat käyttäneet samaa alustaa kuin kansalaisen karttapaikka tai paikkatietoikkuna. | ||||
|
|
18.01.2024 21:16 | Uwe Geuder | ||
| Selvä juttu. Sijaintimerkki tai miksi sitä nyt kutsuttaisi näkyy kyllä. Vain kartta ei näy, jos ei pelkästään rantalinjaa halua kutsua kartaksi. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Spokanen ympäristössä Washingtonissa |
18.01.2024 20:21 | Pasi Seppälä | ||
| Hannulta jälleen maukkaita reissukuvia. Mukavaa katseltavaa ja luettavaa. | ||||
|
|
18.01.2024 19:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoitin, että se näkyy siellä harmaalla alueella. Pahoittelut väärinymmärryksestä. | ||||
|
|
18.01.2024 19:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunut.orgin ensimmäisen kuvan lisäämisestä on tänään tullut kuluneeksi neljännesvuosisata. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
18.01.2024 19:06 | Simo Tuominen | ||
| Nyt veturissa olevan voimansiirron yksilötiedot; - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 29 Työ n:o 31611 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 3 Työ n:o 31608 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1103 |
||||
|
|
18.01.2024 18:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Oli myös nelivaloinen pääopastin, jossa paloi kolme vihreää valoa vastaavassa tilanteessa kuin oli kolme siipeä ylhäällä. | ||||
|
|
18.01.2024 17:31 | Hannu Peltola | ||
| Minulla tuli paikkakunnan nimestä mieleen "redrum", tuttu mm. kauhuelokuvista... | ||||
|
|
18.01.2024 17:05 | Hannu Peltola | ||
| Veikkaus vasemmanpuoleiseen kuvaan: Riihimäen tulo-opastin Kouvolan suunnasta. Siellä oli kolmisiipinen semafori: https://vaunut.org/kuva/72806?tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
|
18.01.2024 16:54 | Hannu Peltola | ||
| Oikeanpuolimmaisessa kuvassa on aika täyteen kalustettu avojohtopylväs, sen perusteella voisi ajatella, että kuva on tiiviin asutuksen alueelta. Minulla tuli mieleen pääradalta Tapanila (ja sen tulo-opaste). | ||||
|
|
18.01.2024 16:50 | Tapio Arvola | ||
| Minua kiinnostaisi arvuutella näiden kuvien paikkoja. Jos vasemmassa kuvassa on K43-kiskotus, kuten minusta näyttäisi, mahdolliset rataosat rajautuvat melko vähiin. Vuonna 1935 näitä raskaita kiskoja oli Suomen veturit 1. osan kartan mukaan vain väleillä Helsinki-Tampere, Riihimäki-Viipuri ja Pasilasta Rantarataa jonkin matkaa. Kuvasta ei ihan varmuudella selviä, onko tässä kaksiraiteinen rataosuus. Kaksiraiteisia tuolloin olivat Hki-Ri, Rantaradan alku ja pari pätkää Kouvolan molemmin puolin. Kartta saattaa olla epätarkka ainakin lyhyiden kiskotusosuuksien etsintään. | ||||
|
|
18.01.2024 15:43 | Esko Maasalo | ||
| Tuosta kun pakoputket suuntaavat ylös konekuiluun niin siellä on isot äänenvaimentimet, jotka leikkaavat mölyä pois esim. 35 dB. Savupiipusta pakoputkien päistä kuuluu sitten enää melko vaimeaa jumputusta. Isompien moottorien pakoputkistoon on asennettu myös pakokaasukattilat lämmön talteenottoon. | ||||
|
|
18.01.2024 15:20 | Markku Naskali | ||
| Muistan hyvin Super-Hurun äänen. Mitenkäs laivassa pidetään "mölyt mahassa? |
||||
|
|
18.01.2024 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3797 oli valmistunut vuonna 1943 ja se hylättiin vuonna 1977. Sen pituus oli 13,88 m puskimineen. Se kuului vuonna 1943 valmistuneeseen neljän vaunun sarjaan: 3796, -> BG 04844 vuonna 1968, hylätty 1977. 3798, hylätty vuonna 1972. 3799, hylätty vuonna 1968. Valaistuksena oli alunperin ollut Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalo. |
||||
|
|
18.01.2024 14:28 | Jussi Tepponen | ||
| Täällä mainitaan 12/2024: https://vayla.fi/documents/25230764/0/KuTu_Kartta_ja_aikataulu_FI_12012024_web.jpg |
||||
|
|
18.01.2024 11:15 | Mikko Nyman | ||
| Oliko tarkoitus niin, että Kupittaalta pääsisi rautateitse Turkuun vielä vuoden 2024 aikana? Jossain mainittiin, että Turun ratapiharemontit valmistuisivat kokonaisuudessaan vasta vuoden 2025 loppupuolella, mutta milloin Kupittaa–Turku-välin urakka valmistuu? | ||||
|
|
18.01.2024 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Jani oli ensimmäisenä oikeassa tarkan kuvauspaikan suhteen. Päädyin itsekin samaan edellisessä viestissäni. Jani oli myös oikeassa kuvan vasemman reunan rakennuksesta, joka on Ruoholahdenkatu 26 (ei 23). Hotelli Helka on kaukana, mutta sen yläkerrokset taitavat näkyä Ruoholahdenkadun rakennuksen oikealla reunalla. Hallitseva rakennus kuvassa on siis Valion pääkonttori ja meijeri Kalevankadun päässä. Etualalla kuvassa kulkee Hernesaarenkatu kohti Jätkäsaaren juurta. Tapaus on tullut täsmällisesti selvitetyksi hyvässä yhteistyössä ja riittävästi kritisoitunakin. Entä vaihdonkielto-opaste? Se ainakin kieltää Jätkäsaaren vaihtotöiden ulottamisen vaarantamaan satamaradan liikennettä. Kieltääkö se myös yleisestikin vaihtotyön Jätkäsaaressa, koska satamaradalta voi tulla juna Jätkäsaareen? Tässä roolissa olivat ainakin 60-luvun alkuvuosina Tampereen aseman pohjoispään vaihdonkielto-opastimet. Opastimet oli aina nostettu vaaka-asentoon kun Porin radalta päin oli tulossa juna. |
||||
|
|
18.01.2024 10:56 | Jussi Tepponen | ||
| Nämä kartat ulottuvat kuvan kohdalle: https://www.karjalankartat.fi/?language=fi&E=4433045.160939105&N=6734203.319088631&scale=20000&base=OpenLayers.Layer.WMS_4&text=kuva |
||||
|
|
18.01.2024 10:27 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan ne ulottuvat, noin 500 metrin verran. Eihän kartoitusta voi täsmälleen rajalinjaan lopettaa. Sen verran suomettumisesta on jo päästy irti, että tuo 500 metriä vierasta valtakuntaa voidaan kartalla näyttää. Länsirajalla voidaan kuningaskuntaa näyttää hieman enemmänkin... |
||||
|
|
18.01.2024 10:10 | Hannu Peltola | ||
| Karttapaikan kartat eivät ulotu itärajan väärälle puolelle. Google Mapsin karttalinkki sen sijaan toimii. Petri, Myös muu nykyaikainen liikenne voisi olla mielenkiintoista: Karjalan radalla kulkisi tiiviisti VR:n, Fenniarailin ja Nurmisen rapujunia, Enson paperitehtailta olisi paperipendeli Uuraisiin, Värtsilässä olisi merkittävä terästeollisuuden tehdas. |
||||
|
|
18.01.2024 09:31 | Uwe Geuder | ||
| Näkyykö? Minä saan vain valkoista ja kun loitonnan tarpeeksi harmaata. | ||||
|
|
18.01.2024 08:33 | Kimmo Huhta | ||
| Ylitornion liikennepaikalla on ollut oma purkauslaituri kevytsoralle, jota tuotiin Kuusankoskelta (Keltin raiteelta kaiketi) tänne. Tavara meni Ylitornion Sementtivalimolle. Löytyisikö lisää kuvia ratapihalta, jos vaikka laituri näkyisi jossakin? Lähde: Kulju, Mika: Parasta betonista vuodesta 1958, YBT OY, 2008 |
||||
|
|
18.01.2024 07:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Karttapaikan kartta on kokonaisuudessaan suorakulmio, eli ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkomaiden osaa ei vain ole piirretty. Koska Viipuri on lännempänä kuin Suomen itäisimmät osat, se "näkyy" kartassa. | ||||
|
|
18.01.2024 07:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta aika huonolta kuulostaa pikkukompuralla henkiin virvonneiden osuus siinä parinkymmenen vuoden takaisessa. Muistatko Jorma, mikä mahtoi silloin tarkemmin aiheuttaa sen? Olivatko akustotkin jo ehtineet vajeentua, vai onko se apukompura vain niin pienitehoinen, ettei kestä lainkaan virroittimien ja pk:n vuotoja? | ||||
|
|
18.01.2024 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apukompura on tosiaan kätevä. Tässä tilanteessa sen paukut eivät kuitenkaan riittäneet mainittujen ilmavuotojen korvaamiseen. | ||||
|
|
18.01.2024 00:19 | Uwe Geuder | ||
| > Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Eiköhän se tule automaattisesti niin kauan kuin ei vaihda valtiota joksikin muuksi kuin Suomi? |
||||
|
|
18.01.2024 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ville M.-T.: metafysiikaksi koko juttu menee jo silläkin, että kuinka pikkujututkin paisuvat kerrannaisvaikutuksineen tosi isoiksi. Vaikkapa nyt siten, että entäpä jos muuan braunaulainen kotiäiti Klara (omaa sukua Pölzl) olisikin huhtikuussa 1889 synnyttänyt tytön? Mahdollisuudethan olivat 60% - 60% (Matti Nykäsen nerokkaan ajatuksen myötä). Tai verenvuototautia aiheuttanut pikkiriikkinen geenivirhe olisi väistänyt tsesarevitsh Aleksei Nikolajevitshin (syntymäpäivä 12.8.1904) ja iskenyt koko voimallaan Hohenzollernin suvun vesaan, keisari Vilhelm II:een? Olisiko lakimies Vladimir L. (syntymäpäivä 22.4.1870) porukoineen jäänyt historian alaviitteeksi kahvilaväittelijänä ja besserwisserinä Nizzassa tai Genevessä? Sen sijaan että touhusi maailman kuuluisimpana veturinlämmittäjäharjoittelijana veturissa H2 nro 293:ssa vuonna 1917... Ja se kuuluisa perhosen siiven keveä räpäytys, jonka seurauksena maailman toisella laidalla ihmisiä hukkuisi valtavassa tsunamissa. Kun oikein kovin kovasti tällaisia miettii, niin päätyy aina samaan tulokseen: - ajan tuhlaamista...! |
||||