Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2023 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etteikö se, kun se Kuopijo on savolaenen! Savon Pariisi, jonne matkalaiset vaeltavat toiveikkaan odotuksen jännitys silmissään. |
||||
|
22.11.2023 21:51 | Petri Sallinen | ||
| Aberfeldy on rautatieharrastajan valinta. Etiketissä on kuvattuna "The Puggy Engine" -höyryveturi. | ||||
|
|
22.11.2023 21:39 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, palkkiotuotteet näin kesällä 1961 olivat olleet jo useamman vuoden kypsytystynnyreissä silloin, kun Battle of Britain oli kuumimmillaan ja tällä Ylämaiden perukoillakin lensi Luftwaffen koneita... | ||||
|
22.11.2023 21:37 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sanominen johtuu havaitsemastani perseilystä yleisesti. Pahin tähän mennessä näkemäni tilanne on semmoinen, jossa drone lähetetään lentoon matkustajalaiturilta junan saavuttua. Siis tuommoinen vispelihärveli ilmassa keskellä matkustajien vilinää. Tämä enemmänkin yleisenä huomiona, ei liity teihin henkilöinä. Väyläviraston ohje on 20 metriä lähimmästä kiskosta, se lienee sopiva etäisyys? (Oli aiemmin 10 metriä, mutta muuttui sittemmin.) | ||||
|
|
22.11.2023 21:26 | Elias Murto | ||
| Lennätät niin tai näin, aina jollakin on sanomista :D | ||||
|
22.11.2023 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kapula ("token" englanniksi) on tuo metallikappale, joka on nippusiteellä varmistettu kojeeseen paikalleen, ettei lähde nyt kenenkään matkaan museosta, ainakaan epähuomiossa. Kapula liitetään "haavin" rungon päähän, joka roikkuu hälyytyskellotaululla. Sillä on varmasti ollut komeampi säilytysnaulakko oikeassa junanlähettämössä. Tuo "haavi" toimitetaan vaikka vauhdilla aseman ohittavalle kuljettajalle käteen, eli tuo napataan hytistä kurottamalla käsivartta, kuten meille tutumpi ilmoitusrengas. Tätä ei vain viskata saman tien pois ratapihalle, kun ilmoitusrenkaasta on paperi-ilmoitus otettu talteen ja sanoma ymmärretty, vaan tämä token-kapula-kombinaatio viedään mukana seuraavalle junanlähetyspaikalle ja luovutetaan siellä junanlähettäjälle. Saattaa olla että itse kapulaa ei edes saa irti "haavista" ilman tuota pääkojetta. Hallussa oleva "token" on tae siitä että muita ei ole edessäolevalla yksiraiteisella osuudella tulossa täyttä höyryä mutkan takana itseä vastaan. | ||||
|
22.11.2023 21:06 | Panu Breilin | ||
| Kaikki tällä raiteella seisova kalusto ei ole hylättyä, vaan usein tässä on myös korjausta odottavaa tai ihan käytössä olevaakin kalustoa. | ||||
|
22.11.2023 20:26 | Arto Papunen | ||
| Eikö tuo Dr19:kin tunnu olevan silti yksilötuote VR:lle vaikka valmistetaankin ulkomailla..? | ||||
|
|
22.11.2023 20:18 | Petri Sallinen | ||
| Suomalaiset vetureita valmistavat konepajat ovat olleet aina nakkikioskeja keskieurooppalaisiin konepajoihin verrattuna ja suomalainen veturiteollisuus on ollut enemmän teollisuuspoliittinen ratkaisu kuin kustannustehokkaan pohdiskelun tulosta. Jos valmistussarjat Suomessa on kymmenissä, niin Keski-Euroopassa ne ovat tuhansissa. Nakkikioskin yksikköhinta on aina korkea käsityövaltaisesta valmistuksesta johtuen. Insinöörien suuruudenhulluus on paha tauti — samoin puutteet kustannuslaskennassa :) | ||||
|
|
22.11.2023 19:41 | Tapio Keränen | ||
| Mitäs pahaa Kuopio on tehnyt, kun asemaa noin mollataan? | ||||
|
|
22.11.2023 19:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ihan sydäntä särkee.. | ||||
|
|
22.11.2023 18:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lennätät dronea liian lähellä rautatiealuetta. | ||||
|
|
22.11.2023 17:53 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä ajat ovat tiukkoja ja elanto lujassa. Vaikuttaisi jopa siltä, että korvaukseen saantiin on sisältynyt peräti 15 vuoden karenssi... | ||||
|
|
22.11.2023 17:50 | Timo Salo | ||
| Tuo Heikin selostus kertoo ainakin sen, että koneessa on liikkuvia osia ainakin yhtä paljon, kun vanhan ajan mekaanisessa telexissä... Huh huh!!! | ||||
|
|
22.11.2023 17:42 | Timo Salo | ||
| Käyttötapa on nyt ok, mutta mitä tuolla veivilläkin tehdään ja mikä on noitten idettisten urien merkitys jne... Eläköitynyt huoltoinssi repsahtaa näihin "merkillisiin" laitteisiin, miten ne "ohjelmoidaan" yms. Kiitos kuitenkin tähän asti! (En ole utelias, vaan tiedonhaluinen!!!! :-) ) | ||||
|
|
22.11.2023 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Heikki kuvasi tämän kuvan yhteydessä (brittiläisen) laitteen toimintaperiaatteen varsin tarkasti: https://vaunut.org/kuva/134635?s=1 | ||||
|
|
22.11.2023 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat sähköisessä yhteydessä naapuriasemien laitteisiin eli jos kapula irrotetaan laitteesta siellä, tämän pään laite ei anna kapulaa samanaikaisesti. | ||||
|
|
22.11.2023 17:11 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tuo tiivistettynä toimi niin, että tietyillä turvalaiteteknisillä ehdoilla kapula vapautuu laitteesta ja tietyllä rataosuudella voi liikennöidä vain se yksikkö, jolla kapula on hallussaan. Saavuttaessa määräasemalle kapula palautetaan laitteeseen, jolloin se tietää osuuden olevan vapaa jonkun muun yksikön käytettäväksi. | ||||
|
|
22.11.2023 16:13 | Hannu Peltola | ||
| Prosentit piti huomioida jo nyt, käytössä oli 57% korvauskäytäntö! | ||||
|
|
22.11.2023 15:47 | Heikki Jalonen | ||
| Aijai. Kyllä Unionin väki prosenttinsa haluaa ja säännöllisen prosenttikorotuksen. Ongelma tulee kuitenkin eteen, kun lopputulemana aletaan lähestyä tai jopa ylittää 100% taso... | ||||
|
|
22.11.2023 15:46 | Markku Naskali | ||
| Näyttää olevan "Viidakopendoja" useampiakin hylättynä. Kuinkahan monta vielä on ajokuntoisina. Melkoinen farssi tuo juttu entisten lättien jälkeen. | ||||
|
Kuvasarja: Sm4-koeajo Helsinki-Hanko |
22.11.2023 15:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa! | ||||
|
|
22.11.2023 14:56 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, tosiaan, kyseessähän on kymmenen lenkin etäisyys! Palkkapolitiikkana nyt ensimmäisessä 17.11. ajoillassa oli maksu luontaistuotteena Skyen saarelta Taliskerin kylästä olevilla tuotteilla, mutta vielä ei ole tiedossa, hyväksyykö National Union of Railwaymen tämän maksukäytännön myös jatkossa! Poletti ei ole vielä kulkenut lupajunissa, nyt voimassa olevassa aikataulussa junat kohtaavat joko Invernessissä tai Kyle of Loch Glenissä, joten polettia ei ole tarvinnut välittää erikseen toiselle asemalle. |
||||
|
|
22.11.2023 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo mieleen Fisher-Price - aktivointilelun imeväisikäisille pikkulapsille. (Ihan täysin!) | ||||
|
22.11.2023 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Hannu. Itse ajattelin kokeilla fiksatiiviruiskun soveliaisuutta vahvasti blandatulla vesiliukoisella akryylimaalilla, miten se käyttäytyy vai onko jälki millaista. Kunhan saan takapuoleni nostetuksi penkistä mennäkseni puutavarakauppaan "puoleenväliin" Suomenmaatamme - eikun anteeksi - ööö - K-rautaan jonnekin hiton Muurolaan tai Muuralaan Kehä III:lla. Olisi idea sopivan mittakaavaisesta vanerisesta Hispano HA-1112 Buchonista jonkinmoisena siluettimallina. Tarkat mittatiedot moisesta häkkyrästä löytyi vasta noin pari kuukautta sitten FlyPast- ja Aeroplane Monthly-lehtien suht tuoreista numeroista... |
||||
|
|
22.11.2023 13:32 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa, lyhyt etäisyys - vain kymmenen lenkkiä - tosiaan tekee mahdolliseksi lähetin sujuvan käytön. Mikä muuten on lähetin palkka teidän Yhtiössänne? 1s 3d päivässä varmaan enintään, korkeampi palkkio tuskin olisi sovelias kun matkakin on vain pari yardia... Mutta, kulkeeko poletti mukana lupajunassa, kuten tosielämässä olisi asia? |
||||
|
22.11.2023 13:10 | Heikki Jalonen | ||
| Vanhaa kadonnutta Toppilaa. Taustalla Paraisten Kalkin, myöhemmin Finnsementin siilolaitos. Purettiin vuoden 2012 tietämillä. Näyttäisi siltä, että vaunuun kuormataan siilosta irtosementtiä. Sitä tuli tuonne Toppilaan joko laivoilla tai junakyydillä. Junalla tavara tuli yleensä (tai ilmeisesti aina?) Kolarista, Äkäsjoensuun sementtitehtaalta. 1970-luvun Tuiran arki-iltoihin kuului Deeverivetoinen, noin 8 Soi-vaunun Kemin suunnasta saapunut juna, joka Tuirasta peräytettiin kohti Toppilaa ja edelleen salmen eteläpuolelle tuonne terminaalille. Saapuneen junan sementit purettiin pneumaattisesti alapurkuliitännöistä. |
||||
|
|
22.11.2023 12:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä, kynäruisku on (olisi) lähes pakollinen varuste ja Badger nimenomana on se merkki, jota harrastajat suosivat. Pitäisi hankkia, en ole vieläkään hankkinut ruiskua ja siveltimellä maalaus ei tuota yhtä hyvää jälkeä. Kari: olen selvästi tipahtanut lelu-genrestä. Eikö telit haittaa lelukäyttöä? :-) |
||||
|
|
22.11.2023 12:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Säiliöissä näkyykin täyttöaukot niiden päällä. Tätä muutaman vaunun sarjaa ei ole enää olemassa mutta talkkia taitaa yhä kulkea kotimaassa Uac -vaunuissa. Tässä t -versiossa oli se etu että sai tarvittaessa kuljetettua erilaisia jauheita osastoinnin takia, mutta tokkopa näitä noin käytettiin. Ulkomaanliikenteessä jauheet taitavat pitkälti kulkea ihan rekoissa nykyään. On noita nestekontin näköisiä jauhekontteja näkynyt ja myös tavallisen kontin näköisiä missä on katolla täyttöaukot ja alapäässä tyhjennysaukko mutta aika harvinaisia nuo ovat. |
||||
|
|
22.11.2023 11:53 | Timo Salo | ||
| Onko nyt valoa sen verran enemmän, että kuva on ihan BUENO! (vrt. https://vaunut.org/kuva/165561?a=1 ) | ||||
|
22.11.2023 11:34 | Timo Salo | ||
| Suotta A-P retusoit... Meillä on ollut parikin kattia jotka harrastivat tuota näytteilleasettelua. Somasti rivissä pihakivetyksellä, mutta ei kyllä tainneet sentään olla pituusjärjestyksessä. Paras saldo oli muistaakseni n. 6kpl/pv! | ||||
|
22.11.2023 11:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Itselläni on sama käsitys. 201 on identtinen VR:n Vectronien kanssa; olisiko ollut jopa niin että tästä veturiyksilöstä piti tulla VR:n veturi, mutta jonkun asian takia siitä tehtiinkin sininen. | ||||
|
|
22.11.2023 11:14 | Timo Salo | ||
| Täytyy tunnustaa, että tuosta laitteesta en ymmärrä muuta kuin sen, että nuo nipparit ei kuulu alkuperäiseen kokoonpanoon... Löytysköhän tuosta vastaavaa videota juutuubista lontoon kielellä, tai peräti suomeksi? Selostettaisiin mikä himmeli tämä on ja kuinka sitä käytetään? | ||||
|
|
22.11.2023 11:03 | Roope Prusila | ||
| Käsittääkseni on täysin vastaava Sr3 kuin mitä VR:llä on. Mitä nyt erivärinen ja eri numeroinen. | ||||
|
22.11.2023 10:54 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsalainen kiskotus avattiin väliaikaiselle SJ:n tavaraliikenteelle 1.4.1919 (provisorisk godstrafik) ja sitä ennen maaliskuussa liikenne oli ollut rautatierakennuksen hoitamaa satunnaista tai koeluontoista liikennettä. Säännölliselle liikenteelle (allmän trafik) rataosuus avattiin 6.10.1919. | ||||
|
22.11.2023 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsalainen kiskotus avattiin väliaikaiselle SJ:n tavaraliikenteelle 1.4.1919 (provisorisk godstrafik) ja sitä ennen maaliskuussa liikenne oli ollut rautatierakennuksen hoitamaa satunnaista tai koeluontoista liikennettä. Säännölliselle liikenteelle (allmän trafik) rataosuus avattiin 6.10.1919. | ||||
|
22.11.2023 10:49 | Jorma Rauhala | ||
| Riiassa museossa on vastaavanlainen Token-laite. https://vaunut.org/kuva/165576 | ||||
|
22.11.2023 10:48 | Tommi K Hakala | ||
| Hmmm. Kun Dr16:iä myydään pois, kuuluukohan samaan kauppaan myös purkuvetureitakin varaosatarpeiksi? Eihän niitä VR tarvitse sen jälkeen, kun mallisarja poistuu käytöstä. | ||||
|
|
22.11.2023 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Tavaraliikenne alkoi väliaikaisena Haaparannan ja Tornion välillä 8.3.1919. Kiskotus oli silloin pelkästään 1435 mm. Vasta 6.1919 sovittiin Ruotsin, (Norjan) ja Suomen välillä myös 1524 mm:n raiteiden suunnittelusta ja tekemisestä tälle välille. Vrt: Aamulehti 8.6.1919 ja https://vaunut.org/kuva/123165?kv2=1999&paik=Tornio . |
||||
|
22.11.2023 10:30 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kumirenkaat olivat tarpeeksi kovat, niin niiden ollessa kiskojen ulkopuolella veturi laskeutui sopivasti kiskoille ilman sovittelua. Ainakin esittelytilaisuudessa https://vaunut.org/kuva/53658 se toimi hyvin. Tiedä sitten kun renkaat ikääntyivät... | ||||
|
|
22.11.2023 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten uutinen kertoi, alkoi väliaikainen tavaraliikenne Haaparannasta rajasillan kautta Tornioon 8.3.1919 (vrt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1156822?page=3 , Aamulehti 11.3.1919) Uutinen ei kerro, että Haaparannan ja Tornion välillä oli tällöin ainoastaan 1435 mm:n raide. Vain ruotsalaisjunat pystyivät kulkemaan. Vasta kesäkuussa 1919 sovittiin Ruotsin, Norjan ja kärsivällisen Suomen kesken 1524 mm:n raideyhteyden toteuttamisesta Tornion ja Haaparannan välille, liikenteestä ruotsalais- JA suomalaisjunilla, sekä siirtokuormauksesta ja tullauksesta Haaparannassa ja Torniossa. |
||||
|
|
22.11.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä tuon kumipyöräkäytön hyöty on osoittautunut käytännössä vähäiseksi. Voisin kuvitella, että veturi on helppo nostaa ilmaan, mutta hidas laskea takaisin kiskoille. | ||||
|
|
22.11.2023 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas kirjavinkistä, se täytyykin hankkia! Minulla on Scottish Steam -kirja, jossa on tarkat tiedot Skotlannissa valmistetuista höyryvetureista. Class 26 oli nimenomaan Ylämaiden veturi, veturit olivat sijoitettuna vuoden 1960 puolivälistä lähtien kaikki Ylämaille. Sijoitusvarikkoja olivat Haymarket TMD (Edinburgh) ja Inverness TMD, joissa esimerkiksi vuonna 1974 koneita oli seuraavasti: Haymarket 27 veturia ja Inverness 19 veturia. Invernessin koneet hoitivat nimenomaan liikenteen Far North Linelle ja Kyle Linelle. Class 27 oli myös erityisesti Ylämaiden veturityyppi, mutta päätyönsä veturisarja teki Glasgowin ja Edingurghin välisissä pikajunissa. Veturien sijoitukset vuonna 1974 olivat Eastfield TMD (Glasgow) 57 kpl ja Haymarket TMD (Edinburgh) 11 kappaletta. Glasgowin koneet liikkuivat paljon toisella legendaarisella Ylämaiden ratalinjalla West Highland Linella ( https://vaunut.org/kuvat/?s=4663 ). Class 27 ei ole kaikkein tyypillisin veturi the Kyle Linelle, mutta sellaisen päädyin ostamaan pari vuotta sitten ja silloin en niin tarkkaan selvittänyt niiden käyttöaluetta. The Kyle Linelle kuuluisi myös Class 24 -sarjan diesel, jotka olivat nimenomaan Kyle Linen ja Far North Linen työjuhtia 1960- ja 1970-luvuilla. Inverness TMD:lle oli sijoitettu esimerkiksi vuonna 1974 18 sarjan konetta ja näitä käytettiin erityisesti pohjoisen linjoilla. Heikki: Hyvää pohdintaa Token Block -laitteiden toteutuksesta! Tällä radalla Tokenin välitys on hoidettu ihan manuaalisella toimituksella, kun etäisyys Invernessistä Kyle of Loch Gleniin ei ole kuin 0,1 ketjua. eBaystä olisi mahdollista ostaa aitoja Token Block -laitteita, juuri nyt olisi esimerkiksi yksi myynnissä Australiassa 15 AUD hinnalla. Laitteet ovat vaan järkyttäviä rohjoja eikä sitä öljynkulutusta kestä kukaan! |
||||
|
|
22.11.2023 09:05 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jahas..jälleen yksi Dr16, 2822, hylättyjen rivistöllä.. Miksikähän.? Päätyyköhän sille tulevalle 'myyntilistalle' vaikko ns 'kierrätykseen'...? | ||||
|
|
22.11.2023 08:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen kuullut juttuja, että koira olisi asetellut saalisjyrsijänsä riviin pituusjärjestykseen sekä nähnyt kuvia onkimiesten vastaavasti järjestellyistä kaloista. Tässä näköjään nosturinkuljettaja on laittanut Kaalihäkit numerojärjestykseen. Olisi nämäkin saanut pituusjärjestykseen. Sr1 kuljettajan ohjekirja (Helsinki/Novocherkassk 1987, uusittu painos) kertoo veturin korin pituudeksi puskinpalkista toiseen 17740 millimetriä, mutta käytännön mittauksissa on kuulemma havaittu jopa parinkymmenen senttimetrin heittoa korien pituuksissa. //Retus. kissa koiraksi. |
||||
|
22.11.2023 06:53 | Jari Välimaa | ||
| Kuva jatkosta, sähkö korvaa dieselin. | ||||
|
|
22.11.2023 06:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kauniit ja suuret toiveet ruostuvat pois näiden Iso-Vaalee-veturinraatojen myötä. Silloin kun protoveturi 2801 oli juuri esitelty julkisuudessa eri tason johtajat alaleuka innostuksesta väpättäen hehkuttivat suut vaahdossa uutuuden tarjoamista aurinkoisista tulevaisuudennäkymistä: - kuinka nyt on hyvä masiina vientitavaraksi helposti muunnettavissa ja kuinka muutamalla pikku toimenpiteellä dieseli muuttuu sähköveturiksi ja kuinka tämä on niin maan perusteellisen moterni, niin että kilpailijatehtaat katsovat nolostuneina pitkin nenänvarttaan.... Ja niin edelleen. Miten se nyt menikään? - Vasen käsi ei tiedä mitä oikea käsi tekee...? Ja miten. Olenkin sitä aina ihmetellyt, että minkä ihmeen kautta uudet sukupolvet aina törmäyttävät itseään samoihin ongelmiin aina samalla tavalla? Vaikka kuinka todistelisit, että sähköpaimenlankaan pissiminen tuottaa ison jytkyn, niin silti epäuskoiset haluavat kokeilla asiaa ihan itse...! Kokeneempien neuvot valuvat kuin vesi hanhen selästä! Mutta, niinkuin äitivainajanikin minulle aina sanoi: - Minä itte se on koiranpaskakin mättäällä! (Sanoi muuten aiheesta!) |
||||
|
|
21.11.2023 23:36 | Eljas Pölhö | ||
| 27-sarjan veturia ei näy kuvissa (D5347-D5415). Sen sijaan on 26-sarjaan kuulunut D5300, joka valmistui heinäkuussa 1958. Tosin sen ensimmäinen varikko oli 34B (Hornsey) lähellä Lontoota, mutta ei niin tarkka voi olla. Kesään 1960 mennessä koko sarja 26 oli liikenteessä (D5300-D5346), noin puolet Skotlantiin sijoitettuna. (Colin J. Marsden: The Complete BR Diesel & Electric Locomotive Directory; OPC 1991, ISBN 0-86093-486-1. Tästä on samalta tekijältä uudempikin versio samoin tiedoin 26-sarjan alkuvaiheista eli Colin J. Marsden: The Complete UK Modern Traction Locomotive Directory, TRC.Com Publishing 2011, ISBN 978-0-9557887-8-9). | ||||
|
|
21.11.2023 23:36 | Panu Breilin | ||
| Aikamoista, että kuvauskopterillakin saa otettua panorointikuvia. | ||||
|
21.11.2023 23:31 | Panu Breilin | ||
| Itsekin olen nähnyt viime viikkoina useamman Sr2-vetoisen raakapuujunan Savon radalla. | ||||
|
|
21.11.2023 23:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkäpä jostain Intian suunnalta saattaisi niitä pajatsoja olla saatavissakin... Mutta, teillä varmaan lupapoletti siirtyy suojavälin läpi junan mukana, varmaan avovaunussa. Oikea poletti ei tietenkään mahdu noihin HO-kokoisiin vaunuihin kyytiin, sellainen on kai jotain neljä tuumaa ainakin halkaisijaltaan. Eli, kojeet pitäisi rakentaa pienoismaailmaan sopivissa mitoissa. Kaipa sen suojastuksen voisi toteuttaa myös tosi-tosi vanhaan tyyliin: lähettipoika kuskaa tarvittaessa poletin lähettävään päähän. Ehkä vapaaehtoisia saattaisi löytyä siihenkin puuhaan. Eihän matkaakaan ole pienoismaailmassa mailikaupalla... Tai sitten ihan perus-yksinkertainen sähkömekaaninen toteutus... Mahdollista, koska laitteiden fyysinen etäisyys on pieni ja mekaaninen yhteys laitteiden välillä on toteutettavissa. Mekaaninen yhteys (=pyörivä tai työntö/veto-välitanko) toimii tietysti osaltaan virtapiirin johtimena, samoin toimivat poletit ja paluujohdin. Jotta silmukka sulkeutuu, kojeissa pitää yhteensä olla paikallaan (n-1) polettia, yksi poletti on vapaana kulkemassa. Virtapiiri on tietysti poikki, jos kojeissa on paikallaan (n-2) tai vähemmän poletteja. Jos lähetetään useampia junia peräkkäin samaan suuntaan, lähettävä pää ottaa poletin kojeesta. Mutta, virtasilmukka sulkeutuu kun vastaanottava pää asettaa linjalta saapuneen poletin omaan kojeeseensa = linja on tyhjä. Polettien määrä (n) voisi olla luokkaa 7 kpl (pariton). Välitangon mekaanisen liikkeen mitoitus siten, että välitangon ja vastakokettimen etäisyys on välillä 1-6. Eli, 6 perättäistä saman suunnan lähtöä on enintään mahdollinen, sitten tarvitaan lähettipoikaa... Virtasilmukka tietysti ohjaa semaforiparia diodilla suunnatun solenoidikelan avulla, virtasilmukan virran suunta määrää. Virta kytketään napaisesti lähettäjän ohjauspainikkeella releen+pitokytkennän avulla (napaisuus eri eri päissä annetun ohjauksen kautta). Silmukan katketessa pito poistuu ja lähettävän pään siipi putoaa. Vastaanottavan pään lähetyssiipi ei nouse, koska virta ohittaa solenoidin kelan ohitusdiodin kautta. Näinhän se about oikeakin token block instrument toimii, mutta mekaaninen yhteys on korvattu sähköisellä lukituksella. Ja pari muuta lisävarmistustakin on kyllä. Poletteina tietysti H.M. 2p kolikot, vuosiluku kertoo mille välille se on voimassa... |
||||