Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.01.2023 16:24 | John Lindroth | ||
| Komea lumenaurauskuva! | ||||
|
17.01.2023 13:32 | Antti Grönroos | ||
| Aika ruosteessa se rata oli eilen ja kiitos Markolle linkistä. | ||||
|
|
17.01.2023 13:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakaan sillä ei ole ollut käyttöä yli kymmeneen vuoteen. (Kyse siis nimenomaan Raisionjoen sillan jälkeen "suoraan" menevästä Jalostaja–Leiras–Starkki -radasta, tuo Pansiontien toisella puolella oleva rata on vielä käytössä.) | ||||
|
|
17.01.2023 13:26 | Antti Grönroos | ||
| Raimo, en mä vatvoo :). Ei nuo vanhat nimet ole turhia mutta totta on ettei Ös raide ole se kiinnostavin asia Pansion radasta. Keskustella saa. | ||||
|
17.01.2023 13:23 | Kimmo Huhta | ||
| Vieläköhän nähdään viljavarastolle liikennettä? Sääli, että kotimaan tavaraliikenteessä viljat eivät kuulu repertoaariin. | ||||
|
|
17.01.2023 13:19 | Kimmo Huhta | ||
| Kuvatekstissä ja Raimolla oli niin pahaenteinen ilmaisu, että kysyn. Onko tiedossa jotain konkreettisia viitteitä siitä, että Öljysataman raide olisi kokemassa aivan kohta purkamisen? | ||||
|
|
17.01.2023 12:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Markolle kiitos linkistä :) | ||||
|
|
17.01.2023 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Luulen, että nimet ovat muuttuneet sen myötä, kun tämän raiteen omistus on siirtynyt Turun kaupungille. Tasoristeyslaitosten nimikilvissäkin on kaupungin vaakunat. | ||||
|
|
17.01.2023 12:15 | Raimo Hämäläinen | ||
| Lopettakaa öyhkääminen Ös raiteista ja lähtekää kuvaamaan nää raiteet sillä kohta niitä ei enää ole, ymmärretty? Jos ja kun tulee Turkuun asiaa niin kuvvaan itse sen mitä on vielä jäljellä (jos on). Eli ryhdistäytykää ja lopettakaa vatvominen.... | ||||
|
|
17.01.2023 11:27 | Marko Anttila | ||
| Tasoristeyspalvelu on tainnut muuttua ainakin osoitteen osalta, käykääpä tuolta sivulta hakemassa ajantasainen linkki, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat |
||||
|
|
17.01.2023 10:18 | Antti Grönroos | ||
| Voi perkele, pitää kirjautua. MIKSI?! | ||||
|
|
17.01.2023 09:59 | Antti Grönroos | ||
| Jaa-a, en tiedä. Ei ole toi Huhtamäki ole ainut jossa ei ole Ös raide, Petko Oyssä, Vuoksenniskankadulla ja ilmeisesti nykyään Vitkalankadulla ei ole Ös raidetta. Turku Pansiontien kohdalla luki ennen Pansiontie (Ös raide) ja Junalauttasatama oli Jalostaja Oy (Ös raide). | ||||
|
16.01.2023 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Tuulia-aurassa on oma moottori. | ||||
|
|
16.01.2023 22:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja kas vain, nytpä ei enää uusikaan tasoristeyssivusto toimi ilman kirjautumista. | ||||
|
|
16.01.2023 22:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi viereisen, liikennevalo-ohjatun varoituslaitoksen nimi onkin "Turku Pansio, Huhtamäki", eikä esimerkiksi "Huhtamäki (Ös raide)" ? | ||||
|
16.01.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni savutorven mitoitus on yleisesti veturi- tai ainakin kattilakohtainen, mitä tulee hiilipiippuihin. Vaikuttavina tekijöinä on muun muassa: Vetopuhaltimen aukon halkaisija, vetopuhaltimen aukon sijainti korkeussuunnassa: jos liian matalalla, kattilan yläosan tuliputkien alipaine ei ole riittävä. Jos taas liian korkealla, niin vastaavasti alaosan tuliputkien "alipaine" (lue: vedon aiheuttama imu) samoin jää vajaaksi. Vetosuppiloiden vaikutus on myös olemassa! Tämä vaikuttaa siihen, miten "hyvin" palokaasut tulipesästä matkatessaan luovuttaa lämpösisältöään kattilaveteen, eli siis palokaasujen virtausnopeus on oikeastaan hyvinkin ratkaiseva. Vetopuhaltimesta tulevan poistohöyrysuihkun muoto on myös määräävä, muistetaan vanha sanonta kuuden tuuman paskan mahtumisesta tuuman putkeen. Poistohöyryn paineellakin on merkitystä. Ajonopeudella ja tehon säädöllä on myös vaikutusta, miten suuri alipaine tuliputkistoon tulee. Melkein voisi rehvastella, että mitä nopeammin höyryveturi kulkee, sitä voimakkaammin kattila höyryttää. Käytännössähän tämä jää lähinnä teoretisoinniksi, koska radan mäkisyys tehontarpeen vaihteluineen vaikuttaa hyvinkin selvästi. Savutorven kartiokkuudella on myös väliä, jos se on liian "ahdas", niin savu ja poistohöyry eivät poistu riittävän nopeasti savupesästä eli nokikaapista. Ilmiön nimi on virtausvastus. Vesijohdoissa 90 asteen mutkakin aiheuttaa tätä. Sitten kirjahyllystä Henschel - Taschenbuch (vuodelta 1935) käteen ja sivulta 109 näemme laskukaavoja, joita on muodostettu Deutsche Reichsbahnin tutkimusten ja kokeilujen perusteella: Vetopuhaltimen halkaisija: f = 40 + 0,62 kertaa Hv, tulos on neliösenttimetreinä ja Hv tarkoittaa kattilan tulenkoskettamaa höyrytyspinta-alaa neliömetreinä. Savutorven mitoitus: (D - d)/h = 1/(8 - 0,019 kertaa edellisen kaavan f). D = savutorven aukon suurin halkaisija, d = savutorven pienin halkaisija ja h = mitta vetopuhaltimen aukosta korkeussuunnassa savutorven yläreunaan. Huomattakoon, että savutorvi ei ole tämän mittainen kokonaisuudessaan vaan lyhyempi, jaettuna osiin: hu ja ho. Untere ja obere, eli alempi ja ylempi mitta, jossa ylempi on itse savutorven pituus. Joitakin lisätietoja: 1 kivihiilikilon polttaminen vaatii noin 11 kg raitista ilmaa, eli noin 9 kuutiometriä. Yhdestä kivihiilikilosta syntyy savukaasua noin 13 - 14 kg, eli noin 10,8 - 11,7 kuutiometriä. Ilmaylimäärä poltettaessa käsittää noin 30 - 70 % palamisen vaatimasta ilmamäärästä. Kivihiiltä poltettaessa: arinan lämpötila on noin 1840 astetta C. tulipesän lämpötila on noin 1500 - 1600 astetta C. savukaasujen lämpötila on savupesän tuliputkilevyn kohdalla 315 - 410 ast. C, kun kattilan kuormitus on 57 kghöyryä tulipinnan neliömetriä kohden tunnissa. keskimääräinen savukaasujen virtausnopeus tuliputkissa on noin 30 - 40 metriä sekunnissa. polttoilman virtausnopeus arinan kentissä on noin 4 - 6 m/sek. alipaine tuhkalaatikossa on 5 - 20 mm vesipatsasta. alipaine tulipesässä tuliputkilevyn lähellä on 25 - 65 mm vesipatsasta. alipaine savupesässä on 70 - 130 mm vesipatsasta. vetopuhaltimen paineen vaikutus savupesän alipaineeseen on noin 0,2 ilmakehää. Sanotaanpa vielä: 12 kg/cm2 kattilapaineella kylläisen höyryn lämpötila on 187 ast.C, tulistettuna 300 ast.C. Tällöin yhden höyrykilon tilavuusnon 0,219 m3/kg ja paino 4,566 kg/m3. |
||||
|
16.01.2023 21:11 | Antti Grönroos | ||
| Toukokuussa saadaan varoituslaitos toimintaan. | ||||
|
16.01.2023 20:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai Flash Gordon? | ||||
|
16.01.2023 20:37 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä hieno tunnelmataltiointi. | ||||
|
|
16.01.2023 19:35 | Kimmo Säteri | ||
| Hannu: minulle on joskus tullut aivan sama mieleen, heh. https://vaunut.org/kuva/31022 | ||||
|
16.01.2023 19:08 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin viimeiset Vr1-veturit 792-795 lopettivat Karjaalle sijoitettua lukuun ottamatta ajonsa jo joulukuun 1961 ja kesäkuun 1963 välisenä aikana https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/L1-Vr1/Vr1%20Pasila%201962-1963.pdf, tämä 795 näistä ensimmäisenä. Vuosien seisomisen jälkeen nämä otettiin kuitenkin 1967-1969 uudestaan ajoon. Varmaankin vetureiden liikenteeseen palaaminen johtui 500-sarjan Vr1-vetureiden poistumisesta mutta olisi kai nämä voitu siirtää muualle Suomeen jo siinä vaiheessa, kun Helsinki ei näitä enää käyttänyt? | ||||
|
|
16.01.2023 18:39 | Petri Nummijoki | ||
| Ko. elokuvan kuvauksissa käytetyt Tr1:t olivat 1073 ja 1077 mutta näistä 1073:n numeroksi oli muutettu 1070, koska kuvauksiin haluttiin juuri tämän numeroinen veturi ja oikea 1070 olisi ollut veturia 1073 hankalampi Rovaniemelle toimittaa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/33286 on lisätietoja asiasta. |
||||
|
16.01.2023 18:22 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen ja harvinainen kuva. Kuvan ottaja ei varmaankaan ole arvanut kuinka kiinnostuneita tutkijoita kuvalla on 96 vuotta myöhemmin. Arvelen vaunujen käyneen ojassa joko akselinkatkeaman tai muun syyn takia. | ||||
|
|
16.01.2023 18:00 | Seppo Rahja | ||
| Eilen tuli TV2:lta brittiläinen v. 1976 valmistunut sotaelokuva "Kotka on laskeutunut", jossa saksalaisjunan veturina oli Risto Tr1 1070. Elokuva on nähtävänä YLE Areenassa 14.4 saakka. Kuvauspaikasta tuli mieleen Muurolan asemanseudun sorakuoppa, mutta löytyyhän Suomesta paljon muitakin sopivia soranottopaikkoja. Vorgista löysin muutaman kuvan Tr1 1070:stä lämpimänä 8.4.1975 Kemin veturitallilla, joten Risto on saattanut Muurolassa (tai Rovaniemellä) olla kuvattavana. |
||||
|
16.01.2023 16:40 | Timo Salo | ||
| Onko gepsit tippuneet taivaalta, kun julian kartta on tyhjä ja junat kartalla on jähmettynyt? (ainakin mun koneessa. Railcam sentään näyttää junat, mutta vaihde-/opastekaavio on mykkä)Oli aika kauan pimeänä, mutta nyt toimii taas normaalisti. Ei tainnutkaan olla Puten tekosia? | ||||
|
|
16.01.2023 16:38 | John Lindroth | ||
| Hieno Kanakuva Savonlinnasta! | ||||
|
|
16.01.2023 13:18 | Petri Nummijoki | ||
| Olikohan näissä muuten hiilisavutorvi vain tätä sarjaa koskeva vai sama esim. Hv1-3-vetureiden kanssa? Hv1-3-sarjoista taisi ensimmäinen yksilö jäädä pysyvästi kylmäksi syksyllä 1962 (pois lukien onnettomuuksien vuoksi jo aikaisemmin hylätyt) ja vuoden 1963 kuluessa jo useita. Periaatteessa voisi olla niin, että Hv1-3-vetureiden varusteista alkoi olla ylitarjontaa noihin aikoihin ja niitä olisi riittänyt muihinkin sarjoihin vaihdettavaksi. | ||||
|
|
16.01.2023 12:40 | Kimmo Huhta | ||
| Kiitokset tästä Wilson-kuvasta! Todella hieno. | ||||
|
|
16.01.2023 12:35 | Lari Åhman | ||
| Kyllä vain. Eemilillä on silmää löytää sopivat kuvakulmat eri tilanteisiin. | ||||
|
16.01.2023 12:02 | Timo Salo | ||
| Jaa-a herra Esa, olisko makukysymyksiä joista ei sovi kiistellä? | ||||
|
|
16.01.2023 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, herra Timo, luulin pitkään että "Ploirin" Nasse-setä olisi ollut hänen uransa huipentuma...? Katsoin eilen DVD:ltä "Kaksipäisen kotkan varjossa", Loiri veti roolinsa siinä hyvin, ei ollut pettymys. Ei alkuunkaan! |
||||
|
|
16.01.2023 11:53 | Timo Salo | ||
| Siinä filmattiin elokuvaa "POJAT", jossa V-M Loiri teki parhaan roolisuorituksensa...!https://fi.wikipedia.org/wiki/Pojat_(elokuva) | ||||
|
16.01.2023 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vakituisen liikenteen "Porkkanamakaroonipannukakun" maistelu loppui Haapamäen tiellä tyystin aikataulukauden vaihtuessa alkukesästä 1985. | ||||
|
|
16.01.2023 11:50 | Petri Nummijoki | ||
| Tilaston mukaan 1962 käytettiin Tv2-vetureissa 16,2 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kohden, 1963 käytettiin 6,3 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kohden ja 1964 enää 0,38 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kahden. Toisin sanoen 1962 oli hiilien käyttö vielä vähäistä tässä sarjassa (ehkä varapolttoainetta antamaan lisää tehoa lähdöissä ja mäkipaikoissa) mutta 1964 oli tilanne kääntynyt päinvastaiseksi. Tosin sanoen Tv2-veturit lienee vaihdettu (viimeisen kerran) haloilta hiilille pääasiassa vuoden 1963 kuluessa. Olikohan tehohukka merkittäväkin, jos vetureilla olisi ajettu halkovarustuksessa hiilipolttoisena vai joku muu syy taustalla, kun muutoksien toteuttaminen 2-3 vuoden päästä poistumassa oleviin vetureihin ei vaikuta erityisen kaukonäköiseltä sekään? Näin varsinkin, koska ko. vetureiden käyttöaste laski samaan aikaan selvästi. Hiileen siirtyminen sinänsä on ymmärrettävää, koska oli taloudellisempi ja pidemmän toimintasäteen mahdollistama polttoaine ja vähensi lämmittäjän työtaakkaa. Kuva on hieno. |
||||
|
|
16.01.2023 11:08 | Seppo Rahja | ||
| Piippu on ainakin sadevedeltä suojattu, muistini mukaan Oulussa ei 60-luvulla vielä naakkoja näkynyt. | ||||
|
16.01.2023 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvauspäiväksi voi asettaa 1.10.1968. Lähes sama kuva ja samassa vaunussa on Suomen teollisuusradat sivustolla. Teksti siinä on: Lokomo C600 n:o 634/1968 Naantalissa 1.10.1968 matkalla tilaajalleen Korsnär-Marma AB:lle Gävleen. Naantalista eteenpäin matka jatkui junalautta Starkella. Edelisestä suomalaisen teollisuusveturin toimituksesta ulkomaille oli jo vierähtänyt monta vuotta. Perillä veturille annettiin n:o 2. Yhtiö hankki seuraavana vuonna vielä toisen samanlaisen, n:o 3 (Lokomo 638/1969). Aluksi vetureissa oli Cummins VT12-700 B1-moottori, mutta myöhemmin ne saivat Caterpillar 3412-moottorit. Linkki: https://www.facebook.com/groups/407010126638118/search/?q=C600 |
||||
|
|
16.01.2023 10:36 | Petri Nummijoki | ||
| Lunta raiteilla-kirjasta ymmärsin, että koneauroissa siipien liikutteluun tarvittava voima saatiin veturin tuottamasta paineilmasta. Miksihän joissain auroissa tarvittiin silti oma moottori? Olivatko nämä jotenkin pidemmälle koneistettuja vai oliko veturin tuottaman paineilman kanssa ongelmia? Lieneeko esim. letkuissa jäätymis- tai vaurioitumisriski auraustöissä ja niiden toimimaan saaminen olisi epävarmaa, jos veturi joudutaan vaihtamaan työpäivän aikana mahdollisesti useaankin kertaan auran päästä toiseen? Oliko muuten Tuulia-aurassa moottoria vai saiko se kaiken tarvitsemansa voiman veturin paineilmasta ja akseligeneraattorin tuottamasta sähköstä? |
||||
|
|
16.01.2023 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| On jotenkin hyvin suomalainen kuva. Tässä ollaan aivan kaupungin ytimessä hyvinkin urbaanilla alueella, mutta vain lähinnä taustalla häämöttävä koskenniskan ru... eh, komistus viittaa kaupunkiin, muutoinhan ollaan aivan umpimetsässä. No, Oulusa tietysti tuo hautuumaa tuossa oikialla vihertää keskustan tunnelmaa. Eipä Oulu toki ainoa paikkakunta ole, missä vainajien viihdykkeenä on junaliikenteen seuranta. |
||||
|
|
16.01.2023 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Olikohan piipunhattu naakkojen vai sadeveden varalta... | ||||
|
|
16.01.2023 06:11 | Tapio Keränen | ||
| Tämä ei ollut ainoa lumiauravaunu, jossa oli moottori kehittämässä voimaa siipien ja terien liikutteluun: https://vaunut.org/kuva/159231?u=701&tag0=22%7CEtv-Rto%7C https://vaunut.org/kuva/158904?u=701&tag0=22%7CEtv-Rto%7C | ||||
|
|
16.01.2023 00:36 | John Lindroth | ||
| Hieno Wilski kuva! | ||||
|
16.01.2023 00:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin jo 12.3.2021 siinä oli Sr2 sekä Edo, tietysti en osaa taata oliko Edo junan keulilla. https://juliadata.fi/timetables?s=716&d=12.3.2021 | ||||
|
16.01.2023 00:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Silta avattiin virallisesti liikenteelle 23.12.1954, eli 68 vuotta. | ||||
|
|
16.01.2023 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! | ||||
|
|
15.01.2023 23:50 | Jimi Lappalainen | ||
| ...ja näin ollen asetin kuvausvuodeksi 1968. | ||||
|
|
15.01.2023 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasta https://vaunut.org/kuva/99934 voikin hyvin päätellä että ylempi teksti on Korsnäs-Marma AB ja alempi teksti Korsnäsverken. Eli kuvassa on joko 634 tai 638. | ||||
|
|
15.01.2023 23:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Siltä minustakin näyttää. Kuvausvuosi ei ole 1960, mutta asetin sen siihen vuoden ollessa epävarma. Kuva lienee kuitenkin otettu 1960-luvun aikana, voisiko Oa-vaunun korjausmerkinnästä päätellä jotakin? | ||||
|
|
15.01.2023 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Hytin kyljessä on jokin pitkä teksti ja melkein voisin veikata siinä lukeva Korsnäs-Marma. | ||||
|
|
15.01.2023 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Mistähän Suomen Rautatiemuseo on löytänyt "asiantuntijansa" nimeämään tämän kuvan? Ovatkohan useammatkin kuvat saman henkilön tuotantoa? | ||||
|
|
15.01.2023 22:20 | Teppo Niemi | ||
| P43 (Helsinki -) Tampere - Haapamäki - Seinäjoki ja P44 Seinäjoki - Haapamäki - Tampere ajettiin Dm8-9 kalustolla. Lisätietoja löytyy K. Pyrhönen kirjasta. | ||||
|
|
15.01.2023 22:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä Haapamäen radalta? Mitä junia ajettiin siellä porkkanoilla v 1982? Eivätkö ne olleet siirtyneet kaikki oikoradalle? | ||||