|
|
27.01.2008 18:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kaarnalampi, Joensuun suuntaan kuvattu? | ||||
|
|
27.01.2008 18:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä onkin näemmä ensimmäinen ja ainoa kuva täällä tältä entiseltä liikennepaikalta. :) | ||||
|
|
27.01.2008 18:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole vielä oikeaa vastausta nähty. Asemarakennus on purettu. Selän takana ei ole näköetäisyydellä siltaa, toki sellainen varmaan löytyy, kun riittävän kauas mennään. ;) | ||||
|
|
27.01.2008 18:05 | Jouni Hytönen | ||
| Mahtaisiko olla tulossa Kangasvuoren tunnelista Jyväskylään eli pysähtymässä piakkoin Tuohimutkan seisakkeelle (mikäli oli tarvetta)? | ||||
|
|
27.01.2008 18:02 | Pekka Salminen | ||
| Luulisin, että Sapra | ||||
|
|
27.01.2008 17:53 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Onko asemarakennus jäljellä? Onko kuormausraide ollut oikealla puolen rataa ja kohtausraide vasemmalla? Löytyykö selän takaa ylikulkusilta ja sen jälkeen alikulku? | ||||
|
|
27.01.2008 17:39 | Timo Arolainen | ||
| Hieno otos taas Tuomakselta kuten aina. | ||||
|
|
27.01.2008 17:17 | Perttu Karttunen | ||
| Jotain kiusallisen tuttua on maisemassa. Pysynpä edelleen samalla rataosalla ja veikkaan Sarvikumpua, muuta en keksi :) | ||||
|
|
27.01.2008 17:15 | Raimo Virtanen | ||
| Tällaisella lähdettiin ratamestari Mäkelän mökille -50 luvun lopulla Otavasta pikajunan perään Hietasta kohti. Kuuden kilometrin päähän Lahnajärven rannalle radan varteen oli Mäkelä rakentanut "Morrelle" parkkipaikan. Tuleva veturinkuljettaja Jorma Mäkelä oli puikoissa ja "kyyti oli kylmää"! Se oli pikkupojille yhtä juhlaa, kun oli "hätä ja hyvä mieli" yhtäaikaa. Jorma päästeli minkä koneesta lähti, isänsä ratamestarin varoitellessa liian nopeasta ajosta. | ||||
|
|
27.01.2008 16:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Tästä kuvasta on vaikea olla pitämättä. Kesää parhaimmillaan, ja Suomen komeimmalla dieselillä mennään. | ||||
|
|
27.01.2008 16:43 | Aki Mäkinen | ||
| Muistaakseni tämä vemputin on vain pesty hyvin. Tämän vempun maalipintahan oli Haapamäelle tullessaan kuulemma melkoisen hyväkuntoinen. | ||||
|
|
27.01.2008 16:35 | Pasi Seppälä | ||
| Jotakuinkin tässä: https://vaunut.org/kuvasivu/28658 | ||||
|
|
27.01.2008 16:27 | Karri Pietikäinen | ||
| Olen menossa Hki:n lähiliikenteeseen. | ||||
|
|
27.01.2008 16:12 | Eljas Pölhö | ||
| Osoittaa taas kerran kuinka tärkeää olisi aina kun mahdollista tarkastaa teollisuusvetureiden kylti (molemmin puolin), joskus eri tiedot eri puolilla. Listani on kopiotu tietsikalle jostain ruotsalaisesta julkaisusta ja olen melkoisen varma että siinä on joku moka. Käyn parin viikon päästä Malmössä, missä on suurin osa matskustani ja katsastan ruotsalaisia lehtiä mitä ne kertoo esim vetureiden tulovuosista. Ruotsissakin on vain muutama harrastaja joka tarkastaa valmistuskylttejä ja yhdenkin väärinlukeminen tai painovirhe lehdessä aiheuttaa virheellisen tiedon leviämisen niin että sitä on mahdotonta pysäyttää. Kaiken kukkuraksi SSAB ei ole niitä paikkoja, mihin on helppo päästä lueskelemaan vetureiden kylttejä. Veikkaukseni (siis arvaus, ei fakta) on että yksi SSAB:n vetureista on 6622/1979, 6623 on jäänyt väliin kun 1982 kukaan ei muistanut mikä kyltti on Move67:ssä ja seuraava sai kyltin 6624/1982. Jossain vaiheessa 1979 veturin käyttöönottovuosi on jossain artikkelissa printattu 1971 ja se on aiheuttanut virheen yo listaan, eli saattaisi olla että kaikkia pitäisi siirtää yksi pykälä niin että 517=6622. Toinen vaihtoehto on tietysti Heikin ehdottama numeron tuplaus. Selvinnee jos löytyy lisää havaintoja kylteistä. | ||||
|
|
27.01.2008 15:04 | Heikki Itävuo | ||
| Vertailemalla noita Eljaksen ilmoittamia valmistusnumeroita, Resiinan 3/89 (Jarkko Voutilaisen artikkeli, jossa ei ole valmistusnumeroita)luetteloita ja omia muistiinpanojani näyttäisi, että epäselvyyksiä on vetureiden 668, 669, 6622 ja 6623 kohdalla. Resiinan mukaan Ruotsiin (kaikki Luulajaan)on toimitettu yhteensä kuusi veturia, kuten eo. listan mukaan onkin, mutta niistä vuonna 1971 vain yksi veturi. Muuten listoissa ei ole juuri eroja, mutta Resiinan mukaan vuonna 1979 on toimitettu vielä yksi. Olisiko tämä vuoden 1979 toimitus vain listan korjaus, paperilla vuoden 1971 toinen veturi ehkä numerolle 6622 tai 6623 (en tiedä muitakaan näillä numeroilla). Koska kuvan veturin kilvessä lukee 669, olisi tällä numerolla mennytkin kaksi veturia ja virhe oikaistu myöhemmin, mutta ruotsalaiset olisivat käyttäneet siitä toista numeroa. Numero 668 on kai Imatralla. Tarkempia tietoja olisi mukava saada. | ||||
|
|
27.01.2008 14:50 | Timo Heikkinen | ||
| Eipäs tästäkään sillallta enää junilla ajettasi. Syksyllä asfaltti miehet vetivät uuden asfaltin sillan/kiskojen päälle. Toki eihän näillä kiskoilla olekkaan enää yhteyttä käytössä olevaan rataan. Muistaakseni vaihdepuuttuu ja metsä kasvaa kohisten kiskojen väliin. | ||||
|
|
27.01.2008 14:29 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole kumpikaan. | ||||
|
|
27.01.2008 14:10 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Mitenkä olisi syrjäinen paikka, Syrjä. | ||||
|
|
27.01.2008 13:46 | Jouni Hytönen | ||
| Talvi lisää vaikeusastetta, kun vain kiskonharjat näkyvät. :) | ||||
|
|
27.01.2008 13:32 | Perttu Karttunen | ||
| Tämähän vois olla vaikka Ristinpohja mutta mutta.... | ||||
|
|
27.01.2008 11:52 | Petri Soronen | ||
| Tästä kuvasta tuli minulle mieleen sellainen jenkki fiilis, kolme veturia, jotka kallistuu mutkaan ja pitkä juna perässä. | ||||
|
|
27.01.2008 11:37 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko Mikkelin pohjoispää tai Pieksämäen eteläpää? | ||||
|
|
27.01.2008 11:20 | Tapio Muurinen | ||
| Kouvolakin passaisi. | ||||
|
|
27.01.2008 11:12 | Tapio Muurinen | ||
| Äh, linkki unohtui https://vaunut.org/kuvasivu/40089 | ||||
|
|
27.01.2008 11:11 | Tapio Muurinen | ||
| Seuraavana aamuna olin taas tässä kuvaamaassa, kun sama veturi ja sama runko, P 32:na, tuli Turusta päin. Tämä seutu on ollu minulle mieluisimpa kuvauspaikkoja 60-luvulta alkaen. Kuva toiseen suuntaan ilman värejä; "juna meni jo". | ||||
|
|
27.01.2008 10:52 | Tapio Muurinen | ||
| Modermismi näkyi juuri tuossa "alustassa" (akselit, ripustus), joita alettiin ottaa käyttöön -58. Sama viritys oli hieman myöhemmin tulleissa Gk-, Gks- ja Ka-sarjan koevaunuissa. Nämä Ggv:t olivat hyviä kulkemaan. Usein näitä näkyi pikajunissa. | ||||
|
|
27.01.2008 10:20 | Pasi Hölttä | ||
| Vau! On kyllä sitten yksi maailmanhistorian hienoimmista helmiäispilvikuvista! | ||||
|
|
27.01.2008 10:12 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko juna P 136, kun ilta on? | ||||
|
|
27.01.2008 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Pylväitä on hauskasti jatkettu, että päästään myös sillan ja tien yli. | ||||
|
|
27.01.2008 03:50 | Topi Lajunen | ||
| Tämä "6x12"-merkintätapa on ymmärrettävä, mutta tavallaan harhaanjohtava. Tuohan sisältäisi myös Sm1 6012:n. En tosin keksi parempaa merkintätapaa. Ehkä kömpelösti 6312+6412. | ||||
|
|
27.01.2008 03:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös Sm1:ssä ja Sm2:ssa ohjausvaunu ja moottorivaunu yhdistetä toisiinsa tuon jäljen muotoisella liittimellä? Olisiko se tuolla korkeudella? Eli että ovat varikolla vahingossa tömäyttäneet puolikkaan Samin tämän keulaan, unohtaessa kytkimen olevan eri korkeudella kuin päädyssä olevan automaattikytkimen? (ovatko ne siis eri korkeuksilla?) | ||||
|
|
27.01.2008 02:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Entäs, jos olisi änkenyt useamman motorisoidun lätän yhdessä aurailemaan ilman välivaunuja? Olisiko riittänyt voima? | ||||
|
|
27.01.2008 02:18 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä oliko tuollaisia ongelmia, mutta eikö Dm8 poistunut MK57/58:sta silloin kun VR keksi EP-junat (Erikoispikajunat), joissa oli isompi paikkamaksu kuin vanhoissa MK junissa. Ouluun menivät kai "Polaria" ja "Lapponia". Tulikohan nimet vasta vuoden harjoittelukauden jälkeen, muisti pätkii. Matkustin kerran Dm8:lla Oulusta Helsinkiin ja siinä moottorin päällä oli ihan hyvä matkata, vaikkei ääniefektit olleetkaan Dm4 luokkaa. | ||||
|
|
27.01.2008 01:18 | Jorma Toivonen | ||
| Terve"menoa" joukkoon, Hki:n lähiliikenteeseen vai mihinkä muuhun??? Toivottavasti Valtion leipä on edelleen pitkä, vaikka se ehkä kapea onkin... Nimim. 34v. talon palveluksessa. | ||||
|
|
27.01.2008 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Dm8-kalustolla taidettiin yrittää ajaa Ouluun asti 1970-luvun alkupuolella (MK 57/58). Kesäisin tuotti ongelmia WC:n veden riittävyys ja talvella välivaunun lämmityslaitteen polttoaine-säiliön "pienuus". Liekö kenellään kommentoitavaa, oma tieto "huhujen varassa". | ||||
|
|
27.01.2008 00:58 | Tauno Hermola | ||
| Tuolla http://www.jarnvag.net/vagnguide/Y6.asp on kuvia ja tietoa, yksi sisäkuvakin oli Y7:sta | ||||
|
|
27.01.2008 00:48 | Jukka Tölkkö | ||
| Tämä on ainut kuvani Ruotsin lätistä mutta sisätiloista jäi sellainen muistikuva, että istuimet olivat "sohvamaisempia". Myös Suomen lätissä oli uusimmissa vaunuissa lumiaura. Varsin pian huomattiin ettei isommasta aurasta ollut mitään hyötyä. Paksussa lumessa lättä ei jaksanut kulkea ja toisaalta isompi aura aiheutti moottoripäähän ilmavirtauksia ja lämpöongelmia. | ||||
|
|
27.01.2008 00:38 | Jari Hämäläinen | ||
| Mikä tuon merelle vievän piston tarkoitus on ollut ? Junalautta Ruottiin vai ? | ||||
|
|
26.01.2008 23:59 | Jarkko Korhonen | ||
| Jahas, myös sinun kuvaasi on eksynyt helmiäispilviä, nuo hennot hunnut keskitaivalla, vrt. https://vaunut.org/kuvasivu/45387 | ||||
|
|
26.01.2008 23:50 | Jarkko Korhonen | ||
| Värityksen designiä voinee hyvällä omalla tunnolla kutsua villiksi ja omintakeiseksi. | ||||
|
|
26.01.2008 23:46 | Jarkko Korhonen | ||
| Näistä Ruotsin lätistä ei kuvia ole liikaa. Olisiko sisäkuvaa tarjolla? Kovin on jyhkeämpi aurauskalusto vrt. meikäläisten lättien pieniin levyihin. Ilmeisesti pohjoisessa ja korkeammalla merenpinnasta kulkevilla radoilla tarvetta. | ||||
|
|
26.01.2008 23:45 | Jyrki Majanmaa | ||
| Asiallinen ammatinvalinta. | ||||
|
|
26.01.2008 23:43 | Teemu Lokka | ||
| pistää miettimään mistäs tohon on lommo voinu tulla, ilmeisesti on ollut jo jonkin aikaa kun ruostetta on... | ||||
|
|
26.01.2008 23:43 | Karri Pietikäinen | ||
| Olen konduktöörikoulutuksessa parasta aikaa... | ||||
|
|
26.01.2008 23:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hienoa exatia tietoa Elias. Muistan hyvin, kun tämä tuli uutena Sörnäisten ratapihalle päivystykseen. Erosi kuin yö päivästä siihen asti siellä olleista vaihtotyöastinlaudoilla varustetuista klapi Sk3:sta ja lippa Kanoista. Stadin Kanoissa oli vielä 1950-luvun puolessa välissä katon jatkeena olleet lipat tallella:) | ||||
|
|
26.01.2008 23:33 | Risto Heikkinen | ||
| Varikko/huoltokuvia ei koskaan ole liikaa. | ||||
|
|
26.01.2008 23:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei ihme, että pidät kuvasta. Tasapainoinen ja mukavasti suomalaista maalaismaisemaa henkivä kuva latoineen ja viljapeltoineen. - Paljon on tämäkin yksilö "siipeensä" saanut. Niin kuin varmaan suurin osa tästäkin sarjasta. Tasoristeyksiä, kun ennen riitti. No pistetään tähän vähän rauhallisempaa infoa. Hr 12 2220 veti 30.7.1962 P92:n Tampereelta Helsinkiin. Tämä yksilö näkyy havaitun syksyllä 1966 useammankin kerran P2:n veturina. | ||||
|
|
26.01.2008 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eräässä Dr13 vetureiden käyttöhäiriöitä koskevassa kirjoituksessa mainitaan ko. asiasta mm. näin: Aina läpilyönnin sattuessa on generaattori tarkastettava. Ellei näyttäisi mitään vakavaa tapahtuneen, moottori käynnistetään ja toinen veturimiehistä, mieluummin perheetön, jää tarkkailemaan generaattoria, kun sitä porras portaalta kuormitetaan. Tarkkailu kannattaa suorittaa hieman kauempaa. Ellei uutta paukausta kuuluu, eikä mitään erikoista näy, voidaan matkaa taasen jatkaa. Samassa tarinassa varoitetaan veturi-sarjan heikoista jarruista. Kun veturilla suoritetaan hätäjarrutus 100km/h:n nopeudesta, pysähtymismatka on 800m (jarrulaji-asetin pikajuna-asennossa) tai 1km (tavarajuna-asennossa). | ||||
|
|
26.01.2008 23:21 | Jorma Rauhala | ||
| Nämähän ovat oikeasti ensimmäisiä modernismin ajan vaunuja. Eivät eroa kooltaan juurikaan Gbk/Gbl-suursuvuista. Aika vain ajoi "lämmin/jäähdytys/pakastevaunujen" ohi yllättävän nopeasti. | ||||
|
|
26.01.2008 23:18 | Jyrki Majanmaa | ||
| Pääsee joskus unohtumaan että rautateillä on töissä muitakin kuin konnareita ja kuskeja :) (Käyttäjä muokannut 26.01.2008 23:18) | ||||
|
|
26.01.2008 23:16 | Eljas Pölhö | ||
| Vv12 1702 siirrettiin Turkuun alkuvuodesta 1958 ja lähetettiin pois 641208 (vvkkpp) yhdessä Sv11 1703 kanssa (hinattiin Hyvinkään konepajalle). Toukokuussa 1958 Vv12 vetureita käytettiin Naantalin henkilöjunissa (ei kuitenkaan päivittäin) ja päivystäjinä. Toukokuussa ajoihin tuli lisää Kyrön ja Uudenkaupungin tavara-/järjestelyjunat. 6. kesäkuuta 1959 1702 pääsi käymään Loimaalla henkilöjunaparissa H371 Lm H374A, joka oli arkisin pääsääntöisesti Dm6-juna (4. kesäkuuta oli Sv11 1703) ja lauantaisin oli veturina Hv1-2. Lisää siellä 1703 kuvan kohdalla. | ||||