|
|
14.05.2007 10:48 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Juhani tunnistaa kuvasta kaksi Tampellan Pekkaa niin voitaisiinko päätellä, että kuva on otettu toukokuussa? Kesäinen tunnelma tässä näyttäisi olevan mutta kesäkuu ja sen jälkeinen aika ei taida tulla kysymykseen, koska 1015-1019 siirrettiin 1.6.1960 Kouvolaan. 1013 taas oli tuohon aikaan varustettu reikälevyillä ja 1014 pienillä savupelleillä. | ||||
|
|
14.05.2007 10:34 | Joni Lahti | ||
| Houpalahtikin on ollut alunpitäen Haapalahti kunnes se väännetttiin ruotsiski Hoplaks -kammotukseksi ja siitä sitten takaisin Huopalahdeksi. Haavasta tuli huopa .... näin käy, kun yritetään olla hienoja - myös Pikku-Huopalahdessa. Kuva on muuten todella hyvä! | ||||
|
|
14.05.2007 10:28 | Joni Lahti | ||
| Tuskinpa HKL on kuitenkaan budjetoinut tulopuolle mahdollisia korvauksia valmistajalta :) Ei liikelaitoksen taloutta voi niin hoitaa. Oleellista kai on HKL:lle se, että systeemi toimii terveen talouden periaatteiden rajoissa. Nyt ei systeemi toimi. | ||||
|
|
14.05.2007 09:29 | Otto Tuomainen | ||
| Juna oli 2038 (Sr1 3070 + 2 Hai-t + Simn + Sim + Simn-t + Hai-t + 2 Hai + 5 Sim + Hai + Hai-t + 3 Hai + 4 Hai-t). | ||||
|
|
14.05.2007 08:42 | Tapani Kunnas | ||
| Tuossa saattaa kuulua kivat kirskahdukset. | ||||
|
|
14.05.2007 08:41 | Tapani Kunnas | ||
| Hieno vauhtikuva! | ||||
|
|
14.05.2007 08:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Junassa on myöskin Turku satama-Moskova vaunu, kesäaikaan kulki myöskin Helsinki-Leningrad päivävaunuja. Joinakin päivinä junassa oli Hki-Imr vaunuja. Miksiköhän nuo puuvaunut ovat keskellä junaa? | ||||
|
|
14.05.2007 07:59 | Kari Kuusela | ||
| " Palikoilla " varmaankin korvataan ristyskohdasta puuttuvia vastakiskosovituksia; eli niiden tehtävä lienee turvata pyörän laipan kulku laippaurallaan...? | ||||
|
|
14.05.2007 07:55 | Jouni Hytönen | ||
| Valmistajalle tuo projekti on tullut todella kalliiksi. | ||||
|
|
14.05.2007 07:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ja onhan noista juossut HKL:n kassaan jo melko mukavat myöhästymissakot. | ||||
|
|
14.05.2007 07:53 | Jouni Hytönen | ||
| Joopa joo, merta edemmäksi kalaan. Mistähän ne vaunut olisi sitten pitänyt tilata? Suomessa on tuotanto melko hiljaista. Kalliiksi olisi tullut sekin, että jokin suomalainen yritys olisi tehnyt varta vasten 40 vaunun sarjan puhtaalta pöydältä. | ||||
|
|
14.05.2007 07:45 | Jouni Hytönen | ||
| "Vierailu" on aavistuksen kaunisteltu versio. :) Tampereen Lenin-museossa kerrotaan, että Lenin joutui suurin piirtein hyppäämään liikkuvasta junasta Littoisissa, kun hänet oli keksitty. | ||||
|
|
14.05.2007 07:18 | Ilkka Tuominen | ||
| Rata on olemassa. Liikennekelpoinen pätkä loppuu n. sata metriä kuvaajan selän takana olevan sillan jälkeen.https://vaunut.org/kuvasivu/21387 | ||||
|
|
14.05.2007 00:46 | Jaakko Tuominen | ||
| Dr16 oletko varma , olin armeijassa 1975 jolloin kotoa ilmoittivat tehtaan palaneen kesällä. Savut näkyivät meille hyvin, matkaa noin 5km. | ||||
|
|
14.05.2007 00:33 | Jaakko Tuominen | ||
| Orimattilan sahan lastauslaituri oli käytössä ainakin vielä 1980 luvulla. | ||||
|
|
14.05.2007 00:31 | Jaakko Tuominen | ||
| Tässä oli aikoinaan asema ja makasiini rakennukset. | ||||
|
|
13.05.2007 23:14 | Ari Palin | ||
| Ok. Niinhän ne henkilöaikataulujenkin mukaan näyttäisivät olevan. | ||||
|
|
13.05.2007 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Nuo linjaukset ovat nähtävillä ainakin tässä: http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/483ffbdb102e8625ee78056327bda489/1179085765/application/pdf/32208/Rhk-a804.pdf sivu 30 ja aluksi ehkä vaikea hahmottaa koska kartta on vinossa. | ||||
|
|
13.05.2007 23:03 | Jyrki Längman | ||
| Tässä on http://www.youtube.com/watch?v=hd2uO56k5V4 Liikkuvaa kuvaa (40s) 13.05.2007 lähtö 14.43 vaunu 205 | ||||
|
|
13.05.2007 23:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia tästä tiedosta. Osaatko vielä tarkentaa, onko valittu linjaus ns. Ve1 vai Ve1+ (ensimmäinen yhtyy vanhaan rataan aikaisemmin, jälkimmäinen suoristaa vielä yhden mutkan leikkaamalla Nälkämäen)? Tämä ei ilmene tästä kuvasta, vaan jää tuonne vasemmalle. | ||||
|
|
13.05.2007 23:00 | Ari Palin | ||
| Hieman nimihistoriaa: Mätäjoen nimi tulee mäti-sanasta. Tästä muistaakseni Helsingin sanomat kirjoitti jokin aika sitten. Jostain syystä se on sitten vääntynyt mädäksi. | ||||
|
|
13.05.2007 22:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Olen kyllä aina alkuperäisten nimien kannalla, vaikka ne olisivatkin minkälaisia (mielestäni tuollaiset ovat vain hauskoja). Kouvolassakin on yritetty kaunistella vanhan Savon radan vieressä olevaa Paskosuota Ruskeasuoksi. Siinä on edes pieni logiikanpoikanen. Paska on ruskeaa, mutta mätä ja pii? | ||||
|
|
13.05.2007 22:57 | Jorma Rauhala | ||
| Varmasti näin onkin. Puutalo Oy:n tms. valmistuotantoa. Pointtini onkin se, että Ruotsista ei ole tuotu mitään taloja poislukien tuo rauhan aika 1940-41. | ||||
|
|
13.05.2007 22:54 | Ari Palin | ||
| Eli päärataa taivalsi päiväpikajuna. Mukavan museaalista. Muuten, mitkäs valaisinpylväiden kaatokilpailut Tampereella oikein on menossa? Katso ensin tämän kuvan oikeaa reunaa ja sen jälkeen tätä linkitettyä kuvaa: https://vaunut.org/kuvasivu/34817 | ||||
|
|
13.05.2007 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Mätäpuro on hyvä nimi. Se laskeutuu Pieneen Huopalahteen. Läheiseen Isoon Huopalahteen laskee puolestaan Mätäjoki, hieno nimi sekin! Kumpikin ovat muinaisia Vantaan (nimi ei ole siis Vantaanjoki!) mereenlaskuhaaroja, jotka ovat menettäneet liitosyhteyden Vantaaseen aikojen kuluessa maankohoamisen johdosta. No vettä riittää vielä joistakin lähteistä ja katuojista näihinkin uomiin. Mätäjoki alittaa valtionrautatien kahdesti (Rantarata ja Martinlaaksonrata) ja Mätäpuron alkulatva nykyisin ainakin henkisesti kerran (Rantarata). Martinlaaksonradan ratasillan kohdalla kaavoittaja halusi 1970-luvulla muuttaa joen nimeksi Piijoki, osoittaen siten samalla suuren tyhmyytensä. | ||||
|
|
13.05.2007 22:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielestäni nuo kaikki jaettavat ovat Kouvolaan asti vain sillä numerolla mikä jatkaa itään. | ||||
|
|
13.05.2007 22:46 | Ari Palin | ||
| Nimessä näyttäisi olevan virhe. Siinähän lukee joko V.Y. Lenin tai V.V. Lenin kun pitäisi lukea V.I. Lenin. :) | ||||
|
|
13.05.2007 22:46 | Tuomas Pätäri | ||
| RHK:n sivuille tulee varmasti täydelliset PDF-tiedostot suunnitelmista, jahka ne saadaan valmiiksi. Näin on yleensä käytäntö, esimerkiksi Seinäjoki-Oulu perusparannuksesta sieltä löytyy jotain 100 mt karttoja ja selostuksia. Olen kevään mittaan noita jo odotellut.. Löytyy sieltä nytkin vähän infoa, muun muassa aikataulu. Kouvolan ja Kullasvaaran tavararatapihat ovat perusparannuksen ensimmäinen työ, alkaa tämän vuoden lopulla. | ||||
|
|
13.05.2007 22:44 | Jukka Voudinmäki | ||
| Luin viikolla Jyväskylän yliopiston kirjastolla vuosien 1960-63 Rautatieuutisia. Niissä mielestäni mainittiin, että esim. Vihtavuori, Sapra, Orimattila, Keitelepohja jne. ovat tehdasrakenteisia (maata tai valmistajaa ei mainittu) eivätkä sisällä VR:n arkkitehtuuria. Sen sijaan esim. Kannonkoski on VR:n huonerakennusjaoston suunnittelua. Näin ymmärsin lukemani. | ||||
|
|
13.05.2007 22:42 | Ari Palin | ||
| Ja yksi niistä nykyisistä jaetuista rungoista kantaa toiselta osaltaan juurikin numeroa 9. Vai onko se koko rungon numero Kouvolaan asti? | ||||
|
|
13.05.2007 22:37 | Tuomas Pätäri | ||
| On kyllä :) Selvisi että linjaus tehdään tuon suon yli. Jos en tuolla muuta toimintaa, eli louhintaa olisi nähnyt, olisin väittänyt ettei tämä hakkuu olisi kaikilta osin (kalliojyrkänteiden lakiosat) ihan metsänhoitosuositusten mukaista. No vähän etsin tietoa ja löysin että kyseessä on ilmeisesti täysin rautateihin liittymätön toiminta, jolle on ympäristöluvat olemassa. Kuvaajan kannalta tässä on tietysti hyvätkin puolensa, kun näkymä on esteettömämpi. | ||||
|
|
13.05.2007 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Eivätköhän ns. "ruotsalaiset" elementtitalot liity talvisodan jälkeiseen ajanjaksoon eli yli vuoden mittaiseen rauhanaikaan kevät 1940 -> kesä 1941. Silloinhan Suomi ei joutunut käymään sotaa arkkivihollisensa kanssa. Ruotsalaisia lahjataloja on olemassa ainakin Helsingin Pirkkolassa ja Mäntän Savosenmäessä (Sairaalantien varrella) ja lisää on varmasti monella muullakin tehdaspaikkakunnalla. Tämä Orimattila on selkeä VR:n arkkitehtien suunnittelema 1950-60 -luvun standardiasematalo tuon ajan uudisradoille. Näitähän on rataverkolla vaikka kuinka. Esim. Jyväskylän-Haapajärven ja Ilomantsin rata. | ||||
|
|
13.05.2007 22:31 | Joni Lahti | ||
| Oli kallis kokeilu HKL:lle ja kaupunkilaisille lähteä merta edemmäksi kalaan. Miten vaunuvajaus nyt sitten paikataan? | ||||
|
|
13.05.2007 22:23 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, aivan sama paikka selvästi. Tuossa ladon takana ollut tuo tasoristeys, joka siirrettiin itään. Sitäkään ei enää tuon sillan valmistumisen myötä ole. | ||||
|
|
13.05.2007 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on kellään mitään tiedontarvetta raitiotieliikenteen piiristä, esim. linjoista, niin apu löytyy SRS-netistä: 4T alkoi 4.4.2005: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja4.htm . |
||||
|
|
13.05.2007 22:16 | Tommi K Hakala | ||
| Mitkä nuo palikat on tuossa kiskojen risteyskohdassa? | ||||
|
|
13.05.2007 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Ei pyöreä kulmikkaaksi muutu eikä päinvastoin, mutta kulman jyrkkyys voi näyttää suuremmalta. (Ja pyöreä voi näyttää pyöreämmältä.) | ||||
|
|
13.05.2007 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Todella mukavaa nähdä tästä paikasta vanhempi verrokkikuva. Radan vierustat ovat tässä vähän aukeammat. Sudenpesänvuori on luonnontilassa missä luulin sen nykyisinkin olevan. Kalusto on muuttunut, mutta jaettavia henkilörunkoja tästä kulkee edelleen. | ||||
|
|
13.05.2007 22:13 | Teemu Vehkaoja | ||
| Kyllä kai kaaren pyöreys sentään on kuvassakin pyöreä, olipa optiikka mikä hyvänsä. | ||||
|
|
13.05.2007 22:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Optiikka ehkä liioittelee. Kuvassa hauska geometrinen näkemys. | ||||
|
|
13.05.2007 21:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpa nimi purolla. Kuva kyllä kelpaisi vaikka minkälaiseen "tule tänne asumaan" -markkinointijulkaisuun. | ||||
|
|
13.05.2007 21:54 | Tuomas Pätäri | ||
| Luulisi tuollaiseen miljööseen olevan halukkaita remppaa tekemään. | ||||
|
|
13.05.2007 21:53 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä ne siitä vielä lähtevät.. | ||||
|
|
13.05.2007 21:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Paitsi tuo tuorein lisäys. Vaikuttaapas puominkääntö monimutkaiselta toimenpiteeltä, mitä tuosta nyt saa selvää. | ||||
|
|
13.05.2007 21:47 | Pirkko Alanen | ||
| Tarkennuksena edelliseen komenttiin: Kuvan koppi on samanlainen kuin Kolarin Äkasjoella oleva. | ||||
|
|
13.05.2007 21:40 | Tommi K Hakala | ||
| Helkkari sentään,näistä VR:n otsoista vanhalta ajalta orginelli-asussa ei ole paljon kuvia näkynyt ihan työskentelemässä.Pääsääntöisesti vaan surkeana purkujonossa... | ||||
|
|
13.05.2007 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Hienoa nähdä Sotkamosta alkuperäisillä ulkoväreillä oleva asemakuva. Myöhemmin 70-luvulla väri vaihtui vaaleaksi. Nykyään asematalo siellä vieläkin seisoo, tosin hieman saneerattuna muihin tarkoituksiin. Kannattaa kiinnittää myös huomio suomalaisittain ainutlaatuiseen seikkaan, sillä raiteita kulkee asematalon kahta puolta: on siis SAARIASEMA. | ||||
|
|
13.05.2007 21:33 | Pirkko Alanen | ||
| Tietolähteeni mukaan Äkäsjoella olisi ollut tälläinen vaaka ja se punnitsi vaunut teli kerrallaan hiljaisella vauhdilla läpi ajettaessa. Kaksi- ja neliakseliset vaunut jouduttiin ohjelmoimaan vaakalle erikseen siten, että neliakseliset punnittiin omana ja kaksiakseliset omana ryhmänään. | ||||
|
|
13.05.2007 21:32 | Tommi K Hakala | ||
| Gdt:n valkoiset nurkat vielä hieman erottuvat. | ||||
|
|
13.05.2007 21:31 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunun alkuperäinen littera on ollut Gd ja se on rakennettu ns. yhdysliikennemallin mukaan. Jos kerran siipipyörälogo löytyy, niin vaunu on luultavasti siirretty likaavan tavaran vaunusarjaan Gdt 50-luvun lopussa. | ||||
|
|
13.05.2007 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kenties tyylikkäin raitiovaunukuva vorgissa, tosiaankin! Ja joki on nimeltään Mätäpuro, ettei vain joku erehdy luulemaan kaupunginosan nimeä täksi vesistöksi. Kalastajat pyytävät todennäköisesti kutemaan nousevaa lohta... | ||||