Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2007 18:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäjä muuten on viroksi yhä Venemaa. Venäjän kieltä taas kutsutaan veneen kieleksi (viroksi "vene keel"). | ||||
|
|
13.02.2007 18:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja sana "Rossija" löytyy venäjän kielestä, "Eesti" taas on viroa, "Sverige" ruotsia ja "Norge" sekä "Noreg" norjaa. Ja se peruste, että Virumaa on vain osa Viroa, ei ole kovin hyvä toimiva, koska ovathan Sachsen ja Niedersachsenkin vain osa Saksaa. Deutschland kattaisi kaikki saksalaiset tyylikkäästi. Kutsukaamme maata siis Toislanniksi! Vai olenkos nyt tämän nimi-ideani kanssa ihan hakoteillä. Ja sitten vielä yksi hauska pointti, kun tuo Hollanti otettiin esimerkiksi.. Aika moni hollantilainen sanoo kotimaakseen Hollanti, vaikka ei olisi kotoisin sen enempää Noord- kuin Zuid-Hollandistakaan. Lisäksi aika monilla kielillä ainoa käytetty muoto vastaa sanaamme "hollantilainen", eikä kukaan moisen puhuja sano "alankomaalainen". Hauskaa, kun molemmat lempparimaani päätyvät kerralla väittelyyn mukaan :) | ||||
|
|
13.02.2007 18:25 | Juhana Stolt | ||
| Venäjä-nimen alkuperästä on erilaisia tulkintoja. Yksi on, että nimi tulee vanhasta suomen kielen sanasta, joka tarkoitti venettä (en muista sanaa, mutta se on lähellä nykyistä termiä). Karjalan murteessa kai paikoitellen vieläkin viitataan venäjän kieleen termillä "venättä": "haastella venättää". Ehkä venäläiset suomalaisten kanssa asioidessaan liikkuivat pääasiassa veneillä, jolloin heitä alettiin kutsua (nykykielelle käännettynä) veneläisiksi - tiedä häntä. | ||||
|
|
13.02.2007 18:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen muuten Virossa pyöriessäni kysellyt aika useasti paikallisilta, mitä mieltä he ovat tästä suomalaisia repivästä naapurimaannimikiistasta. Tähän mennessä en ole löytänyt ketään, jonka mielestä se olisi jotain muuta kuin aivan p:n hailee, kumpaa nimeä me täällä käytämme. Eli se yleinen väite, että virolaisia loukkaa heidän maansa kutsuminen Viroksi ei pitäne kutiaan. Okei, otokseni on alle 20 henkilöä, mutta he eivät tunne toisiaan eivätkä ole mitenkään samalta alueelta, vaan kuka mistäkin, jotkut Tallinnastakin. | ||||
|
13.02.2007 18:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Typotypo, kuten linkkini osoitteesta näkyy. Eli nuo linkkaamani kuvat ovat tosiaan EP10:stä, eivät EP1:stä. | ||||
|
13.02.2007 18:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti suurin osa tämän tekniikasta on sitten kuitenkin 50-lukulaista? | ||||
|
13.02.2007 17:46 | Otto Vesterinen | ||
| Kiitokset tilannetiedotuksesta Jounille. Vähiin käy ennen kuin loppuu... | ||||
|
|
13.02.2007 17:44 | Jouni Hytönen | ||
| Jos meidän täytyy miellyttää virolaisia sijoittamalla suomenkieliseen puheeseen sekaan yksi vironkielinen sana, niin eikö meidän samalla logiikalla tule miellyttää myös ruotsalaisia, norjalaisia ja venäläisiä? | ||||
|
|
13.02.2007 17:31 | Janne Harakka | ||
| "Sanovat minua tyhmäksi, nyt en ymmärrä..." muutamaa kieltä hivenen oppineena en tietä kieltä mistä löytyisi sanat "Eesti,Sverige,Rossija,Norge" tosin pahasti off topic, kiva kuva kuitenkin Paldiskin asemalta | ||||
|
|
13.02.2007 17:30 | Otto Vesterinen | ||
| Jep ja läntisestä naapurimaastamme käyttämämme nimi juontuu ilmeisestikin Roslagenista, joka ei ole edes maakunta, vaan eräs Upplannin osa. Mistä muuten Venäjä -sana tulee? Kaikissa muissa kielissähän itänaapuristamme käytetään rus/ros-johdannaisia nimiä. | ||||
|
13.02.2007 17:10 | Miikka Leppänen | ||
| 2664:ssa on pitkässä päässä tehtaan madallussarja.Mallimerkintä voisi olla Dv12 2664 RS. | ||||
|
13.02.2007 16:57 | Tauno Hermola | ||
| Tosin asemaa ei tässä kuvassa oikeastaan edes näy ;-), sehän on tuolla aivan vasemmassa laidassa. Wikin kuvasta http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Waterloo_facade.jpg saa jonkinlaisen käsityksen, vaikka siinä näkyykin vain pääsisäänkäynti. | ||||
|
13.02.2007 16:33 | Mika T. Polamo | ||
| Move on: valehtelemattomuus? | ||||
|
13.02.2007 16:31 | Tauno Hermola | ||
| Joskus 70-luvulla käytiin Tallinnassa ja kävin (vaikka viisumi olikin vain Tallinnaan) paikallisjunalla vähän vilkaisemassa ympäristöä. Oli ehkä ihan viisasta kääntyä takaisin jo Keilassa, eikä jatkaa tuonne... ;-) | ||||
|
13.02.2007 16:26 | Timo Arolainen | ||
| Lätät jäivät historiaan Kotka-Kouvola väliltä 31.5. 1980. Kesäkuun ekana matkustin Kouvolaan viikonloppuvapaalta takaisin armeijan hoiviin. Kyllä oli haikeaa kun oli tottunut lättään ja sen äänimaailmaan.. | ||||
|
|
13.02.2007 16:24 | Tauno Hermola | ||
| "Suomen kielessä käytetään vanhastaan nimitystä "viro", jota myös kielitoimisto suosittelee. Sanaa "eesti" ei kuitenkaan voi pitää virheellisenäkään. Tavanomaisin väite sanoja "Viro", "viro" ja "virolainen" vastaan on se, että "Viro" on vain yksi maakunta. Mutta vaikka se on peräisin maakunnan nimestä (Viru), niin samoin on monen muun maan ja kielen nimi monessa kielessä; esim. Saksa ja Suomi ovat nekin peräisin maakunnannimistä." Lainaus http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanate.html | ||||
|
13.02.2007 16:18 | Timo Arolainen | ||
| Onpa saatu yhteen kuvaan paljon silmäiltävää sekä rautateiden että merenkulun historiasta. Mahtava kuva ! | ||||
|
13.02.2007 16:14 | Timo Arolainen | ||
| Hyvin on onnistuttu tallentamaan kuvaan talvisen kylmyyden tuntu. | ||||
|
|
13.02.2007 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Sitten muut naapurimaamme ovat Sverige, Rossija ja Norge. | ||||
|
13.02.2007 15:57 | Miikka Leppänen | ||
| Äkäsjokisuu 995+ | ||||
|
|
13.02.2007 15:49 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Hieno tunnelmakuva. :) | ||||
|
|
13.02.2007 15:47 | Juha Kutvonen | ||
| Kommenttini tästä kuvasta tähän päättävyys | ||||
|
|
13.02.2007 15:46 | Juha Kutvonen | ||
| Järvensivun kolmiossa dieseleitä 80-luvulla itsekin kuvaamisen muistuttavuus | ||||
|
|
13.02.2007 15:44 | Juha Kutvonen | ||
| P 103:n lämpimiä muistoja lapsuudesta Varkauden seudulta herättävyys | ||||
|
|
13.02.2007 15:42 | Juha Kutvonen | ||
| Tuttupaikkaisuus | ||||
|
|
13.02.2007 15:41 | Juha Kutvonen | ||
| Opastimen sinivalo-ominaisuus | ||||
|
|
13.02.2007 15:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ei se ole enää Oulussa. Meni jo hylkyyn. Ilmalassa on kahdeksan (2018, 2020, 2024-2027, 2030 ja 2031). Muut neljä (2015, 2016, 2034 ja 2036) ovat Kouvolan kirjoilla. 2036 on tällä hetkellä Lauritsalassa Kaukaan tehtaalla lainassa, muiden sijainteja en tiedä. | ||||
|
13.02.2007 15:03 | Petri Soronen | ||
| Ops, tuli virhe | ||||
|
|
13.02.2007 15:01 | Petri Soronen | ||
| Ompa korkealla ajojohdot. :D tai mies on kutistunu :) | ||||
|
|
13.02.2007 14:49 | Arto Lopia | ||
| Ehkäpä se oli sit 1004, mut kovasti on umpiluuhun juurtunu tuo numero 1008. | ||||
|
|
13.02.2007 14:41 | Tapani Kunnas | ||
| Oulussahan on yksi (2023), mutta liekö se kovinkaan aktiivisessa käytössä enää? | ||||
|
|
13.02.2007 14:39 | Mika T. Polamo | ||
| Artolle... Ei kai. Käviskö 1004? https://vaunut.org/kuvasivu/12259 | ||||
|
13.02.2007 14:36 | Miikka Leppänen | ||
| Kertoisiko joku,että mitenkä tämä vaaka toimii?Pitääkö vaunun pysähtyä tämän päälle vai mittaako vauhdissa vaunun painon? | ||||
|
|
13.02.2007 14:25 | Arto Lopia | ||
| Jostain sellanen mielikuva tullu et tuo 1008 olis vetäny täällä (Hanko-Hyvinkää) 80-luvulla junia. Oliskohan mahdollista? | ||||
|
13.02.2007 14:17 | Miikka Leppänen | ||
| Dakkus,Tässä olisi yksi vaihtoehto,autonosturilla siirto.https://vaunut.org/kuvasivu/29837.Saattaa kylläkin mennä aikaa,jos kaikki veturit käännettäisiin samalla tavalla:D | ||||
|
|
13.02.2007 14:06 | Olli Aalto | ||
| Vuonislahti minustakin | ||||
|
|
13.02.2007 14:05 | Perttu Karttunen | ||
| Olisko Vuonislahti ja aseman ylikäytävä kilometrillä 0705+0096 | ||||
|
|
13.02.2007 14:01 | Janne Harakka | ||
| Paldiski olikin "karsea näky" 2000 kun tuli sinne autoiltua... Vieläkö Stora Ensolla on puuterminaali siellä? Aikaisemmin tuli paljon junapuuta laivoihin lastattavaksi. Jouni, itse kannatan Eestiä, sillä Viroa on vain maan koilliskulma eli Ida-Virumaa ja Lääne-Virumaa, samoin kuin Alankomaat eikä Hollanti jota on vain Noord ja Zuid Holland läänit ;) | ||||
|
|
13.02.2007 13:47 | Janne Harakka | ||
| off topic Näissä maisemissa se on kuvattu "Lilja 4ever" | ||||
|
13.02.2007 13:40 | Jaakko Aumala | ||
| Deeverit ovat 2554 ja 2556 ja Sr1 on 3018. Muu kalusto jää valitettavasti numeroimatta. | ||||
|
|
13.02.2007 13:28 | Johannes Erra | ||
| EP10:stä, siis. EP1 on hiukan samantapainen yhden järjestelmän (25 kV 50 Hz) veturi. | ||||
|
13.02.2007 12:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juu, balttinaisilla on häkellyttävä tapa olla lähes poikkeuksetta hyvännäköisiä - kunnes sitten jonain aamuna heräävät ja toteavat: "nyt se tapahtui. Muutuin yön aikana balttimummeliksi." | ||||
|
|
13.02.2007 12:43 | Joona Kärkkäinen | ||
| VR-logon pätkittyneisyys. | ||||
|
|
13.02.2007 12:42 | Joona Kärkkäinen | ||
| puskimen vinottuneisuus. | ||||
|
|
13.02.2007 12:42 | Joona Kärkkäinen | ||
| ajolangan kuparisuus | ||||
|
13.02.2007 12:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja onko se sitten 1 vai 0001? | ||||
|
|
13.02.2007 12:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| pendolinottomuus. | ||||
|
|
13.02.2007 12:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| kaksikerrosvaunuttomuus. | ||||
|
13.02.2007 12:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin kai. Mistä muustakaan syystä? Ja johtojen korkeuteen keksin tähän hätään pari syytä: on voitu ajatella tulevaisuudessa haluttavan kaksikerrossporia. Tai ehkä on haluttu turvata korkeiden kuljetusten mahdollisuus sielläkin, missä on ratikoiden ajolankoja. | ||||
|
13.02.2007 12:31 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia taas tiedoista, varsinkin Tapiolle. | ||||
|
13.02.2007 12:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei voi sanoa katsi, pitää sanoa kasi tai kazi, koska tuo z ei ole lähelläkään ts:ää. Z on vähän kaikkialla paitsi Saksassa ja täällä sellainen korkea mehiläisensurina-ääni. Tyyliin bzzzzzt. Suostun hyväksymään Z:n korvaamisen S:llä, mutta ts:llä korvaaminen saa minut hurrrrrjan vihaiseksi. | ||||
