Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.09.2022 19:00 | Antti Grönroos | ||
| 2011-2012 aikoina Pasilan aseman läpi kulki muistaakseni keltainen veturi, niin joku idiootti liikkui raiteilla laiturista toiseen vähän ennen veturia ja joku laiturissa oleva matkustaja auttoi raiteissa liikkujaa laiturille. Ei tullut läheltä piti tilannetta mutta vaara tilanne siinä oli. |
||||
|
|
27.09.2022 18:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Eilen joku älykääpiö oikaisi huoltopolun kautta Helsingissä tuloksella lähijunan kuljettaja antoi vihellinopasteen ja juna pysähtyi, itse tervehdin oikaisijaa kansainvälisellä käsimerkillä. Lähtevän junan kuljettaja näki sen miten tervehdin sitä kusipäätä. | ||||
|
27.09.2022 17:39 | Antero Airola | ||
| Rheingoldin liikenne loppui vasta 30. 5. 1987, kuvakin on kesältä 1986. | ||||
|
27.09.2022 17:12 | Simo Virtanen | ||
| Toivottavasti rajamiehet ovat passissa, ettei vanja hae omiaan pois. Vieläkö rajan yli Niiralasta jotain liikkuu vai joko voisi laittaa panssariesteet radalle? | ||||
|
27.09.2022 12:59 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo laitojen stopparijouset ovat varmaan olleet kovastikin rakastettuja ratapihojen ja lastaus/purkauspaikkojen työntekijöiden keskuudessa... | ||||
|
27.09.2022 12:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Alueita ei määrätä metrimitalla vaan käyttötarpeen vaatimusten mukaan: Ratalaki 3 § (23.11.2018/998) Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rautatiellä yksi- tai useampiraiteista rataa sekä rautatiealuetta ja sillä olevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, joita tarvitaan liikenteen hoitamiseksi ja turvaamiseksi sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten; 2) rautatiealueella aluetta, joka tarvitaan rataa, rata-aluetta, rakennuksia ja laitteita sekä liikenteen hoitamista sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten, ja tarpeellisia rautatieliikenteen palvelualueita; 3) rautatieliikenteen palvelualueella rautatieliikenteen palvelutoimintojen välittömästi tarvitsemia alueita; 4) näkemäalueella tasoristeyksessä aluetta, jolta on esteetön näkyvyys radalle; 5) liitännäisalueella radanpidossa tarvittavaa maa-aineksen otto- tai sijoittamispaikkaa tai radanpidossa tarpeelliselle laitteistolle varattua aluetta; 6) suoja-alueella rautatiealueen ulkopuolista aluetta, joka tarvitaan edistämään radan turvallista käyttöä; |
||||
|
|
27.09.2022 10:36 | Jussi Laukkanen | ||
| Olettaisin, että tuossa kaaviokuvassa rautatiealueella ja siihen liittyvällä suoja-alueella tarkoitetaan radan vaikutusta maankäyttöön. Vastaava varaus on kumipyöräliikenteen käyttämien teiden reunoilla. Tiealue ulottuu usein esimerkiksi pihamaalle ja rajoittaa rakentamista siinä kohdin, mutta pihalla oleskeluun sillä ei ole mitään vaikutusta. Varsinaisen rautatiealueen leveys ei oheisesta kuvasta selviä ja tuntuisi loogiselta, että se ei edes olisi mikään tilanteesta riippumaton kiinteä mitta. Olisiko täällä vorgissa pari kolme käyttäjää, joilla olisi heittää vastaus ulkomuistista. | ||||
|
|
27.09.2022 10:08 | Timo Salo | ||
| Tuo oheinen teksti minkä kopioin, oli Väyläviraston edustajan näkemys. Ota noista nyt sitten selvää...! | ||||
|
|
27.09.2022 10:02 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä lakitekstissä ei puhuta "rautatiealueesta" tai "rataliikennealueesta", ja olisikin kyllä aika kohtuutonta kieltää oleskelu sellaisilla paikoilla missä se ei haittaa junaliikennettä eli ei ole junien tiellä yms. Lakiteksti on seuraava: Joka tahallaan tai huolimattomuudesta [...] 5) liikkuu tai oleskelee asiattomasti rataverkolla, ratapiha-alueella, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä [...] on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, raideliikennelainsäädännön rikkomisesta sakkoon. "Rataverkko" ja "ratapiha-alue" ovat sinänsä aika epämääräisiä käsitteitä, mutta toisaalta nuo rajaukset "jollei teko ole vähäinen" ja "ei ole yleisön käytettävissä", sulkenevat pois aika paljon kaikenlaista. Lisäksi raideliikennelain soveltamisalueeseen (pykälä 2) eivät kuulu muusta rautatiejärjestelmästä erilliset rataverkot, eli jos joku raide on irrallaan valtion rataverkosta niin sitä laki ei koske. |
||||
|
|
27.09.2022 03:06 | Topi Lajunen | ||
| Jokainen on vastuussa itse missä kuvaa, kyllä, mutta väitän silti, että kuvaajat ovat vastuussa siitä, millaisen kuvan antavat harrastuksestaan ja mitä aiheuttavat. Nimittäin! Jos kuljettaja havaitsee porukkaa rautatiealueella siten, että ei äkkiseltään keksi syytä siihen, hän ilmoittaa siitä liikenteenohjaukseen, koska ohjeistus vaatii niin. Liikenteenohjaus asettaa paikalle alhaisen, todella alhaisen nopeusrajoituksen. Tekevät tämän, koska heidän ohjeistus velvoittaa näin. Tämän jälkeen muutama seuraava juna ajaa hitaasti paikan ohi, ja raportoivat liikenteenohjaukselle mitä näkivät. Ehkä sitten kolmannen juna jälkeen, jos siis mitään ei näkynyt, tilapäinen rajoitus poistetaan. Muutama juna jäi myöhään. Ei mitään asiaa kiskoille. Ei harrastajilla, ei muillakaan. Ei setämiehillä, eikä ei-setämiehillä. |
||||
|
27.09.2022 01:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Täällä on Nouste ja Lauste :) | ||||
|
27.09.2022 00:40 | Timo Salo | ||
| Juu, niinpä näkyy nyt toimivan... Joku teki jotain, tai tuntemattomia ovat bittien tiet! Monesti kylläkin nuo linkatut jutut vanhenee aika pian ja sitten ihmetellään... Pahimpia kuitenkin mielestäni ovat vanhentuneet tiedot joita kukaan ei poista! Esim. kun hakee googlella tietoa influenssarokotuksista, niin hakutulokseksi tulee vuoden 2021 rokotustiedot... Mahtavaa tietoyhteiskuntaa! :-( Tai toisena esimerkkinä Ilta-Sanomien linkki DART-luotaimen törmäytyksestä asteroidiin. Lehdessä kerrotaan "ohjelman" alkavan 00.45, mutta NASA-tv:ssä se alkaakin 01.00... |
||||
|
26.09.2022 22:23 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Upea kuin mikäkin! | ||||
|
26.09.2022 21:56 | Jarno Piltti | ||
| Filmiä opastimista uutena: https://www.youtube.com/watch?v=aQGbqgb8y80 | ||||
|
26.09.2022 21:52 | Jarno Piltti | ||
| Varsin varhainen muistolaatta jos on vuonna 1851 paikoilleen lätkäisty. Onko? | ||||
|
|
26.09.2022 21:52 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä se minulla toimi... | ||||
|
26.09.2022 21:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Otolla tai jollain muulla kuvia Meltolan vaihtotöistä? | ||||
|
26.09.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, Jarno. Jotkut etelässä paremmin viihtyvät kasvit tykkäävät myös riittävästä ilmankosteudesta, josta höyryveturit pitivät osaltaan huolta (poistohöyry). Niin, ja kasvit hengittävät hiilidioksidia. Olen edellisessä elämässä ollut siirtolapuutarhaviljelijänäkin. |
||||
|
26.09.2022 21:44 | Jarno Piltti | ||
| Paras väritys ikinä, Piet Mondrianin kaikuja tulee mieleen. Haalistuneena toki vaisumpi kuin mintissä kunnossa. Edellä aikaansa, jollain tapaa erityisolosuhteiden jälkeistä aikaa useine operaattoreineen. Jota aikaa matkustajapuolella tavallaan vieläkin odotellaan. | ||||
|
26.09.2022 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinun kirkas lahjakkuutesi on siunauksellisesti tunnustettu isänmaamme kunniaksi. Säätymme kunniaksi Itävaltalainen insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Toukokuu 1904 [Juhlallista kieltä - piti miettiä vähän aikaa, miten sen lapiolla kääntäisi! Ei helppoa. Heller = raha (siis isolla hoolla), heller taas on vaaleampi tai kirkkaampi.] |
||||
|
26.09.2022 21:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Jännä, että oltiin muutamien päivien erolla käymässä Riihimäellä ja kuvattiin vielä sama talo :) | ||||
|
|
26.09.2022 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Vähän erilaista kuin entisajan pystykatokset: https://vaunut.org/kuva/81565 | ||||
|
|
26.09.2022 21:04 | Lari Åhman | ||
| En ole Niiralassa kevään jälkeen käynyt, mutta kyllä sielläkin käsittääkseni aika paljon ns. pakotevaunuja seisoo. Silloin jo oli useita roikkia. | ||||
|
|
26.09.2022 20:50 | Vesa Höijer | ||
| Mistäs tässä on kyse. | ||||
|
26.09.2022 20:50 | Osku Reinikka | ||
| 3054 on kai jo joutunut hylkyyn, osia siitä on riisuttu runsain mitoin. | ||||
|
|
26.09.2022 20:12 | Antti Grönroos | ||
| Kyllähän toi on totta mitä Vuorinen sanoo mutta tottahan se on, että joskus kielletyistä paikoista tulee hyviä kuvia. Jos äkkiä vaan käy, mitään ei satu, niin ei siitä varmaan mitään merkintää tule. Jokainen on itse vastuussa mistä kuvia ottaa. Asia on sitten eri jos ratapihalle on museoliikennettä ja matkustajat nousevat junasta pois mutta muuten ratapihalla liikkuminen on kiellettyä. Itse otan mieluummin vähän huonon kuvan laillisesta paikasta kuin hyvän ja laittomasta. Onhan (menee asiasta toiseen) Venäjän rajalla otetut kuvat laittomia mutta ne ovat itse aiheuttaneet sen, että se on laitonta eikä ainakaan rautatiekuvien ottaminen nyt suuri rikos ole. Onko silläkään niin väliä, ei kai. |
||||
|
|
26.09.2022 18:44 | Jarno Piltti | ||
| Sukulainen muisteli miten pienenä junamatkan jälkeen nenäliinaan kun niisti niin tuli kivihiilen väristä räkää. Ja vaunun portaiden kaiteista piti kurkottaa kiinni aikuisen otekorkeudelle, muuten oli kädet mustat. (Huom, erittäin höyryvetureita rakastava henkilö kyseessä, ei ole mitään mustamaalausta.) Eikös jossain ollut viininviljelyalue jonka laatu laski kun viereinen rata sähköistettiin? Höykkäreiden kivihiilisavut toimi hyvänä maanparannusaineena? Vai onko tämä legendaa? |
||||
|
26.09.2022 18:23 | Jarno Piltti | ||
| Synkkää ja vähän puhuttua historiaa. Pitäisikö merkitä Signe kuvaajaksi, vai onko tämä käsin värittäminen luonut uuden teoksen? No, joka tapauksessa sivulle on kertynyt ansiokkaasti tietoa kuvan taustasta ja paikasta, kiitos kaikille tietäjille ja arvaajille. | ||||
|
26.09.2022 18:16 | Jarno Piltti | ||
| Siirtoseinien sävyero pistää silmään. | ||||
|
26.09.2022 17:41 | Asmo Rasinen | ||
| Tulevaisuudesta sanon että hyvä jos kestää edes 2025 vuoteen saakka | ||||
|
26.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04947 oli entinen Gb 54'001. Vuonna 1989 siitä tuli XG 031153. Tuo neliakselisen virkatarvevaunun ikkunajako tuo mieleen muinaisen CEi:n. Telimallina on A7. Mikähän mahtoikaan olla littera ja numero? |
||||
|
26.09.2022 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04621 vuodelta 1962, oli tosiaankin entinen Ge 30'318 vuodelta 1936. Sittemmin vaunu sai uuden litteran ja numeron: XG 031152, suunnilleen siinä 1990-luvun taitteessa. |
||||
|
|
26.09.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: Nikkilän "lataamon" asukit eivät olleet tärkeysjärjestykseltään lähelläkään yläluokkaa. Eräänlainen suomalainen versio natsien Aktion T4 - (tunnettu myös nimellä "Hadamar") ohjelmasta. | ||||
|
26.09.2022 16:28 | Erkki Nuutio | ||
| Tulin eilisiltana Saksasta-Tanskasta-Ruotsista (IAA-näyttelystä Hannoverista), enkä siksi pysty heti kommentoimaan. Kartta on joka tapauksessa SVR:n Pietarin ratainsinöörien jäljiltä, eli siis ennen vuotta 1917 tehty. Kulikovan suunnitelmat näyttävät viimeisiltä. Ihan kaikkia sen järjestelyjä ei ehkä ehditty toteuttaa ennen sekasortoa. Mitä ehdittiin toteuttaa näkyy varsin selkeästi suomalaislentäjän keväällä 1918 ottamasta talvisesta ilmakuvasta kirjassa Janarmo Varhaisilmailumme (kuva 105) (Otava 1963). Vähäinen lumipeite tekee havaittaviksi hallien katot ja raiteet, joilla oli liikennöity. Suomalaisella ilmakuvausretkellä haluttiin selvittää ovatko bolsut aikomassa hyökätä Suomeen. Laadukas ilmavalokuva löytynee Sotamuseon kautta. |
||||
|
|
26.09.2022 14:02 | Timo Salo | ||
| Nämä on kyllä hienoja ja arvokkaita kuvia, tuo linkki ei vaan enää toimi... :-( Olisi ehkä pitänyt tallentaa tänne se isompikin kuva? | ||||
|
|
26.09.2022 13:01 | Jouni Halinen | ||
| Ei tullut mieleenkään että tämä on väritetty valokuva. On siinä ollut Signelle kova homma raahata sen aikainen kamerakalusto Vuorikatu 15 ylimpään kerrokseen. Signe koki loppupeleissä karun kohtalon eli hän kuoli nälkään, ja haudattiin lopulta nimettömään hautaan. Wikistä kopsattua: Brander joutui Kivelän sairaalaan 1941. Helsingin pommitusten takia Kivelän potilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista, eikä Branderilla ollut mielenterveydellisiä ongelmia. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän potilasta kuoli nälkään. Brander oli yksi kuolleista, ja hän kuoli todennäköisesti aliravitsemukseen ja vitamiinien puutteeseen. Brander haudattiin sairaalan hautausmaalle muiden kuolleiden potilaiden kanssa. |
||||
|
26.09.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0687 vuodelta 1964 oli entinen Ek 1056 vuosimallia 1945. BE hylättiin vuonna 1983 ("kori laho ja aluskehys syöpynyt"). Viimeisessä vaiheessaan Ek:na sen paikkaluku oli 56. Lämmityslaitoksena oli ollut vesilämmitys höyry- ja kaminalämmitteisenä, lisämausteena nestekaasulämmitys Kosmos-merkkisellä laitteella. Minun nähdäkseni vesilämmityslaitos oli ollut samanlainen kuin telivaunuissa. Tämä siis selityksenä tikkaille. Katolla on lisäksi tavallinen puuvaunun kaminan savutorvi ja taitaa siellä pilkistellä vedentäyttösuppilokin. Valaistusgeneraattorikin on alustassa nähtävissä. Samanlainen lämmityslaitos oli ollut myös vaunussa 1079. Sen paikkalukuna oli ollut 58. Lienee ollut jonkinlaista kokeilua nämä molemmat. Vaunussa 1041 taas oli kokeiltu ilma-Webastoa. Ek-sarjassa oli pääasiassa käytössä ollut Laycock-höyrylämmitys. |
||||
|
|
26.09.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan F 3953 oli valmistunut vuonna 1945, työläisvaunu T 1711 oli "lahjoittanut" aluskehyksensä sille. Hylätty vuonna 1987. | ||||
|
|
26.09.2022 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi veliseni, unohdit sähköpotkulaudat, nuo helvetistä lähteneet keksinnöt. | ||||
|
26.09.2022 11:02 | Timo Salo | ||
| Ja Siuru on kuulemma Saamen kieltä ja tarkoittaa surua, liittynee jotenkin Murhasaareen, joka on n. 4 km pohjoisempana ja valtatie 11 lävistää sen... (Siurolaista perimätietoa... Tälläisiä "tietoja" muistan kuulleeni nuorempana, kun en ollut vielä setämies!) | ||||
|
|
26.09.2022 10:20 | Pauli Ruonala | ||
| Sama kuva löytyy mustavalkoisena Finnasta, osoite https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000dd jossa kuvaajaksi ilmoitetaan Signe Brander, vuosi 1907. Postikortti on käsinväritetty ja väritysvaiheessa siitä on poistettu yksityiskohtia kuten kaikki lipputangot. Kivitalo on osa rakennusryhmää, jota alettiin rakentaa 1820-luvulla. Siellä toimi venäläinen sotilassairaala, nykyjään talo on nimeltään Topelia ja siellä on yliopiston historian ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Stobelian paikalla on nyt pubi Thirsty Scholar. Osoite on Fabianinkatu 37 (ei 39 kuten yllä kirjoitin). Ja kaikki korttelin rakennukset ovat Helsingin yliopiston käytössä. | ||||
|
26.09.2022 08:41 | Jan Jahkola | ||
| Tykkään, hieno kuva. | ||||
|
|
26.09.2022 08:40 | Tommi K Hakala | ||
| Nyt jos olisi tuollainen vaihdelimppu ja sen tolpat, siihen vetelisi kaikki autoilla ja polkupyörillä. | ||||
|
|
25.09.2022 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautateiden myötä katosivat etäisyydet. Aineellisia tarvikkeita tuli kuljetettavaksi. Kulttuuria kohotettua ja levitettyä." | ||||
|
25.09.2022 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voisi olla vaikka Novosibirskistä! | ||||
|
|
25.09.2022 22:46 | Ilari Inkiläinen | ||
| Ok, kiitos, lisään tietoihin. | ||||
|
|
25.09.2022 22:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Joo, tyhjien raiteiden vuoksi noita varmaan tuonne kerätään, mutta haitta on kyllä varmaan yhtä suuri kun kyllähän tuollakin asutusta on. Tyhjistä vaunuista ei kummoista kaasupilveä tule ja lähimmät talot siinä ovat vaarassa, ei kaupungin keskusta. | ||||
|
|
25.09.2022 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän mekin vanhemmat setämiehet maalsijärki"päissämme" ymmärrämme rautatieliikenteen vaarat ja otamme ilomielin kommentit vastaan toilaileluistamme ja maalaisjärjen käytösä. Onkohan tilastoja kuinkahan moni allejäänneistä on tahallinen/vahinko? Omalta osaltani tulos on fifty/fifty. Odottakaahan kun saan rollaattoriini turbon ja isommat pyörät https://vaunut.org/kuva/112702http . Ai, niin, mistähän keskusteltiin... |
||||
|
25.09.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo näin olen kanssa lukenut. Ja ei pelkästään herkun, vaan muutakin tavaraa kulki Tolstoin pakaasivaunussa. | ||||
|
|
25.09.2022 22:05 | Jorma Toivonen | ||
| Sm2:n numero lienee 6083. | ||||
|
|
25.09.2022 21:53 | Pasi Utriainen | ||
| 100 prosenttia meistä harrastajista on liikkunut radalla asiattomasti ja liikkuu jatkossakin. Sama kuin puhelimen käyttö ajaessa, ei saa käyttää, mutta kaikki käyttävät. | ||||