Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.08.2023 19:24 | Mika Hakala | ||
| Talvivaara skandaalien aikaan joskus vimevuosikymmenen alkupuolella oli jännitystä, löytyisikö sieltä pian nollakäyttöinen sähköistetty rataosuus. Niin ei kumminkaan käynnyt, vaan se löytyy nyt täältä... Mitenköhän käy, tuleeko esim. Ypykkävaara-Vartius välistä vuoden 2025 liikenteeltä suljettu osuus, mikäli mailman menon oletetaan jatkuvan nykyisenkaltaisena... | ||||
|
06.08.2023 19:15 | Jarno Piltti | ||
| Orvot eristimet kallistuneessa tolpassa kruunaa sommittelun. | ||||
|
06.08.2023 19:04 | Jarno Piltti | ||
| Jos postikorttikuvan myyntibisnestä ajattelee niin siviilijuna on varmaan se myyvin juna. Eli olisko tosiaan palvelusajan viimeinen? | ||||
|
|
06.08.2023 18:20 | Marko Nyby | ||
| Ei kai tämä näin helppo ole: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi -> kohta kali, merkitys 2? | ||||
|
06.08.2023 18:09 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kehittyneen Excel:n tullessa erottelin V=venäläinen että tietokanta pysyi kasassa. | ||||
|
06.08.2023 16:19 | Ilmari Tommola | ||
| Tosiaan, oli eksynyt väärä junanumero kuvatekstiin. Pohjoiseen päin menevät on tietysti numeroitu parittomin numeroin. | ||||
|
|
06.08.2023 14:30 | Mikko Nyman | ||
| Tämä on P 269, joskin tuon saman rungon paluujuna pohjoisesta on P 276. | ||||
|
06.08.2023 12:56 | Erkki Nuutio | ||
| Ugh! Kalpeanaama https://www.rcaanc-cirnac.gc.ca/eng/1605796533652/1605796625692 | ||||
|
|
06.08.2023 10:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä ovat kartassa näkyvät merkinnät, kuten SISKA FLAT 3, KUPCHYNALTH 2, MOOSH 4, jne. joita vilisee alueella? Ei ne paikannimiä voi olla kun ei ole asutusta. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieliikennettä Fraser River Canyonissa heinäkuussa 2023 |
06.08.2023 10:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa hienoja maisemia ja kuvia | ||||
|
06.08.2023 10:06 | Kimmo Huhta | ||
| Voisi vaunut.orgin tunnisteiden junatyyppivalikoimassa huomioida tämän M-aikakauden. Kuvan juna on tunnisteissa pelkästään P, vaikka sille kuuluisi myös M. | ||||
|
06.08.2023 04:09 | Joona Kärkkäinen | ||
| Toki jaksaa, vedetäänhän niillä jopa yli 2000 tonnin tavarajuniakin. | ||||
|
|
06.08.2023 00:25 | Julius Ylitalo | ||
| Jaksaako susi työntää kokonaista junaa? | ||||
|
05.08.2023 23:10 | Jouni Halinen | ||
| Sitten on vielä lopetetut öljysatamat eli Kipparlahden ja ihan siinä lähellä oleva öljysatama, joka alue tottelee nykyjään nimeä Herttoniemenranta. Olivatko ne hallinnollisesti samaa satamaa?. Niihin aikoihin kun nämä rakennettiin niin yksi vahva ehdokas öljysataman sijoituspaikaksi oli paikka joka nykyjään tunnetaan nimellä Hietaniemen uimaranta. Vuoden 1972 ortoilmakuvassa näkee sen hetkisen tilanteen. https://kartta.hel.fi/link/cGi2Np | ||||
|
|
05.08.2023 22:55 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan yksi syy siihen, että aikataulukirjoissa ja vastaavissa oli vain 4 junatyyppiä. M matkustajana, T tavarajuna, V virkajuna ja Vet veturi. | ||||
|
05.08.2023 20:28 | Timo Haapanen | ||
| Komeasti tuprauttaa 2541 vm 1965. | ||||
|
|
05.08.2023 20:20 | Kimmo Huhta | ||
| Mikä oli ajatuksena siinä, että pari vuosikymmentä sitten käytettiin tällä sivustolla melko yleisesti junatyyppiä M? | ||||
|
|
05.08.2023 19:49 | Tommi Koskinen | ||
| Ei kyse ollut vain rautatiekuljetusten lakkaamisesta, vaan öljysataman poistumisesta. Sama juttu kuin myöhemmin Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa eli satama pois ja tilalle taloja. | ||||
|
|
05.08.2023 19:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi liikenne lopetettiin jos kerran oli vilkasta? Asiakaslähtöinen toimintamalli=asiakkaat lähtevät kun pannaan lähtemään? | ||||
|
05.08.2023 16:05 | Markku Naskali | ||
| Kai bisneksen teko on tärkeämpää kuin jotkut teippaukset, mutta onhan se vähän outoa jos laitteessa ei ole operaattorin virallinen tai "markkinointinimi". | ||||
|
05.08.2023 15:58 | John Lindroth | ||
| Upea pariveto henkilöjuna! | ||||
|
|
05.08.2023 15:57 | John Lindroth | ||
| Onnistunut puunkuljetusjuna otos Suomi maisemassa! | ||||
|
05.08.2023 15:53 | Jyrki Talvi | ||
| Ole hyvä Juha. | ||||
|
05.08.2023 14:51 | Mikko Ketolainen | ||
| Youtuben 24/7 Railcam - Tampere, Finland livekamerassa näkyi eilen kulkeneessa T3069:ssä olevan pitkän vaunuletkan lisäksi hinauksessa 2*Dv12. | ||||
|
05.08.2023 13:58 | Juha Kutvonen | ||
| Minulla kolme kertaa Latviassa käyneenä tämä on joka kerran sattunut kuvausetäisyydelle :) | ||||
|
Kuvasarja: Latvija, Latvija, Latvija... |
05.08.2023 13:51 | Juha Kutvonen | ||
| Kävin edellisen kerran Latviassa v. 2019 ja silloin Gulbeneen ei ollut säännöllistä liikennettä, mutta nyt uusimmalla reissulla heinäkuussa huomasin, että Madonan ja Gulbenen väli on avattu uudelleen liikenteelle - tosin vain viikonloppuisin. | ||||
|
|
05.08.2023 13:41 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitokset Jyrkille junanumerosta! Noiden kuorma-autojen perusteella arvelinkin tämän olevan kiitotavarajuna Ouluun. | ||||
|
Kuvasarja: Putkea Koverhariin |
05.08.2023 13:08 | Hannu Peltola | ||
| Satunnaiskuvana tuli yksi tähän kuvasarjaan liittyvistä kuvista. Nyt tämä kuvasarja on jo todellista historiaa ja voi hyvin olla, ettei kaasuputkitoimituksia enää koskaan tapahdu Suomen kautta. | ||||
|
05.08.2023 12:37 | Erkki Nuutio | ||
| Onko tämä tenderi tehty Rosenlewin Porin konepajalla (Tampellaa varten) ? Jussi Koivuniemen massiivisessa historiikissa Sukuyhtiön aika - Rosenlew 1853- 1987 (Rosenlew-museo 2011, 811 s.) on sivulla 120 valokuva peltivalmiin oloisesta tenderiaihiosta tekijämiestensä seurassa konepajahallissa. Aihio näyttäisi olevan telineiden päällä. Kuvatekstissä viitataan 1900-luvun alkuvuosiin. Täsmällisempää tietoa ei ole annettu. Aihion muoto ja mittasuhteet ovat kapearaiteisen kaksitelisen tenderin sopivine niittiriveineen ja halkotilan reuna-aitauksineen. Kirjassa on viittauksia tuntemaamme SVR:n tavaravaunujen valmistukseen konepajassa eri aikoina, mutta en havainnut viittauksia tenderiin. Lienee mahdollista löytää mainittu kuva (kirjassa viittaus RM), selvittää onko valmistus todella tapahtunut Porissa ja mieluusti myös lisätä kuva tänne. Huomautus: Viite RM mainitussa kirjassa tarkoittaa Rosenlew-Museota Porissa. Se varmistanee tenderiaihion tekopaikan olleen Pori. |
||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
05.08.2023 12:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
05.08.2023 11:36 | Ilmari Tommola | ||
| Lieliski, eli mainiota! Kimmon kuvasarja onkin mukava lisä tämän kesän Latvia-aiheisiin kuviin. Sitten kun Jouni päättää lähteä vierailemaan, niin ei muuta kuin laimīgu ceļu eli hyvää matkaa! | ||||
|
05.08.2023 11:33 | Otto Tuomainen | ||
| Samantyylistä koria on käytetty ainakin seuraavissa sarjoissa: 122, 123, 124, 130, 181, 182, 183 ja 242. | ||||
|
05.08.2023 11:22 | Ilmari Tommola | ||
| Näin on tosiaan ollut jo vuosikausien ajan. 2000-luvun alkuvuosina tuo uusi värimaailma otettiin käyttöön, jolloin lyhyestäkin junasta saattoi löytyä eri runkojen vaunuja monessa eri värityksessä :D | ||||
|
05.08.2023 10:41 | Otto Tuomainen | ||
| Tässä rungossa on nostalgiaväritys, loput ovat sinivalkoisia. Automaattikytkin lienee tarpeeton koska nämä junat ovat alunperin olleet pidempiä ja epäilen että normaalissa liikenteessä runkoja ei ole kytketty yhteen. Välivaunu kyllä on tätä junaa varten rakennettu. Näitä junia käytettiin kuvaushetkellä Olomoucin ja Ostravan alueella parilla linjalla. Loppu lienee kuitenkin hyvin lähellä. Vastaavan, mutta vaihtojännitteisen, 560-sarjan käyttö Brnon lähiliikenteessä päättyi 2022. | ||||
|
05.08.2023 10:28 | Otto Tuomainen | ||
| Esi-isä lienee 700-sarja 1950- ja -60 lukujen taitteesta, vaikkakin valmistaja on eri. Joo kyllä nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän museokalustoa, vaikka välillä Tšekissä museokaluston ja "normaalin" kaupallisen kaluston välinen raja on häilyvä. | ||||
|
|
05.08.2023 10:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on erikoinen, tällaisesta en ollut tiennytkään! Korimalli on varsin yhtenevä dieselmoottorijunien kanssa ja tässä näkyy olevan normaalit ruuvikytkimet ja puskimet. Välivaunu taitanee olla ihan normaali matkustajavaunu? | ||||
|
|
05.08.2023 10:01 | Hannu Peltola | ||
| 123-sarja on kyllä sympaattisen näköinen! Tätä on myös helppo luulla paljon vanhemmamksi, kun korimalli on pysynyt lähes samana useissa veturityypeissä. | ||||
|
|
05.08.2023 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat Hertsikasta ovat aina jotenkin tosi mielenkiintoisia. Tämä on ollut hurjan mielenkiintoinen satamarata ja liikenne oli kuitenkin vilkasta aina lopettamiseen saakka. Minulla myös yhdet aivan ensimmäisistä rautatiemuistoista liittyvät Hertsikaan, isovanhempani asuivat 1970-luvun alussa Majavatiellä ja heillä vieraillessa joskus isä suostui tekemään lenkin Herstsikan tavara-aseman kautta. | ||||
|
|
05.08.2023 09:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut harvinainen näky! Onkohan ollut kyseessä museokaluston siirto, kaikki siirrettävät veturit tuntuvat olevan vanhempaa kalustoa? 703-sarja näyttää varsin antiikkiselta 1970-luvun tuotannoksi, mutta korimalli on varmaan säilynyt edellisistä versioista samana. | ||||
|
05.08.2023 00:48 | Joonas Pio | ||
| Eipä kestä :) | ||||
|
|
04.08.2023 23:37 | Uwe Geuder | ||
| https://tietopalvelu.ytj.fi antaa vastauksen: Osakeyhtiö y-tunnuksella 3014732-9 on rekisteröity nimellä North Rail Oy. 21.08.2019 ja 09.03.2023 välisenä aikana nimi oli Operail Finland Oy. Siis sen jälkeen kun omistaja on vaihtunut, firman nimi on muutettu. Mutta sama yksi ja ainoa firma se on edelleen. (Omistajayhtiöt ovat asia erikseen.) |
||||
|
|
04.08.2023 23:16 | Jyrki Talvi | ||
| TK 1053. | ||||
|
04.08.2023 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kekkonen oli tunnettu pitkävihaisuudestaan. Ei kovin mukava ominaisuus poliitikolla, mikäli vihatun henkilön osaamista olisikin tarvittu myöhemmin. | ||||
|
04.08.2023 20:33 | Petri Kiviniemi | ||
| Kuvassa näkyvässä rakennuksessa ei kuitenkaan palanut. Viereisessä kylläkin, entisessä makasiinissa. | ||||
|
04.08.2023 19:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
04.08.2023 19:04 | Petri Sallinen | ||
| Värityksen vaihtaminen höyryveturin vihreästä "Aallon punaiseksi" liittyi vetokaluston modernisointiin. Aalto halusi eroon höyryveturi-imagosta, josta väritys oli yksi ilmentymä. Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtajan jakkaralta VR:lle siirtyneenä sähkömiehenä Aalto olisi halunnut käynnistää rautateiden sähköistyksen. Suunnitelmiin kuului mm. rautatielaitoksen oman ydinvoimalaitoksen rakentaminen, joka olisi sijoitettu Helsingin Kaisaniemeen. Aallon siirtyminen yksityisestä yrityksestä parlamentaarisesti valvottuun rautatielaitokseen ei sujunut hyvin. VR:llä operatiivinen johto oli alisteinen edukunnan päätöksille ja budjettivallankäytölle. Yksityisessä yrityksessä opittu patruunajohtaminen ei sopinut, vaikka Aalto olikin Kekkosen hyvä kaveri. Kaveruudesta ei ollut enää hyötyä siinä vaiheessa, kun Hr13:n hankintaan liittyvät kähminnät tulivat julki. Aalto ei ehkä yksin ollut kähmintöjen syntipukki, vaikka saikin lähteä, kun Kekkonen ei enää halunnut/kyennyt pelastamaan kaveriaan. |
||||
|
|
04.08.2023 18:21 | John Lindroth | ||
| Upea kuva hienossa maisemassa! | ||||
|
|
04.08.2023 18:19 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä suhmuroinneista mutta vaihteiston muuttaminen myöhemmissä tilauserissä SRM:stä Voithiin oli mitä ilmeisimmin oikea päätös. Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/141393 yhteydessä oli esimerkki siitä, että Helsingin 16 Vr11-veturista saattoi 4-5 kpl olla samanaikaisesti konepajalla tai varikkokorjauksessa, kun muutamaa vuotta myöhemmin 20 Vv15-veturista pajalla oli 2-3 kpl samanaikaisesti. Ylipäätään 20 Vv15-veturia pystyi Helsingissä tekemään suunnilleen samat työt, mihin aikaisemmin tarvittiin 16 Vr11-veturin lisäksi vielä 2 kpl Vv13-vetureita, 6 kpl Vr1-vetureita ja 3 kpl Vr5-vetureita. Täältä löytyy keskustelua (esim. https://www.vaunut.org/kuva/47200) myös siitä, että löyhän rakenteen lisäksi SRM-vaihteistolla varustetuilla vetureilla oli käytettävyyden kannalta epämiellyttäviä piirteitä. Niillä liikkeellelähtö oli hyökkäävä, joka teki siitä vaihtotyössä jossain määrin vaarallisenkin. Lisäksi vaihde saattoi kytkeytyä päälle tyhjäkäynnin aiheuttamasta tärinästä itsestään ja saman hyökkäävän lähdön vuoksi käsijarru ei pystynyt pidättelemään veturia paikoillaan edes tyhjäkäynnin kerrosluvulla, joten Vr11 saattoi lähteä liikkeelle omia aikojaan. |
||||
|
|
04.08.2023 16:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Lundin rautatieasema palaa Ruotsissa – Poliisi epäilee tuhopoltoksi Tulen leviämisen riski alueella on edelleen suuri, pelastuslaitokselta kerrotaan. Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Lundin kaupungin rautatieasema on tulessa, kertoo Expressen. Palon uskotaan saaneen alkunsa rautatieaseman kahvilasta yön aikana. Poliisi kertoo saaneensa hälytyksen kello 03.28. Sammutustyöt ovat yhä jatkuneet perjantaiaamuna. Paikalla on noin 35 sammuttajaa. – Palo ei ole hallinnassa, kommentoi pelastuslaitoksen päivystäjä Håkan Månsson ruotsalaismedialle. Myös tulen leviämisen riski alueella on edelleen suuri. Sammutustöiden uskotaan jatkuvan pitkälti koko perjantain ajan. Poliisin ja pelastuslaitoksen mukaan palossa ei uskota olevan loukkaantuneita. Epäillään tuhopoltoksi Syy tulen syttymiselle on yhä epäselvä. Poliisi kuitenkin tutkii paloa tuhopolttona. – Sieltä on nähty yksi tai useampi henkilö poistumassa. Meillä on myös muuta tietoa, joka viittaa siihen, että tulipalo on täytynyt sytyttää, kertoo poliisin tiedottaja Katarina Rusin. Poliisin mukaan tutkinnat ovat yhä kesken, eikä rikoksesta epäiltyjä toistaiseksi ole nimetty. Rautatieaseman useiden valvontakameroiden materiaalin toivotaan pian edistävän tutkintoja. Ennen tulipalon syttymistä alueella kerrotaan myös kuuluneen kova pamaus. – Palon yhteydessä kuului pamaus, mutta ei räjähdystä, kuvaa pelastuslaitoksen päivystäjä Håkan Månsson. Kansallisen pommiryhmän kerrotaankin saapuneen paikalle tutkimaan asiaa. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, onko pamauksen syytä kyetty tutkimaan tulen yhä riehuessa. Tapaus aiheuttaa myöhästymisiä alueen juna- ja bussiliikenteeseen perjantaina. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b880e5f8-70a6-4408-96e4-ff13c40eba7a |
||||
|
|
04.08.2023 16:43 | Erkki Nuutio | ||
| Aalto päätti paitsi värityksen muuttamisesta Vr11-vaiheessa myös ruotsalaislisenssillä Tampellassa valmistetun SRM-vaihteiston vaihtamisesta Saksasta ostettavaan Voith-vaihteistoon siirryttäessä Vv15-vaiheeseen. Voith oli/on kallis toimittaja, mutta muutoksesta toki oli teknistä hyötyä. Tämä muutos lieni Työryhmä Aalto -Korsimo - Mattila suhmurointireissun antia liittyen K-linjan varainhankintaan. Katso Nils Björklund Kakkosmies (Otava, 1983, 248 s.) |
||||
|
04.08.2023 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, kyllä, olemme (lähes) vapauden tyyssijassa, mutta siihen liittyy myös pyhä yksityisomaisuuden suoja, joka osoitetaan kieltomerkillä. Ken kieltomerkkiä rikkoo, saa kaiken toivon menettää... Tässä tapauksessa koko kaksoisraide oli CN:n aluetta, mutta en sitä tajunnut, kun toiseen raiteeseen oli matkaa hyvinkin yli 50 metriä. Normaalisti radanvarressa saa norkoilla kameran kanssa, eikä ongelmia tule. Myös tällä matkalla tapasin useita muita harrastajia, jotka olivat junia kuvaamassa ratavarressa. | ||||