Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2022 18:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko kenelläkään tietoa nykyisistä Akonniemen käyntiajoista? Sköldvikin juna saapuu Varkauteen aamukuudelta ja lähtee takaisin loppuiltapäivästä. Onko jotain säännöllisyyttä tai edes todennäköisyyksiä mihin aikoihin tällä välillä tuolla käydään? | ||||
|
28.09.2022 17:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Tätä kuvaa piti kommentoida jo tuoreeltaan mutta unohtui. On nimittäin sen verran hienosti juna ässäksi kiertyneenä! Tästäkään paikasta ei ennen leveämpien raivausten aikaa olisi varmaankaan kummoista kuvaa saanut. Kuvauspaikka ei taida olla helpoiten saavutettava (peruskartta ei tunne polkuja lähistöllä) joten vaivannäköbonusta lisäksi. | ||||
|
28.09.2022 17:47 | Tuomas Pätäri | ||
| On hieno kokoonpano! Kasvillisuuden kirjava värimaailma on sen verran tyylikäs, että hieman voi rehevyydelle anteeksi antaa vaikka vähän junan alaosaa jo peittääkin. | ||||
|
28.09.2022 17:42 | Tuomas Pätäri | ||
| ...ja kyllä täältä kolmannetkin kehut ansaitusti tulevat, on niin komea ja tunnelmallinen Ferrikuva. | ||||
|
28.09.2022 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänlainen Rauhanasema se tämä. Toinenhan on Pasila/Pöölessä. | ||||
|
28.09.2022 17:31 | Timo Salo | ||
| Rätisevästä linjaradiosta kuitenkin saattaa saada vielä selvää, kun nämä digihärpäkkeet vaan pätkii ja tokoo... Ei millään pahalla! (Linjaradio on VHF-taajuuksilla toimiva analoginen FM-radio, jonka signaali taittuu hiukan pitemmillä yhteysväleillä. Tuo VIRVE taas on UHF-taajuuksilla toimiva digiradio (puhelin) ja sen yhteysväli rajoittuu lähes näköyhteyteen) | ||||
|
28.09.2022 17:23 | Tapio Keränen | ||
| Kierrejarrun käsikampi oli sijoitettu korotettuun konduktööriosastoon kattokorokkeen alle. Pystyasentoinen kammen runko oli kiinnitetty lattiaan kuten F-vaunussa https://vaunut.org/kuva/18045?u=701&tag0=9%7CF%7C | ||||
|
|
28.09.2022 17:23 | Topi Lajunen | ||
| Asiaa tuntemattomille tiedoksi: kyllä nykyäänkin kuljettajat osaavat jarruttaa ilman liikenteenohjauksen erillistä määräystä, toisin kuin Jorma tuossa edellä yrittää jostain syystä vihjata. Vaaratilanteissa voi edelleen varoittaa muuta liikennettä Virven puheryhmässä tai akuutimmin hätäpuheluna, jonka kyllä kuulee kaikki alueen junat. Rätisevää linjaradiota tuskin kaipaa enää ketkään muut kuin ns. "ennen kaikki, ihan kaikki, oli paremmin"-tyypit. |
||||
|
28.09.2022 16:08 | Oula Ahlholm | ||
| Itse sanoisin että tälläiset mainokset ovat paljon paremmat, monellakin tapaa. :) | ||||
|
|
28.09.2022 16:02 | Pasi Seppälä | ||
| Nättiä iltatunnelmaa tähtitaivaineen. Plussapisteet täälläkin. | ||||
|
28.09.2022 15:58 | Simo Virtanen | ||
| Vielä 2000-luvun alkuvuosinakaan ei ollut tuota turhanpäiväistä korkeaa verkkoa jalankulkijoiden ja radan välissä. | ||||
|
|
28.09.2022 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikin "Nortti on täyttä tupakkaa"-mainoksia. Vaikka tiämmä nykyiset tupakoivat keijukaiset sortuisivatkin kanveesiin ekan North State-henkosen seurauksena. Nykytupakat, höh, LM joka on yhtäkuin Lasten Malporo, eli Hiihtoliiton hyväksymää... |
||||
|
28.09.2022 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Petri. Ja myöskin yleistä rappeutumista ja lahoamista. Esimerkki: Dm2 nro 13, joka aikansa muhi museolla, sopii nykyisin lähinnä juhannuskokoksi Tyrisevänjärven rannalle. Entä Fo 22537 (toiselta kyljeltään 22637), joka apinan raivolla laitettiin siistiin kuntoon ja palautettiin vaunurekisteriin vuonna 1987, toivotonta! Not-vaunu pistää tuntemaan myötähäpeää ulkomaalaisten museovieraiden edessä. A 80? Sekin hävitetty! Kyllähän nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" tunnetaan, päättäjiä ei kiinnosta pistää edes puolta palanutta puupenniä museokaluston hyväksi, eikä supisuomalainen nahjusmaisuus saa aikaan muuta kuin olankohautuksia ja polttopillimiehille työmaata (Bucyrus!). Muuten, edellä mainitsemani Vapor-höyrylämmitys oikeastaan vaati sen, että ne ensimmäiset Clayton-Sr12:t (nykyiset 27-sarjan Deeverit) tekivät debyyttinsä Hki ruuhka-aikojen puuvaunujunissa. |
||||
|
28.09.2022 15:21 | Juha Kutvonen | ||
| Jo vain, keväthuumassa kumartelin ranskattaren edessä. | ||||
|
|
28.09.2022 13:44 | Petri Sallinen | ||
| Tarkoittaako "rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä" homekasvuston suosimista :) | ||||
|
|
28.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jouni. Olipa se kerran käynyt läpi jonkinlaisen kunnostussessionkin. Kuvasta on selvästi nähtävillä, ettei vaunussa ole 22600-sarjaan 1970-luvun alkupuolella laitettua sähkölämmitysjärjestelmää, eikä muuten loistelamppuvalaistustakaan. Rautatiemuseolle tyypillinen säilytysmenetelmä oikein juhlii tässäkin vaunussa. Sarjassa oli alunperin valmistuessaan ollut Vapor-höyrylämmitys ja Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
28.09.2022 13:01 | Jouni Hytönen | ||
| Liikkuuko oikeasti vai onko vain kapasiteettivarauksia näkyvissä? Vainikkalassakin näyttää nopeasti katsottuna tänäänkin Tolstoin veturille olleen kapasiteettia itään poisumiseen https://juliadata.fi/timetables?s=64302&d=28.9.2022 ja illalla taas takaisin https://juliadata.fi/timetables?s=64301&d=28.9.2022. | ||||
|
|
28.09.2022 12:49 | Jouni Hytönen | ||
| Olikos tämä vaunu aikoinaan poimittuna talteen jonnekin Hyvinkään Rautatiemuseon raiteistolle? Vähän epäilisi, ettei tällä sisustuksella oleva vaunu ole liikkunut kaupallisissa junissa enää 80-luvullakaan, vai onko jollakulla varmoja havaintoja liikkeistä? | ||||
|
|
28.09.2022 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus 1970-luvun puolivälissä mulla oli tapana nuuskia eksoottisia junarunkoja Helsingin asemalla ja muistan kävelleeni yhden ruuhkajunarungon läpi, ja panin merkille että ainakin yhdessä vaunussa oli "kovat" istuimet mutta en muista oliko istuimet päällystetty tällaisella kernillä vai jollain kankaalla? Mahdollisesti voinut muisti pettää tai sekoitan johonkin ulkomaalaiseen tai museovaunuun. On joka tapauksessa hyvä että ainakin yksi tällaisilla penkeillä varustettu on tallessa, siitä vaan kunnostamaan! |
||||
|
|
28.09.2022 10:33 | Juhana Nordlund | ||
| Tosin linkin kuvan kuvausajankohtana kyseisten vaunujen sisustus oli varmaankin jo uudistettu, eli siltä osin eivät vastaneet tämän kuvan sisustusta. | ||||
|
|
28.09.2022 10:31 | Juhana Nordlund | ||
| Reijon linkittämän junan alkupäässä on ainakin muutama samanlainen 94-paikkainen Ei-vaunu. Linkin kuvassa taitaa olla muitakin vaunuja (hyvin todennäköisesti yksi EFi, ja useinhan noissa letkoissa oli 83-paikkaisiakin lähiliikennevaunuja, jotka oli muutettu 100-paikkaisista kaukoliikennevaunuista). | ||||
|
|
28.09.2022 10:04 | Reijo Salminen | ||
| Onko nämä tätä sarjaa vai jotain muuta? https://vaunut.org/kuva/145082 | ||||
|
28.09.2022 08:14 | Robert Sand | ||
| Mutta on tämäkin siirtynyt nykyaikaan kun on mahdollista maksaa jopa kortilla nykyään. | ||||
|
28.09.2022 07:36 | Antti Grönroos | ||
| Ilmeisesti asemarakennuksen omistaja teki katolla jotain. Kun vertaa kolme vuotta myöhemmin otettua kuvaa (Wikipedia), niin isoa muutosta ei ole tullut. | ||||
|
28.09.2022 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, Petri, kiitokseni täydennyksistä. MK 55/MK 93, lähtöaika klo 18.00 ja MP 37 kello 18.05. MK-junia ei rantaradalla mainittuna aikana näkynyt. Kuvauspäivä oli keskiviikko. |
||||
|
|
27.09.2022 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha setäkin (vielä aikoinaan oli lupa kompuroida raiteiden ylitse) havaitsi aikoinaan paljonkin näitä epämääräisiä raiteidenylityksiä - jarrutus ilman liikententeenohjauksen lupaa (maalaisjärki). Ilmoitus historiallisella radiopuhelin verkolla, jonka kaikki paikalla-ajelivat kuulivat ja tiesivät varautumaan tulevaan - ei kierrätystä liikententeenohjauksen kautta. Vanhalle sedälle on jäänyt varrmistaa tapa raiteen ylitys aina katse oikeaan/vasempaan, ettei junaa varmaan ole tulossa. |
||||
|
|
27.09.2022 23:24 | Petri Nummijoki | ||
| Porkkana on Dm8, joten todennäköisemmin yhdistetty MK55 Vaasaan ja MK93 Jyväskylään. Tämän ja Imatran junan MP11 lisäksi klo. 18:00 pintaan lähti myös MP37 Turkuun eli kolme Porkkanaa 10 min sisällä. Vastaavasti nelisen vuotta aikaisemmin lähti klo. 18:00 pintaan kolme Dm4-vetoista junaa 10 min sisällä. Moottorivaunuharrastajalle varmaan hieno hetki, mikäli sellaisia tuohon aikaan oli. Hr1-vetureista poistettiin etutelin jarrut jo 1950-luvun lopulla. Tai ainakin osasta poistettiin. En tiedä olisiko jossain yksilössä ollut vielä 1960-luvun puolella mutta tuskin kovin pitkälle 1960-luvulle kuitenkaan. |
||||
|
27.09.2022 23:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on varmaan se Alte Kameraden. | ||||
|
|
27.09.2022 23:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noo, Eljas hyvä, porukka ja porukka, oli se sitten vaikka "Kamera-Kameraden" tai DB:n sisältä joku/jotkut asiaan vihityt. Korona lienee pysäyttänyt vastaavan liikenteen pitkin maailmaa, mikä on todettavissa. |
||||
|
|
27.09.2022 22:56 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tuossa taitaa olla yksi: https://www.rheingold-zug.com/wagen-1928-29.aspx Ja uudemmalla kalustolla: https://www.ake-eisenbahntouristik.de/ake-rheingold/ |
||||
|
|
27.09.2022 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään yksi asema, johon ei ole heitetty vikaherkkää lipunmyyntiautomaattia! Hatunnosto ja kumarrus kiitosmaininnalla! |
||||
|
|
27.09.2022 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varastettua tavaraa ei kunnossa pidetä! | ||||
|
|
27.09.2022 22:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä ei taidettu käyttää enää pääradan ruuhkajunissa sen jälkeen kun niitä alettiin vetää sähköllä? | ||||
|
27.09.2022 22:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1081 oli valmistunut vuonna 1945. Vuonna 1968 se muutettiin autojenkuljetusvaunuksi Hac 105'899. Myöhemmin Hac muuttui Fh-konduktöörivaunuksi nro 3345. Näiden vaunujen koreja jäi ylimääräisiksi monin kappalein. Mihin kaikkialle? Keurusselän itärannalle, suunnilleen Varpussalmen pohjoispuolelle oli päätynyt Ek 1035:n korin puolikas, väsättynä eräänlaisen perävaunuvirityksen päälle. Itse kävin sitä tutkimassa 1970-luvun puolenvälin tienoilla. Vaunun omistaja oli laittanut sen seinälle hirveän uhkauksen siitä, mitä hän tulee tekemään niille, jotka murtautuvat hänen vaunuunsa. Taisipa omistaja mainita jotain Vihtavuorivalmisteestakin... 1034:n kori taas oli Kotkassa, Jylpyn teollisuusalueella. |
||||
|
|
27.09.2022 22:43 | Eljas Pölhö | ||
| Miten niin mikä porukka? Onko se sitten vaihtunut viime vuosina? Ainakin muutama vuosi sitten museo-Rheingoldia liikennöi edelleen DB ja DB:n museo, mutta olen lopettanut rautatietapahtumien seuraamisen, kun ei enää työn puolesta tarvitse. Tässä on heidän 2017 aikataulujaan ja pressi-infoa: 170608 Sommerfest DB Museum Koblenz.pdf EDIT. linkki ei näytä toimivan linkkinä, toimiiko tämä. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjfntbh3rX6AhWv-ioKHaHZDrIQFnoECA8QAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.deutschebahnstiftung.de%2Fpresse-archiv.html%3Ffile%3Dfiles%2FPresse%2F2017%2F170608%2520Sommerfest%2520DB%2520Museum%2520Koblenz.pdf&usg=AOvVaw3ZrKxfFWM15Y_1HyVWmbni |
||||
|
|
27.09.2022 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekassa ei näy enää olevan etutelissä jarruja. Ei-vaunut näkyvät olevan tuoreemmasta päästä ja satapaikkaisia. Kulissikiven asemasta näkee, että H 221 on juuri pysäytetty lähtöraiteelleen. Aikaa lähtöön on vielä runsaasti. | ||||
|
|
27.09.2022 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Vertiltä +++. Kiitettävästi (?) on Fenniarail löytänyt liikennettä hoideltavakseen. Toivottavasti ammoiset kalustoviat on voitettu. |
||||
|
|
27.09.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei aikataulukauden vaihteessa 28.5.1967 nyt kovin radikaaleja muutoksia ole tehty, niin kevätturistista 1967 katsottuna Porkkana olisi kello 18.10 Imatralle lähtevä MP 11 ja Pekka-juna H 221 lähtisi Porkkanan perässä kello 18.15 kohti Riksua. H 221 pysähtyi lähdön jälkeen Pasila/Fredriksbergissä ja sen jälkeen Keravalla, koluten sen jälkeen pysähdyspaikkoja (Arolampea lukuunottamatta) Riihimäelle. Keravan jälkeen ässänä olivat Kytömaa, Kyrölä, Saunakallio, Huikko, Takoja ja Monni. Riihimäelle tuloaika oli 19.48. |
||||
|
27.09.2022 22:25 | Teemu Sirkiä | ||
| Tietääkö kukaan, mitä tälle yksikölle 6304 kuuluu, kun ei ole ilmeisesti liikkunut joulukuun 2020 jälkeen? | ||||
|
|
27.09.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, mikä porukka museoliikennöi 1928 käyttöön otetuilla alkuperäisillä ja ihme kyllä vielä jäljellä olevilla kerma/purppuransinisillä Rheingold-loistosalonkivaunuilla? | ||||
|
27.09.2022 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| EJR; huomasin, että vuoden 2016 kuvassani vanhat ikkunat näkyvät kuistilla: https://vaunut.org/kuva/107830 | ||||
|
|
27.09.2022 21:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kaivoin muistiinpanoja. Kuvatekstissä viitataan kuvan kilpeen "TEE 16/6 - Rheingold" reittiin, joka loppui talvella 1985/86. Jostain olen tallentanut tuolloin: Summer 1971-Winter 1985/86 TEE 16/6 - Rheingold Successor of TEE 9. At this time timing was modified to a departure of about 11.30 and an arrival in Amsterdam of about 22.25 and in Hoek van Holland of about 22.45. In the summer of 1972 arrival in Hoek van Holland was set back to about 23.00, later back to 22.55. In summer 1975 there was again a move: departure 11.25, arrival Amsterdam 22.15, Hoek van Holland 22.50. During the summers of 1977 to 1979 (daylight saving time in the Netherlands but not in Germany and Switzerland) arrival was one hour later. In the summer of 1979 the branch to Hoek van Holland was omitted and the times moved to a departure of 11.15 and an arrival of 21.55. In the summer of 1980 the section Genève-Bern was not run (and departure in Bern one hour earlier because of time difference). From the summer of 1982 the train started in Basel (time about 12.20, arrival in Amsterdam about 19.55). In the summers of 1983 and 1984 a branch from München was added with the stops: München-Augsburg-Donauwörth-Nördlingen-Aalen-Schwäbisch Gmünd- Stutgart/Stuttgart-Heilbronn-Eberbach-Heidelberg-Mannheim, departure about 10.05. From the summer of 1985 the train was run later, departure Basel about 13.10, arrival Amsterdam about 20.35. Also the branch from München was now running in winter too, lengthened from Salzburg in summer with the stops: Salzburg-Freilassing-Traunstein-München/München-Augsburg-Ulm- Stuttgart/Stuttgart-Heidelberg-Darmstadt-Mainz. Departure Salzburg 9.50, München 11.40. The branch to Hoek van Holland was formally run under a different number (probably 20006) but that number was not publicized; the branch from Salzburg/München until Mannheim/Mainz was run under number 16. Renumbered in TEE 16/14. |
||||
|
27.09.2022 20:44 | Erkki Nuutio | ||
| Esa, kuvaamasi piirustus esittää selvästikin viimeistä suomalaistoteutusta Pietarin Suomen asemasta. Tämä olikin Paasikiven ja Tannerin paras vaihtoraha Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920. Henkilöasemaa koskien näkyy aseman raiteiden muutos ja mm. poistetun alkuperäisen ykkösraiteen jatkeella oleva asemarakennuksen uusi päätyosio. Siitä Vladimir Iljits saapui keväällä 1917 vetämään venäläisiä nenästä. Vallankumoukseen tarvittiin vain juutalaisia aivoja, latvialaisia kivääreitä ja venäläisiä aaseja. Mitä suomalaisrahoilla Kulikovan kentälle 1910-luvun alkupuolella rakennettuun mahtavaan tavararatapihaan tulee, olen nähnyt vain yhden rakennusaikaisen kuvan sen rakennuksista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872760?page=20 (Helsingin Kaiku 15.11.1913, s. 582). Kuva esittää juuri valmistunutta tavara-aseman toimistorakennusta. Tämä tavara-asema vihittiin 4.11.1913 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323429?page=4 (Työ 7.11.1913). Kirjoituksesta voi todeta, että venäläiset vihkijät aloittivat omalla jumalanpalveluksellaan SVR:n omaisuuden anastuksen. Omistaja-liikennöijä, SVR ei ollut läsnä vihkiäisissä. Suoremmin anastus on sanottu tässä https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323404?page=3 . (Työ 31.10.1913). Lehti ei kierrellyt, vaan sanoi niinkuin asia oli. Sota tosin silloinkin sotki suurvenäläisten suunnitelmat. Hillitön halu suomalaisomaisuuden anastamiseen kytkeytyi Yhdysradan valmistumiseen. Tämä kirjoitus selvittää silloisia suomalaisajatuksia Yhdysradasta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/795121?page=2 (Aamulehti 18.10.1913). Muistakaa että 6.12.1917:n kurkistusluukkua ei vielä ollut ja maailmansodastakin ollut korkeintaan aavistus. |
||||
|
27.09.2022 20:40 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos linkki mun kuvasta. Nykyään tuon nimikyltin kohdalla on kyrillisin kirjaimin Рюттю. Vuonna 15 tuossa ei ollut laituria vaan ilmeisesti valkoiseksi maalattuja kiviä radan ja laiturikohdan välillä. Tuolloin Rytty oli lakkautettu. | ||||
|
27.09.2022 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Uusimmat tasoristeysraporttikuvat paljastavat, että tämä Kakkurin raiteenjäämä on hiljattain purettu pois. Tuollakin piti käydä, mutta eipä ole enää tarvetta. | ||||
|
|
27.09.2022 20:07 | Eljas Pölhö | ||
| Rheingold oli TEE loppuun saakka, mutta sen junanumerossa, kokoonpanossa ja reitissä oli muutoksia kulun viimeisinä vuosina. DB:llä oli optio jatkaa Rheingold-nimen käyttöä omana DB:n junana vielä 30.5.1987 jälkeen, mutta luopui ajatuksesta juuri ennen kesäaikataulun 1987 vahvistamista. 31.5.1987 ajettiin vielä "Abschieds-Rheingold" alkuperäisellä kokoonpanolla välin Duisburg - Baden-Baden. DB säilytti oikeutensa nimeen Rheingold ja vuonna 2002 DB Nostalgiareisen alkoi liikennöidä tilausjunia nimellä TEE Rheingold veturina 103 ja vaunuina restauroidut TEE-vaunut. | ||||
|
27.09.2022 19:57 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti ja tulipa vierailtua pari viikkoa sitten Sokos Tornissa ja sen konfrenssikeskuksessa ja Grill-It kuppilassa jotka sijoittuu osin pohjoisimpaan veturitalliin. Tämä keskimmäinen näkyi olevan vielä työn alla... Kiskoja oli vielä monissa pilttuissa. Ehkäpä tämä kokouskeskus laajentuu tähänkin lähivuosina. | ||||
|
27.09.2022 19:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä on Finnassa niin kaunis ja tyylipuhdas kuva, että linkitettäköön se tähän: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:3016 | ||||
|
|
27.09.2022 19:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se loppuun asti "puhdas" TEE eikä EC tai IC? | ||||
|
|
27.09.2022 19:02 | Antti Grönroos | ||
| PAR liikkuu Wärtsilästä Niiralaan ja päin vastoin. | ||||
|
|
27.09.2022 19:00 | Antti Grönroos | ||
| 2011-2012 aikoina Pasilan aseman läpi kulki muistaakseni keltainen veturi, niin joku idiootti liikkui raiteilla laiturista toiseen vähän ennen veturia ja joku laiturissa oleva matkustaja auttoi raiteissa liikkujaa laiturille. Ei tullut läheltä piti tilannetta mutta vaara tilanne siinä oli. |
||||