Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.07.2023 17:14 | Markku Naskali | ||
| Tiedän tuon, mutta ns. "kansan suussa" kaikkia kolmosia nimitettiin noin hyvin yleisesti. Siihen viittaa juuri tuo otsikoista tuttu teksti. | ||||
|
31.07.2023 17:04 | Asmo Rasinen | ||
| Ihme kyllä nämä eilit, kun vaan romuksi meni. Parempi tämä on kuin sm2, maksiminopeus voi olla jopa 160km/h. Mutta ei, muutama konduktööri liikaa neljässä eil-rungossa. | ||||
|
|
31.07.2023 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, Dakota oli englantilaisten antama nimitys C-47 - ja C-53 - kuljetuskoneille. Amerikkalaiset olivat ristineet ne nimellä"Skytrain". Amerikkalaismerkintöjen ero johtui kuormausovista. Teknisesti ne olivat samanlaisia. AERO:n (= Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle) kolmosista kaksi oli entisiä C-53:a. Niin, ja Boeing B-29 oli USA:ssa Superfortress ja Englannissa Boeing Washington. |
||||
|
31.07.2023 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan hyvin Mosse Eliten eliniänaikaisia mainostusylisanoja: - "Miehekäs Elite" ja toinen myynninedistämistemppu: purkillinen kaviaaria hanskalokerossa ja auton nimenä "Elite Caviar". Tiesittekö, että Mossen Israeliin toimitettu vientiversio oli nimeltään "Moshe" ja siinä oli vain yksi tuulilasinpyyhin, hah hah. Oli viittauksena israelilaiseen kuuluisaan sotasankariin, Moshe Dayaniin, joka oli nuorna miesnä menettänyt taistelussa toisen silmänsä ja sen takia "Yael" Dayanilla oli silmälappu. |
||||
|
Kuvasarja: Kesä 2023 Pulsassa |
31.07.2023 16:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Eikös tänne pääse nykyään lähes perille asvaltoitua tietä pitkin? Tietä asvaltoitiin pari vuotta sitten, kun täällä piipahdin. Ja oli tosiaan silloinkin hyvin vilkas liikenne tuolla keskellä korpea asemalle, mutta se on kyllä hienolla paikalla ja kaunis miljöö. | ||||
|
31.07.2023 15:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Veturien viimeinen asema SR1-sähköveturit saapuivat maamme rautateille vuonna 1973. SR1-veturit ovat palvelleet henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä vaihtotöissä, ja kaikkiaan niitä on työskennellyt maassamme 110 kappaletta. Nyt malliston pitkä aikakausi on tulossa vääjäämättä päätökseen. Tärkeimpien komponenttien ja varaosien purun jälkeen veturien materiaali lähtee uudelle käyttökierrokselle perusteellisen kierrätyksen ansiosta. Konepörssi oli seuraamassa kahdeksan SR1-veturin saapumista Romu Keinäsen Karjaan toimipisteeseen, josta tarkoin hyödynnetty materiaali jatkoi jo parin viikon jälkeen matkaansa maailmalle uusiokäyttöön. Romu Keinäsen kasvutarina on mainio osoitus ahkeruuden ja ennakkoluulottomuuden merkityksestä yrityselämässä. Jyri Keinäsen vuonna 2001 ”mies ja pakettiauto” -periaatteella perustama yritys on reilussa 20 vuodessa kasvanut monipuoliseksi metallinkierrätyksen asiantuntijaksi, joka työllistää kaikkiaan noin 70 henkilöä Espoossa, Karjaalla ja Vantaalla. Määrätietoisen kasvun varmistamiseksi Romu Keinänen avaa vielä tämän kesän aikana neljännen toimipisteensä Tammisaareen, jonne valmistuva kierrätyslaitos edustaa alan terävintä kärkeä niin kierrätyksen laadun kuin tehokkuuden kannalta. Vienti vetää Alkuvuosien jälkeen tuli selväksi, että kannattavin toimintatapa on rahdata kierrätysmateriaali ulkomaille. ”Olemme käyttäneet Inkoon sataman palveluita vuodesta 2010 ja yli 90 prosenttia valmiista materiaalistamme lähtee sataman kautta Eurooppaan tai Aasiaan. Kierrätysala on ymmärrettävistä syistä nykyään erittäin tarkasti valvottua, ja meillä sekä alan viranomaisilla on tiedossa jokaisen asiakkaamme luotettavuus sekä alan standardeja vastaavat toimintatavat.” ”Näin toimimalla toivomme kierrätysalan joskus hieman kyseenalaisenkin maineen kehittyvän, ja viranomaisten samalla pystyvän keskittymään alan porsaanreikiä hyväksikäyttävien yritysten toiminnan parantamiseen tai tarvittaessa kokonaan lopettamiseen”, kertoo Romu Keinäsen toimitusjohtaja Toni Keinänen Jatkuvan kasvun strategia ”Yritysstrategiamme mukaisesti panostamme jatkuvasti toimintamme kehittämiseen, mikä näkyy niin tuotantotapojen teknisenä kehityksenä sekä palvelujen parantamisena. Nouto- ja tyhjennyspalvelut, tekniset purkutyöt, vaihtolavapalvelut, romuautojen käsittely sekä oma kuljetusyrityksemme muodostavat monipuolisesti toimivan yksikön, jonka avulla asiakas saa keskitettyä tarpeensa yhden yhteydenoton kautta helposti ja kustannustehokkaasti.” ”Erittäin merkittävä tekijä onnistuneessa kasvussamme on myös toimiva henkilöstöpolitiikka, jonka ansiosta olemme pystyneet rekrytoimaan hyvin osaavaa ja ahkeraa henkilökuntaa. Jatkuvan sisäisen koulutuksen avulla porukka on myös viihtynyt talossa, ja pitkäaikaiset työsuhteet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus”, Keinänen lisää. Sudet matkansa päässä SR1-sähköveturien kirjainlyhenne tulee valtavaa mielikuvitusta osoittavasti sanoista Sähkö Raskas. Paremman puutteessa mallisto sai susien ulvontaa muistuttavan äänimaailmansa ansiosta nopeasti lempinimen Siperian sudet. Nyt ulvonta päättyy tasaisella tahdilla ja veturit korvataan uudemmalla sekä tehokkaammalla kalustolla. ”Kuulin uutisissa romutuksesta ja perehtymisen sekä kuljetuskustannusten laskemisen jälkeen päätin tehdä vetureista tarjoukset huutokauppaan. Hinta taisi osua kohdalleen aika hyvin. Kaikkiaan kahdeksan SR1-veturia matkaa toimipisteeseemme Karjaalle. Kuljetukset hoitaa tuttu yhteistyökumppani, jolle tämän tasoisetkin työtehtävät sujuvat rutiinilla niin lastausten, purkujen kuin matkanteon osalta” ”Näin kierrätysmielessä 33–40 tonnin painoiset veturit ovat loistavaa materiaalia ja paksun raudan paloittelu, leikkaus ja polttotoimet alkoivat heti Karjaalle saapumisen jälkeen. Materiaali muokataan vauhdilla 100 x 50 senttimetrin kappaleiksi ja ensimmäinen laivalasti lähti kohti Ruotsia heinäkuun alkupäivinä”, tiivistää Keinänen. Alan maine kasvussa Romunkierrätyksessä valvonnan ja lakipykälien määrä on ymmärrettävistä syistä kovassa kasvussa. ”Olen kutsunut romun kierrätystä leikkisästi maailman toiseksi vanhimmaksi ammatiksi, ja kuten sen vanhimmankin ammatin osalla alan toiminta on ollut vähintäänkin värikästä. Kasvaneen viranomaisvalvonnan ansiosta tilanne on muuttunut viime vuosina vauhdilla. Tällä hetkellä alan säännökset ovat jo todella tiukat ja esimerkiksi kaikkien materiaalien määränpää tulee olla tarkoin tiedossa. Romu Keinäsen toiminta perustuu puolestaan avoimuuteen sekä alan nykyaikaisimman teknologian hyväksikäyttöön. Erittäin nykyaikainen Tammisaaren toimipiste vie yrityksen tehokkuutta vielä merkittävän askeleen eteenpäin”, Toni Keinänen päättää. https://www.nettikone.com/artikkeli/veturien_viimeinen_asema |
||||
|
|
31.07.2023 15:36 | Markku Naskali | ||
| Viime aikoina näissä kuvissa ja kommenteissa on korostuneesti esiintynyt Sr2. Onko se jotenkin erityisen vikaherkkä, vain onko kyseessä sama ilmiö kuin lentoliikenteessä aikanaan: DC3 "Dakota" oli yleisin matkustajakonetyyppi. Aina kun sille sattui onnettomuus, luki otsikoissa: "Taas Dakota!". | ||||
|
|
31.07.2023 15:27 | Timo Haapanen | ||
| Näitä myytiin parin vuoden ajan, ennen kuin tuli MZMA-408 "Elite" markkinoille. | ||||
|
|
31.07.2023 15:02 | Timo Haapanen | ||
| Mosse on näköjään mallia 403, jota kaupattiin Suomessa 60-luvun puolivälissä lisänimellä "Scandinavia", tunnistin kylkilistasta ja takavaloista. | ||||
|
|
31.07.2023 14:52 | Timo Haapanen | ||
| IC 6 saapui Helsinkiin 37 minuuttia myöhässä, aikataulu on nähtävästi laskettu Sr2/3 nopeuksien mukaan. | ||||
|
|
31.07.2023 14:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Viisaudella on rajansa, tyhmyydellä ei. Bongasin tämän amerikkalaiselta hifipalstalta. Tietävät mistä puhuvat. | ||||
|
|
31.07.2023 14:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Rakennus on näköjään maalattu. | ||||
|
|
31.07.2023 14:38 | Timo Haapanen | ||
| Hitaammin mutta varmemmin. | ||||
|
|
31.07.2023 13:49 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä se on aito ja väärentämätön Moskvitsh, malli kai 407 60-luvun alusta. Kuorma-auto lienee nokkamallinen Bedford, lähinnä 50-luvun lopulta. Bedfordin mallikartta löytynee netistäkin. Bedfordissa olen asunutkin vuoden ajan, mutta Bedfordit taidettiin tehdä Dunstablessa |
||||
|
|
31.07.2023 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kommenttisi perusteella me asumme hallintosarvikuonojen maassa. Ja edelleen: - meidät pakotetaan sietämään se! Romutusten perusteluina: - tekninen käyttöikä... No, miksei, mutta terminä tämä on samanlainen hellittelynimi kuin kidutuksen kutsuminen "fyysiseksi vaikuttamiseksi" tai rasismia "maahanmuuttokriittisyydeksi". Sota on rauhaa, typeryys neroutta, totuus valetta ja taantumus edistyksellisyyttä. |
||||
|
|
31.07.2023 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Romutettiinko ne kiireellä jo ennen ns romutuskieltoa? Sikäli outoa että juuri ne romutettiin muttta epäilen että VR pelkäsi niiden juuri olevan spekulatiivisten kilpailijoiden himoitsemia, vaihtamalla sisustusta niistä saisi kelpoja kaukoliikennevaunuja. Hyvässä kunnossa, suht uusia, automaattiovet, sallittu nopeus 160 km/h... |
||||
|
|
31.07.2023 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä on romutettu sen verran tehokkaasti, ettei jäljellä ole enää kuin kaksi Eilf-konduktöörivaunua ja kymmenkunta Eil-vaunua, kalusto riittää enää tähän yhteen junapariin. | ||||
|
31.07.2023 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Matkustajavaunu lienee III lk:n E numerosarjoista 604-615 tai 616-625 (mustan kirjan piirros 195 tai 196). Selvänäkijä sanoisi 615 tai 616. Arvokas löydös. Ambulanssin sijoitus Rovaniemelle saattoi liittyä ns. Petsamon retkeen, joka tapahtui toukokuun loppupuolella 1918. Jossain määrin sotilaallisesti järjestetty vapaajoukko lähti perimään aluetta, jonka siirrosta Suomen suuriruhtinaskunnan osaksi oli Aleksanteri II:n lupaus ja vastaava täsmällisempi keisarikunnan asetus. Kyse oli vastasuorituksesta aikaisemmalle Valkeasaaren alueen siirtämiselle keisarikuntaan. Keisarikunta jätti toteuttamatta oman osuutensa vaihdosta. Petsamon retki oli heikosti järjestetty ja Britannian käskyvallan alaiset suomalaiset punaiset karkoittivat joukon. Seurauksena retkestä oli diplomaattinen kahakka Suomen ja ympärysvaltojen (Britannia, Ranska) välillä. Suomi esitti sillä olleen juridisen oikeutuksen retkeen. Neuvottelujen tuloksena Englanti antoi vakuutuksen, että se ei mssään tapauksessa avusta punakaartilaisia, jos hyökkäystä maahamme kohtaan yritettäisiin Venäjältä käsin. Aikaisemmin ympärysvallat olivat todistetusti tukeneet tällaista toimintaa. (esim. Otto Stenroth Puoli vuotta Suomen ensimmäisenä ulkoministerinä (Otava 1931) Suomen demokraattisen kansantasavallan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena 1.3.1918 Neuvosto-Venäjä luovutti mainitulla keisarikunnan asetuksella rajatun Petsamon Suomelle. Kyseessä oli Neuvosto-Venäjän ensimmäinen ulkopoliittinen sopimus. Lopulta vuonna 1920 Tarton rauhanneuvottelujen tuloksena Neuvosto-Venäjä luovutti vastaavasti rajatun Petsamon Suomen tasavallalle ja vetäytyi alueelta. |
||||
|
|
31.07.2023 08:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Keittiövaunun seinään on maalattu Punaisen ristin tunnukset, eli punainen risti valkealla pohjalla. Vasemmanpuoleisessa ristissä saataa olla sairasjunan tunnus, vrt https://vaunut.org/kuva/136297 Mutta mitä mahtaa oikeanpuoleisessa ristissä lukea? Kaksi sanaa, joista en saa selvää. Alkuperäistä kuvaa terävöittämällä hahmottuu teksti, joka saattaa olla 'Oulun ambulanssi'. Alkuperäinen kuva: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.1650B2A6F227A80D382D53855E08137F |
||||
|
|
31.07.2023 01:47 | Mikko Mäntymäki | ||
| Timo Haapanen, tehoa 2x6000kW=12000kW. Se ei juurikaan auta kun irtiotossa voi ottaa sen 450kN. | ||||
|
|
30.07.2023 22:27 | Jani Tuominen | ||
| Onko vaalea auto lastauslaiturin kupeessa Volga? | ||||
|
30.07.2023 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan Helsingin "laiturivaihteen" nimenä "Lada", "Helios" ja "Konelakin" silloin ennenvanhaan, kun Toveri UuKaaKaa pressanlinnassaan asua kötisteli. | ||||
|
30.07.2023 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinsanottu "possunokka-Ransiitti"...? | ||||
|
30.07.2023 19:04 | Riku Outinen | ||
| Kyllä luulisin että tuo lauantainen menopaluu veturijuna varmaankin on varattu päivystäjän vaihdolle. Ei pidä vertailla enää entisaikaan, tiedän kyllä miten veturit silloin käyttäytyi. | ||||
|
30.07.2023 19:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitos, Petri, tiedoista. Olin niin niiden käsinkirjoitettujen kalustokirjojen lumoissa, ettei mieleeni tullut katsoa vaunukuvastoja. Sieltähän se piirustus tosiaan löytyi. - Alkaa vissiin ikä painaa, kun hoksottimet noin jumittaa. | ||||
|
|
30.07.2023 17:06 | Asmo Rasinen | ||
| Hehe, lisää kuvaajia tälle junalle. Käpylässä meni ohi. | ||||
|
30.07.2023 17:06 | Otto Tuomainen | ||
| Ei näitä isoja lyhtyjä sentään uudessa kalustossa ole. Olisi toisaalta mielenkiintoista nähdä pesuvadeilla varustettu Vectron. Näyttää varsin kaarteiselta tämä ratapiha, lähtöopastin vaatii kertaajan. | ||||
|
|
30.07.2023 17:02 | Asmo Rasinen | ||
| Päivystäjänvahto on epäsäännöllinen, olen tuon kuvannut niin monta kertaa. Päivyri ennen sähköjä kulki 3dv12 aamyöllä (joku jää ukiin) 4036:ssa, 2dv12 3552:dessa, 2-3dv12 3553:dessa ja kaikki Turkuun 3503:messa. Sähköjen jälkeen niitä on mennyt milloin on, usein launataina tai jos vaan löpö loppuu. Oliko täynnä, jossain Turussa seisoneet? | ||||
|
30.07.2023 16:19 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä veturi on rakennettu 1979 valmistusnumerolla 10456. Puolassa se on palvellut lähes kymmenen vuotta. | ||||
|
|
30.07.2023 13:56 | Petri Sallinen | ||
| Sairasosasto oli erotettu siten, että sairasosaston pään ja toisen parioven väliin jäi kapea käytävä läpikulkua varten. Tämä näkyy vaunun pohjakaaviossa. Alkuperäiseen sarjaan kuuluivat vaunut: 2959 ja 2961-2969. Tämä näkyy hyvin "Mustassa kirjassa". Jostain syystä välistä tempaistiin vaunu 2960, joka sijoitettiin Ei-sarjaan 22061-22106 vaunuksi 22106. Samassa yhteydessä sairasosastoilla varustetuista vaunuista muodostettiin sarja 22107-22116. Sarjan kolmeen ensimmäiseen vaunuun asennettiin sähkövalaistus. |
||||
|
|
30.07.2023 13:01 | Erkki Nuutio | ||
| Transit FT on vuosilta 1972-1975 ja kuvan maski kuului vain dieselversioille.Transit oli karu mutta kestävä ja sen diesel oli karkea, mutta kestävä. | ||||
|
30.07.2023 12:35 | Pasi Utriainen | ||
| Tämän pelastusaseman sijoittaminen Itkonniemelle oli hätäratkaisu ja on sittemmin todettu huonoksi paikaksi, kun paremmat tontit menivät ilmeisesti kaupungin vatuloinnin takia. Moottoritielle pääsy on hidasta ja siksi kaupungin pohjoislaidalle Sorsasaloon jouduttiin sijoittamaan vielä toinen pelastusasema. | ||||
|
30.07.2023 11:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä ne on kyllä mainioita junia :) Mielenkiintoinen ulkonäkö ja hauska käyntiääni. | ||||
|
|
30.07.2023 11:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Muudan lehtikirjoitus vuodelta 1929 kertoo, että ensimmäisissä sairasosastovaunuissa oli pariovet vaunun molemmin puolin. Oletettavasti ovet vaunun toisella sivulla johtivat kuitenkin sairasosaston sivuitse kulkevaan käytävään? Muutenhan sairasosasto olisi katkaissut vaunun - ja junan - läpikulkumahdollisuuden. Mahtaakohan mistään löytyä ensimmäisen sairasosastovaunusarjan pohjapiirrosta? 1912-1937 -historiikissa sitä ei ole. Pasilan konepaja rakensi vaunuja 10 kappaletta. Pass.vagnar-kirja valitettavasti möhlii vanusarjan yksilöinnissä. Siinä 'sairasosasto'-merkintä on vain vaunujen 2963-2966 kohdalla. Sen lisäksi sarjan todennäköisen alkukohdan 2959 - tai 2960 - kohdalla kaksi vaunua on väärässä järjestyksessä, eikä kirjauksesta saa selvää mikä on oikea tilanne. Löytyneekö jostakin muualta selkeä listaus näistä vaunuista (mieluusti alkuperäisin numeroin)? |
||||
|
30.07.2023 11:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuttu ja turvallinen Westerstrand-kello :) | ||||
|
|
30.07.2023 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno nostalgiakuva!, voisi luulla sen olevan vuodelta 1957 eikä -77. Ainoastaan Transit (milloin valmistus aloitettiin?) ja lautasantennit postitalon katolla paljastavat ettei niin vanha sentään ole. | ||||
|
|
30.07.2023 09:04 | Otto Tuomainen | ||
| Voisi luulla että aseman nimi on Pasfoto :) | ||||
|
30.07.2023 02:05 | Reijo Salminen | ||
| Sind Sie, sehr geehrter Herr Stefan, möghlicherweise aus Uusikylä auch selbst? | ||||
|
30.07.2023 02:02 | Reijo Salminen | ||
| Minä jo pelästyin. | ||||
|
|
29.07.2023 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä näyttää Puolan puolen vetokalustoinsinööri tykkäävän pesuvadin kokoisista etulyhdyistä...! | ||||
|
|
29.07.2023 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäiseen verrattuna penkeissä näyttää olevan paksummat toppaukset. Sehr gehrter Herr Stefan, vaunun numerossa näyttäisi oleva kirjotüxvihre. |
||||
|
|
29.07.2023 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Vgobo. Se "V" tarkoittaa "Venäläismallista". | ||||
|
|
29.07.2023 23:01 | Sauli Vähäkoski | ||
| Tosiaan, vaunujen lähikuvaa katsoessa niissä on EVR-logo (Eesti Raudtee). Mikä näissä sitten olisi tänne sopiva vaunutyyppi? | ||||
|
Kuvasarja: Bella Italia |
29.07.2023 22:35 | Tuukka Varjoranta | ||
| Erittäin kattava kuvasarja Italian junaliikenteestä täynnä upeita otoksia! | ||||
|
29.07.2023 22:33 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
29.07.2023 20:29 | Timo Haapanen | ||
| Olipa onnistunut sisäkuva! - Noista vetureista, vakavasti puhuen epäilinkin, että kyseessä oli eräänlainen VET+HLV. | ||||
|
|
29.07.2023 20:27 | Timo Haapanen | ||
| Todella siisti vaunu, ehdottomasti säilyttämisen arvoinen! | ||||
|
|
29.07.2023 20:09 | Riku Outinen | ||
| Kappas, tuo mainitsemani 11021/11022 onkin epäsäännöllinen joskin tällä hetkellä kulussa joka lauantai ainakin syyskuun alkuun. Lienee Dv12, Hgs pv vaihto. Edit ja onkin kulkenut vaikka kuinka pitkään | ||||
|
|
29.07.2023 19:43 | Sauli Vähäkoski | ||
| Tuolla radalla kulkee säännöllisesti enää vain juna Ruokosuolta Hangonsaaren Sr3-vedolla. Nyt oli kulussa ylimääräinen tavarajuna. Loppukesästä syyskuussa odotetaan North Rail Oy:n tavarajunia Kouvolasta Hangonsaareen. | ||||
|
|
29.07.2023 19:25 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla ihan ensimmäisiä kertoja, kun nämä virolaiset ammoniakki-Vgobot ovat kotimaan liikenteessä käytössä? | ||||
|
|
29.07.2023 19:24 | Riku Outinen | ||
| Kyllähän noita junia menee dieselvedolla ympäri Suomea joka päivä lankojenkin alla, eri syistä. Ei Turun suunnalla vaikuttavana ja mutulla voisin veikata että tässä syynä on ollut Hangonsaaren päivystäjän vaihto. Todennäköisesti eri Dv12 on mennyt veturijunana toiseen suuntaan. Itseasiassa nyt kun aloin katsomaan niin onko tuo lauantainen 11021/11022 juuri Dv12, päivystäjän vaihto? | ||||