Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01.2024 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva [lähtöisin kirjasta Asesuunnittelijana Suomessa (Aimo Lahden elämäkerta, v. 1970)], että Lahti teki kyllä kelvollisen pikakiväärin, mutta ymmärtämätön kapteeni (?) Saloranta meni sotkemaan konstruktiota omilla muutoksillaan. Tämä yhtenä syynä aseen maineen heikentymiseen. Lieneekö syynä ollut typerä arvovaltakiista: kapteeni versus sotilasvirkamies ja kummallakin hyvin vaikeat luonteet. Emman heikkoudeksi on kerrottu, että se oli hankala vietävä maasto-olosuhteissa (lippaan mitat, eli ulkohalkaisija), silloin kun lipas oli kiinni. Ase oli helposti klohmittavissa puihin, jolloin lipas saattoi saada vääntymiä. Muutenhan Emma toimi entistäkin paremmin, kun sen päälle heitti lapiollisen hiekkaa...(isojen poikien kertoman mukaan.) |
||||
|
04.01.2024 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on tuon PDF-dokumentin mukaan ollut sarjan ensimmäinen protoveturi, jossa ei ollut kahta ohjaamoa ja siltä osin lähempänä Alcon amerikkalaista FA-1 -sarjaa. Amerikkalaisista serkuista poiketen tämä kulki kolmiakselisilla teleillä. En ollut tiennytkään, että nämä Espanjan Alcot olvat itse asiassa Montreal Locomotive Worksilta Kanadasta. | ||||
|
04.01.2024 13:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä veturissa on hyvin vahva amerikkalaisten Interurban-ratojen Steeple Cab -sähköveturien tunnelma (vrt https://vaunut.org/kuva/136135?s=1 ). Westinghouse rakensi paljon Interurban-ratojen tavarajunavetureita, tosin ne olivat tätä kuvan veturia pienempiä. Tekniikka on todennäköisesti kuitenkin samaa kuin amerikanserkuissa. | ||||
|
04.01.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Twelve-Wheeler, tässä on varsin harvinainen pyöräjärjestys! | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
04.01.2024 13:31 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, pitää tämä museo pitää mielessä jos/kun tulee matkoja Madridiin! | ||||
|
|
04.01.2024 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni Markku Palokangas kuitenkin kirjoittaa, että Lahti-Saloranta-pikakiväärin huono maine johtui suurelta osin siitä, ettei joukoille annettu talvisodan alla kunnollisia ohjeita, miten aseiden varastorasvat tulee puhdistaa, koska asiaa pidettiin niin suurena sotasalaisuutena, ettei sitä voi suorittavalle portaalle asti kertoa. Tämä johti kovilla pakkasilla lukuisiin aseiden jumiutumisiin ja vaikka myöhemmin ohjeistusta annettiin niin joukkojen luottamus ko. asetta kohtaan oli ehditty menettää pysyvästi. Sitten omaa pohdintaa lisäksi. Talvisodassa kiväärijoukkue muodostui erillisistä kivivääri- ja pikakivääriryhmistä, joista jälkimmäisissä koko toiminta oli suunniteltu pikakiväärin ympärille eli ampujan ja ryhmänjohtajan lisäksi muu ryhmä oli ampujan apulaisia ja patruunankantajia. Jatkosodassa erillisiä pikakivääriryhmiä ei enää ollut vaan pikakivääri oli vain yksi tavallisen kivääriryhmän aseista. Pikakiväärin luonteen muuttuminen voi osaltaan vaikuttaa mainittujen aseiden soveltuvuuteen. Lahti-Saloranta-pikakivääreitä varten valmistettiin monta kymmentä lipasta asetta kohden, joten tässä mielessä se soveltui tukiaseeksi tilanteeseen, jossa ammuttaisiin satoja laukauksia lyhyen ajan sisällä. Sen sijaan Emma-sotasaalispikakiväärit kärsivät lipaspulasta ainakin Suomessa eli asetta kohden ei välttämättä ollut lippaita antaa kuin yhden käden sormilla laskettuna. Pelkästään jo tästä syystä Emma ei olisi tainnut soveltua sen tyyppiseen käyttöön, johon pikakivääriä oli ennen talvisotaa ajateltu. |
||||
|
04.01.2024 11:16 | Raimo Harju | ||
| Mitenkähän tämä vihreä uutuus pärjää näillä pakkaskeleillä. | ||||
|
|
04.01.2024 10:29 | Timo Salo | ||
| Itselläni vaikuttaa mielipiteisiin vähän liikaakin se seikka, että olen korjaillut n. 40 vuotta vastaavissa olosuhteissa ollutta elektroniikkaa. Luulen kuitenkin, että Sr2-tapauksessa alustan jääongelmat ovat ehkä se suurin(?) syyllinen ajon keskeytymiseen. Ko. kuvassa kuitenkin on kai juurikin kyse tästä jo talvisodassa esiin tulleesta ongelmasta "kehittyneen" tekniikan kanssa. Kaikki tietävät Emma-pikakiväärin ja lähes kaikki Lahti-Saloranta-pikakiväärin. Siinä on HYVIN VASTAAVA referenssi miten teknisesti kyseenalainen laite voi olla tietyissä olosuhteissa ylivertainen...? | ||||
|
|
04.01.2024 09:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en tiedä miten ne linjallejääntien suhteet mahtaa nykyään mennä. Enkä sitäkään, kuinka suuri osuus Sr2:n elektroniikalla on viimeaikaisiin myöhästymisiin. Ei se elektroniikka aina pelkästään pahastakaan ole. Juuri tänään aamulla eräs yön seisonnassa ollut Sr1 teetti aamuöisen ajolangan jännitekatkon jäljiltä sellaisen pienen elvytysjumpan, jolta Sr2:n teknisten hienouksien turvin oltaisiin jo alkuunsa vältytty. | ||||
|
|
04.01.2024 09:49 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni keskustelualueella oli Ari-Pekalla hiljattain lähde, jonka mukaan Sr1:n linjallejääntitiheys ajokilometreihin suhteutettuna oli vuosituhannen vaihteen tienoilla noin kaksinkertainen Sr2:een verrattuna. Lieneekö suhde sen jälkeen olennaisesti muuttunut? Vaikka tässä tapauksessa Sr1 toi junan perille niin ei todista vielä sitä, että Sr1 toisi keskimäärin junan paremmin perille, jos niillä ajettaisiin samanlaisella käyttöasteella. | ||||
|
04.01.2024 09:38 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^O.t. Ilmari Turjan mukaan Heikki Klemetti valitti kuolinvuoteellaan: "On se niin saatanaa kun ihmisen pitää kuolla, vaikka on niin paljon keskeneräisiä ja tekemättömiä töitä". | ||||
|
|
04.01.2024 06:40 | Timo Salo | ||
| Jotenkin perverssi näky! Toisaalta tämä todistaa vanhemman/luotettavamman/yksinkertaisemman tekniikan ylivoimaa huonoissa keleissä. Mitä enemmän hilavitkuttimia ja muuta "jännää" automatiikkaa, niin sitä enemmän myös vikamahdollisuuksia! Jos hankitaan hienoja (joihin Marsukin kuuluu) vetureita, niin ehkä pitäisi uskoa valmistajan huolto-ohjeita ja peruskorjaukset AJALLAAN!!! (Elektroniikkakin vanhenee ja vallankin, jos se on pitiä aikoja välillä virrattomana. Ne surullisen kuuluisat kondensaattorit ovat kavalimpia komponentteja...) | ||||
|
04.01.2024 01:34 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen nostalginen kuva! | ||||
|
|
03.01.2024 23:50 | Jyrki Talvi | ||
| Kangas on ulkoisesti muuttunut 45:ssä vuodessa. | ||||
|
03.01.2024 23:33 | Riku Outinen | ||
| Tämä ei ole Esa varsinainen rullajuna, vaan kahdesti viikossa kulkeva teräspalvelukeskusten ja telakoiden juna Tampereelle. Rullajuna kulkee joka päivä Hämeenlinnaan. | ||||
|
03.01.2024 22:46 | Jarno Piltti | ||
| On, ja kohde on erityisesti kuvaamisen arvoinen! | ||||
|
03.01.2024 22:44 | Jarno Piltti | ||
| Pendohan näyttää suorastaan hyvältä. Julian täsmällisyystilastoissa junalaji S johtaa junalajia IC, tosin ajettujen junien määrässä on aika iso ero IC:n hyväksi. | ||||
|
|
03.01.2024 22:43 | Lari Nylund | ||
| Esko: Anni-Helena oli hyvä kuvauspaikka ja melkoinen urheilusuoritus. Onneksi sinnekin tuli kiivettyä ja otettua tämäkin kuva. | ||||
|
03.01.2024 22:31 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä vähäeleisen tyylikäs kuva suoraan jostain arktiselta tundralta. Video myös upea. | ||||
|
03.01.2024 22:02 | Timo Haapanen | ||
| Junatyyppi mahtaa olla PYO 269, kuten kuvatekstissä lukeekin. Hyvä talvikuva, jossa (valitettavan vähiin käyneet) Valakot vievät kyydittäviänsä kohti pääteasemaa. Dr16-parit ovat selvinneet OL-KLI/KLI-OL urakastaan erinomaisesti viime aikoina ainakin Julian perusteella. | ||||
|
|
03.01.2024 21:48 | Timo Haapanen | ||
| Perille Helsinkiin päästiin Kokkolasta konkarin turvin ilman veturivikoja. | ||||
|
03.01.2024 21:41 | Vesa Höijer | ||
| Tässä on tyylikkäästi remontoitu asemarakennus. | ||||
|
|
03.01.2024 20:31 | Vertti Kontinen | ||
| Ja joskus vaunuja jää myös Seinäjoelle | ||||
|
|
03.01.2024 20:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Vieläkö tämmösiä historiallsia videoita..tulleepi?! Aivan mahtavaa!! | ||||
|
|
03.01.2024 20:24 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siis kertakaikkiaan hieno video!! Peukutan!! | ||||
|
|
03.01.2024 20:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuosta oletettavasti osa jää Tampereelle ja jatkaa seuraavana aamuna Toijalaan. | ||||
|
|
03.01.2024 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno esimerkki Oulun rautatien pysäkki - talosta, kun sitä ei olekaan liiallisessa määrin "pidelty" (= Heikki Klemetin käyttämä sanonta liiallisesta remontoinnista). | ||||
|
|
03.01.2024 20:05 | Juha Toivonen | ||
| Onpa nätti! Erinomaisen ryhdikäs peni asemarakennus, kolmipyöräresiina, penkki ja kampiasetinlaite. Suomea niin kerrassaan. | ||||
|
|
03.01.2024 18:51 | Vertti Kontinen | ||
| Onhan junan kaikki vaunut (tai no simmistä en tiedä) kuormassa. Lieköhän suurin osa keloista mennyt 5002:n kyydissä? | ||||
|
03.01.2024 18:32 | Timo Salo | ||
| Matkustajavaunuihin esilämmitetty vedenerotin ja heti perään öljystin, helppoa kuin heinän teko? | ||||
|
|
03.01.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan taiteellinen vaikutelma: 10. Muovidildon tekninen soveltuvuus Suomen talveen: 6 - . |
||||
|
|
03.01.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole "Rullajuna" kuvassa niin täyteen lastatun oloinen kuin mitä oli 1970 - 1980 - lukujen taitteessa? Onko kysyntä vähentynyt? | ||||
|
03.01.2024 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Jorma R. (Taidankin olla suht' hyvä keskustelunaloittaja? Näin nuoremmatkin harrastajat pääsevät kiinni entisyyteen, menetelmineen kaikkineen.) |
||||
|
|
03.01.2024 17:51 | Matti Melamies | ||
| Eihän Erkki maininnutkaan ilmastonmuutosta. Minä käsitin vihertyperyyden tässä kohtaa keskittymisenä vihreisiin maalauskaavioihin todellisten ongelmien sijaan. | ||||
|
|
03.01.2024 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Porkkana ei ole saanut mitään erityistä sivuutuslupaa linjaradiolla, juna ajaa ainoastaan "värien mukaan". Suorittaja katsoo ohimenon ikkunastaan tai ovelta, kättä heilauttaen, tervehtien. Kirkkonummi on täydellisesti suojastettu ratapiha ja Siuntiosta saavuttaessa Kirkon läntiseltä tulotolpalta lähtien liikutaan normaaliliikenteessä ääneti ja opasteiden väreillä perille Hesaan saakka. Suojastamattomaan suuntaan (Siuntioon) ohikulkujunat pyöritetään lipulla ohi ja pysähtyneet lähetetään levyllä. Mahdollista olisi myös antaa ohikulkulupa lännen suuntaan radiolla, mutta se olisi poikkeuksellista. |
||||
|
|
03.01.2024 17:31 | Sami Koskinen | ||
| Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, etteikö sää voisi joskus olla kylmä. Tämä on ihan perusasia ilmastonmuutoksesta huolehtineidenkin joukossa. Sää ei ole sama käsite kuin ilmasto. Argumentoidessasi vihertyperyyttä vastaan siis argumentoit kuvittelemaasi viholliskuvaa, et mitään todellista ilmiötä, vastaan. |
||||
|
|
03.01.2024 17:00 | Erkki Nuutio | ||
| Keskeinen syy ongelmiin on 6x1 mm:n polyamidiputki. Sen reikähalkaisija on siis 4 mm. Pintajännitys- ym tekijöistä johtuen kosteus (jos sitä on paineilmassa) kerääntyy ja tiivistyy satunnaisiin kohtiin vesihelmiksi, jotka tarttuvat riittävästi jäädyttyään kiinni putken sisäpintaan. Vesihelmien sulatus vaatii periaatteessa useatuntisen koko laitteen (kuten junan) pidon pluslämpötiloissa. Lisäksi voidaan tarvita liittimien avauksia ja ilman läpipuhalluksia. Ongelma ja korjauskeinot ovat totisesti olleet tiedossa ja käytössä piiitkään. Siitä ei kuitenkaan viitsitä välittää, huoltokustannuksien vuoksi. Eihän tämän enää koskaan pitänyt tulla vastaan kun ilmasto jatkuvasti ja yhä hurjemmin lämpenee. Onko osaamattomuudesta tai vihertyperyydestä koskaan ketään siirretty syrjään? Laatu kärsii johtoportaan pitkäjänteisyyden puutteesta. Puuhastellaan kaluston maalikaavioiden toistuvien muuttamisten ympärillä ja todelliset ongelmat sivuutetaan. Konstruktiivisesti asioita olisi helppo ja varsin halpa korjata: Pistäkää esimerkiksi 10x1 polyamidiputket asianmukaisin liittimin 6x1 mm:n putkien sijaan. Ei siitä paljonkaan ilmankulutusta lisää tule. Ja tietenkin ilmankuivain pidettävä toimintakykyisenä. Ehkä joudutaan kaikkien halvimman hinnan vuoksi ostettuja sähköllä suoraohjattuja paineilmaventtiileitäkin korvaamaan. Sisu käytti aikanaan paineilmajärjestelmässä glykolia (on liukkaampaa kumitiivistimille) tiivistimet kuivaavan tenun sijasta. Aiemmin glykolin haitta oli ruostemössö teräksisten ilmaputkien ja ilmasäiliön ruostuessa sisältä. Mutta nykyään teräsputkia ei käytetä ja painesäiliönkin saa alumiinisena. |
||||
|
|
03.01.2024 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 36 oli ilmiselvästi saanut sivuutusluvan linjaradiolla ja asiaa vahvisti vihreät päällä lähtöopastimessa. 1984 tienoilla Karjaan suuntaan menneet pikajunat lähetettiin junanlähetyslevyllä (silloin pikajunat yleisesti pysähtyivät Kirkolla). Vai onko vas.puoleinen "Antennilättä" tai "Maksiraitsikka" tai "Sakari-Matti" tullut Helsingistä tyhjävaunujunana liitettäväksi jonkin Kirkolta lähtevän iltapäiväruuhkajunan lisärungoksi? |
||||
|
|
03.01.2024 15:46 | Teemu Saukkonen | ||
| On kyllä hyvä kuva. | ||||
|
|
03.01.2024 15:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten ennen pärjättiin, kun oli kovempiakin pakkasia? Kaverin 50-luvun mittarikin menee -60 asti. Virallinen tiedotus kertoo että paineilmajärjestelmät rikkoutuvat, eikös paineilmajarrut ole olleet jo 100 vuotta. |
||||
|
|
03.01.2024 15:45 | Jorma Toivonen | ||
| Virallisesti ottaen kuvassa ei ole junakohtaus, vaikka sille näyttääkin. Kaksiraiteisella radallahan ei ole junakohtauksia, mutta Junaturvallisuussäännön soveltamisohjeen (Jto 25 §) mukaan junakohtauksena ei liioin pidetty linjapaikalle sulkeutumista eikä myöskään junien kohtaamista sellaisella liikennepaikalla, jossa kaksiraiteinen rata muuttuu yksiraiteiseksi radaksi. Kuvassa ovat junat: - P 36 Turku satamasta Helsinkiin Dm9:llä sivuuttaa klo 14.22 - L-juna Helsinkiin Sm1:llä on H 1844 klo 14.25 - Lättä Karjaalle on H 395 klo 14.35 Olisiko tuo vasemmanpuolimmaisin Sm1 joku koeajo? Ei sille ainakaan löydy mitään järkevää vakioaikataulua eikä se edes ole laituriraiteella. SKS |
||||
|
|
03.01.2024 15:29 | Juha Kutvonen | ||
| P 36 ajoi ilman välipysähdyksiä Karjaalta Helsinkiin, jonne saapumisaika oli 14:50. | ||||
|
03.01.2024 12:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kesämökille voisi ostaa Dv12:n kompuran+apumoottori. | ||||
|
03.01.2024 11:56 | Jorma Rauhala | ||
| Kotimaiset suositut Variotram-ratikat (v. 1998-2003) olivat myös Talgon rakentamia, sillä Rautaruukin perustaman Otanmäen vaunutehtaan nimi oli: Talgo-Transtech Oy: kesäkuu 1999 -> tammikuu 2002 Talgo Oy: tammikuu 2002 -> maaliskuu 2007 |
||||
|
|
03.01.2024 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy muistaa että Talgo omisti yhteen aikaan koko Transtechin. Joissakin VR:n 2-kerrosvaunuissa on Talgon valmistajalaatta. Ja tekihän Talgo myös "Tango" -nimisen 2-kerros prototyyppijunan jossa oli yksi akseli vaunua kohti, jota yritti myydä VR:lle | ||||
|
|
03.01.2024 10:54 | Eljas Pölhö | ||
| Tätä Talgo II -mallia valmistettiin vetureita 4 kpl (1 USA:n koeajoille 1949, ostettiin Espanjaan 1959 [n:o 4T], ja 3 kpl Espanjaan 1950 [n:ot 1T-3T]. Veturit valmisti ACF, Berwick, Pennsylvania ja vaunut, joita tehtiin 3 runkoa, valmisti ACF (Jackson&Sharp), Wilmington, Delaware. Alkuperäinen moottori oli kaikissa Hercules DNX-V8DS, 1957 1T-3T saivat sen tilalle Maybach MD320. Espanjassa junat saattoi liikennekuntoon Babcock & Wilcox. Koeajoja tehtiin Espanjassa moneen suuntaan ja käytiin myös Portugalissa esittäytymässä. Suurin ilmoitettu nopeus koeajoilla oli 145 km/h. Normaaliliikenteessä nämä olivat ensimmäiset junat, joille sallittiin 120 km/h nopeus. Ensimmäisenä avattiin reitti Madrid-Irun-Hendaya. Sittemmin niillä on ollut vakioreitit Madridista Barcelonaan, Valenciaan ja viimeksi vielä 12.3.1970 lähtien Palenciaan. Junat korvattiin Talgo III ja Talgo RD-junilla. Vaunukalustoa oli 45 vaunua. Kuvien mukaan junia on ajettu ainakin 7-16 vaunuisina junia. Kai muistatte, että myös Suomessa on valmistettu Talgo-vaunustoja Kazakstaniin. Talgon historiikissa 1942-2005 on pari kuvaa näistä vaunustoista, toisessa hauskasti veturina Dv16 2036. |
||||
|
|
03.01.2024 09:58 | Esko Maasalo | ||
| Taas on kiivetty ilmeisesti viljasiiloihin kuvaamaan!? Taustalla myllerretään sairaalan pohjia, josta purettiin Kupittaan Saviosakeyhtiön tuotantorakennukset. Tässä taustalla näkyvällä alueella oli muistaakseni myös huoltoasema. Se kenellä on lentävä kamerajalusta voisi mennä viemään sen samoille koordinaateille kuvaamaan! (Luvat vaan kuntoon kun on kopterikenttä ihan vieressä nykyään.) |
||||
|
03.01.2024 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolarin junat täällä pysähtyvät. | ||||
|
|
03.01.2024 05:39 | Timo Salo | ||
| Oi, oi, oi, nyt on taas taattua Eemiliä, työn tuoksinaa sinisessä hämärässä!!! | ||||
|
|
03.01.2024 03:45 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tuolla matkustajaliikennettä vai onko istuin vain olemisen takia? | ||||
|
|
02.01.2024 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tässä on hyvin vahva amerikkalainen pohjamaku! Ensimmäinen osin tätä muotoilua noudattanut veturi oli EMC:n EA/EB vuodelta 1937. Tämä ja myöhemmät E-sarjan veturit aina E6 -sarjaan olivat kuitenkin loivalla nokalla olevia Shovelnose -vetureita. Vasta EMD:n FT-sarja vuonna 1939 toi markkinoille tuli tutun amerikkalaisen linjadieselveturin muotoilun ns. Bulldog Nose -keulalla. Talgo-junarungot käännettiin melko varmasti paluumatkalle kolmioraiteilla. Tämä oli yleinen käytäntö myös Atlantin takana. |
||||