Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2024 03:45 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tuolla matkustajaliikennettä vai onko istuin vain olemisen takia? | ||||
|
02.01.2024 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tässä on hyvin vahva amerikkalainen pohjamaku! Ensimmäinen osin tätä muotoilua noudattanut veturi oli EMC:n EA/EB vuodelta 1937. Tämä ja myöhemmät E-sarjan veturit aina E6 -sarjaan olivat kuitenkin loivalla nokalla olevia Shovelnose -vetureita. Vasta EMD:n FT-sarja vuonna 1939 toi markkinoille tuli tutun amerikkalaisen linjadieselveturin muotoilun ns. Bulldog Nose -keulalla. Talgo-junarungot käännettiin melko varmasti paluumatkalle kolmioraiteilla. Tämä oli yleinen käytäntö myös Atlantin takana. |
||||
|
02.01.2024 19:31 | Timo Salo | ||
| Asia roogeri, tuo oli silloin vaan jonkun verran julkisuudessa... Tiedät Jukka hyvin, että huoltopuolen kavereita kiinnostaa kaikki ratkaisut miten joku "vika" selvisi, mutta pidetään taulu tyhjänä! Pääasia että homma toimii nyt hyvin... :-) | ||||
|
|
02.01.2024 19:24 | Lauri Kivijärvi | ||
| Rauhalan ylle linkkaamassa museon esitteessä on kuva tästä laitteesta kaupallisen liikenteen ajalta. Kuvasta selviää, ettei veturiosassa ole alkujaan ollut puskimia, puskinlyhtyjä eikä myöskään vetolaitetta. Keula on ollut siis hyvin pelkistetty. Puskin- ja vetolaitteita ei ole näemmä laitettu koskaan kiitojunavaunuston päätyvaunuun, mikä selviää mm. Rauhalan toisesta kuvasta (https://vaunut.org/kuva/166347?s=1 ). Onkohan puskimet, vetolaite ja puskinlyhdyt lisätty veturiosaan vasta siinä vaiheessa, kun näistä koottiin veturipareja? Museoinnin yhteydessä lisätyt osat on sitten jätetty paikalleen ja on tyydytty vain maalaamaan veturiosa alkuperäiseen väriinsä? Wikipediassa on kuva myöhemmän veturikäytön ulkoasusta. Kiitojunavaunusto näyttäisi museon valokuvan perusteella olleen myös pidempi kuin mitä museoon on säilötty. Itseäni ihmetyttää, miten näillä laitteilla on aikoinaan pendelöity, kun veturia ei ole voinut kytkeä paluumatkaa varten vaunuston toiseen päähän eikä takimmaisessa vaunussa ollut myöskään ohjauslaitteita. Onko nämä käännetty määränpäässä esim. kolmioraiteella paluumatkaa varten? Oliko museossa enemmän tietoa näiden junien kaupallisesta käytöstä? |
||||
|
|
02.01.2024 18:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tabula rasa aikaisempaan kysymykseen. Ei ole ollut tapana keskustella julkisuudessa työnantajan tai asiakkaan asioista, jotka eivät ole tai oletettavasti eivät ole julkisia (vaikka olen eläkkeellä). Mitä hätäjarrutuksiin tulee, niin kalustoyksiköllä ei varmaan liikennöitäisi, jos hätäjarrutusta ei pystyisi tekemään. Tuolla ajolla sn oli 200 km/h. |
||||
|
02.01.2024 18:48 | Juha Toivonen | ||
| Viimeisen päälle nätti kuva "ysäriltä". = Suomalainen Pikajuna. | ||||
|
02.01.2024 17:52 | Pauli Ruonala | ||
| Rakennus on purettu 80-luvun alussa kun Hovinsaareen valmistui uusi junatoimisto. | ||||
|
02.01.2024 17:06 | Juha Toivonen | ||
| Baja-Maja kahdella dieselillä? | ||||
|
|
02.01.2024 16:53 | Juha Toivonen | ||
| Vieläkö tuo on "hengissä"? Keski-Euroopassa tämänlaisia on myyty satoja yksityisiksi "huviloiksi". | ||||
|
02.01.2024 16:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös nuo yleensä asemalla ole himmennetyin valoin, jos pysähtyvät? | ||||
|
02.01.2024 13:16 | Timo Salo | ||
| Olisi kiva nähdä kamerasta suoraan tullut versio aiheesta... | ||||
|
|
02.01.2024 12:48 | Petri Nummijoki | ||
| Rakennusvaiheen aikaisissa piirroksissa Hr12 on aika Nohab-tyylinen mutta lopullinen toteutunut versio eroaa yksityiskohdissa oikeastaan melko paljon. Hr12-veturissa valonheitin on siirretty ylös sekä viheltimet ja soittokello tuotu nokkaan. Hr12-veturissa ohjaamon lasit eivät ole käyristetyt vaan aika lailla suorat. Samoin etu- ja sivuikkunat sijaitsevat samalla korkeudella. https://vaunut.org/kuva/110432 Ajopöydät eivät ole Hr12-veturissa ollenkaan amerikkalaistyylisiä, joka lienee vaikuttanut ainakin ikkunoiden sijoitukseen ja muotoon. | ||||
|
|
02.01.2024 11:35 | Jussi Laukkanen | ||
| Klassinen cab unit -veturimuotoilun juuret lienevät USA:ssa 30-luvun lopussa. Olisiko vanhin tämän tyylinen nokallinen veturi EMD:n E-sarja, jota alettiin valmistaa 1937? Joka tapauksessa heti toisen maailmansodan päätyttyä alkoivat muutkin amerikkalaiset veturitehtaat tuottamaan vastaavalla tyylillä muotoiltuja dieselsähköisiä vetureita. Britanniassa ainakin vuonna 1947 tehty D16/1 edusti vastaavaa tyyliä, vaikka siinä etuikkuna oli jaettu kolmeen osaan sikäläisen tavan mukaan. Kuvan veturia ja samalla myös suomalaista Hurua muistuttaa melko läheisesti Baldvinin 1945-48 valmistamat DR-6 -veturit. https://en.wikipedia.org/wiki/Baldwin_DR-6 Jännä juttu myös, että Talgon idea yhdistää matalarakenteiset junat tavallisen korkuiseen veturiin on näinkin vanha. |
||||
|
|
02.01.2024 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Laiturilla havaittavissa olevasta pölystä päätellen pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen | ||||
|
|
02.01.2024 10:47 | Ossi Rosten | ||
| Jokin kuvassa kertoo että porkkanalla ois vauhti päällä kovin.. | ||||
|
|
02.01.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva, herra Eemil! Kuvan värisävyistä on nähtävissä lupaus kesän tulemisesta, ellei surkimus Vovkalta sammu viimeinenkin järjen valo sitä ennen... |
||||
|
|
02.01.2024 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli perjantai. Pysähtyikö Porkkana Kirkolla, vai pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen? |
||||
|
|
02.01.2024 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ainakin Tervakosken paperitehtaan johtaja Bror "Nalle" Serlachius itse kävi hakemassa tehtaalaisiaan pois vankileiriltä: "- minun työläisiäni ette ammu!" Jotenkin veturimieskohtaloa avaa pappi Arvi Järventaus romaanissaan "Ja eläinten henki oli rattailla". Ilmapiiriä ylläpidettiin melkoisen tiukkana 1920- ja 1930-luvullakin, lapuan liikkeen ainakin kärjistäessä aatemaailmaa. Eikä tuo nyt ihmekään ollut, Neuvosto-Venäjä tosiaankin yritti lisätä "hybridivaikuttamisiaan" jo tuolloin (asiasanat: Toivo Antikainen, vakoiluskandaalit, korpikommunismi, pulakausi, läskikapina) Herra Simo, en tosiaankaan tiennyt jatkosodan aikaisista Tampereen tapahtumista, yleisestihän muistellaan, ettei jatkosotaan ihan kaikki riemumielin mukaan lähteneetkään. |
||||
|
|
02.01.2024 10:11 | Kari Haapakangas | ||
| Veikkaisin, että muutaman kilikalikeikan jälkeen kunnossapitäjä on kyllästynyt. | ||||
|
02.01.2024 09:19 | Tommi K Hakala | ||
| Kuin... https://vaunut.org/kuva/12193?tag0=1%7CVv12%7C | ||||
|
|
02.01.2024 09:01 | Simo Virtanen | ||
| En tarkoittanut kapinaa vaan jatkosodan aikoja. Syyskuussa 1942 Pispalassa tehtiin sabotointeja mm. tavarajunia kohtaan ja koko Porin rata saatiinkin räjäytettyä poikki. Ilmeisesti enemmän kuitenkin tuhottiin lennätinlinjoja ja sähköverkkoa. Aikanaan 24 pispalalaista nuorta tuomittiin maanpetoksesta. | ||||
|
|
02.01.2024 07:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Mihin ovat kadonneet odotuskatokset? https://vaunut.org/kuva/51771 | ||||
|
|
02.01.2024 05:56 | Kari Haapakangas | ||
| Monikohan lopulta palkattiin takaisin rautavaltiolle? Loppukesästä 18 osa patruunoista jo tuskaili kun ammattimiehet olivat montussa, vankileirillä tai Venäjällä ja koneet olisi pitänyt saada pyörimään. | ||||
|
01.01.2024 23:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Olen tuoreeltaan antanut kehut koko kuvasarjalle mutta täytyy tätä yksittäistä otosta vielä kehaista (pasuunoiden säestyksellä), kun on niin älyttömän hieno asetelma ja kuvauspaikka. | ||||
|
01.01.2024 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, herra Eljas. Enkö minä arvannut...! Niinpä, Newtonin kolme peruslakia ja suunnitteluun liittyvät laskukaavat ovat aina samoja, duunasipa vetureita Burmeister & Wain, Baldwin ja vieläpä Märklinkin! |
||||
|
01.01.2024 20:29 | Timo Haapanen | ||
| Mitähän veturiongelmia junalla T5671 mahtoi olla tapaninpäivänä? https://juliadata.fi/timetables?s=5671&d=26.12.2023 | ||||
|
|
01.01.2024 18:54 | Timo Salo | ||
| Testasitko Sr3/Edo kombinaation toimintaa? Eikös siinä alkuun ollut jotain hätäjarrutusongelmia? | ||||
|
01.01.2024 17:21 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kuvien mukaanhan onnettomuus tapahtui ratapihan itävaihteella, jossa on tasoristeyskin. Resiinassa 3/95 kerrottiin, että T6606:n miehistö oli ymmärtänyt saamansa kohtausilmoituksen väärin ja luullut Hakasuon sijaan kohtauspaikaksi Paltamoa. Tällöinhän T6606 olisi se, joka on ajanut vaihteen auki ja ajanut päin sivulle menevää J6601:tä. | ||||
|
01.01.2024 16:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä samaa :) | ||||
|
01.01.2024 15:41 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kauhtunut rupinen kurppa. | ||||
|
01.01.2024 15:25 | Veeti Heino | ||
| Tämä ei ole HVM1009. | ||||
|
|
01.01.2024 14:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vaakon nakin kohdalla pysähdyttiin (kuljettiin vähän etuajassa). https://juliadata.fi/timetables?s=11906&d=12.2.2018 |
||||
|
01.01.2024 14:40 | Timo Salo | ||
| Tulispa taas kesä, alkaa harmittamaan tämä klapinraahaus... Upea kuva sattumana! | ||||
|
01.01.2024 14:26 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Koiran ulkoiluttaja on näkyvissä eikä mikään, valittaja tai rajoittaja. Ehkä kuvaajan, kuulo ja ymmärryskyky on alentuneella tasolla, jotta viesti olisi mennyt perille ::) ??? |
||||
|
|
01.01.2024 13:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jorman PDF-linkin voimansiirrton kohta "HM" selvennys on Hidromecánica Maybach-Mekydro. Vetovoima on annettu nopeudella 30 km/h. Tyypillisemmin laajempaan vertailuun sopivat arvot ovat: Velocidad minima continua máxima esfuerzo 9 km/h Máximo esfuerzo tractor en el arranque 29000 kp Esfuerzo tractor en régimen continuo 26500 kp Mittapiirroksessa on outo virhe. Telien akselivälin ollessa 3200 mm telikeskiöiden välin pitäisi olla 13050 mm (laske itse, jos et usko. Veturin pituus on aina ilmoitettu 20350 mm:ksi). Espanjassa valmistetuissa telien akseliväli oli ilmeisesti* 4000 mm ja silloin telikeskiöiden väli oli 12800 mm. Sarjan historiikki ei erottele missä oli 4000 mm telit, joten en tiedä olivatko ne kaikissa B&W:n valmistamissa vai oliko muutos kokeilu tai pysyvä joissakin yksilöissä. |
||||
|
|
01.01.2024 13:42 | Jimi Lappalainen | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Pasuri | ||||
|
|
01.01.2024 13:07 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturisarjasta 10 ensimmäistä valmistettiin Saksassa (Krauss 19315-19324) 1966 ja otettiin käyttöön tammikuusta 1967 alkaen. Loput 22 valmistettiin Espanjassa (B&W 909-927 ja 957-958) vuosina 1967 ja 1969. Ensimmäinen Espanjassa valmistettu yksilö (4011) esiteltiin lehdistölle 19.7.1967 yhdessä viimeisen Kraussin valmistaman yksilön (4010) kanssa. Vetureiden 4011 ja 4012 esittelykuva tehtaan pihalla on päivätty jo aiemmin 2.6.1967. Saksalaisvalmisteisten vetureiden valmistekyltissä oli valmistajama Lokomotiv Export Union/Krupp/Krauss-Maffei ja valmistusnumero oli Kraussin, jonka tehtaaalla Münchenissä ne valmistettiin. | ||||
|
|
01.01.2024 11:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Harland & Wolff rakensi vetureita, esim. Northern Counties Committeen (LMSR/NCC) kaikki dieselit vuosina 1934-1951 (N:ot 16, 17, 20, 22, 28). Dieselvetureita H&W valmisti mekaanisiella, hydraulisella ja sähköisellä voimansiirrolla). | ||||
|
|
01.01.2024 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, ei siellä kovin montaa junaa ajettukaan, vuanna kahareksantoista. Mitä nyt Mikko Kokko välillä panssarijunallansa peljäättelemässä valkokaartia. Ja punaisten puolella ajelleet kuljettajat olivat tietty kansanvaltuuskunnan kannattajia. Saivat sitten kenkää koko porukka rautavaltion hommista 16.5.1918 aikoihin. |
||||
|
|
01.01.2024 09:47 | Simo Virtanen | ||
| Noilla main on punaisen terrorin vuosina voinut veturimiehistöä jänskättää, että ajetaanko miinaan vai onko jotain muuta sabotööriä liikkeellä. | ||||
|
|
01.01.2024 07:55 | Timo Salo | ||
| Pispalaromantiikkaa parhaimmillaan... HNY!!! (Vaakon nakki kun olisi saatu vielä kuvaan jollain konstin!)https://www.vaakonnakki.fi/ | ||||
|
31.12.2023 22:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä veturi on nyt viety Kouvolaan. | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
31.12.2023 22:00 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset, nythän alkoi tietoa tulemaan aivan riittävästi. | ||||
|
31.12.2023 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/pdf/PiezasMuseo/2016_12_Destacamos_colecciones_Wismar.pdf | ||||
|
|
31.12.2023 20:23 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jos kuvan lato on sama, joka on puunlastausalueen silmukan päässä, siinä on geokätkö, jolla ramppaa varmasti enemmän porukkaa kuin rautatieharrastajia katsomassa ja/tai kuvaamassa raideliikennettä. | ||||
|
31.12.2023 17:00 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/ATRIL_Vapor_Tardienta.pdf | ||||
|
|
31.12.2023 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Burmeister & Wain rakensi Tanskan DSB:lle myös dieselvetureita, ainakin sarjan MW https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MW&typenr=, sekä toimitti moottorit MY-protosarjalle https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MY&typenr=1 | ||||
|
31.12.2023 17:00 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/ATRIL_Vapor_242F_Confederacion.pdf | ||||
|
31.12.2023 16:59 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/Vapor_231-2006.pdf | ||||
|
31.12.2023 16:58 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/Vapor_240-4001.pdf | ||||
|
31.12.2023 16:58 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/Vapor_230-2059.pdf | ||||