Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 22:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Rautatien päällysrakenteen purkamisen ja maa-alueiden ennallistamisen kustannukset yleensä ylittävät teräksestä saatavan tulon. :D | ||||
|
12.09.2022 22:31 | Miitre Timonen | ||
| Mikä tuo betonijalustalla oleva metallihökötys on? | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kelloselkään asti rataosaa ei ole lakkautettu, se on vain suljettu liikenteeltä. VR:llä ei ole operaattorina asian kanssa enää tässä vaiheessa mitään tekemistä. Rautatien lakkauttaminen on lopullinen juridinen toimenpide, jossa maa-alueetkin luovutetaan pois: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110#L6 | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä yhtiöitetty VR sitten loistavasti huolehtii omaisuudestaan! Eikö lakkautetuilta rataosilta kannata kerätä romua raideterästä parempaan talteen? Edullisempaa jättää varkaille? Jos näitä ratoja alettaisiinkin rakentaa uudelleen käytettäväksi, niin en usko että muinaista K30:ää pidettäisiin "erinomaisena" kiskolaatuna? Edestulemattomat ja todellisuudesta eksyneet kauppakamarinulikat tekemässä vikapäätöksiä, hyi olkoon! Erinomainen kuvasarja tahallaan unohdetusta rataosasta! |
||||
|
12.09.2022 21:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Resiinan tasoristeyspalstallakin mainittu sisätilojen ja lämmitysjärjestelmien uusiminen aluillaan? | ||||
|
12.09.2022 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommenttiin räydennyksenä: Bauuternehmung = rakennusalan yritys. Gesellschaft fùr praktische Lagerstättenforschung = yhteenliittymä käytännöllistä leiripaikkatutkintaa varten. Ottaen huomioon Eljaksen kertoman veturien valmistumisajankohdan, viimemainittu tuskin tarkoittaa muuta kuin operaatio Reinhardin aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Operaatio Reinhardin toiminnan tarkoituksen kuvaamiseksi riittänee sana "Endlösung", eli lopullinen ratkaisu (englanniksi: Final solution). Tuhoamisleireistä: Auschwitz - Birkenaun rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1940. Vuoden 1941 aikana käynnistettiin: Majdanek, Treblinka ja Chelmno eli Kulmhof. Edelleen vuonna 1942 aloittivat Belzec ja Sobibor toimintansa. Nämä sijaitsivat Puolassa siksi, kun touhu piti pitää salassa. Olenkin miettinyt, että vaikka liittoutuneet saivat piankin tietoonsa nämä leirit sijainteineen, niin ainuttakaan pommitusoperaatiota ei käsketty näiden leirien toiminnan häiritsemiseksi! Esimerkiksi vaikkapa se, että Malkiniasta (rataosalla Varsova - Bialystok) oli lyhyt sivurata Treblinkaan, niin ei pienintäkään yritystä radan katkaisemiseksi tehty! Eräänkin kerran USA:n 8. Ilma-armeija teki pommituslennon Saksaan, lensivät edelleen itään, Neuvostoliittoon (pitkän neuvottelun jälkeen) sovitulle lentokentälle, josta polttoainetäydennyksen jälkeen palasivat takaisin Englantiin. Eli koneiden toimintasäteestä ei ainakaan jäänyt kiinni. Johtopäätös: lännessä oli ja on edelleenkin aivan samanlaisia helvetin rasisteja!!! |
||||
|
12.09.2022 21:13 | Alex Chudoba | ||
| Ensimmäisessä junassa oli jossain päin sosiaalista mediaa esiintyneestä kuvasta päätellen myös 24070. | ||||
|
|
12.09.2022 20:13 | Panu Breilin | ||
| Toisen eli tämänpäiväisen junan vaunut olivat 24065, 24071, 24072, 24074, 24076, 24079, 24081 ja 24085. Ensimmäisessä junassa oli 24059:n lisäksi ainakin 24054. | ||||
|
12.09.2022 20:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Neljä vuotta on kulunut :) | ||||
|
12.09.2022 19:44 | Robert Sand | ||
| Jaa se oli tuo kone. Kiitos! | ||||
|
12.09.2022 19:05 | Mika Hakala | ||
| 7-8 viestinlinjan tolppaväliä Siikaseläntielle olen laskevinani. Selvästi tunnistettavissa oleva maasto Kansalaisen karttapaikasta. | ||||
|
|
12.09.2022 17:08 | Heikki Itävuo | ||
| Kihniön Aitonevalla, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ht%C3%A4rin_el%C3%A4inpuiston_rautatie . Kuva täällä vorgissa https://vaunut.org/kuva/70695?t=Aitoneva . Aitonevalle suunnitellusta museoradasta ei sitten tullut mitään. |
||||
|
12.09.2022 16:24 | Panu Breilin | ||
| 66 oli kyseessä. Näköjään olin laittanut tuohon epähuomiossa väärän numeron. | ||||
|
|
12.09.2022 15:51 | Eljas Pölhö | ||
| Minä en pysty edes vahvistamaan valmistusnumeroa. Silloin kun kuvasin veturin Hanhisuolla 23.6.1971 siinä oli vain valmistelaatta Rheiner Maschinenfabrik Windhoff AG ilman valmistenumeroa. Sittemmin sain jostain tiedon, että se olisi 640/1939. Suomen juna-ja raitiovaunukuvastoa varten sain MFH:lta luettelon, jonka mukaan se olisikin ollut 647/1939. Oletin tämän numeron löytyneen jostain veturin sisältä. Sekä 640 että 647 ovat kumpikin tyyppiä LS30sIV, toimitettu 600 mm raideleveydellä. 640 toimitettu GPf für Heinrich Liesenklas, Bauunternehmung, Kirchhellen i.W. ja 647 osoitteella FBF für Gesellschaft für praktische Lagerstättenforschung, Berlin. (lähde: Stefan Lauscher: Windhoff Lokomotiven. Eine Lokbaugeschichte der Rheiner Maschinenfabrik Windhoff AG) | ||||
|
Kuvasarja: Kursun sorakuoppa |
12.09.2022 15:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kursun soraraide valmistui 1941, sen pituus oli 716 m. Raden varrelle avattiin sementti/betonikattotiiliä valmistanut Sallan Tiili Oy (yhtiö ei tietääkseni valmistanut savesta poltettuja kattotiiliä). Radan liikennöinti loppui syyskuussa 1946, mutta en tiedä kuinka kauan kiskot saivat olla maassa sen jälkeen, kun kaikesta oli pulaa tuohon aikaan ja varmaan kiskoillekin löytyi hyödyllistä käyttöä. Rata on mainittu myös kommenteissa kuvaan https://vaunut.org/kuva/44815 | ||||
|
|
12.09.2022 15:15 | Pentti Köylijärvi | ||
| Onko todella ollut 68? 68:han on IC Kuopio - Helsinki? Ainakin Julian mukaan nyt 11.9. sunnuntainen 68 olisi ollut IC rungolla. | ||||
|
12.09.2022 13:13 | Hannu Oinas | ||
| Siinä onkin jopa pieni kosteikon tapainen joka erottuu muuten kuivasta maaperästä. | ||||
|
|
12.09.2022 12:57 | Kari Haapakangas | ||
| Melkeinpä veikkaisin, että tuossa oikealla ei pohjavesi ole enää kaukana. Sen verta rehevältä kunttakerros siinä vaikuttaa. | ||||
|
|
12.09.2022 10:55 | Jouni Hytönen | ||
| Onko joku nähnyt, mitkä viisi muuta vaunua 24059:n lisäksi tuli ensimmäisessä junassa? Entä nuo kahdeksan tämän junan vaunua? | ||||
|
12.09.2022 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan on ollut melko hyvä nousu molempiin suuntiin myös Msta-joen alkuperäiseltä sillalta. | ||||
|
|
12.09.2022 10:46 | Robert Sand | ||
| Pedershaab siinä on. Missä tämä veturi on nykyään? | ||||
|
|
12.09.2022 10:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Osaisiko Eljas tai joku muu varmistaa tuon veturiasian? | ||||
|
|
12.09.2022 10:10 | Kari Haapakangas | ||
| Hauska fakta on, että rataosahan oli alunperin suora myös Verebjen kohdalla. Senaikaisten veturien uupuminen pitkään ja jyrkkään nousuun selittää varsin tökerön näköisen mutkan radassa. Ja nykyäänhän on siinäkin palattu alkuperäiselle linjalle. |
||||
|
|
12.09.2022 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Msta-joen sillan vieressä näkyy satelliittikuvassa vanha nähtävästi matalamman sillan kautta kulkenut linja. | ||||
|
|
12.09.2022 09:33 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, että tuo Verebjen mutka Pietarin ja Moskovan välillä säilyi pitkään ennen uuden linjan ja sillan rakentamista. Vähän lännempänä on Msta-joen ylityspaikka, jolla on oma seisakekin, Mstinski Most. Innostuin hienosta maisemasta kesällä 2003 niin, että kävin paikan päällä tammikuussa 2004. Tänä päivänä yhteiskunnan epäluuloisuus on jo varmaan siellä yltynyt sellaisiin mittoihin, että kameran kanssa heiluva ulkomaalainen käytäisiin pidemmänkin matkan takaa hakemassa tarkempiin haastatteluihin. :-/ | ||||
|
12.09.2022 09:28 | Petri Sallinen | ||
| Tuolla on lisää tietoa laitteesta. https://collection.sciencemuseumgroup.org.uk/objects/co8001129/west-japan-railways-shinkansen-bullet-train-1976-powered-unit |
||||
|
12.09.2022 09:16 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuva tuo mieleen monta unohtumatonta hienoa matkaa Virroille. | ||||
|
12.09.2022 09:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tulipesän luukku on ollut auki kuvanottohetkellä. | ||||
|
12.09.2022 08:41 | Juha Pokki | ||
| Demag V70 ellen vallan väärin erehdy. | ||||
|
|
12.09.2022 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko ensimmäisen polven jaappanialainen Shinkansen myös Yorkissa? Kuvan mukaan näyttäisi olevan! | ||||
|
11.09.2022 23:37 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minulla kävi niin että läppäri sanoi sopimuksen irti, sen takia en sotkea junatietokantaa vaikka se olisi tallennettu pilveen tai ulkoiselle kiintolevylle. | ||||
|
|
11.09.2022 23:08 | Panu Breilin | ||
| Nyt tuolle junalle tuli kokoonpanotieto, eli 8 CEmt-vaunua lisää on tulossa Oulusta Pieksämäelle. | ||||
|
|
11.09.2022 23:07 | Panu Breilin | ||
| Ratatöiden vuoksi ajoivat tuon tätä kautta. Dr14-vetureita käy Pieksämäen varikolla usein huollossa. Ja jos en ihan väärässä ole, niin tämä nimenomainen Dr14 taidettiin taidettiin 8.9. ja 9.9. välisenä yönä jättää Temu–Lauritsala-tavarajunasta Loukolammelle seisomaan, mistä se eilen illalla sitten haettiin takaisin Pieksämäelle. | ||||
|
Kuvasarja: Kosice Lasten Rautatie - Kosice Detska Zeleznica |
11.09.2022 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/sarja/1551 aikoinaan tuli vierailtua tuolla Budapestin rautatiellä. "OK-matkat" järjesti tämänkin kohteen vierailun oikein ansiokkaasti - myös monen muunkin järjestämäni matkakohteen järjestelyt onnistuivat yli odotusten +++. | ||||
|
|
11.09.2022 22:52 | Panu Breilin | ||
| Ei tuo pelkkä romuraide ole. Iso määrä tuossa seissyttä kalustoa on kyllä mennyt romuksi, mutta suuri osa on myös palannut liikenteeseen. Ja näköjään käyttävät tuota raidetta välillä myös ihan lyhyen ajan seisotukseen. | ||||
|
|
11.09.2022 22:36 | Jorma Kattelus | ||
| Olikos tuo nyt Pieksämäen "romuraide"? No eipä ollut pitkään liikenteessä kun nyt jo romuksi menee. | ||||
|
|
11.09.2022 22:14 | Tero Korkeakoski | ||
| Miksi tämä tätä kautta on ajettu? Ja miksi tuolla on Dr14, ei kai niitä ole täällä enää ollut käytössä... | ||||
|
11.09.2022 21:27 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Siellähän sitä tosiaan ollaan. | ||||
|
11.09.2022 21:14 | Hannu Peltola | ||
| Luulisi, että Vesaa itseäänkin kiinnostaisi, mitä on kuvannut? Internetistä löytyy 2s haulla tästä veturista hurjasti tietoa! Veturi on Henry A Ivattin suunnittelema Great Northern Railwaylle. Veturin valmisti Sharp Stewart & Company Skotlannissa vuonna 1899. Veturi palveli ensin GNR:n sarjan J13 veturina ja vuoden 1923 uudelleenjärjestelyn jälkeen LNER:llä sarjan J52 edustajana. Paineet laskettiin veturista lopullisesti 1959. Veturi toimi vaihtoveturina, mihin 0-6-0T -pyöräjärjestys hyvin soveltuukin. Lisätietoa voi lukea vaikka täältä: https://collection.sciencemuseumgroup.org.uk/objects/co205807/great-northern-railway-0-6-0st-steam-locomotive-no-1247-1899-steam-locomotive |
||||
|
|
11.09.2022 21:12 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Näillä raidenumeroilla ja Panun niistä tietäessä veikkaan, että Pieksämäki ja Tahinniemen eli vanhan tavaratoimiston aluetta. | ||||
|
|
11.09.2022 20:43 | Oula Ahlholm | ||
| Kiinnostaisi tietää miltä ajalta tämä on :) | ||||
|
|
11.09.2022 20:34 | Jimi Lappalainen | ||
| EIkö näihin kuvateksteihin voi panostaa yhtään enempää? | ||||
|
11.09.2022 20:13 | Tommi Koskinen | ||
| Juurikin Kivisalmen-Majasalmen kautta ja liikennepaikka olisi sijainnut Matolammen ja nykyisen sahan pohjoispuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10463.msg85547 | ||||
|
|
11.09.2022 20:05 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä tuolla Haapämäki - Saarijärvi välilllä näytä olevan kuin yksi asutuskeskus: Multia. Mitenkähän tuo rata oli tarkoitus Multialla suunnata? Kouluniemen kautta ei näytä oikein lupaavalta, ehkä mieluummin Kivisalmen-Majasalmen kautta? | ||||
|
11.09.2022 19:14 | Alex Chudoba | ||
| Oikeanpuoleinen kuva on Viinikan vaunukorjaamolta. | ||||
|
|
11.09.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Panu hyvä. Mainitsemallasi radalla, erityisesti välillä Srj - Hpj, olisi ollut aika pitkälti korpirataa. Tosin Parkanon oikotie myös on metsää, turvetuotantoaluetta ja suota, sanokaamme: - kolmanteen potenssiin. Eloisampihan tuo Hpk - Sk - Yv - väli on, väkimäärältään ja muultakin toimeliaisuudelta. Halusin tällä osoittaa radan paikallista merkittävyyttä (joka ei vähäinen olekaan). Helsinki-keskeisyyden korostaminen menee reisille siinä vaiheessa, kun matkustaminen Lappiin menettää trendikkyyttään. |
||||
|
|
11.09.2022 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, ei näillä herroilla nyt niin kovin suurta eroa ollutkaan. Kehuttiinpa Vjatseslav Molotovia (ent. nimi Skrjabin) Stalinin pahaksihengeksi. | ||||
|
|
11.09.2022 17:12 | Panu Breilin | ||
| Jos Haapamäki–Saarijärvi-rata olisi ehditty tehdä valmiiksi niin ainakin se olisi (ilman Parkanon oikorataa) ollut suorin reitti Helsingistä Ouluun, ja siten varmaan houkutellut pitkän matkan liikennettä? | ||||
|
|
11.09.2022 17:06 | Panu Breilin | ||
| Huomenna on kulussa MV 10430 Oulu Nokela–Pieksämäki tavara: https://juliadata.fi/timetables?s=10430&d=12.9.2022 Ei vaan olisi lisää CEmt-vaunuja tulossa Pieksämäelle? | ||||
|
11.09.2022 16:59 | Jan Jahkola | ||
| Hauska lisä junakuvaan tuo tasoristeys tuossa kohtaa. Katsoin aiempia samasta paikasta otettuja kuvia ja näyttäis että vanha aurausmerkki saanut lähteä, tuon E-merkin vierestä. | ||||
|
11.09.2022 15:32 | Juha Metsäpelto | ||
| Vanhan 1980/1988 kartan mukaan raide on mennyt vain vasemmasta reunasta, ei siis kuvan liukuovesta ollenkaan. Toki kartta voi valehdella. 1967 kartassa raide on jatkanut rakennuksen oikealta puolelta vielä lähes 500 metriä eteenpäin. 1951 ilmakuvassa tämä halli on juuri rakenteilla. |
||||